The Legend Of Zelda (Pelisarja) / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Uudistukset jakavat aina. Zelda-jäärät ja uudistusmieliset. :D

Kuten fluojn tuossa jo aiemmin totesitkin niin kaikki ei sovi kaikille. Nintendoa on kyllä pakko kehua että ovat uskaltaneet noin suuren hypyn uuteen suuntaan tehdä. Ja pakkohan se on myöntää kun noita 10/10 arvosteluja ja ihmisten tuntemuksia lukee, että ison osan mielestä suunta on oikea. Itse en olisi lähtenyt noin radikaalisti asioita viemään eri suuntaan, mutta näyttäisi että saatan olla siellä vähemmistössä, varsinkin kun BotW:lla varmasti tarkoitus koskiskella myös uusia faneja eikä tosiaan menneisyyteen jumittuneita "jääriä" kuten minä :D

Tuo esine-upgrade juttu onkin ehkä se paras uudistus mitä pelissä on tullut vastaan. Ja olen myös sillä kannalla että aina on parempi kun "luolasto-esineille" löytyy käyttöä myös luolaston ulkopuolella, mutta en tosiaan pulmanratkontaan ole joutunut vielä noita esineitä käyttämään muualla kuin shrinessa, joten toivoisin näkeväni sitä avoimen maailman puzzleilua hiukan enemmän...

Lainaus käyttäjältä Samirai

Nintendoa on kyllä pakko kehua että ovat uskaltaneet noin suuren hypyn uuteen suuntaan tehdä. Ja pakkohan se on myöntää kun noita 10/10 arvosteluja ja ihmisten tuntemuksia lukee, että ison osan mielestä suunta on oikea. Itse en olisi lähtenyt noin radikaalisti asioita viemään eri suuntaan, mutta näyttäisi että saatan olla siellä vähemmistössä, varsinkin kun BotW:lla varmasti tarkoitus koskiskella myös uusia faneja eikä tosiaan menneisyyteen jumittuneita "jääriä" kuten minä

Kategorisoisin itseni myös tuohon "jäärä" segmenttiin. Tai toki olen kokenut, että Zelda sarja on jossain välissä päässyt väljähtämään aika pahasti (TP:n aikoihin), ja sit tulisi uudistaa, mutta lähtökohtaisesti mulla oli aika eri näkemys suunnasta, jonka toivoin Zeldan ottavan, mitä BotW esitti.

Silti kaikki kriittisyys on huuhtoutunut pois ja kuulostaa joltain tosi merkityksettömältä piipitykseltä jossain etäisyydessä, sen Zelda-taian ulkopuolella, johon olen hukkunut aivan totaalisesti peliä pelatessa. Kyllähän mä nyt voisin vieläkin poimia jotain juttuja, josta nillittää, mutta ei jaksa. BotW on harvinaislaatuinen videopeli - mestariteos ja nyt annan vain sen lumon viedä....ja se lumohan vie kerrassaan häkellyttävällä tavalla!! I LOVE IT!!!!!

Itse olen vähän sekavissa mietteissä nyt kun vihdoin peli on läpi. Tuli puskettua läpi vaikka ruudunpäivitys meinasi pistää pelin pysyvälle jäähylle. En ole koskaan ollut mikään suuri Zelda-fani, mutta pelit ovat silti olleet kohtalaisen miellyttäviä, jos vain on ollut laite millä pelata. Toisaalta pidän siitä, että se perus luolastorakenne on sivuutettu tässä uudessa täysin, eikä taas mennä sillä vanhalla rakenteella. En myös ole mikään puzzlepelien ystävä, joten senkin takia on kiva, että puzzlet ovat nyt pieniä maistiaisia ja nekin periaatteessa vapaaehtoisia.

Avoin maailma peleissä nyt on mitä on. Suurin osa avoimen maailman peleistä on todella tylsää juoksemista paikasta paikkaan ja turhien tapa 100 sutta tyyppisiä paskaquesteja täynnä. BotW:ssä se on osittain onnistuttu sivuuttamaa. Ei se juoksentelu ees taas aina niin kivaa ole, mutta on sitä tylsempääkin pelattu. Se on kuitenkin hyvä, että Link on nyt kuin köyhän miehen Spider Man ja kiipeää lähes seinää kuin seinää ylös. Ei siis koskaan tarvitse tuskailla sen suhteen, että miten nyt pääsen tuonne vuoren huipulle.

Jos itse olisin saanut päättää, olisi uudistanut tämän uusimman Zeldan juonikuviotakin rankalla kädellä. Eli pelissä ei olisikaan ns. perinteistä Zelda-juonta vaan se olisi ollut enemmän Dark Souls tyyppinen, missä pelaaja itse kokoaa tiedonmurusista kasaan sen mitä kasaan saa, ja päättelee sen perusteella mitä on tapahtunut. Ei olisi mitään questeja eikä mitään muutakaan merkintää, mitä pelaajan pitää tehdä. Tämä olisi ehkä ollut melko extremeä, mutta alussa sai vähän sitä vibaa pelissä, ja olisi niin toivonut sen jatkuvan koko pelin.

Kuulun myös itse siihen ryhmään joka inhosi pelissä olevaa weapon degradation-systeemiä, ja oli melko rasittavaa, kun aseet hajoavat jatkuvasti (en tykkää siitä oikeen missään pelissä). Ei voinut olla sitä lemppariasetta millä mättää. Tämä lienee siksi, että Ganonia ei olisi niin helppo mennä mättämään sillä ekalla karahkalla, mikä käteen sattuu. The Master Sword ei sentään voinut hajota, mutta sekin meni jäähylle 10 minuutiksi, aina kun siitä loppui "energia".

Inventory management oli myös melko hanurista. Olisi esim. ollut TODELLA mahtavaa, jos pelaaja olisi invetoryn täynnä ollessa korvata jo mukana olevan aseen maasta poimitulla aseella. Ei siis olisi tarvinut ensin mennä valikkoon pudottamaan vanha ase, ja sitten poimia uusi maasta, vaan pelaaja olisi saanut valita minkä mukana olevan aseen slottiin se uusi ase menee, ja vanha tippuisi siitä automaattisesti. Tai sitten painaa BACK-nappia ja uusi ase ei keräytyisi mukaan. Joku health item quick menukin olisi ollut poikaa. Myös kokkaaminen olisi ollut kivempaa, kun oisi voinut tehdä useamman batchin yhdellä kerralla.

Kaikenkaikkiaan oli kait tuo ihan ok peli. Oli vittumainen paikoitellen, ja kiva paikoitellen. Tuli ainakin pelattua läpi, joten se kertoo jo jotain, ainakin omalla kohdallani. Niin moni peli jää nykyisin pelaamatta, kun ne ovat niin tylsiä. Varsinkin avoimen maailman pelit. *köh* Horizon: Zero Dawn *köh*

Lainaus käyttäjältä edqe

Uusimman Zeldan pelaaminen onnistuu nyt myös PC:llä. Ei tullut sinänsä yllätyksenä, mutta tapahtui ehkä kuitenkin odotettua nopeammin. Hienoa!

https://www.youtube.com/watch?v=-vBE7Ueas7E

Emulaattorin kehitys on edennyt hyvin ja ehtinyt parantua jo huomattavasti kahden viikon takaiseen versioon verrattuna: https://streamable.com/hb5wr

Olen aika uusi tuttavuus Zeldan suhteen mutta Ocarina of Timesta lähtien itselleni jäi varmaan ikuisesti hampaankoloon se miten paljon siinä pelissä tykättiin lätistä "sinun suuresta seikkailusta" mutta sitten koko peli ei oikeastaan millään muotoa onnistunut herättämään seikkailun tunnetta taikka tutkiskelun riemua. Myös asioiden löytämisen ilo hävisi tyystin kun sitä turhaa arkunavaus animaatiota saa katsella moneen kertaan vain jonkun hiton kompassin takia. Sikäli kun olen pelannutkin sarjan pelejä niin ei vissiin mitään Zelda peliä ole erityisesti pilattu mielenkiintoisella ja/tai hyödyllisellä lootilla. Majora's Mask on silti pelimekaanisesti hyvin lähellä sydäntä ja Wind Waker on varmaan kaunein ja hurmaavin peli mitä olen koskaan pelannut. Twilight Princess oli taas lievä pettymys, ihan ok toimintaseikkailu mutta laihan designinsa vuoksi hyvin unohdettava sellainen.

Nyt kun Breath of the Wild meni läpi niin olen vakuuttunut että tätä tämä sarja on kaivannut. Enemmän peliä, vähemmän lätinää, pallo aina pelaajalle ja kunnon palkintoja saataville. Pelissä on saatu aikaan aivan mieletön seikkailun tunne ja vaikka joskus palkinnot ovat vähän latteita, niin ympäristön tutkiminen tuntuu merkitykselliseltä. Kaupan päälle vielä hyvin dynaamiset ja yksinkertaiset mekaniikat joilla leikkiä, taisi ainakin henkilökohtaisesti melkeinpä kaikki open-world pelit vanhentua tämän pelaamisen jälkeen kymmenellä vuodella. Käyttöliittymässä ja parissa mekaniikassa olisi toki parantamisen varaa (hevosten kutsuminen, inventoryn hallinta) ja pidemmän päälle osa asioista alkaa kyllä maistua puulta. Sivutehtävät eivät niin mielenkiintoisia ole, toistuvat kaavat nousevat nopeasti esille eikä pelissä samanlaista kenttäsuunnittelun juhlaa ole kuin aiemmissa peleissä. Aika hyvin silti perinteisiä open-world mokia on onnistuttu välttämään, kaikki sisältö ei ole ihan niin yksitoikkoista ja ympäristö on jopa mielenkiintoinen mikä hiukan auttaa etäisyyksien hallinnassa. Siunattuja olkoot kuitenkin ne ketkä kaikkien Korok siementen perään ovat lähteneet, tuokin oli jo melkein tehty mielenkiintoisemmin kuin tyypilliset keräiltävät mutta määrä sitten vedettiin aivan överiksi. Taisin itse kerätä varmaan jotain 60/900.

Eipä sitä muuta voi kuin todeta, että on se pirun hauska peli.

Lainaus käyttäjältä erakko

Ocarina of Timesta lähtien itselleni jäi varmaan ikuisesti hampaankoloon se miten paljon siinä pelissä tykättiin lätistä "sinun suuresta seikkailusta" mutta sitten koko peli ei oikeastaan millään muotoa onnistunut herättämään seikkailun tunnetta taikka tutkiskelun riemua.

En itse allekirjoittaisi että ongelma on universaali koko sarjan kohdalla, mutta viimeistään Skyward Swordissa itseäkin alkoi tarinan puolesta nyppiä, kun 90% luolastoista tuntuivat luonnollisten vastoinkäymisten sijaan olevan jumalien sankarille asettamia loputtomia koetuksia. Ei sillä, että kyseinen peli olisi todellakaan sallinut vastapainoksi vapaata tutkimista. Luojan kiitos sarja teki kyseisen fiaskon jälkeen sen täyskäännöksen mitä se kaipasi.

Lainaus käyttäjältä lindario

viimeistään Skyward Swordissa itseäkin alkoi tarinan puolesta nyppiä - - Luojan kiitos sarja teki kyseisen fiaskon jälkeen sen täyskäännöksen mitä se kaipasi.

Niinpä. Kaksi vuotta Skyward Swordin jälkeen julkaistu A Link Between Worlds oli erinomainen täyskäännös ja yksi allekirjoittaneenkin mieluisimpia Zelda-kokemuksia.

Vajaa 60 tuntia peliä takana. Viisi aluetta avaamatta ja 2 Divine Beastiä jäljellä. Silti koko ajan pelottaa, että "kohta tämä loppuu". Ehkä se on hyvän pelin merkki.

En osaa pelitunneista sanoa yhtään, mutta noin 70 shrineä, 100 korokkia ja 3 beastia takana. Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan, että Ganon kutsuu, mutta toki vielä viimeiset kaksi avaamatonta aluetta pitää kipaista läpi, hankkia viimeinen beasti ja löytää loput muistot. Shrinejen sahaaminen alkaa kyllä jo vähän tympiä, vaikka mukavan nopsasti menevätkin yleensä.

Tälleen kymmenien tuntien jälkeen alkaa pelin ongelmat kyllä paistamaan läpi. Enkä nyt puhu mistään freimienpudotteluista - ne ovat tarkoille silmillenikin olleet lopulta tosi vähissä etenkin käsikonsolimuodossa pelatessa. Sen sijaan erilaisten vihollisten vähyys, erilaisten maastojen vähyys ja ylipäänsä pelin hiipivä itseään toistaminen alkaa ottaa voimille. Koskaan ei varsinaisesti ole tylsää, mutta seitsemännen eri väriversioliskon hakkaaminen alkaa puuduttaa. Combatti ei muutenkaan ole pelin vahvimpia puolia ja aina samojen vihollisten nylkeminen tekee siitä puhtaasti pakkopullaa. Etenkin, kun monet vihut vaatii sen attack 45 aseen pistämisen lunastuskuntoon olemattomia vastineita vastaan. Hö.

Noin yleisesti ottaen on kyllä silti ihan valtavan hyvä peli. Ensimmäinen, missä nautin päämäärättömästä seikkailusta tarkasti designattujen kenttien sijaan. Yksi niistä harvoista, joiden aikana en mieti, että montakos tuntia tätä peliä pitikään olla vielä jäljellä. Annan vaan mennä ja lopettelen, kun huomaan kellon lähestyvän kuutta aamulla.

Ehkä intoudun jopa kokeilemaan jotain muuta Zeldaa tämän tiimoilta. Toivottavasti tulevat Switchin virtual consoliin.

Itsellä joku 75h lasissa, ja tuntuu, että pelin lumo vain syvenee syvenemistään. Vasta yksi mythical beast läpäistynä ja alle puolet kartasta avattuna - olen tosiaankin ottanut aikani ympäristöjen tutkimiseen, sekä maailman ja tunnelman fiilistelyyn. BotW:n luonnon jylhyys on välillä henkeäsalpaava, ja niitä hetkiä, jolloin pitää vain pysähtyä ihastelemaan, millaisen eepoksen Nintendo on meille kyhännyt, on paljon. Vaikka lopullisen arvioni annan vasta pelin pelattuani läpi, tekisi mieli tosiaankin alkaa jo huutelemaan Parasta Peliä Koskaan.

En oo vielä päässyt kotiin testaamaan, enkä viittinyt työtehokkuuden maksimoimiseksi ottaa Switchiä töihinkään, mutta tänään kuulemma on tullut BotWiin patch, joka parantaa pelin FPS:ää aika paljon, erityisesti muutamissa ongelmapaikoissa.

Lainaus käyttäjältä Core

En oo vielä päässyt kotiin testaamaan, enkä viittinyt työtehokkuuden maksimoimiseksi ottaa Switchiä töihinkään, mutta tänään kuulemma on tullut BotWiin patch, joka parantaa pelin FPS:ää aika paljon, erityisesti muutamissa ongelmapaikoissa.

Vielä tarkemmin; ilmeisesti(vähemmän yllättäen) parannukset ovat käsimoodissa huomattavampia kuin tv-moodissa.

No en nyt sit siitä tiedä. Käsimoodissa peli toimi astetta sulavammin muutenkin, joten jos edistys on suht samaa luokkaa molemmissa moodeissa niin eipä siihen käsimoodiin jää enää paljon ongelmia. Väittäisin kyllä että telakoituna ero on sinänsä isompi.

Kyllä huomasi Switchillä patchin jälkeen huomattavasti sulavamman ruudunpäivityksen vaikeissa paikoissa. Suurin hyöty näyttäisi löytyvän Wii U versiosta, joka oli alunperin todella takkuinen. Switchin käsikonsolimoodissa varmasti huomaamattomin hyöty päivityksestä, sillä se toimi siinä moodissa muutenkin sulavasti.

Lainaus käyttäjältä Erkkade+

Kyllä huomasi Switchillä patchin jälkeen huomattavasti sulavamman ruudunpäivityksen vaikeissa paikoissa. Suurin hyöty näyttäisi löytyvän Wii U versiosta, joka oli alunperin todella takkuinen. Switchin käsikonsolimoodissa varmasti huomaamattomin hyöty päivityksestä, sillä se toimi siinä moodissa muutenkin sulavasti.

Kyllä, juurikin noin. Switch-versio telakoituna pyörii nyt paljon sulavammin, koska siinä oli hidastuksia melko paljon ennen tätä päivitystä. Lisäksi peli vaikutti muutenkin jotenkin eloisammalta ja skarpimmalta.. tiedä sitten olisiko väreihin/varjostuksiin/tekstuureihin tehty joitain pieniä hienosäätöparannuksia? Hiokaa nyt sitten tästä vielä täydellinen arvoisa Zelda-tiimi. 1080p/60fps päivitys kehiin, niin saadaan täälläkin lukea kuinka "tehofriikit" tulevat tänne kehumaan peliä. Kyllä, sellaisiakin ihmisiä on, joilla on rahaa kuin kroisoksella, mutta Zeldan ostaminen on jäänyt väliin koska 900p/30fps epävakaasti on ollut liian matala luku pienelle mielelle. Nyt ollaan jo Switch-versiolla (telakoituna) melko lähellä 900p/30fps lukittuna.

En ole lapsuuden kiusaamisen ja syrjimisen jälkeen kokenut itseäni yhtä ulkopuolelle jätetyksi kuin nyt, kun vertaisverkko pauhaa pelin jumalaisuudesta, eikä osa-aikatyöläisen rahapussukka anna pakollisilta menoilta myöten. Pitääkö kohta oikeasti perustaa se sääli-patreon...

Lainaus käyttäjältä Mikanes

Lainaus käyttäjältä Erkkade+Kyllä huomasi Switchillä patchin jälkeen huomattavasti sulavamman ruudunpäivityksen vaikeissa paikoissa. Suurin hyöty näyttäisi löytyvän Wii U versiosta, joka oli alunperin todella takkuinen. Switchin käsikonsolimoodissa varmasti huomaamattomin hyöty päivityksestä, sillä se toimi siinä moodissa muutenkin sulavasti.
Kyllä, juurikin noin. Switch-versio telakoituna pyörii nyt paljon sulavammin, koska siinä oli hidastuksia melko paljon ennen tätä päivitystä. Lisäksi peli vaikutti muutenkin jotenkin eloisammalta ja skarpimmalta.. tiedä sitten olisiko väreihin/varjostuksiin/tekstuureihin tehty joitain pieniä hienosäätöparannuksia? Hiokaa nyt sitten tästä vielä täydellinen arvoisa Zelda-tiimi. 1080p/60fps päivitys kehiin, niin saadaan täälläkin lukea kuinka "tehofriikit" tulevat tänne kehumaan peliä. Kyllä, sellaisiakin ihmisiä on, joilla on rahaa kuin kroisoksella, mutta Zeldan ostaminen on jäänyt väliin koska 900p/30fps epävakaasti on ollut liian matala luku pienelle mielelle. Nyt ollaan jo Switch-versiolla (telakoituna) melko lähellä 900p/30fps lukittuna.

Ei switchin raudalla 60 fps / 1080 taida irrota.

Lainaus käyttäjältä Heppulinen

Ei switchin raudalla 60 fps / 1080 taida irrota.

Minä tahansa sunnuntaina irtoaisi, jos niin haluttaisiin. Toki toteutus voisi vaatia kompromisseja. PS4 Prolla tämä peli ei pyöri lainkaan, joten jos yhden maailman parhaista peleistä haluaa kokea, on raudan oltava kohdillaan! PC-piraatit varmaan ymmärtävät olla tässä kohtaa aukaisematta sitä sanaista arkkuaan.. :D

Lainaus käyttäjältä Mikanes

PC-piraatit varmaan ymmärtävät olla tässä kohtaa aukaisematta sitä sanaista arkkuaan..

Entäs laillista versiota pelaavat? :)

Toivottavasti Nintendo saa vielä pelin pyörimään laitteillaan tasainen fps vaikka sitten tekemällä kompromisseja. Saa nähdä kumpi ehtii ensin; Nintendo 900p@30 vai PC 4K@30 ;)
Saa nähdä onko yli 30fps edes mahdollinen vai rikkooko pelin täysin. Seuraillaan mielenkiinnolla ...

Melkein 10 tuntia on nyt tullut rämmittyä BotW:n maailmassa ja onhan se ollut erittäin mukavaa. Ruudunpäivityksen ongelmia saatiin hiottua piiloon sopivasti ennen aloitusta ja ihan sulavasti peli on rullannut. Visuaalinen ilme on kyllä monin paikoin vetänyt aika hiljaiseksi, koska taidetyyli on aikalailla täydellinen. Aina kun aurinko kimaltelee ruohikossa ja tuuli tuivertaa pöpelikössä, niin tulee väkisinkin ihmeteltyä, miten tehokas Switch onkaan. Ollakseen siis (myös) käsikonsoli.

Kaikki aika on mennyt oikeastaan haahuillessa. BotW on siinä mielessä erikoinen peli, että pelaaminen on hauskaa, vaikka ei saisi mitään aikaan. Aiemmin avoimen maailman peleissä tehtävien suorittaminen on vienyt suurimman ajan, mutta Zeldassa tulee vain haahuiltua.

Samaan aikaa tämä tuntuu todella uudelta ja erilaiselta Zeldalta ja silti jotenkin tutulta.

Uutta Zeldaa pelatessa olen alkanut myös innostumaan kotikulmieni metsien tutkimisesta. Olen löytänyt upeita kallioita onkaloineen, kauniisti sammaloituneita kaatuneita puita ja vanhan hylätyn veneen lammen vierestä. Tajusin kuinka sitä oikeassakin elämässä tulee liikuttua kuin putkessa. Zelda avasi minulle koko maailman laajuudessaan ja mahdollisuuksissaan!

BOTW on täynnä paljon hienoja hetkiä joita ei ole käsikirjoitettu. Mieli luo niihin hetkiin omia merkityksiään. Ensimmäinen hetki kun sain villihevosen kiinni ja ratsastin lauman vierellä oli unohtumaton. Tai kun ratsastin tulvivassa metsikössä ja auringonlasku heijastui veden pinnasta. Mietin silloin, että voiko olla mitään näin kaunista.

Lainaus käyttäjältä Qvistus+

BOTW on täynnä paljon hienoja hetkiä joita ei ole käsikirjoitettu. Mieli luo niihin hetkiin omia merkityksiään. Ensimmäinen hetki kun sain villihevosen kiinni ja ratsastin lauman vierellä oli unohtumaton. Tai kun ratsastin tulvivassa metsikössä ja auringonlasku heijastui veden pinnasta. Mietin silloin, että voiko olla mitään näin kaunista.

Juurikin näin. Jotkut (harvat) ovat valittaneet siitä, että pelin juoni on köykäinen ja maailma tyhjä, mutta totuushan on juuri tuo, eli pelin juoni luodaan ITSE, main questin ollessa vain sen tukena. Pelin juonesta ja tapahtumista tulee näin myös henkilökohtaisia, joka on kokemuksena paljon vaikuttavampi, kuin joku raskaasti scriptattu story driven pelimekaniikka, täynnä jotain pääjuonen aktivoivia eventtejä.

Pelin maailma on tosiaankin niin uskomattoman täynnä kaikkia pieniä, todella sofistikoituneita ja hienovaraisia yksityiskohtia ja nyansseja, jotka toki jollekin saattaa vaikuttaa "tyhjältä", mutta itselleni pelikokemus ja sen ikimuistoisuus koostuu juuri hetkistä, kuten tuulessa humisevan niityn ihailu auringonlaskussa, tuulensuojaan leirityminen hiekkamyrskyn keskellä, tai keijukaisten perässä juoksentelu Great Fairyn lähteen ympäristössä.

120h pelikellossa ja kutakuinkin puolet kartasta avattuna. Tämä peli jaksaa vaan vetäistä sisäänsä uskomattomalla voimalla ilta toisensa jälkeen...mielessä haikea fiilis ajatuksesta, että joskus tämäkin loppuu.

En oikein ymmärrä pelaajia, jotka mainitsevat valtavan tuntimäärän ja sanovat avanneensa vain osan kartasta. Minulla kartta oli kokonaisuudessaan avattuna varmaan ennen kuin kellossa oli 40 tuntia täynnä - torneillehan on melko helppo suunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Nyt tunteja on noin 65 ja kaikki 4 shinjuuta sekä peräti 82 hokoraa läpäisty. Ainoastaan korogu no mi -keräilykohteiden suhteen olen aika lailla jäljessä, sillä niitä on 900:sta vasta 36. Niidenkö keräämiseen ja yleiseen tunnelmointiinko monet käyttävät aikaansa?

Itse nyt peliin vajaa 40h käyttäneenä olen todennut netissä liikkuessani että peliä pelataan niin monella eri mentaliteetilla, että kokonaisuudesta nauttiminen riippuu aivan millä jalalla on pelin aloittanut. Itse tykkään "suorittaa" pelejä, eli siis selkeä päämäärä, vaikka sitten vaihtuvakin, on minulle se juttu videopeleissä. Tästä voi päätellä etten suuresti ole jäänyt nautiskelemaan mistään auringonlaskuista tai nukkuvista villihevosista.

Ensimmäinen päämäärä on ollut kerätä kaikki tornit, toinen käydä jokaisessa isommassa dungeonissa. Siinä tottakai harhailee väkisinkin näin ison pelin ollessa kyseessä joten about 60 shrineä ja 60 seediä samalla tullut kasaan. Tässä vaiheessa on peli alkanut jo maistumaan enimmäkseen puulta ja kunhan vielä saan viimeisen isomman dungeonin pois alta niin varmaan siirryn lopettelemaan peliä.

Olen melko varma että jos ikää olisi 10v vähemmän ja aikaa viisinkertaisesti enemmän, niin olisin jaksanut sukeltaa syvemminkin peliin sisälle, nyt peli kuitenkin tuntuu liian monesti tervanjuonnilta. Tällä meinaan sitä, että ns. omasta mielestä joutaviin asioihin tuhraantuu hyvää peliaikaa (kokkailu, liian pitkät etäisyydet, turhat äkkikuolemat one-shottaavien vihollisten käsissä). Olen aivan varma että joskus olisin saattanut osata jopa nauttia näistä ominaisuuksista, mutta nykyään kun peleihin ei jaksa paneutua samalla tavalla, niin se suurin hohdokkuus kyllä katoaa.

3D-Zeldojen asteikolla BotW sijoittuu itselläni about samaan kastiin Twilight Princessin kanssa. Kyseessä ei ole Skyward Swordin tyylinen mahalasku, mutta pelissä on sen verran itseäni jäytäviä asioita, että OoT:n ja tWW:n kaltaisiin mestariteoksiin on omissa kirjoissa matkaa melko paljon. Otan ilomielin myös toisen vapaan maailman Zeldan pelattavakseni, mutta vähemmillä survival-elementeillä, hiukan suoraviivaisempaan mahdollistavammalla etenemisellä ja järkevämmällä puzzleilulla. Kyllä isommat, selkeämmät ja tiettyyn päämäärään ohjaavat luolastot ovat enemmän se meikän juttu, kuin nämä pikkuset makupala-shrinet joita löytää tai sitten ei...

Lainaus käyttäjältä Hayarigami

En oikein ymmärrä pelaajia, jotka mainitsevat valtavan tuntimäärän ja sanovat avanneensa vain osan kartasta.

Mähän käyn jokaisen alueen oikein täikamman kanssa läpi, ennenkuin siirryn seuraavaan, peli on tällä tavalla itselleni kaikista antaumuksellisin. Tulee liikaa kaikkea uutta, jos avaa kaiken kerralla. Esim Gerudojen maailmankolkassa pyöriessä, sitä ehti oikein unohtamaan vehreän, sateisen ja villieläimiä täynnä olevan Hyrulen ja sopeutui kuivaan aavikkoympäristöön ja lumiseen, karuun vuoristoon. Siellä noin 20 pelituntia vietettyäni ja takaisin vanhoille nurkille siirtyessä juuri tuo pelimaailman asteittainen vehreytyminen, elävöityminen, ensimmäiset sateet jne. olivat osa tämän pelin tarjoamia, ikimuistoisia hetkiä.

Lainaus käyttäjältä Samirai

Itse nyt peliin vajaa 40h käyttäneenä olen todennut netissä liikkuessani että peliä pelataan niin monella eri mentaliteetilla, että kokonaisuudesta nauttiminen riippuu aivan millä jalalla on pelin aloittanut. Itse tykkään "suorittaa" pelejä, eli siis selkeä päämäärä, vaikka sitten vaihtuvakin, on minulle se juttu videopeleissä. Tästä voi päätellä etten suuresti ole jäänyt nautiskelemaan mistään auringonlaskuista tai nukkuvista villihevosista.

Tämä kuvaamasi lähestymistapa tuntuu tosiaankin olevan TÄYSI vastakohta omasta kokemuksestani BotW:n parissa. Itselle juuri nuo "tyhjät" hetket ja maastot, arkiset toimenpiteet, hiljaisuus, matkanteko pitkissä välimatkoissa (fast travelia en ole edelleenkään käyttänyt kertaakaan) ovat niitä juttuja, jotka juuri nimenomaan vetävät mut niin syvälle pelimaailmaan, jonka kaltaista en ole kokenut varmaankaan sitten OoT:n. Dungeonit ja pääjuoni lähinnä höystöä siihen päälle. Wind Wakerissa myös se purjehtiminen oli mulle kirkkaasti pelin vaikuttavin elementti.

Itselleni tämä kyllä kiilaa aikaisempien Zeldojen (ja videopelien) edelle pelikokemuksena, ja tarjoaa vielä nykypäivänä ja tässä iässä OoT:n veroisen ja jopa vaikuttavamman pelikokemuksen, jonka en vielä tovi sitten uskonut olevan mahdollista. Mä nyt pelaan pelin vielä loppuun ennen lopullista arviota, mutta heti ensimmäisten, muutamien pelituntien ja nyt 120h jälkeen tunne, joka valtaa mielen peliä pelatessa huutaa, että tämä on paras videopeli, jota olen kuunaan pelannut.

Olen kyllä yllättynyt myös siitä kuinka paljon on erilaisia tapoja pelata tätä peliä. Itsehän menen hyvinkin intuitiolla. Sekin kertoo paljon että en yleensä pelaa pelejä ikinä tällä tavalla. Yritän aina mennä järjestyksessä. Mutta nyt eksyin vahingossa Zoras domainiin jossa hoitelin Vah Rutan. Ja tämä tapahtui ennen kuin olin edes käynyt Impan luona.
Se mikä itseä ajaa tähän on nerokkaan yksinkertainen oivallus Nintendolta: Piirtoetäisyys ja maailman moni muotoisuus. Menen torniin tai vuoren huipuille ja näen niin paljon kaikkea missä haluan käydä, että eksyn väkisin matkalta määrän päähän. Zoran domainiinkin ihan oikeasti eksyin kun olin matkalla Impan luokse. Katsoin vain korkealta, että tuonne. Sitten huomasin tornin ja shrinen hiukan sivussa polulta. "No liitelen sinne. Ei se paljoa kierrä." Tornissa katselin ympärilleni taas: "Kato hevosia." No hain hevosen, sitten löysinkin tallit. Sitten menin hevosella kukkulalle katsomaan mitä matkan varrella on. "Kato tossa on taas shrine. No ei se paljoa kierrä." Hepalla sinne. Kun tulin ulos shrinestä, mietin että mitäs tuolla on lähdin katsomaan ja matkalla tuli vastaan Zora joka kertoin prinssin ongelmista. No totta kai autan. Ja lopputulos oli että lopulta katselen Zoran domainin viereisestä tornista sen jälkeen kun olen vapauttanut Vah Rutan ja mietin että mihin sitten. "Shrine ihan vieressä. Sinne -->" Sillä peli kerralla pääsin vihdoin sinne Impalle asti :D

Mutta peli kannustaa ja suorastaan työntää tutkimaan joka paikkaa, koska jossain kaukana aina näkyy jotain minkä haluaa katsoa ja matkan varrella sinne löytyy lisää kaikkea. Olen nähnyt paljonkin pelejä jotka leveilevät huimalla piirtoetäisyydellä, mutta yksikään peli ei ole osannut käyttää sitä näin hienosti hyödyksi, kuin Breath of the Wild. Sen avulla ei vain katsota kauniita maisemia (niitäkin toki) vaan sen avulla myös näkee että "Tuolla on selvästi jotain. Haluan nähdä mitä se on." Ja mitä enemmän peliä pelaa, sitä enemmän sitä haluaa pelata.

Olen aina sanonut että minulla on kaksi peliä ylitse muiden Ocarina of Time ja Final Fantasy 7. Näissä on kiinni jopa omia muistoja, kuinka hienoa pelaaminen oli. Breath of the Wild ei ehkä ihan vielä ole siellä, mutta pirun lähellä mennään ja tätä menoa sinne päästään.

Tosta piirtoetäisyydestä oon myös itsekin ihan ymmälläni. En voi ymmärtää miten se on edes mahdollinen Switchin raudalla. Toki tuo graafinen tyyli ei ole mikään photorealistinen, mutta silti. Peli on silti nätti ja pyörii pääosin hyvin, mutta silti piirtoetäisyys on jotain ihan (itselleni ainakin) ennennäkemätöntä.

Lainaus käyttäjältä Core

Tosta piirtoetäisyydestä oon myös itsekin ihan ymmälläni. En voi ymmärtää miten se on edes mahdollinen Switchin raudalla. Toki tuo graafinen tyyli ei ole mikään photorealistinen, mutta silti. Peli on silti nätti ja pyörii pääosin hyvin, mutta silti piirtoetäisyys on jotain ihan (itselleni ainakin) ennennäkemätöntä.

Ja se ei ole vain se, vaan myös kuinka hyvin maailma on suunniteltu. Olen nähnyt montakin peliä joissa piirtoetäisyys on yhtä hyvä, mutta en muista nähneeni yhtäkään peliä joka näyttäisi sillä piirtoetäisyydellä näin paljon kaikkea ja kutsuisi tutkimaan. Maailma vain yksinkertaisesti näyttää siltä että sieltä voi löytyä vaikka mitä.

ja yksi hienoimpia saavutuksia BotW:n maailman suhteen on mielestäni, se miten ollaan pystytty luomaan todella vahva vaikutelma siitä, että se maailma ei ole siellä sinua varten, vaan on ollut aina, elää omaa elämäänsä ja pelaaja pääsee sinne keskelle ihastelemaan sitä. Bokoblinit heräävät aamulla, tekevät aamupalaa, vitsailevat keskenään, lähtevät ajamaan villiskaa takaa, kettu metsästää myyriä ja jahtaa sudenkorentoja, satunnaiset matkalaiset tulevat saman puun alle kanssasi sateensuojaan jne.

Yksityiskohdan määrä, mitä Nintendo on pystynyt maailmaan upottamaan, on kerrassaan häkellyttävä. Kyse on tosi hienovaraisista ja sofistikoituneista yksityiskohdista, jotka saattavat kiireisemmältä pelaajalta mennä ohi. Itse olen viettänyt monen monta pelituntia seuraillen vain Hyrulen ihmisiä, eläimiä ja luontoa.

Lainaus käyttäjältä Megaman

ja yksi hienoimpia saavutuksia BotW:n maailman suhteen on mielestäni, se miten ollaan pystytty luomaan todella vahva vaikutelma siitä, että se maailma ei ole siellä sinua varten, vaan on ollut aina, elää omaa elämäänsä ja pelaaja pääsee sinne keskelle ihastelemaan sitä. Bokoblinit heräävät aamulla, tekevät aamupalaa, vitsailevat keskenään, lähtevät ajamaan villiskaa takaa, kettu metsästää myyriä ja jahtaa sudenkorentoja, satunnaiset matkalaiset tulevat saman puun alle kanssasi sateensuojaan jne.

Yksityiskohdan määrä, mitä Nintendo on pystynyt maailmaan upottamaan, on kerrassaan häkellyttävä. Kyse on tosi hienovaraisista ja sofistikoituneista yksityiskohdista, jotka saattavat kiireisemmältä pelaajalta mennä ohi. Itse olen viettänyt monen monta pelituntia seuraillen vain Hyrulen ihmisiä, eläimiä ja luontoa.

Se on täysin totta että mitä rauhallisemmalla tahdilla tätä peliä pelaa sitä enemmän siittä saa irti. Sitä todella tuntee olevansa Hyrulessa pelatessaan ja ainakin itse autoin oikein mielelläni sen asukkaita heidän ongelmissaan. Tässä yksi päivä huomasin kun lähestyin liskoa kävellen niin sehän tietenkin pinkaisi karkuun ja pakeni suoraan kannossa olevaan koloon. Tulipahan tuotakin hienoa yksityiskohtaa ihailtua ja mietittyä että pelissä vaan on uskomaton määrä kaikkea upeaa. Itse olen suuri luonnon ystävä oikeassa maailmassa ja siellä tulee viihdyttyä aina kuin mahdollista, en tiedä johtuuko siittä mutta on todellakin mukava seurailla noita Hyrulen elukoita ja kauniita maisemia. Siihen touhuun on uponnut kyllä useampi tunti sen myönnän :-)

Tässä odottaa kovasti lisäpaketin ja hard moden ilmestymistä. Silloin tarkoitus mennä toisen kerran läpi ja tutkia paikkoja kerran vielä. Sillä aina löytyy jotain pientä uutta kun sattuu käymään jo mukamas kerran tutkitulla alueella.

Cemu on ehtinyt versioon 1.7.5 ja yhteensopivuus uusimman Zeldan kanssa on parantunut entisestään.

"Used cemu 1.7.5, 8k gfx pack, AA removal, forced 2x MSAA, high res shadows, default nvidia control panel, v 1.1.2, cemuhook, 9k shaders."

IMAGE(https://i.ytimg.com/vi/GezfxDhstcc/hqdefault.jpg)

Lainaus käyttäjältä edqe

Cemu on ehtinyt versioon 1.7.5 ja yhteensopivuus uusimman Zeldan kanssa on parantunut entisestään.

"Used cemu 1.7.5, 8k gfx pack, AA removal, forced 2x MSAA, high res shadows, default nvidia control panel, v 1.1.2, cemuhook, 9k shaders."

Onko nämä cemut laillisia? Kuinka tämä toimii. Pitääkö omistaa alkuperäinen peli vai ei. Jos ei niin tuohan on aivan väärin Nintendoa ja Zelda tiimiä kohtaan joka on käyttänyt 5-6 vuotta pelin tekemiseen että niitä pystyy pelaamaan pelurit jotka ei omista Nipan konsoleita taikka ole ostaneet Nipan pelejä. Aikamoinen työ ja raha on niin konsolin kuin pelienkin takana.

Lainaus käyttäjältä Wilbur

Onko nämä cemut laillisia? Kuinka tämä toimii. Pitääkö omistaa alkuperäinen peli vai ei.

Emulaattorit ovat laillisia ja voit pelata niillä ostamiasi pelejä. Kaikki eivät valitettavasti osta pelejään, vaan hankkivat ne kepulikonstein. Toisaalta jotkut ostavat laitteensa ja pelinsä käytettyinä, jolloin tekijät eivät käsittääkseni myöskään hyödy siitä rahallisesti.

Lainaus käyttäjältä Megaman

ja yksi hienoimpia saavutuksia BotW:n maailman suhteen on mielestäni, se miten ollaan pystytty luomaan todella vahva vaikutelma siitä, että se maailma ei ole siellä sinua varten, vaan on ollut aina, elää omaa elämäänsä ja pelaaja pääsee sinne keskelle ihastelemaan sitä. Bokoblinit heräävät aamulla, tekevät aamupalaa, vitsailevat keskenään, lähtevät ajamaan villiskaa takaa, kettu metsästää myyriä ja jahtaa sudenkorentoja, satunnaiset matkalaiset tulevat saman puun alle kanssasi sateensuojaan jne.

Tällaista ehdottomasti peleihin lisää. Osaatko sanoa, että ovatko satunnaiset kulkijat simuloituja vai arvotaanko ne paikalle, kuten esimerkiksi GTA:ssa? Ilman simulointia maailma on kuitenkin edelleen täysin kuollut, mikä valitettavasti on edelleen mielestäni peleissä ongelmana. Itselläni on tiedossa toistaiseksi vain yksi peli, jossa pelimaailma yritetään herättää tosissaan henkiin.

Mode-edit: Vältellään tuplapostailuja. Viestien muokkaaminen esim. jälkikäteen on mahdollista.

Jos emulla pelataan netistä ladattua peliä niin se on aivan sama vaikka se löytyisi hyllystä. Laitonta se on.
Emulaattorit itsessään ovat kyllä laillisia, mutta miten pelaat vaikka snes peliä pc emulla orkkis moduulia käyttäen?
Siinä vaiheessa kun se rom tiedosto ladataan netistä niin homma meni laittoman puolelle vaikka se peli löytyisi omasta hyllystä.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Emulaattorit itsessään ovat kyllä laillisia, mutta miten pelaat vaikka snes peliä pc emulla orkkis moduulia käyttäen?

Sinulla täytyy olla laite jolla voit lukea pelimoduuleja. Sellaisia voi ostaa valmiina tai voit rakentaa sellaisen myös itse.

No mites vaikka jos ostaa cd-levyn ja kuuntelee biisejä mp3-muodossa? Eronako on vain se, että tuo muunnos onnistuu tehdä itse, siis verraten siihen, että emulaattoripelaillessa tuo pelin tiedosto täytyy käytännössä ladata netistä. Molemmissa tapauksissahan se media on ostettua ja maksettua.

Maalaisjärjellä tuo olisi täysin ok mutta kun tässä maailmassa niin harmittavan harva asia noudattaa sitä. Yleensä noudatetaan rahan ja vallan "järkeä".

Lainaus käyttäjältä zappah

... emulaattoripelaillessa tuo pelin tiedosto täytyy käytännössä ladata netistä.

Tässä on hyvä muistaa, ettei tiedostoja tarvitse ladata verkosta. Jotkin emulaattorisovellukset pystyvät käyttämään alkuperäistä pelimediaa suoraan, kuten esimerkiksi PCSX2, DOSBox, jne. Usein on kuitenkin tapana, että alkuperäisestä ostetusta mediasta luodaan tiedosto, jota käytetään pelaamiseen.

En tutkinut tarkasti, mutta käsittääseni Cemu mahdollistaa Wii U pelien pelaamisen laillisesti, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa Zeldan pelaamisen. Nintendo on erittäin kovasti emulaattoreita vastaan ja olisivat varmasti tehneet asialle jo jotain jos pystyisivät.

Lainaus käyttäjältä edqe

Lainaus käyttäjältä partajeesusEmulaattorit itsessään ovat kyllä laillisia, mutta miten pelaat vaikka snes peliä pc emulla orkkis moduulia käyttäen?
Sinulla täytyy olla laite jolla voit lukea pelimoduuleja. Sellaisia voi ostaa valmiina tai voit rakentaa sellaisen myös itse.

Toooosi fiksua....saat ihan ihka-aidon SNESin muutamalla kympillä. Olisko täällä vaikka joku oma ketju emulaattoreille/waretukselle jos jotain kiinnostaa?

Veikkaan, että kiinnostus BotW:n pelaamista emulaattorilla kohtaan on täällä aika lähellä nollaa

Lainaus käyttäjältä Megaman

Toooosi fiksua....saat ihan ihka-aidon SNESin muutamalla kympillä. Olisko täällä vaikka joku oma ketju emulaattoreille/waretukselle jos jotain kiinnostaa?

Varmasti monet itse laitteen hankkivatkin, mutta itselläni ei ole innostusta hankkia tusinaa laitteita huoneiden täytteeksi vain sen takia, että pystyn pelaamaan muutaman peliä sieltä täältä. Emulaattoreiden käsittäminen vain laittomasti levitettyjen pelien pelaamisen näkökulmasta on kapeakatseista.

Lainaus käyttäjältä Megaman

Veikkaan, että kiinnostus BotW:n pelaamista emulaattorilla kohtaan on täällä aika lähellä nollaa

Se on jokaisen oma asia ovatko kiinnostuneet Zeldan pelaamisesta PC:llä. Mielestäni asiasta keskustelu on ihan paikallaan, eikä sen pitäisi ketään häiritä.

Vaikka keskustelu onkin ajautunut jo pahasti sivuun niin pakko kantaa oma pieni korteni kekoon.

Kuten täällä jo moni mainitsikin, itse emulaattoriohjelmien levitys, lataus taikka käyttö ei ole laitonta (kunhan ohjelma ei sisällä tekijänoikeuksilla suojattua koodia). Sen sijaan peli-romien (tässä tapauksessa laittomien kopioiden) lataaminen sekä etenkin jakaminen on rikollista.

Rikolliselta toiminnalta on kuitenkin mahdollista välttyä tuottamalla emulaattorin lukema rom itse laillisesta kopiosta. Esimeriksi Dolphin-emulaattorin (GC- ja Wii-peleille) tukemia tiedostoja on mahdollista polttaa modatulla Wii-konsolilla (CleanRip-ohjelma polttaa konsoliin asetetusta pelistä ISO-tiedoston muistitikulle muutamassa minuutissa). Tämä prosessi on luonnollisesti huomattavasti haastavampi kasetteja käyttävien konsolien kohdalla (tähän tarkoitukseenhan kasetteja useimmiten käytetään), mutta useimpien levyjä käyttävien konsolien emulointi laillisesti onnistuu keneltä tahansa.

Mutta miksi siis edes nähdä tätä vaivaa kun alkuperäinen on aina parempi? No, onhan se totta että emulaattorit ovat väistämättä aina bugisempia kuin lähdemateriaali, mutta kehitys on edennyt jo niin pitkälle että ainakin itse näen järkevänä pelata esim. Gamecuben moninpelejä emulaattorilla. Esim. Mario Kart hyötyy kuusinkertaisesta resoluutiosta melkoisesti kun ansat sun muut näkee jo kauempaa kuin metrin päässä. Tähän kun lisää vielä pikatallennukset, custom-tekstuurit ja vaikkapa ihan vain korkearesoluutioiset screenshotit, niin onhan niitä syitä jo useampikin. Hyvähän se vain on että kaikille on se oma hyvä tapa pelata pelinsä, kunhan ei laittomuuksiin mennä.

Lainaus käyttäjältä edqe

Tässä on hyvä muistaa, ettei tiedostoja tarvitse ladata verkosta. Jotkin emulaattorisovellukset pystyvät käyttämään alkuperäistä pelimediaa suoraan, kuten esimerkiksi PCSX2, DOSBox, jne.

Ei kun niinpäs muuten olikin. Testasin joskus jotain varhaista PSX-emulaattoria ihan aidolla pelillä, just for fun. Toimi paskasti ja testi jäi siihen. Nykyään varmaan toimivat ihan eri lailla sujuvasti kun on vuosia mennyt.

Eli laillista hommaa kai sitten kun ei tosiaan Nintendokaan voi asialle mitään. Minusta ihan ok niin kauan kuin ei mene warettamiseksi, mitä suurin osa emulaatiopelaamisesta ihan varmasti on. Ja siksihän sen mainekin on mitä on. Vähän sama juttu kuin että torrenttina voi jakaa laillistakin kamaa mutta tietäähän sen mikä se pääasiallinen käyttö on.

Lainaus käyttäjältä Megaman

Toooosi fiksua....saat ihan ihka-aidon SNESin muutamalla kympillä. Olisko täällä vaikka joku oma ketju emulaattoreille/waretukselle jos jotain kiinnostaa?

Emulaatiopelaamisen syyt on vähän samat kuin pc-pelaaminen muutenkin: paljon etuja, joita ei saa sillä alkuperäisellä/toisella alustalla. NES ja SNES emulaattoreissa esim. mihin tahansa tallennus, jonka vuoksi pääsee niitä pelejä normaalitkin ihmiset joskus näkemään loppuun asti. Itse pelasin vasta Gradiuksen ensimmäistä kertaa läpi ja sitä pelasin siis ensimmäistä kertaa silloin joskus 90-luvulla sitä ikinä läpäisemättä.

Lainaus käyttäjältä Megaman

Veikkaan, että kiinnostus BotW:n pelaamista emulaattorilla kohtaan on täällä aika lähellä nollaa

Itseäni ainakin aihe kiinnostaa kun on kaikesta uudesta tekniikasta ja siihen liittyvästä kiinnostunut. Ja kyllä itselläni on käynyt mielessä että jos Switchillä on jo noin hienon näköinen niin mitä saisi aikaan pienellä lisäteholla.

Lainaus käyttäjältä CM761+

Mutta miksi siis edes nähdä tätä vaivaa kun alkuperäinen on aina parempi? No, onhan se totta että emulaattorit ovat väistämättä aina bugisempia kuin lähdemateriaali, mutta kehitys on edennyt jo niin pitkälle että ainakin itse näen järkevänä pelata esim. Gamecuben moninpelejä emulaattorilla. Esim. Mario Kart hyötyy kuusinkertaisesta resoluutiosta melkoisesti kun ansat sun muut näkee jo kauempaa kuin metrin päässä. Tähän kun lisää vielä pikatallennukset, custom-tekstuurit ja vaikkapa ihan vain korkearesoluutioiset screenshotit, niin onhan niitä syitä jo useampikin. Hyvähän se vain on että kaikille on se oma hyvä tapa pelata pelinsä, kunhan ei laittomuuksiin mennä.

Näinpä juuri. Paljonkin hyötyä ja tärkeimpänä meikäläisen mielestä ne pienet ekstrat, kuten tallennus mihin tahansa.

Lainaus käyttäjältä zappah

Eli laillista hommaa kai sitten kun ei tosiaan Nintendokaan voi asialle mitään. Minusta ihan ok niin kauan kuin ei mene warettamiseksi, mitä suurin osa emulaatiopelaamisesta ihan varmasti on. Ja siksihän sen mainekin on mitä on.

Tjooh, itse suhtaudun emulaattoreihin kuitenkin "positiivisuus edellä". Niitä tulee käytettyä paljon eri muodoissa niin työelämässä kuin myös vapaa-ajalla. Hakkeri/DIY-kulttuurin tuottamat oivallukset ovat hauskoja ja huikeita.
Odotan suurella mielenkiinnolla, että emulaattoreita ruvetaan näkemään myös pelien sisällä, kuten 0x10c-projekti olisi tehnyt. Nykyään on kuitenkin niin huikeita mahdollisuuksia, että olisi todella harmi jos niitä ei hyödynnettäisi.

Palatakseni takaisin aiheeseen, niin en usko että Nintendo olisi lyönyt vielä hanskoja tiskiin Cemu:n osalta. Ainakin itse odotan, että Zeldaan on tulossa päivitys - mahdollisesti lisämateriaalin mukana - jolla yritetään estää emulaattorin käyttäminen. Onko se sitten edes mahdollista, niin nähtäväksi jää.

Breath of the NES

video:
IMAGE(https://i.ytimg.com/vi/JOk_Zp3hFUE/hqdefault.jpg)

En suosittele tuota kuitenkaan asentamaan ja kokeilemaan, koska ei tiedä minkälaista ylimääräistä yllätyksiä sovellus sisältää.

Melkein 70 tuntia kellossa ja tarina on nyt taputeltu. Tekemistä olisi vielä vaikka kuinka hemmetisti, mutta tarinan laitoin ihan mieluusti nyt nippuun. Eittämättä GotY-kamaa ja muutenkin fiilikset lopputekstien jälkeen olivat todella positiiviset. Kaikkein parasta oli kieltämättä pelin maailma, mikä suorastaan huutaa jatkuvasti tutkimaan ja eksymään ilman mitään varsinaista päämäärää. Erittäin siistiä!

Todella kova julkaisupeli Switchille, hieno joutsenlaulu Wii U:lle ja upea uusi alku Zeldalle.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Melkein 70 tuntia kellossa ja tarina on nyt taputeltu.

Aikamoisella haipakalla olet kyllä vetänyt tarinan läpi =) Itse olin 70h kohdalla menossa vasta kohti toista mythical beastia. Nyt ~170h pelikellossa ja menossa death mountainille viimeistä mythical beastia hoitamaan. Kaksi aluetta kartasta vielä avaamatta.

Uskomatonta, miten tämä peli ei päästä otteestaan näidenkään pelituntien jälkeen, vaan onnistuu edelleenkin lumoamaan ja ihastuttamaan kuten seikkailun aloittaessa. Välillä saattaa tuntua pelaamaan ryhtyessä, että alkaisikohan tämä olemaan hiukan nähty ja pitäisiköhän kääriä peli pakettiin jo pikkuhiljaa, mutta ekat pianon pimputukset ja tuulen huminan kuullessani ja auringon noustessa jälleen kerran Hyrulen yläpuolella, olen taas täysin hukkunut pelin maailmaan ja hätkähdän, kun on aika mennä nukkumaan. MAGIC

Ei 70h ole sinänsä mitenkään erityisen haipakkaasti. Tekemistä toki löytyy, mutta kyllä toi sun peliaika on ihan vaan haipakkaan toinen ääripää :D

Juu paljon pelissä olisi vielä tekemistä. Sivutehtäviä ja shrineja on reippaasti ja vaikka kartan on saanut kokonaan auki, niin on siellä vielä nurkkia koluamatta. Nyt kun ei tarvitse enää pelätä spoilereita tarinan osalta ja on lukenut mitä kaikkea pelistä voikaan löytää, niin kyllä siellä on yhtä ja toista mielenkiintoista.

Nyt on yli 20 tuntia pelattuna ja tänään sain viimein vietyä sen sheikah slaten korjattavaksi ja sain siihen kameran. Hieman tullut tutkittua maailmaa.
Samalla tuli ostettua oma talo ja hommattua siihen kaikki extrat ja tuli myös knight ja stealth armorit ostettua. Rahaakin jäi vielä 1500.
Myin kaikki matkoilla kertyneet jalokivet pois ja niistä kertyikin kiva summa. Luminous stonet ja timantit jätin talteen. Noita muita ei vissiin pahemmin mihinkään tarvita ja niitä tulee todella helposti lisää.

Norsu divine beast tuli myös tehtyä kun eksyin zoran valtakuntaan.
Kyllä tämä kivasti on koukuttanut ja ainakin vielä tuntuu, että kannatti ottaa riski ja ostaa.
Tosin vieläkään en ihmeemmin tykkää tuosta visuaalisesta tyylistä. Toki mieli on sen verran muuttunut, että ennen pidin peliä suorastaan rumana ja nyt se on ihan ok.
Mutta on tämä WiiU versio kyllä teknisesti juosten kustu. Vähän väliä nykii ja pätkii eikä siihen tarvita edes kylää + vesisadetta vaan se nykii esim ihan siinä aloitus alueella kun menee juoksentelemaan lammen viereen.

Ei tuo omaa pel-iloa sinänsä vähennä ja totuin tuollaiseen kun pari viikkoa sitten pelasin WiiU:lla ekan disney infiniten läpi. Se peli tuntui enimmäkseen olevan jossain 20fps tuntumassa.
Eikä tuo kyllä tehoista ole kiinni, koska se XCX näyttää paremmalta, siinä on isompi maailma ja enemmän tavaraa sekä toimintaa ruudulla ja se rullaa reippaasti paremmin.

Eilen tuli myös tilattua strategia opas ihan vaan sitä varten, että sen mukana tulee kartta jossa on kaikki shrinet.
Toki tuota tulee käytettyä vasta sitten kun tuntuu ettei niitä enää muuten löydä tai ei vaan tajua puzzlea jonka avulla saa piilotetun shrinen ilmestymään.
Toki kaiken löytää myös netistä, mutta kivempaa on selata kirjaa ja tuo kartta on ihan oma julisteensa.
Tokihan tuossa on myös paljon muutakin. Yhteensä reippasti yli 300 sivua.
Perus version tilasin coolshopista 24.95e hintaan. Collector versio maksaa n.15e enemmän ja siinä ei ole muuta eroa kuin kovat kannet, 16 sivua taidekuvia ja epäkäytännöllisen iso kartta juliste.

Nyt on yli 60 tuntia kellossa ja hyvin koukuttaa edelleen.
Tämä kyllä tarjoaa just sitä löytämisen iloa mikä horizonista puuttui ja tuo vapaa kiipeily suorastaan hemmottelee piloille.
Nyt on kaksi divine beastia hoideltu. Hoitelin sen linnun toisena, koska siitä saatava kyky tekee maailman tutkimisesta kivempaa ja helpompaa. Shrineja tehty 62 ja vissiin neljä aluetta kartalla joissa en ole käynyt vielä ollenkaan.
Eilen ja tänään tuli vietettyä varmaan 6-8 tuntia lumisessa vuoristossa (Hebra?). Juuri kun ajattelin, että se olisi ainakin suurinpirtein koluttu läpi niin löysin kokonaan uuden alueen ja samalla huomasin, että varmaan puolet on vielä tutkimatta.
Suurin aika tuolla meni siihen kun koitti löytää shrinet. Skanneri kyllä piippaa niin pirusti, mutta se ei paljon auta jos se shrine on vuoren sisässä eikä mitään tietoa mistä pääsee sisälle.

Aseillekin alkaa olemaan jo kivasti tilaa, mutta tunnun jatkuvasti saavan vain kahden käden miekkoja jotka on perseestä, koska en vaan osaa ajoittaa sitä flurry rushia oikein.
Esim kummassakin bayonetassa saan witch timen aktivoitua vähintään 70% kerroista. Tässä onnistun ehkä kaksi kertaa kymmenestä joten kilpi olisi hyvä olla toisessa kädessä.

Mitä enemmän tuota maailmaa koittaa tutkia niin sitä enemmän suorastaan vituttaa, että WiiU versiossa ei saa karttaa ohjaimen ruudulle ja tuokin varmasti tarkoituksella jätettiin pois ettei WiiU tarjoa jotain sellaista mitä switch pelaaja ei saa.
Meitsillä kun on maailman huonoin suuntavaisto joten sitä karttaa täytyy olla jatkuvasti avaamassa jo pelkästään sen takia, että se minimap on zoomattu liian lähelle.