Pelit jotka yllättivät / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Pelit jotka yllättivät

Wanhoilla foorumeilla oli muistaakseni tällainen keskustelu olemassa ja päätin nyt olevan oikea aika luoda tämä. Täällä voit jakaa positiiviset yllätyksesi peleistä muulle kansalle. Haluan aloittaa kertomalla puskista tulleesta kaupunginrakentelupelistä, joka lienee jo teillekkin tuttu vähintään lehdistä.

Cities Skyline (PC))

Tässä se vihdoin on. Legendaarisen simcityn mantelinperijä ja siinä samalla ehkäpä vuoden kovin yllättäjä. Tässä on vain kaikki mitä voisi kaupunginrakentelupeliltä odottaa mukana ja toimivampana kuin koskaan. Pelaajalle annetaan esimerkiksi niin monipuoliset työkalut muokata tieverkostoja että toista samanlaista ei ole nähty. Kaupungista saa helposti monta sataa neliökilometriä käsittävän metropolin että meikäläisen kaltaisen SimCity veteraaninkin mielenkiinto pysyy jatkuvasti mukana. Vaikeustasokin on juuri sopiva, jotta noviisikin pysyy mukana (Siskoni ei ollut pelannut mitään tällaista ennen, mutta oppi pelin kohtuullisen vaivattomasti). Vaikeustaso nimittäin kasvaa asukasluvun mukana, eikä esimerkiksi aivan alussa pelaajan tarvitse jätehuollosta tai julkisesta liikenteestä huolehtia. Kehittäjät ovat myös huomioineet yhteisön tarpeet steam workshopilla, mutta varmasti ihan virallisiakin laajennuksia nähdään lähitulevaisuudessa.

Ehkäpä katson tätä peliä liikaa Tamperelasien läpi, mutta eipä se ole latistanut peli-intoa. Muistakaa kuitenkin että Popedan ja mustanmakkaran lisäksi tämä lienee Mansen paras lahja maailmalle.

En ollut aikanaan yhtään kiinnostunut farcry nelosesta ja se tuli hankittua koska halusin pelata kaverin kanssa jotain. Tuli hieman yllätyksenä kuinka erilainen se oli ykköseen verrattuna mutta hauska peli se on. Tutkin melkein joka kolkan ensimmäiseltä alueelta ja tasot oli lähes huipussaan ennen pohjoiseen siirtymistä. Pelaaminen vain jäi kesken koska pleikkari nelonen hajosi, en tiedä aloitanko uudestaan.

Pelaan yleensä hitaasti ajatellen ympäristöä vaikka parhaiten se onnistuisi kun pelaisin vaan ja tekisin kaiken mahollisen minkä haluan. Yli puolet kuolemista johtuu ihan omasta tylsistyneestä etenemis tavasta.

En muista yhtään mitä vanhoilla boardeilla ko. ketjuun kirjoittelin mutta ehkä on aika "päivittää" listaa viime vuosien nimikkeillä. Koska pessimisti ei pety, listaan myös vähemmän positiivisia ylläreitä tasapainottamaan sitä kuuluisaa voimaa josta ne typerää valomiekkaa heiluttelevat sedät juttelee.

Positiiviset

Mario Golf: World Tour
Äänestin boardien vuosiäänestyksessä kyseisen pelin vuoden yllättäjäksi ja en tosiaankaan aiheetta sillä Marion kolopalloilut olivat yksi viime vuoden parhaita urheilupelejä ihan kautta linjan. Pohjimmiltaan peli on sitä jalointa putkimiesurheilua eli sopivassa suhteessa realismia ja kevyttä pelailua. Mikä pelissä sen isoimman yllätysmomentin sai aikaan oli sen jäätävän laaja moninpeli joka varmasti olisi ihan normaalia jossain EA:n lisensoidussa golf-pelissä mutta että oikein Nintendon pelissä?!?! Viikottaiset turnaukset, viikottaiset erikoisradat, kolmen Call of Duty-pelin verran unlockattavaa tavaraa, DLC:tä... huhhuh sanon minä ja nostan hattua tälle pelille. Helvetin koukuttavaa ja laadukasta tekemistä peliltä jonka odotin olevan jälleen vain yksi uusi Marion maskottiurheilupläjäys.

Alien Isolation
Ristiriitainen tapaus. Kehittäjällä oli takanaan pitkä historia huippulaadukkaista RTS-peleistä joten siirtyminen FPS-selviytymiskauhuun hieman askarrutti ja kummastutti pientä kulkijaa jos toistakin. Lisäksi kovat lupaukset pelin nimikkohirviön ennennäkemättömästä tekoälystä saivat jo teroittamaan pilkkakirveitä. Väärässä olin ja reippaasti sillä tämä peli on yksi viime vuosien parhaista genressään ja peli joka oli piiiiiiiiitkästä aikaa sitä todellista selviytymiskauhua. Erittäin haastava vaikeustaso yhdistettynä itselle rakkaaseen aiheeseen sekä todella hienoon audiovisuaaliseen ilmeeseen, hienon pelin merkkejä kaikki. Jatko-osaan sitten vaan pykälä enemmän vaikeustasoa ja DLC-pakettiin Aliens-leffan räiskintämeininkiä ja hahmoja niin kaikki on hyvin.

Negatiiviset

Beyond: Two Souls
Olen ennenkin sen täällä boardeilla sanonut ja sanon sen jälleen; tämä peli on aivan jäätävää paskaa. Pelistä näytetty ennakkomateriaali sai odottamaan todellista graafista elämystä ja pelimekaanisia ratkaisuja jonkalaisia ei oltu ennen nähty. Lisäksi kun ruorissa oli tarinankerronnan ja dramaturgian erikoismies, David Cage, joka vielä lupasi että ns. oikeaa pelattavaa tulee olemaan enemmän kuin miehen aiemmassa epookissa, QTE-touhuihin painottaneessa Heavy Rainissa, olin jopa hieman hypeissäni. Täysi katastrofihan sieltä loppupeleissä tuli ja pelin ainoaksi vähänkään hyväksi asiaksi jäi graafinen ilme joka oli PS3:n ehdotonta parhaimmistoa. Kaikki muu pelissä olikin sitten täyttä kuraa. Kontrollit (niissä harvoissa kohdissa joissa piti jotain pelaamisen kaltaista ohjaimella tehdä) olivat sysipaskat, bugeja oli enemmän kuin muurahaiskeossa ja se tämänkaltaisten (epä)pelien tärkein ominaisuus eli juoni... sanalla sanoen hirveä. Toivottavasti herra Cage pitäytyy tästä lähtien vain käsikirjoittamisessa ja siinäkin vain varauksella. Pelejä mies ei saisi kiitos enää ikinä tehdä.

Red Steel
Upouusi konsoli jonka kontrollit olivat konsolin työnimikkeen mukaisesti vallankumoukselliset. Red Steelin piti olla konsoliräiskintöjen uusi mittapuu liikkeentunnistuskontrolleillaan mutta totuus olikin jotain aivan muuta. Erittäin mielenkiintoinen set up (Japanin alamaailmaan sijoittuva rikostarina miekkoineen ja Yakuza-gangstereineen) ei paljoa kiinnostanut kun pelin kontrollit olivat ala-arvoisen huonot, ennakkomatskuissa näytetty John Woo-tason toiminta oli vaihtunut Visa Mäkisen leffoista tutumpaan menoon ja graafinen ilme oli lähinnä PS2-ajan ekan aallon vastaavaa kuin "next-geniä". Jatko-osa pelasti paljon mutta haavat eivät koskaan tämän paskaläjän jäljiltä umpeudu.

Lainaus

Koska pessimisti ei pety, listaan myös vähemmän positiivisia ylläreitä tasapainottamaan sitä kuuluisaa voimaa josta ne typerää valomiekkaa heiluttelevat sedät juttelee.

Ymmärrän pointin, mutta eikö nämä negativiiset yllätykset sovi "Pelit, joiden ostaminen kaduttaa" topicille ? Tämä toimisi paremmin vastapainona tuolle.

Toisaalta aiheen nimi ei vielä erottele pois negatiivisia yllätyksiä, vaikka itse alkupostaus niin tekeekin. Itse pidin tuosta listauksesta ja ehkä helpompi kirjoittajillekin kirjoittaa kerralla yksi postaus kaikista yllätyksistä kuin jaotella ne kahteen eri aiheeseen.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Negatiiviset

Beyond: Two Souls
Olen ennenkin sen täällä boardeilla sanonut ja sanon sen jälleen; tämä peli on aivan jäätävää paskaa. Pelistä näytetty ennakkomateriaali sai odottamaan todellista graafista elämystä ja pelimekaanisia ratkaisuja jonkalaisia ei oltu ennen nähty. Lisäksi kun ruorissa oli tarinankerronnan ja dramaturgian erikoismies, David Cage, joka vielä lupasi että ns. oikeaa pelattavaa tulee olemaan enemmän kuin miehen aiemmassa epookissa, QTE-touhuihin painottaneessa Heavy Rainissa, olin jopa hieman hypeissäni. Täysi katastrofihan sieltä loppupeleissä tuli ja pelin ainoaksi vähänkään hyväksi asiaksi jäi graafinen ilme joka oli PS3:n ehdotonta parhaimmistoa. Kaikki muu pelissä olikin sitten täyttä kuraa. Kontrollit (niissä harvoissa kohdissa joissa piti jotain pelaamisen kaltaista ohjaimella tehdä) olivat sysipaskat, bugeja oli enemmän kuin muurahaiskeossa ja se tämänkaltaisten (epä)pelien tärkein ominaisuus eli juoni... sanalla sanoen hirveä. Toivottavasti herra Cage pitäytyy tästä lähtien vain käsikirjoittamisessa ja siinäkin vain varauksella. Pelejä mies ei saisi kiitos enää ikinä tehdä.

Mielestäni taas Beyound two souls on erinomainen peli, vaikka pidän kyllä Heavy rainia hieman parempana. Odototan kyllä mitä hienoa Cagelta seuraavaksi tulee ja toivon todella että mies jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä sinä olet bugeja löytänyt? Pelissä ei sellaisia ole. Todella ehjä kokonaisuus siis kyseessä. Ihmettelen myös valittamista siitä että pelissä ei muka ole “pelattavaa“. Kyllähän tuota ihan ohjainta käyttämällä pelataan.

Lainaus käyttäjältä hell_patrol

Mielestäni taas Beyound two souls on erinomainen peli, vaikka pidän kyllä Heavy rainia hieman parempana. Odototan kyllä mitä hienoa Cagelta seuraavaksi tulee ja toivon todella että mies jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä sinä olet bugeja löytänyt? Pelissä ei sellaisia ole. Todella ehjä kokonaisuus siis kyseessä. Ihmettelen myös valittamista siitä että pelissä ei muka ole “pelattavaa“. Kyllähän tuota ihan ohjainta käyttämällä pelataan.

Kiitos. Minun ei nyt tarvitse alkaa rageamaan. :D