Retromuistelot / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Pitkästä aikaa ajattelin tuoda esille mietteitä jostain pelistä jota itse pidän klassikkona. Ja tällä kertaa se peli on:
IMAGE(http://i2.listal.com/image/326421/600full-manhunt-cover.jpg)
Manhunt on Rockstar Northin vuonna 2003 julkaisema hiiviskely/kauhupeli joka eroaa hyvin suuresti studion muista peleistä. Rockstar oli tuohon aikaan suuressa huudossa kiitos GTA 3:n ja Vice Cityn. Olikin melkoinen yllätys että studiolta tulisi näiden jälkeen jotain tämmöistä.

Manhuntin päähenkilö on kuolemantuomion saanut vanki James Earl Cash joka teloituksen sijaan saa uuden mahdollisuuden jatkaa elämäänsä. Mutta jotta hän pääsisi vapaaksi ja välttäisi kuoleman on hänen ensin tapettava tiensä läpi katujen joita asuttaa hullut jengiläiset joiden ainoa tarkoitus on tappaa Cash. Niin ja tämä kaikkihan kuvataan ja tehdään tv-ohjelmaksi. Juoni on siis hyvin samanlainen kuin Ison Arskan The Running Manissa, mutta paljon synkempänä ja väkivaltaisena.
IMAGE(http://www.video-game-wholesale.com/images/ps2-manhunt-screen.jpg)
Pelaajalla on korvanappi johon Ohjaajaksi itseään kutsuva henkilö antaa ohjeita miten edetä. Tappojen pitää olla mahdollisimman väkivaltaisia ja kekseliäitä jotta katsojat tykkäisivät. Myös tietyissä kentissä on omat tehtävänsä jotta saisi "täydet tähdet" jaksosta. Eli peli ei ole vain silmitöntä murhaamista vaan pelaajan pitää käyttää aivojaan selviytyäkseen ja saadakseen parhaat mahdolliset tulokset.

Jotta pelin pääsee läpi on pakko pysyä varjoissa ja taktisesti tappaa jokainen vihollinen yksi kerrallaan, Cash on hyvin heikko ja kuolee lähitaistelussa sekunneissa. Asiaa ei auta myöskään se että yleensä jengiläisillä on huomattavasti tehokkaammat aseet kuin itsellä. Jos siis tulee nähdyksi ei yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin juosta pakoon. Vihollisten tekoäly on etenkin aikaisekseen melko hyvää, he osaavat huutaa apua muilta ja eivät helposti luovuta jahtia. Peli aiheuttaakin onnistuneesti pelaajassa pakokauhua kun hullut jahtaavat ja huutavat aivan oman hahmon takana. Tämä ei ole mikään tavallinen kauhupeli jossa olisi helppoja säikkyjä vaan kauhu tulee tunnelmasta ja siitä tunteesta että on vastassa paljon suurempia voimia ja kukaan ei ole omaa hahmoa auttamassa.
IMAGE(http://i11.aijaa.com/b/00348/11026605.jpg)
Manhuntin suuri vetovoima tuli tietenkin nautinnollisista tapoista joita varten on laaja valikoima lyömäaseita sekä hieman myöhemmin myös haulikoita ja pistoolejakin tulee mukaan. Ampuma-aseet ovat monesta syystä kuitenkin huonompia kuin vaikkapa aina yhtä toimiva pesäpallomaila taikka muovipussi. Ne pitävät suurta ääntä eikä niillä voi valitettavasti teloittaa kuten muilla aseilla. Näytön alakulmassa on tutka jossa näkyy äänet ja kuinka kauas ne yltävät, niin omat kuin vihollisten. Tätä tuleekin seurata tarkasti jos haluaa selvitä.

Muistan kuinka Pelaajassakin sanottiin että peliä jos pelaa pitkiä sessioita putkeen tulee tietynlainen väkivaltakrapula ja välillä on pakko pitää taukoja. Rockstar onnistui mestarillisesti aiheuttamaan tämän tunteen pelinsä kautta ja harvassa ovat pelit jotka samaa ovat minussa saaneet aikaan.
IMAGE(http://25.media.tumblr.com/tumblr_m4ijscIYS21rvfk0uo5_400.jpg)
Manhuntin huipentuma on varmana kaikkien mielestä Pigsy. Tämä lopussa tuleva pomovastus oli jotain kamalaa sekä ihanaa samalla. Muistan kuinka ensimmäisen kerran menin hänen käytävilleen kävelemään ja tulin heti moottorisahan palottelemaksi samalla kun sikamaiset kiljumiset kuuluvat täysiä kaiuttimista, tämä aiheutti melkoisen shokin. Pigsy on jäänytkin yhdeksi parhaista pomotaisteluista mitä olen kokenut, se myös täydellisesti kuvastaa sen mikä Manhuntissa on hienoa. Painostava tunnelma, omalla hahmolla aseena vain lasinsiruja ja vastassa kamalan näköinen moottorisahalla varustettu vahva vihollinen joka osaa yllättää pelaajan todellakin nurkan takaa.

Minun kuten monien muidenkin pelaajien yllätykseksi peli ei todellakaan lopu siihen kun hahmo pääsee ulos tv-ohjelman kulisseista, tämä vasta pistää rattaat tosissaan pyörimään. Paljoa en tahdo spoilata mutta ainakin minä halusin kostoa kuten Cash tässä sitten hakeekin. Manhunt ei ole myöskään kovin lyhyt peli, lähemmäs 20 tuntia voi helpostikkin mennä pelkässä läpäisyssä. Mutta jos tahtoo kaikista kentistä täydet tähdet voi tuon jopa tuplata. Peliin myös avautuu lisäsisältöä aina kun kentät läpäisee täydellisesti. Kaikista paras oli oma suosikkini ”Monkey see, Monkey Die!” jossa apinoiksi pukeutuneet hullut eläintarhassa koittavat Cashia saada hengiltä, loistavaa kamaa.

Manhunt oli sekä pelaajien että arvostelijoiden rakastama peli. Väkivaltaisuudesta tietenkin tuli kohua ja monet jättivät tämän pelaamatta jo pelkästään sen seikan takia. Kuitenkin kaikki peliä pelanneet tietävät että väkivalta on vain osa tätä peliä jossa on hyvä juoni ja se Rockstar Northin hieno kosketus joka vain heidän peleistään löytyy.

Manhunt 2 tuli 4 vuotta myöhemmin, ja kiitos kohujen ja bannausten sensuroitiin "hajalle" peli on juonellisesti vieläkin hyvä peli mutta teloitusten sensuroiminen sutuksi vei ison osan pelin nautinnosta. Pelatkaa siis yköstä ennemmin. Oma haaveeni olisikin remake nykyajan grafiikoilla ykösestä taikka kyllä se kolmonenkin kelpaisi. Rockstar, GTA V:n jälkeen hieman rakkautta Manhuntia kohtaan. Okei?

Thank you sir. Pitääpä napata peli jostain, kun on jäänyt pelaamatta. Täytyykin vain olla kauhistelematta graafista tasoa..

Peli on siis julkaistu PS2, Xbox sekä PC. PC:llä peli tietenkin parhaimman näkönen, kontrollit olivat vain vähän kummalliset ainakin itselle. PS2:lla mieluiten Manhuntia pelaan.

The Settlers PC:llä alkoi rullaamaan näytöllä, miten niin pieneen tilaan saatiin tehtyä niinkin paljon peliä vuonna nakki ? Ilmaiseksi sai GOG:ista.

Lainaus käyttäjältä Vulpes Arctos+

Ai niin, ja Norsukamman Bouncer-fiilistely oli varsin mielenkiintoinen. En ole koskaan edes kuullut kyseisestä pelistä, mutta nyt tunnen oloni jälleen hieman sivistyneemmäksi. Keep it coming, man!

Yes I will keep it coming (näin puoli vuotta myöhässä mutta kuka niitä laskee...) mutta koska kansa väsyi väsyneisiin kuvateksteihini, päätin hieman tuoda hommaa nykyaikaisempaan muotoon.

Pelaajaboardcastin Norsu retropelaa-sarjan avauosa olkaa hyvät!

Koska Double Dragon-pelisarja on jälleen eräänlaista muotia, käsittelee uusin Retronorsu-jakso myös tuota hienoa pelisarjaa ja etenkin sen kolmatta osaa.

Täältä sen näkee...

Mäkin voisin kirjoittaa yhestä retropelistä.

IMAGE(http://imageshack.us/a/img138/3429/dosbox2012102418433853.png)

Nimi: Joe
Julkaisuvuosi: 1998
Alusta: Dos box
Pelityyppi: Puzzle
Tekijä: Joku Suomalainen kai

Eli kyseessä on siis 2D puzzle peli missä pitää päästä maaliin. Vipuja ja teleporttia käyttäen sekä kärryjä ja palloja työntäen joudut selviämään todella haastavista puzzleista. Pelissä on yhteensä 35 tasoa.

[spoiler]Lukuunottamatta yhtä paikkaa jossa pitää selvittää palapeli[/spoiler]

Pelissä pelataan vihreän pacmanin näköisellä tyypillä jonka nimi on joe ja joissain tasoissa pelataan jasperilla joka on samanlainen, kuin Joe mutta keltaisen värinen. Pelin pahis on Igor joka tappaa jasperin jossain kohdassa(?).

Peliä pelataan nuolinapeilla ja ylös napista hypätään. Ylös napista Joe hyppää 5 ruutua sinne suuntaan minne hän katsoo. K:stä näkee monta avainta itsellään on ja R:stä voi aloittaa paikan alusta.

Heti kun lopetat pelin, dos box ikkunassa näet sen tason koodin missä lopetit. Voit sitten myöhemmin jatkaa peliäsi kirjoittamalla koodin, kun aloitat taas pelin.

IMAGE(http://imageshack.us/a/img692/6381/dosbox2012102418551188.png)

Tuossa ylhäällä esimerkki millaiselta peli näyttää. Kyseessä on ensimmäinen taso jonka pystyy läpäisemään kuka tahansa vaikka silmät kiinni. Oho kuva ei muuten näy kokonaan. Toivottavasti ette pahastu tästä.

Musat tässä pelissä on aivan mahtavat. Jos olet kiinnostunut kuuntelemaan pelin musiikkeja, mene fidijefa11:n channeliin youtubessa. Sieltä löytyy Joen kaikki musat.

Kaikkiaan Joe on yksi haastavimmista puzzle peleistä mikä on olemassa vaikka onkin 2D. Uskokaa pois. Itse en ole läpäissyt puoliakaan pelistä vielä.

IMAGE(http://imageshack.us/a/img826/9187/asdasdnx.png)

Siinä pelin alkuvalikko. PC peli ja julkaistu vuonna 1992

IMAGE(http://imageshack.us/a/img254/1402/asdasd3o.png)

Tämä peli on 2D ampumis moninpeli. Miniwarissa voi pelata enintään 4 pelaajaa samaan aikaan. Pelaajat ovat eri värisiä ukkeleita. Satunnaisesti kenttään ilmestyy item laatikoita (joista saa erilaisia itemeitä) ja platformeja. Voittaja on se joka jää eloon ja kaikki on kaikkia vastaan. Yksi parhaista DOS moninpeleistä.

IMAGE(http://imageshack.us/a/img217/8934/asdasd2n.png)

Ylhäällä näette kuinka paljon aseita tässä pelissä on. Valmiita kenttiä on kymmeniä ja voit tehdä myös omiakin kenttiä helposti.

Katoin äsken yhden arvostelun tästä pelistä ja se sanoi, että "grafiikka on auttamattoman rumaa" siis ei se minusta rumaa ole. Kehtasi vielä antaa tälle 5/10. Taisi olla joku 2000-vuonna syntynyt nappula.

Miniwar!!!1 Oi lapsuuden kulta-aikoja kun kolme kaverusta ängettynä yhden näppäimistön luo ja tämän kanssa otettiin toisistamme mittaa. Ah. Hupia riitti. Muutenkin hauska genre. Lieroa ja Molezia tuli myös hakattua. Wings, Triplane Turmoil...kaikkea nannaa sitä olikin. Hyviä aikoja.

Mikähän sen yhden top-down kuvakulman omaavan kaivuupelin nimi oli...Mine-jotain..kai? Räjäyteltiin kavereita dynamiitilla ja kaivettiin samalla kultaa. Erän lopussa ostettiin parempia aseita.

Lainaus käyttäjältä Demppa+

Mikähän sen yhden top-down kuvakulman omaavan kaivuupelin nimi oli...Mine-jotain..kai? Räjäyteltiin kavereita dynamiitilla ja kaivettiin samalla kultaa. Erän lopussa ostettiin parempia aseita.

Mine Bombers. Loistava peli sekin. Niin ja tietty vähän uudempi We Got Explosives (2). Monessa näistä peleistä on myös ihan loistavat musiikit.
Linkki
Toinen

Omia suosikkejani 90-luvulta ja 2000-luvun alusta ovat myös Areena-pelit 2-5. Taktinen gladiaattorisimulaattori parhaimmillaan : P

Ensi keskiviikkona 31.10 on halloween joten muistellaanpa näitä kahta kauhupeli klassikkoa.

IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/940895088-00.jpg)

Peli: Alone in the dark
Juilkaistu: 1992
Alusta: MS-DOS

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/1985-alone-in-the-dark-dos-screenshot-entering-the-houses.gif)

Pelissä on alussa valittava jompikumpi kahdesta hahmosta Edward Carby tai Emily Hartwood.
Tarina alkaa kun ison kartanon omistaja Jeremy Hartwood on tehnyt itsemurhan ja sinut kutsutaan tutkimaan kammottava talo läpikotaisin.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/504856-alone-in-the-dark-3do-screenshot-emily-has-never-ahh-looked.jpg)

Peli alkaa ullakolta jossa on ensin totta kai miettivä mitä tehdä ottaisiko pöydällä olevan lyhdyn vai häipyisikö talosta.

mutta ei aikaakaan kun zombit ja muut monsterit alkavat hyökätä päällesi.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/580550-alone-in-the-dark-fm-towns-screenshot-you-push-the-wardrobe.png)
Viholliset vältti parhaiten peittämällä lattialuukut arkuilla ja ikkunat kaapeilla jolloin hirviöt eivät voineet iskeä.

Alone in the dark on pelottavamnpi kuin nykyiset Kauhupelit joissa on yhteistyöpeli mutta tässä pelissä olet aina yksin pimeässä.
Tanssii Kummitusten kanssa
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/530802-alone-in-the-dark-dos-screenshot-shall-we-dance-s.png)

Parhain Puzzle koko pelissä on se kun sinun täytyy löytää oikea levy jolloin tanssivat kummitukset hävivävät ja voit poimia avaimen takan reunalta

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/580553-alone-in-the-dark-fm-towns-screenshot-you-fell-through-a-crack.png)

Pelin Game over on todella vakuuttava ja pelottava.

Pelin pääsee läpi kun viinikellarin alla oleva monsteri on saatu kukistettua pelasin tämän kauan sitten tämän dosboxilla.

Ja sitten tämä toinen peli

IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/1127175058-00.jpg)
Peli: Eternal Darkness: Sanity's Requiem
Julkaistu: 2002
Alusta: Nintendo Gamecube

Pelin Alkuvalikko on juuri sopiva että pelaajalle tulee pelon tuntemuksia
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/28455-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-title.jpg)
Pelin Asetuksia säädetessä näkee pääsankarin luurangon joka on todella upeaa katsottavaa.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/403052-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-options.jpg)

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/403053-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-alexandra.jpg)
Peli Alkaa Painajasella jossa sinulla on vain aseenasi haulikko ja sinua piirittää luurangot.

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/36423-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-alexandra.jpg)
Sitten sankarimme herää joka on nimeltään Alexsandra Roivas. Hän saa puhelun että Hänen on tultava Isoisänsä kartonolle.

R.I.P Edward

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/36424-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-the-body.jpg)

Pelissä on pelattavana useita hahmoja ja tarina kattaa yhden vuosituhannen.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/36428-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-alex.jpg)
Kun Alex löytää Isoisänsä kartonosta kirjan pääsee tarina kunnolla vauhtiin sillä kun luet pimeyden kirjaa aloitat skenaarion jolloin pääsee pelaamaan yhdesta useasta hahmoista joista ensimmäinen on roomalainen sotilas.

IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/36429-eternal-darkness-sanity-s-requiem-gamecube-screenshot-the-intro.jpg)

Ok Tähän päättyy Paronipekugramin Halloween retrospeiaali :D toivottasti tykkäätte

Star Fox Adventures -retroarvostelu!

Tähtiketun suuri seikkailu täytti juuri kymmenen vuotta Euroopassa! Tämän kunniaksi päätin sukeltaa henkilökohtaisen nostalgia-altaani syvään päähän. ja palata pelin pariin. Onko sarjan outo lintu kestänyt ajan hampaissa, vai onko kyseessä pelkkä muinaismuisto? Saako aikuinen mies avaruuden elukoiden seikkailusta irti muuta kuin pari todella väsähtänyttä vitsiä? Onko tässä pelissä edes tissejä? Katsomalla se selviää!

Kyseessä on eräs muistorikkaimmista videopeleistä, mitä olen pelannut. Kymmenenvuotiaalle pikkunörtille se oli vaikuttava kokemus, joka muokkasi pelimakuani peruuttamattomasti. Adventuresilla on suuri fanikunta, mutta toisaalta myös paljon vihaajia. Siksi se onkin herkullinen peli käsiteltäväksi. Olen itse asiassa suunnitellut tämän retromuistelun tekemistä jo viime keväästä saakka.

Toivottavasti nautitte!

90-luvulla tuntu olevan liikkeellä hirmuinen määrä suomalaisa indie-pelejä(tai ainaki niiksi niitä nykyään kutsuttais). MikroBitin Huvi ja Hyöty rompulta niitä sai aina joka vuos ladata koneensa täydeltä. Suurimpiin legendoihin siltä ajalta lukeutuu jo niin paljon pelejä, ettei niitä voi kaikkia luetella. Itelleni jäi parhaiten mieleen MineBombers, Slicks 'n Slide, Wings, Threat ja oikeestaan kaikki missä pysty veljen kanssa kilpailemaan. Perjantai-illat vietettiin 486:n ympärillä pelaten loputtomia turnauksia ja kuunnelle radiosta Pertti Salovaaraa.

Viime aikoina olen pelannut huomattavan paljon Civilization 5:sta. Kaikkiaan mainio peli johon olen jo upottanut kymmeniä tunteja ja varmana jaksan vielä tovin jos toisenkin sitä pelata. Tästä tulikin mieleeni Sid Meier ja hänen muut mainiot pelinsä, jätkähän on jo elävä legenda pelaajien silmissä ja tähän on hyvät syynsä. Mies on 80-luvulta saakka tunkenut ulos yhtä jos toista hittiä joita pelaajat ja kriitikot ovat rakastaneet. Jotenka ajattelin muistella hieman omaa suosikkiani tämän sedän kirjastosta ja tämä peli on Sid Meier's Pirates!
IMAGE(http://www.itdunya.com/attachments/118978d1247411043-sid_meier_pirates.jpg)

Teen tähän heti alkuun selväksi, olen vain hieman testannut sitä alkuperäistä Piratesia ja tämäkin on tapahtunut vasta sen jälkeen kun tätä 2004 tullutta versiota olen pelannut. Ihan mainio peli mutta nykyään ehkei sitä kuuminta hottia. Tämä 2004 versio on se joka minut sarjaan tutustutti ja laittoi rakastamaan Sid Meiersiä.
IMAGE(http://pcmedia.ign.com/pc/image/article/567/567694/sid-meiers-pirates-20041119035037565-000.jpg)
Pirates! on maailman paras merirosvopeli ikinä. Tämä on fakta. Pelissä on niin paljon sisältöä että yhteen läpipeluun kuluu kymmeniä tunteja ja mikä on parasta, pelin jaksaa pelata useasti läpi. Pelin alussa pelaajan perhe alistetaan orjuuteen ja 10 vuoden kuluttua kun pennusta on tullut nuori aikuinen on aika lähtä kostamaan pahalle espanjalaiselle ja vapauttaa perhe. Niin ja myös samalla ryöstellä, tuhota taikka mennä naimisiin. Alussa valitaan minkä valtion nimissä sitä maailmalla kuljetaan, vaihtoehdot ovat Englanti, Hollanti, Espanja sekä Ranska. Ei kestä kauaakaan kun pelaajan hahmo on vallannut itselleen laivan pahalta kapteeniltaan ja sen jälkeen maailma on vapaa vallattavaksi.

IMAGE(http://pcmedia.ign.com/pc/image/article/567/567694/sid-meiers-pirates-20041119035056439-000.jpg)
Nyt kun pelaaja on laivan kapteenina voi sinäänsä tehdä vapaasti mitä huvittaa. Voi keskittyä pääjuoneen taikka unohtaa se kokonaan ja alkaa vain ryöstelemään ja olemaan paha merirosvo. Pelin lopullinen tavoite on mennä eläkkeelle ja pelin aikana pitäisi sitten hommata se mahdollisimman paras loppuelämä. Kaikista paras on kuvernöörin paikka isossa kaupungissa mutta voi sitä myös pikku mökissään elää mukanaan miljoonat kultarahat.

IMAGE(http://src.sencha.io/http://www.thunderboltgames.com/s/reviews/pc/pirates_5.jpg)
Pelaaminen on isolta osalta merellä seilaamista kaupungista toiseen. Matkatessa voi hyökätä minkä vaan vastaan tulevan laivan kimppuun mutta tämän suhteen kannattaa taktikoida. Kuten jo mainitsin on pelissä neljä suurta valtiota jotka ovat aika ajoin sodassa toisiaan vastaan. Poliittiseen tilanteeseen voi pelaaja vaikuttaa sotimalla jonkun valtion puolella toista vastaan, joko upottamalla laivoja tai valtaamalla kaupunkeja. Laivojen upotus on hyvin toiminnallista ja realiaikaista äksöniä jossa pitää väistellä kuulia ja ajoittaa omat ampumiset oikein. Samalla myös pitää käyttää onnistuneesti erillaisia kuulia jos tahtoo voittaa, toimivin taktiikka on eka tuhota mastot ja sen jälkeen ampua laiva heikkoon kuntoon ja sitten hypätä valtaamaan se itselleen. Laivat voi myös kokonaan upottaa mutta näin jää aarteet saamatta. Laivan kun on vallannut voittamalla kapteenin minipelimäisessä miekkataistelussa voi valita upottaako laivan vai ottaako sen itselleen. Näin siis saa itselleen parempia laivoja ja ne kaikista parhaimmat ovat muilla merirosvoilla. Mustaparta ja muut oikean elämän legendat löytyvät pelistä, heidät voi metsästää ja näin saada kunniaa ja mammonaa itselleen.

IMAGE(http://cdn1.gamepro.com/screens/108148/40008-18-2.jpg)
Kaupunkeja vallatessa peli menee RTS tyyliseksi vuoropohjaiseksi taistoksi, hyvin näkyy Civilization vaikutus. Tämäkin osa pelistä on mainiosti tehty ja tässäkin on pakko käyttää aivojaan jotta voittaa. Yleensä pelaajan joukot ovat aluksi paljon suurempaa massaa vastaan mutta taktikoimalla voitto on varma. Vihollisten kaupunkiin voi myös mennä hiipimällä sisään ja viedä heidän aarteita taikka käydä vaikkapa kuvernöörin tytärtä iskemässä itselleen. Pelissä on tämän lisäksi myös muita minipelejä kuten tanssiminen jolla kuvernöörin tyttäriä saa lämmiteltyä taikka sitten aarteiden etsiminen kartan avulla. Hyvin monipuolinen on siis tämä tekele ja se on yksi sen suurimmista vahvuuksista. Mikään näistä ei ehdi käymään tylsäksi kun kaikkea on tasapainoisesti jaettu kaikkialle. Tietenkin voi keskittyä vain merellä menemiseen mutta jos tosissaan tahtoo edetä on pakko tehdä muutakin edes välillä.

IMAGE(http://src.sencha.io/http://www.thunderboltgames.com/s/reviews/pc/pirates_4.jpg)
Simppeli mutta toimiva minipeli. Turha toivoa naimisiin menoa jos ei ollenkaan osaa tanssia!
Yksi hienoimmista asioista pelissä on sen onnistunut merirosvo-tunnelma johon ei moni elokuva ja etenkään pelit ole pystyneet. Pelatessa tuntuu kuin olisi Karibian saaristossa aiheuttamassa tuhoa ja kuolemaa. Toivonkin paljon että Firaxis tekisi seuraavaksi uuden osan tähän hienoon pelisarjaan. PC:llä olen tätä Pirates! osaa vain pelannut mutta myös mm. Xbox, PSP, Wii ja myöhemmin myös iPad/älypuhelin versiot on tästä tullut. Selvästi siis peliä ei ole unohdettu mutta olisi jo aika saada oikeaa jatkoa.

Itelle retroina tulee ensimmäisenä mieleen (sori nyt tulee listaa);
Nintendo64:lle parhaat Mariot ikinä, eli perus Super Mario 64 ja Mario Kart, sitten tietenkin N64:n Yoshi's Story.
PS1:llä Mickey's Wild Adventure
Gamecubella Super Smash Bros ja tietenkin myös cuben Mario Kart
Dreamcastille Power Stone ja Sonicit sekä Rayman 2: The Great Escape

Parhaiten mieleen jäänyt ehkä nuo Nintendo 64:n pelit, vaikka niistä taitaa olla eniten aikaa.

Retro muisteluni part 1 (ketä kiinnostaa?)
No laitoin tulille minkäs muun kuin Ultimate Doomin ja auta armias mikä riemujuhla siitä syntyy kun löytää Haulikon ja pistää laulamaan, ajalta jolloin tekoäly oli sitä että pelaajalla olisi hankalaa ja päälle käydään armotta ilman minuuttien suojien takana kykkimistä ja se fiilis kun on Healthia 10% jäljellä ja ne pirun 15 Imppiä jäljellä seuraavassa huoneessa, tähän ei moni nykypeli vaan pysty !
Sitten koitin samaa Brutal Doomin muodossa ja entistä masokistisemmaksihan se meni, jotenkin vain vanhaan legendaan puhalletaan uutta henkeä, 20 vuotta pelin ilmestymisen jälkeen.

Transport Tycoon Deluxessa on sitten taas aina yhtä mukavaa luoda yritys tyhjästä ja katsoa hölmistyneenä kun matkustaja junalla menee matkaan jopa 3 pelin vuotta päästäkseen perille ja asiakkaat vieläpä maksaa, tätäkö VR pelailee kun suunnittelevat juna aikataulujaan ?

Täällä oli aika mahtava juttu Track & Fieldistä: http://www.tutkain.fi/1/?Article/Bittidopingia/99

Voi vitsi ku itelläki olis ollut akkupora sillon ku tätä pelattiin :D Mä oon kokeillu legopalikalla ja lusikalla. Toi kindermunakikka kuulostaa kans aika toimivalta.

tossa pari päivää sitten julkaistiin hd remake Leisure suit Larry in Land of lounge lizards pelistä josta traileri linkki ohessa https://www.youtube.com/watch?v=5FJOPdy_nWw&feature=player_embedded
Alkuperäisen pelin kansi Alkuperäinen julkaisu vuosi 1987
IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/1298138245-00.jpg)
VGA remaken kansi VGA remaken julkaisu 1991
IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/946883779-00.jpg)

Pelissä ohjataan 40 vuotiasta neitsyttä nimeltä Larry Laffer joka koettaa löytää unelmiensa naisen aina baareista kasinoihin ja päätyhän hän lopulta yhden naisen kanssa naimiasiin mutta suhde tuskin kestää päivääkään joka larrylle ei ole uutta.
Pelin klassinen aloitus ruutu leftyn baari.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/258380-leisure-suit-larry-in-the-land-of-the-lounge-lizards-apple.png)

Ken lähetti minut hakemaaan vessapaperia
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/1934-leisure-suit-larry-1-in-the-land-of-the-lounge-lizards-dos-screenshot.jpg)

Omat parhaat muistot tästä pelistä totta kai on se klassinen kuolema kohtaus vga remakessa jossa punkkari hakka larryn hengiltä ja larry joutuu tehosekoitttimeen. pelin alussa oli ovela lapsilukko systeemi (on myös HD remakessa)jossa piti vastata aikuisille suunnatuihin kysymyksiin mutta moni alaikäinen teinikin varmasti osasi hyvällä englannin taidolla tai silkalla tuurilla vastata oikeaan kysymykseen.

Kuva kieletty alle 18 vuotiailta [spoiler] IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/31335-leisure-suit-larry-1-in-the-land-of-the-lounge-lizards-amiga.gif)[/spoiler]

Pelin musiikki on jazz tyylistä ja pelin alkumusiikki on huippu nostalgian kyyneeleet rupeavat tulemaan silmistä

Alla mikrobitti lehden lyhyt arvostelu
MikroBitti 100
Larry on erinomaisen hauska peli, jonka ironinen huumori sai jopa minun rujon muotoni hymyyn. Larry voi juoda, pelata, tutustua epämääräisiin naisiin ja tehdä kaikkea muutakin vänkää.

eiköhän tämä ala riittää kokeilkaa ihmessä leisure suit larry reloaded peliä.

Hei ihmiset! Retroluolastossa keskityn vanhojen konsoli- ja tietokonepelien muisteluun. (Maailman omaperäisin idea?) Ajatus on pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa, joten en voinut enää vastustaa kiusausta. Vihaisen valittamisen sijaan pyrin esittelemään ja käsittelemään pelejä mahdollisimman rehdisti.

Ensimmäiseksi peliksi valitsin tappelupeli Killer Instinctin, joka on aivan viime aikoina muuttunut jälleen ajankohtaiseksi peliksi. Synkkä ja väkivaltainen Killer Instinct hurmasi aikanaan kolealla olemuksellaan, mutta riittääkö siinä enää vetovoimaa muuhun kuin museokäyttöön?

Retroluolasto: Killer Instinct (SNES)

Tarkoituksena olisi tosiaan tehdä tällaisia pätkiä myöhemmin lisää, ja muistakin kuin Super Nintendon nimikkeistä.

Retroluolaston toisessa episodissa sukellan tähtihävittäjän puikkoihin.

Kyseessä on siis Super Nintendon rakastettu Starwing, joka tunnetaan isossa maailmassa paremmin nimellä Star Fox. Tällä kertaa pätkän tekeminen oli vielä pari astetta tavallista monimutkaisempaa, koska ensimmäinen ostamani pelikasetti oli saksankielinen. Siinä piti sitten odotella vielä monta päivää, ennen kuin pääsin käsiksi englanninkieliseen versioon. Onneksi kuitenkin pääsin. Peli on edelleen mahtava!

Olen nyt asettanut itselleni tavoitteeksi tehdä kaksi retroluolaston jaksoa kuukaudessa. Toivon pysyväni aikataulussa. En varmaankaan kaikkia viitsi tähän aiheeseen spämmätä, mutta kanavaltani niitä voi sitten tiirailla kaiken muun ohessa.

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/starwing_zps1690feaf.jpg~original)

Vulpesin (puhelinnumero löytyy Alibin keskiaukeamalta kohdasta ”Tuhmat ja Pulskat”) uusimman videoarvion innoittamana päätin pyyhkiä ketjusta tomuja ja retroilla syksyn alkamisen kunniaksi. Aiheena tänään viemäreissä majailevat teinit. Ei, en nyt puhu PS Vitan kolmesta omistajasta, vaan Turtleseista.

Hyllyssäni lepää eläkepäiviään viettämässä NES ja toki konsolin vierestä löytyy Nintendon hittikonsolille käännetyn arcadepelin kotikonsoli versio. Pelihalleissa ei tullut koskaan vietettyä aikaa, mutta toki jokaisen nuoren miehen elämään kuuluu jossain välissä fanittaa Turtleseja. Se on vain sääntö ja fakta.

Myönnettäköön, en muista pelistä kovinkaan montaa detailia. Kesiä ei ollut peliä pelatessa takana kovinkaan montaa, joten pelin parissa vietetty aika olikin lähinnä parin saman levelin hakkaamista ja vihollisten kurmoottamista. Hyppypotku on uponnut muistoihini kuin kuuma veitsi uppoaa voihin.

Hyviä (sumuisia) muistoja pelistä, good times, simpler times.

PS2:lla pääsin kuitenkin uudelleen hahmojen pariin pelissä mistä onkin sitten tuoreempia muistoja.Teenage Mutant Ninja Turtles 2: Battle Nexus oli ala-asteelliselle melkoista hunajaa. Useita pelattavia hahmoja, kilpikonnista se kaikkein paras oli tietenkin Leonardo, ja runsaasti sisältöä.

Tarinatilaa tuntui pelissä riittävän aina vain enemmän. Kun yhden maailman sai pelattua läpi, niin aina ilmestyi uusia korpia kesytettäväksi. Telkkarisarja mihin peli perustui oli helvetin hyvää lauantaiaamujen viihdettä ja sarjan maailmoja hyödynnettiinkin hienosti. Ajassakin päästiin seikkailemaan. Hui sentään!

Parasta pelissä oli ehdottomasti co-oppi ja areenamättö. Jalan ninjoja laitettiin tuossa tilassa serkun kanssa lakoon varmasti kymmenissä tuhansissa ja haastetta(kin) tuntui olevan vallan mukavasti. Erityisen hyvin muistan näkymättömiksi muuttuvat jalkaninjat joiden liikkeitä pystyi seuraamaan esimerkiksi vedessä. Damm, that was cool.

Kun pelin saamaa vastaanottoa tutkiskelee näin kypsyneenä ihmisrauniona, niin eihän se pelkkää glooriaa ollut. Taistelu oli hyvin pitkälti samaa huttua koko pelin ajan ja tekoälyn ohjaamat kumppanit eivät varsinaisesti olleet mitään ruudinkeksijöitä. Tai näin arvostelijat pelistä ovat kuulemma sanoneet.

Silti, eivät tuollaiset asiat silloin peliä pelatessa haitanneet. Riitti kun aihepiiri oli lähellä sydäntä. Hemmetin hauskaa oli.

Retroluolasto: Metal Slug (NEO-GEO)

Retroluolasto elää edelleen ja voi paksusti. Uusimmassa episodissa ei ole tilaa kasvissyöjille tai sivareille! Metal Slugin maailmassa kiistat ratkaistaan panssarivaunujen ja konetuliaseiden voimalla! Niinpä lähdin leikkimään Ramboa tämän SNK:n klassisen kolikkopelin parissa. Mutta tuliko saalistajasta saalis ja kestääkö nykyajan vellihousun pää tätä haastavaa kokemusta?

Ps. Näitä jaksoja ilmestyy edelleen kaksi kertaa kuukaudessa.

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/Pelikuvat/e28d596c-2083-481c-95f4-db26bfb64d29_zps47a58bd1.jpg~original)

Hyvää kamaa Vulpes taas kerran. Sun paska huumori uppoaa muhun kun tikku...paskaan. Ihmettelin tossa videon alussa, että on se kova kun viimeisessä kentässä kurmoottaa menemään, mutta sitten paljastuikin tuo loputtomat continuet. Itse vissiin viidellä konttarilla vetelen PS3:lla ja viides kenttä viimeistään tuhoaa minut joka kerta. Joskus aikoinaan tuhlasin Myyrmannin Pelikaaniin viimeisetkin bussirahat kyseiseen arcade kaappiin. Kävelin kotiin, mutta oli sen arvoista.

Kuuntelin eilen ensimmäistä kertaa Pelaajaboardcastiä ja kuuntelin NK:n avautumista ensimmäisen pleikkarin Batman & Robin -pelistä. No! Kyllähän se paskiainen kuullosti tutulta ja menin välittömästi interwebsiin tarkistamaan. Oi kyllä...En pysty sanoin kuvailemaan pelin paskuutta. B&R oli elokuvana timantti verrattuna tuohon sontaan. Peli on jotain aivan käsittämätöntä kuraa. Muistan junnuna miten mietin ainakin viikon verran, että mitä siinä alussa pitää edes tehdä :D

Tässä pätkä pelin alkua

Tuota alkua piteemmälle en ikinä pelannutkaan. Miksiköhän?

Halloweenin kunniaksi tuli otettua suurennuslasin alle kauhupeli vanhemmasta päästä, Splatterhouse 2. Tulihan siitä sitten samalla tehtyä myös spessujakso YouTuben puolelle, kauheaa kamaa tarjolla - kirjaimellisesti. Muah hah haa!

Tämän viestin sisältö ei välttämättä sisällä retroaiheista muistelointia, mutta pistetääs seuraavanlainen kysymys tähän ketjuun. Keräilen SNES-pelejä ja olen pohdiskellut boksittomien pelikasettien kestävää säilytystä. Haaveilen ehkä jonkinlaisista pienehköistä "muovipusseista/muovitaskuista", joihin yksittäisen kasetin voisi laittaa pahoja pölyjä piiloon. En kuitenkaan ole ihan vielä keksinyt, mistä moisia vallankumouksellisia pussukoita voisi löytää (tyyliin: linkki). Ehkä jostain askarteluliikkeestä voisi natsata (RIP Tiimari). Jos teillä on muita tapoja säilyttää pelikasettejanne, niin olisi mielenkiintoista kuulla lisää tästäkin aiheesta :)

Viimoisin Retropeli jota itse pelasin on NES:in Jurassic Park, hämmästyttävän nätti 8 bittisen peliksi ja ne musiikit, kaikki vain toimii pirun hienosti, haastettakin senverran ettei ihan ensikerralla mennyt vuosien tauon jälkeen läpi, seuraavaksi sitten vuoroon SNES Jurassic Park joka on muutoin samanlainen mutta sisälsi siihen aikaan kohtuu uuden FPS kuvakulman sisätiloissa, mahtava peli mikäli en väärin muista.
Harmikseni olen melkoisen käsi saamaan kuvia koneelle asti nuista mutta kaitpa liki jokainen muistanee miltä Jurassic Park pelit aikanaan näyttivät, vielä kun saisi uuden modernin version nuista ...

Terveisin ikuinen lapsi (kun peleistä on kyse)

Lainaus käyttäjältä Toge+

Tämän viestin sisältö ei välttämättä sisällä retroaiheista muistelointia, mutta pistetääs seuraavanlainen kysymys tähän ketjuun. Keräilen SNES-pelejä ja olen pohdiskellut boksittomien pelikasettien kestävää säilytystä. Haaveilen ehkä jonkinlaisista pienehköistä "muovipusseista/muovitaskuista", joihin yksittäisen kasetin voisi laittaa pahoja pölyjä piiloon. En kuitenkaan ole ihan vielä keksinyt, mistä moisia vallankumouksellisia pussukoita voisi löytää (tyyliin: linkki). Ehkä jostain askarteluliikkeestä voisi natsata (RIP Tiimari). Jos teillä on muita tapoja säilyttää pelikasettejanne, niin olisi mielenkiintoista kuulla lisää tästäkin aiheesta

Minigrip?

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/Pelikuvat/DKClogofinal2_zps4a8dd562.jpg~original)

Retroluolasto: Donkey Kong Country (SNES)

Retroluolaston kymmenes jakso käsittelee tätä SNES:n tasohyppelymessiasta! Pakko tosin myöntää jo tässä vaiheessa, etten lapsena pelannut peliä Super Nintendolla, eihän meidän vaatimattomassa lappilaisperheessä sellaisia ollut. Sen sijaan muistan mättäneeni peliä apinan raivolla tietokoneen emulaattorilla kuin mikäkin piraatti! En tuolloin ajatellut sen olevan mitenkään laitonta, nautin vain Super Nintendon sekä Megadriven parhaista peleistä ilman huolen häivää. Ja jos Donkey Kong Country tuntuu nykyään vaikealta, kuvitelkaa sen pelaamista tietokoneen näppäimistöllä! Saatoinpa keksiä pari uutta kirosanaa samalla kun paukutin näppäimistöä ja katselin gorillan lentoa rotkoon...

En voi kyllä mitenkään käsittää, kuinka Nintendo päätti poistaa Donkey Kong Country -trilogian Virtual Consolesta noin vain! Olisivat edes ilmoittaneet asiasta ennakkoon, niin olisin tajunnut ladata Country 2:n ja 3:n omiin kokoelmiini. Etenkin kolmosen kasetista saa nykyään maksaa vähän liikaa omaan makuuni, joten pitänee kerjätä se lainaan joltain kaverilta. Kuten aiemmin höpisin, DKC ykkönen on oma suosikkini, mutta nyt tekisi mieli hypätä jatko-osien pariin. Jopa kakkosen, vaikka se onkin omaan makuuni aika turhauttava tekele.

Kiitos Vulpes jälleen kerran loistavasta ja viihdyttävästä "arvostelusta." Peli kuuluu omassakin listassa kärkipäähän, vaikken konsolia ikinä ole omistanutkaan. Nostalgiatippa vyöryy alas persposkeani...snif. Apua tuskiin soundtrackin voimin tästä.

Uusimman Pelisession kohteena on tiukahko 90-luvun alkupuolen mätkintäpeli Art of Fighting. Onko peli tuttu? Eikö - no, asia korjattakoon!

Pelisessio: Art of Fighting (@ YouTube)

Eihän kyseessä mikään Street Fighter II ole, mutta AoF:lla on silti omia ansioitaan, joiden avulla se onnistuu välttämään keskinkertaisuuden suon upottavan silmän.

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/6e276c45-5eae-41f6-890e-5900a0d4ad98_zps1797a080.png)

Tämän vuoden viimeisessä Retroluolasto -jaksossa perehdytään todelliseen klassikkoon. Pääsin nimittäin upottamaan talttahampaani SNES:n EarthBoundiin, jota muistellaan monissa piireissä SNES:n unohdettuna helmenä. Olin halunnut pelata EarthBoundia jo siitä asti, kun ensimmäistä kertaa tutustuin Ness-hahmoon Super Smash Bros. Meleessä. Mutta oliko peli lopulta odotuksen arvoinen, vai paljastuiko arkistojen kätköistä vain vanhentunut maitopurkki?

Retroluolasto: EarthBound

Tuon jälkeen olen päässyt jälleen eteenpäin, pelituntejakin on kellossa kunnioitettavat 26 kappaletta. Vielä olisi matkaa Giygasin pieksemiseen, mutta en aio turhaan kiirehtiä. Matka on tällaisen pelin kohdalla tärkeämpi kuin päämäärä. Pitää nauttia näinkin omaperäisestä ja (ikävä kyllä) ainutlaatuisesta kokemuksesta niin kauan kuin hupia vain kestää.

Hei vaan kaikille. Ajattelin nyt tulla mainostamaan tätä meikäläisen tekemää Sivutehtävä -nimistä sarjaa, jossa siis pääsääntöisesti käyn läpi hieman tuntemattompia peliteoksia. Meikä pyrkii tekemään näitä n. 2-viikon välein ja olenkin saanut jo tehdyksi kolme jaksoa ja neljäskin on jo työn alla.
Sivutehtävä osa 1: Arctic Thunder (ps2)
Sivutehtävä osa 2: Airblade (ps2)
Sivutehtävä osa 3: Sega Rally (??)

Palautetta saa antaa...Katsojillehan näitä videoita tehdään.
Ps. Pelaajaboard youtube kanavalle saa muutkin halukkaat tehdä sisältöä. Otatte vain yhteyttä meikäläiseen tai Demppaan, niin katotaan mitä saadaan aikaiseksi.

tu-tu-tu-tu-tu-tupla postaus.....toivottavasti ei banaani-vasara heilu...

Sivutehtävä osa 4: Victorious boxers (ps2)

No mutta siis ...On uuden Sivutehtävän aika. Tällä kertaa otetaankin sitten hanskat naulasta ja lähdetään läiskimään kilpakumppaneita turpaan. Kyseessä on siis täysin unohdettu teos nimeltä Victorious boxers, joka pohjautuu Hajime no ippo nimiseen manga-sarjaan. Miten tämä peli pystyy sitten ammentamaan lähdemateriaaliaan ?
Se selviää vain katsomalla....

ps. Palautetta saa antaa
pss. Eikös tuossa alussa olekin komea.....PBC-mikrofoni?
psss. Jos joku haluaa lahjoittaa meikällä paremman kameran, niin saa ottaa yhteyttä..

Muistaako joku vielä jenkkiaksentilla huutelevan Robin Hoodin vuodelta 1991, joka taisteli sheriffinä toimivaa Hans Gruberia vastaan?

Entä muistaako joku, että leffasta tehtiin myös mielipiteitä vahvasti jakava lisenssipeli kasibittiselle Nintendolle? Se on kuitenkin kaikessa pikku hölmöydessään sangen viihdyttävä tekele, jota vihataan yleensä syyttä suotta.

Pelisessio: Robin Hood - Prince of Thieves (NES)

IMAGE(https://www.google.fi/search?q=super+retro+trio&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&client=safari#biv=i%7C3%3Bd%7C5UjKFQa4bCJExM%3A)

Siinä olis uusinta Nintendon nex-geniä. Mikäli ette ole ehtinyt vielä kokemaan tätä retropelien grafikaan ja pelattavuuden tuntua. Nyt se olisi taas mahdollista. Hankkikaa, jos ei sitä pelikonsolikannastanne vielä löydy.

Jaahas, Castlevania on pitkästä aikaa ajankohtainen juuri ilmestyneen Lords of Shadow 2:n takia. Tämän kunniaksi tuorein Pelisessio sukeltaa syvälle kyseisen pelisarjan historiaan, sillä tsekattavana on ehkäpä kyseisen sarjan toiseksi paras osa.

Pelisessio: Super Castlevania IV (SNES)

Lisenssipelithän tunnetusti ovat suurinta kuraa, mutta silloin tällöin vastaan tulee myös poikkeuksen vahvistavia sääntöjä - vai miten se nyt meni? Anyways, eräs näistä oikeasti hyvistä tapauksista on Sega Mega Drivelle armon vuonna -93 julkaistu Aladdin, joka - ylläripylläri - perustuu samannimiseen Disney-animaatioon.

Pelisessio: Aladdin (Sega Mega Drive)

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/Pelikuvat/CTRLOGOFINAL_zpsa885c477.jpg~original)

Retroluolaston tuorein osa tuoksuu bensiiniltä ja märältä koiralta. Käsittelyssä on nimittäin takavuosien rakastettu kaahailupeli Crash Team Racing! Tämä Playstationin ikioma Mario Kart -kopio lukeutuu edelleen suosikkipelieni joukkoon. Jos punainen pussimäyrä herättää mukavia muistoja, pistä turvavyö kiinni ja kaasuttele Retroluolaston perukoille. Tai jos et ole Crashista ikinä kuullutkaan, katso millaisesta herkusta olet jäänyt paitsi!

Retroluolasto: Crash Team Racing

Kai tiedät, mikä on kaikkien kilpa-ajojen ehdoton kuninkuusluokka 2500-luvulla? Vastaus on tietenkin Formula 0, eli F-Zero!

Otin taannoin tarkasteltavakseni erään kaikkien aikojen legendaarisimmista ajopeleistä, vuonna 1992 Euroopassa julkaistun F-Zeron. Rakettimoottorein varustetut futuristiset kilpurit kiitävät kuin ohjukset ja kisailevat keskenään leijuvien ajoratojen mestaruudesta. Vain ensimmäinen voi olla paras - katso lisää Tubesta!

Pelisessio: F-Zero (SNES)

Eihän täällä jengi hirveen aktiivisesti näytä retromuisteloitsevan, joten pitää nyt sit tuplapostailla.

Maailman paras leffa, Ghostbusters, täyttää tänä viikonloppuna kunnioitettavat 30 vuotta, joten tästä syystä sukallemme Haamujengiaiheisten lisenssipelien maailmaan YouTuben puolella.

Who ya gonna call?

Pelisessio: Ghostbusters 30 v. -spesiaali

Paronipekun Retro halloweenspessu osa 2

Tervetulloa muistelemaan tätä klassista pleikkari ykköspeliä joka on nimeltään Medievil

IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/1130743967-00.jpg)
Pelin Nimi Medievil
Julkaistu 1998
Tekijä SCE Studio Cambridge
Julkaisija Sony Computer Entertainment Europe Ltd.

Pelin tapahtuma paikka on Gallowmerenkuningaskunta vuonna 1286 Kuningaskunnan v elho Zarok koetti valloittaa yritti valloittaa galloweren mutta kuninkaan ritari Sir Fortesque onnistui lyömään hänet taistelussa hänen epäonnekseen erään zarokin armeijan nuoli osui Fortesquen silmään ja tappoi hänet. onneksi gallowmere sai olla 100 vuotta rauhassa kunnes Velho Zarok palasi henkiin ja aloitti kostonsa herättämällä zombit sekä muut liittolaisensa henkiin mutta gallowere ei onneksi joutunut zarokin valtaan sillä myös ritari dan heräsi myös henkiin kuolleista. ah alkustoorin kirjoittaminen suomeksi ei ollut mikään helppo juttu.

Pelissä ohjataan Dania ympäri gallowerea taistellen samalla zarokin armeijaa vastaan.
danilla on käytössään aluksi oma kätensä ja miekkansa mutta asearsenaali kasvaa kun pelaaja kerää joka kentästä sielupikarin ja vie sen sankareiden halliin. Pelin ensimmäinen kenttä on danielin oma krypta joka on aika pieni muistan yhä kaksi danielia pilkkaavaa gargoilia ja vihjeenä voin kertoa että kyllä sieltä yksi salaisuus löytyy.
kenttä suunnittelu pelissä oli tosi hienoa ja keskiaikainen tyyli oli toteutettu mielestäni upeasti.
IMAGE(http://www.mobygames.com/images/shots/l/612786-medievil-playstation-screenshot-world-maps.jpg)
Kartta valikko tuo mieleen Super Mario Worldin
Kenttiä oli paljon ja niissä oli paljon nähtävää ja eräässä kentässä törmäsin frankensteiniin.

Pelinmusiikkiraita on yksisuosikeistani lempi kappaleet ovat sleeping village ja pomotaistelun musiikki

Hauskin hetki oli se kun piti paeta kuninkaan linnasta katapultilla ja dan lentää puskaan ja sitten dan pakenee vielä lintua joka nappaa hänet ja heittää hänet taivaalla lentävään luuranko merirosvojen laivaan.

Viimeisessä pomotaistelussa nerokasta oli se että sinun piti luovuttaa energiaa omalle armeijallesi jonka koko määräytyi kuinka monta sielupikaria keräsit pelin aikana mutta siirrytäämpä nyt jatko osaan.

IMAGE(http://pics.mobygames.com/images/covers/large/1153161368-00.jpg)
Pelin Nimi Medievil 2
Tekijä SCE Studio Cambridge
Julkaisija Sony Computer Entertainment Europe Ltd.

Jatko osan juoni tapahtuu 500 vuotta myöhemmin vuonna 1886 ja tapahtumapaikka on Kensington Lontoo. Sir Daniel Fortesquen hauta löydetty ja hänet on siiretty museoon jossa on myös Zarokin pää Viittauksena ykkösosan pahikseen :D Peli alkaa kun Lordi Palethorn onnistuu saamaan Zarokin loitsukirjan ja hänen ulkomuotonsa alkaa muistuttaa pirua. Samassa historia on toistanut taas itseään ja kuolleet mukaan lukien sir dan herää henkiin. paikallinen keksijä Professori Hamilton kift pyytää apluaishaamuaan winstonia hakemaan danin luokseen jotta hän voisi ilmoittaa että zarokin loitsukirja on joutunut taas vallanhimoisen miehen käsiin.
tässäpä syy miksi en pidä oikein kakkososasta koska se on lähes ykkösen toisinto mutta aikakausi on viktorian ajan englanti mutta on tässä hyvätkin puolensa kuten esim Tapahtumapaikat ovat aitoja.
Pelin ensimmäinen kenttä jatko osassa on museo johon palataan useasti pelin aikana nyt tavaroiden ostaminen ei ole gargoilin tehtävä vaan sen hoitaa joka kentästä löytyvä spiff Miekkonen edellisessä osassa olevat aseet palasivat danin ja uusi aika toi jousipyssyn joukkoon esim kävelykepin ja pistoolin. lempiaseeni edelleen on ykkösosasta tuttu danin irtokäsi :D

Lordi palethornin apurit olivat ihmisä mutta hän muutti heidät liskoksi ja koiraksi

Mander on dogmania Fiksumpi

Haskin juttu tässä osassa oli että dan pystyy irrotaamaan päänsä ja laittamaan sen maassa kulkeviin käsiin ja siten kulkemaan pikku koloista hiiren tavoin ja etsimään salaisuuksia. Mailman kartta korvattiin Proffan labralla jossa
Professori kertoi jokaisesta kentästä jotain.
Labrassa oli hauskaa pelehtiä ja kiusata liittolaisia.
Lempikenttäni tässä osassa on Wulfrum hall jossa esiteltiin pelaajille yllä mainittu juttu ja lempi pomo taistelu on saman kentän kreivi joka on selvä viittaus draculaan koska wulfrum hall on täynnä vampyyreja.

Loppu oli tässä aika hämmentävä jos onnistui kaikki sielupikarit keräämään saa erilopun kuin tavallisesti sir dan ja hänen uusi tyttökaveri prinsessa kiya matkustavat aikakoneella taaksepäin ykkösosan lopussa olevaan zarokin linnan gladiaattori arenaalle ja he kuolevat kun lordi palethorn hotkaisee heidät suihinsa. olisikohan tuo ollut tekijöiden ideoima synkkä loppu ratkaisu. mutta on olemassa myös hyvä loppu jossa dan kiya menevät yhteiseen hautaansa ikuiseen lepoon huh huh tässähän on tekstiä jo vaikka kuinka kiitos jos jaksoit lukea koko tekstin.

Kiittäen Paronipekugräm ja hauskaa tulevaa Halloweenia.