Pelaajaboardin Top 10-listat / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Pelaajaboardin Top 10-listat

Yksi wanhojen boardien todellisista helmistä tekee odotetun paluun uusille, entistä ehommille boardeille. Tällä kertaa aivan erityisestä syystä.

Viime boardeilla tämä erinomainen aihe, oli yksinään Norsukamman ja jetlagoonin temmellyskenttää ja voi kuinka hyvin herrat hoitivatkaan hommat kotiin. Toinen toistaan hauskempia listoja ja toinen toistaan nerokkaampia sutjautuksia suuntaan tai toiseen. Those were the days, kuten sanotaan. Vaikka NK varsin usein kehotti muitakin käyttäjiä tarttumaan sulkakynään ja tuhertamaan listaa omalla sydänverellään, niin toiveisiin ei kovinkaan usein vastattu.

Nyt kun NK on suuntaamassa kohti uusia haasteita, uusia listauksia kenties, niin päätin, että on meidän muiden viimein aika kantaa kortemme kekoon ja antaa hänelle listoja luettavaksi! Saitilla liikkuu nykyään monenmallista mukavaa käyttäjää aina Demppasta Airukseen, joten hienoja tekstejä pitäisi syntyä enemmän kuin tarpeeksi. Kenties joskus saamme vielä lukea toimituksen listauksia tai ehkä NK itsekkin vuodattaa vertaan vielä viimeisen kerran...

SÄÄNNÖT!!!

Näitä voidaan toki tulevaisuudessa runk...rukata toimimaan paremmin, mutta mielestäni yksinkertainen toimii parhaiten. Modet saavat toki antaa mietteitään säännöstöstä ja täydentää sitä.

1. Perusteluja, perusteluja! Kukaan ei jaksa lukea turhaa listaamista, joten anna meille pala sydäntäsi ja perustele valintasi. Kiinnitä myös kielioppiin huomiota.

2. Älä pelästy otsikkoa. Viime boardeilla ketju tunnettiin samalla nimellä, joten tätä muistoa haluttiin vaalia. Pyritään saamaan listaan kymmenen kohtaa, mutta en itse ainakaan pane pahakseni, jos joku joskus väsää lyhyempiä listoja.

Siinä olivat varmaankin ne tärkeimmät. Nyt vain kaikki kirjoittelemaan.

NK, tämä on sinulle!

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ensimmäisen (oman) listaukseni aiheeksi valitsin melko turvallisen aiheen. Viime aikoina olen tehnyt (onnistunutta) paluuta MK7:n nettiradoille ja koska kyseinen peli on jälleen koukuttanut melkoisen pahasti otamme aiheeksemme:

Parhaat Mario Kart 7:n kentät!

Pieni tauko tulee muutenkin japanilaisten tyttöjen kiusaamiseen, sillä 3DS:n täytyy jäähtyä ja ladata akkuaan, joten otetaanpa tarkkailuun ne kentät missä kilvet ovat luotejakin tappavampia ja kyyneleet virtaavat sinisen perkeleen osuessa kohdalle. Vaikka pelissä on mahtavia kenttiä edellisistä sarjan peleistä, niin tähän listaan pääsivät vain uudet kentät, sillä ne ovat (IMO) parhaita sarjan historiassa. Aloitetaan!

10. Cheep Cheep Cape

Netissä vellovien yleisten mielipiteiden perusteella, voisi luulla, että olen ainoa peliä pelannut, kuka oikeasti pitää veden alla kisaamisesta. CCC ei ehkä ole mitenkään erityisen mutkikas, mutta äärimmäisen kauniit veden alla kaahattavat osuudet ja lopun luojaosuus tekevät siitä helvetin onnistuneen. Lopussa saa yleensä myös taistella verisesti sivuun "piilotetusta" liiturireitistä. Erikoismaininta simpukoille.

9. Mario Circuit

Yksinkertaisuutta parhaimmillaan. Kauniiden kirsikkapuiden lomasta hyökätään Sienivaltakunnan linnaan ja sieltä putken kautta maalisuoralle. Ei ehkä pelin monimutkaisin kenttä, mutta silti erittäin toimivaa kenttäsuunnittelua. Keep it simple, keep it MK.

8. Rainbow Road

Joku varmasti sylkee limsat suustaan kun näkee miten Sateenkaaritie ei olekkaan listan ykkösenä. Järkytytte pian lisää, sillä itse en ole koskaan ollut Rainbow Roadien ystävä. Ainakaan ennen MK7:aa. Visuaalisesti loistavaan kenttään tuodana lisää jytyä lainaamalla hitusen SMG-sarjalta, vaikka enemmän olisi mielestäni saanut ottaa. Hieno kenttä, lisää tälläisiä Sateenkaaria. Myös Pridekulkueisiin.

7. Melody Motorway

Kiltisti sanottuna, MM on parasta mitä Wii Music koskaan antoi maailmalle. Vaikka Wiin oma GH hirveää paska onkin, ei MM todellakaan ole. Kentässä on, kuten kuvaan kuuluu, loistavat musiikit ja näpäsäkästi käytetään eri soittimia hyväksi. Lopun oikoreitti on myös erittäin kätevä. Siinä on riskinsä, mutta jos sitä osaa hyödyntää, niin saa mukavasti muutaman sekunnin etumatkaa. Etumatkaa, mikä riistetään niin helposti...

6. Wuhu Island Loop

Wiin perhepeleistä lainattu Wuhu-saari tuo myös onnistuneesti uusia maisemia sarjaan. Kierrokseton rata on helkkarin hieno lisä ja useat eri ajoreitit tuovat vaihtelun lisäksi hienoa taktikointia. Usein viimeiseen mutkaan asti saa taistella omasta paikastaan listoilla ja jos hetkeksikään herpaantuu, saa rullata maaliin kahdeksantena. Oi sitä nöyryytystä...

5. Wuhu Mountain Loop

Se kuuluisa ja kohua herättänyt kenttä. Ennen päivitystä oli kenttä lähes pelikelvoton, mutta nyt kun huijaaminen on poistettu on kenttä MK:ta parhaimmillaan. Visuaalinen puoli on kohdillaan, mutta kentän monet eri reitit tekevät siitä todella toimivan. Vaihtelua löytyy enemmän kuin kylliksi ja lopun pitkä liiturilla hoidettava laskeutuminen on aina yhtä hauskaa. Se saatanan kivi mikä sieltä vyöryy vastaan... kärsiköön se Kiirastulessa.

4. Daisy Hills

No nyt. Pelin yksi kauneimmista kentistä, ja samalla yksi parhaista musiikkiraidoista. Helvetin hyvää vääntöä saadaan aikaiseksi kun kiivetään kukkulalle ja kun sieltä tullaan vauhdilla alas. Onnistunut rata edestä ja takaa. Kuumailmapallot FTW!

3. Piranha Plant Pipeway

Upea kenttä. Muutamat hyvät pullonkaulat ovat varmoja paikkoja banaaneille ja kenttässä on mukavasti vaihtelua kun pääsee kaahaamaan niin maalla, (viemäri)vedessä kuin ilmassa. Piranna kasvit ovat tooooodella petollisia, etenkin jos joku päättää kiilata niiden eteen painavammalla autolla. Damm them to hell! Lopun retroseinä on myös aina yhtä piristävä.

2. DK Jungle

Jos ei ole tutustunut DK:n uusimpiin seikkailuihin, niin pitää tätä kenttää varmasti "vain" loistavana, mutta jos on päässyt Wiillä ohjaamaan Apinaa itseään, niin osaa ymmärtää miten paljon siinä on viittauksia peliin. Musiikit ovat erittäin menevää settiä ja visuaalinen anti on enemmän kuin kunnossa. Retron taidonnäyte. Vähän kuten kaikki muukin mitä siellä tehdään.

1. Alpine Pass

Täydellinen. Kenttä. Visuaalisesti upea ja täynnä vaihtelua. Kentän keskivaiheilla oleva liituriosuus on sanalla sanoen upea, samoin kentän lopettava nousu vuoren huipulle. Pelin parasta vääntöä on ollut ehdottomasti tässä kentässä, eikä ihme, onhan se pelisuunnittelun riemuvoitto.

Vuoro seuraavalle. Olkaa hyvä.

Kerrassaan hienoa että joku tuo vihdoin ja viimein wanhan boardin parhaimmistoa takaisin. Olenkin ihmetellyt jo jonkin aikaa että mitenkäs kauan muinaisen boardin ehkäpä laaduikkaimman langan takaisin tuomisessa oikein kestää. Voisin tämän kunniaksi tehdä ensimmäisen listaukseni koko boardin historiassa, sillä viimeistään nyt meikäläisestä löytyy riittävästi miestä moiseen touhuun.

Ensimmäisen listaukseni aiheeksi päätin valita tappelupelien hahmot. Genren suurena ystävänä yksi tärkeimmistä asioista itselleni on löytää se kaikkein miellyttävin hahmo niin pelillisesti kuin myös ulkonäöllisesti. Miksipäs sitä haluaisi pelata hahmolla joka ei joko sovellu omaan tyyliin tai ei ole riittävän siisti ollakseen viihdyttävä. Oheinen lista käsitteleekin henk.kohtaiset suosikkini eri tappelupelisarjoista ja pitääkseni listan mielenkiintoisempana valitsen yhden hahmon per sarja. Ei kymmenen suosikkia yhdestä sarjasta, vaikkakin ohessa annan myös kunniamainintoja niille hahmoille jotka eivät aivan yllä omasta sarjastaan listaan mukaan.

Top 10 Parhaat tappelupelihahmot

Heaven or Hell, Duel 1, Let's Rock!

10. Terry Bogard (King of Fighters -sarja)

Lista aloitetaan hahmolla, joka kuuluu ehkäpä vähiten mieluiseen pelisarjaan. King of Fighters -sarja on ehkäpä pelimekaniikan syvällisyydessä varsin korkeaa tasoa, mutta hahmovalikoima on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varsin valjua ja tylsää. Näiden poikkeuksien kuningas on ehdottomasti Terry Bogard, jonka positiivinen rentous yhdistettynä kerrankin miellyttävään engrish mongerukseen nostavat hänet ylitse muiden. Kuvittele mielessäsi energisen pirteä japsi joka sönkkää sellaista runoutta kuin "Are you okay? Bustaaaah Wulf!" tai "Rising Vacuum!" joka kuullostaa ihan Rising Tacolta. Propsit myös hienosta lippiksestä ja pikkutakki + farkut combosta.

Kunniamaininta: Mai Shiranui. Koska tissit... *jiggle jiggle* .

9. Kage-maru (Virtua Fighter -sarja)

Ninjat ovat siistejä ja tämä on fakta. Se joka väittää vastaan saa maistaa Izuna Dropin voiman. Kage-maru erottuu muista sarjan hahmoista selkeästi parhaiten, koska tässä on nopeutta, tyyliä ja saa muut hahmot näyttämään niin kovin tavanomaisilta. Kun kerran Kagea kokeilee niin ei ole paluuta muihin hahmoihin.

Kunniamaininta: Shun Di. Kovinkaan monessa tappelupelissä ei löydy kännisen kung-fun mestareita, joten vanha kunnon Shun täytyy ehdottomasti mainita.

8. Kabal (Mortal Kombat -sarja)

Kabalin debyytti MK3:ssa oli ja on varmaan vieläkin rikkinäisin koko pelisarjan historiassa. Kabal oli hahmo joka teki mitä huvitti ja muut seurasivat vieressä vikisten. MK9:ssä Kabal ei ole aivan yhtä dominoiva, mutta se tietty "Tee mitä huvittaa" -henki on olemassa ja tämä on pelillisesti erittäin viihdyttävää. Hahmon kerrassaan hurmaava tyyli tuo mieleen turbo buustitun Mad Max -pahiksen. Kaasunaamarin ja moottorisahamurhaajan maskin sekoitus kasvoilla, hieman riekaleisen oloiset vaatteet päällä, vähemmän hellän näköiset koukkumiekat selässä ja jonkin kehittyneempi kannettava hengityslaite mukana. Niin ja kaiken tämän alla on aivan helvetin ruma mies, joka voi tappaa vastustajansa näyttämällä kasvonsa. Ellei sitten halua repiä vastustajalta suolia pihalle tai jotain muuta mukavaa.

Kunniamaininta: Ermac. Telekinesiaa käyttävä ninja, joka koostuu useiden satojen ellei tuhansien kuolleiden sotilaiden sieluista. Awesome!

7. Astaroth (Soul Calibur -sarja)

Iso mies tai golem teknisesti ottaen ja valtava kirves. Motivaationa tappaa ja murskata kaikki. Astaroth on ollut Soul Caliburin se iso jätkä, jolle ei vittuilla ilman että saa turpaansa oikein kunnolla. Voimakas kaukaa ja lähellä, Astarothilla pelaaminen on aina mukavaa. Vastustajan murskaaminen jykevillä heitoilla sekä kirveen iskuilla viihdyttää eikä pieni nopeuden puute haittaa. Ulkonäöllisesti Astaroth on myös aika julman näköinen kaveri ja tämä julmuus välittyy kaikessa mitä hahmo tekee.

Kunniamaininta: Voldo. Oudosti liikkuva ja ääntelehtivä BDSM friikki. Ikääkin yli 50 vuotta. Tavallaan aika siistiä, vaikkakin vähän häiritsevää.

6. Hazama (Blazblue -sarja)

Blazblue on hahmosuunnittelunsa puolesta tietyssä mielessä kovin kliseisen oloinen, vaikkakin pelillisesti hahmojen ideat ovat ihan mielenkiintoisia. Hazama onnistuu kuitenkin yhdistelemään hillittyä tyyliä ja ovelaa pelityyliä. Parhainta hahmossa on kuitenkin tämän persoona ja voi pojat millainen mulkvisti onkaan kyseessä. Hazama trollaa, hakkaa sekä tappaa miten huvittaa ja nauttii jokaisesta hetkestä sielunsa kyllyydestä. Hän on niitä hahmoja, jotka potkivat koiranpentuja ja nauravat räkäisesti uhrinsa tuskalle.
Bonus: Hazaman teema

Kunniamaininta: Noel Vermillion. Äärettömän ujo gunslinger tyttönen, jonka vaatetus on riittävän paljastavaa ollakseen miellyttävää silmälle muttei liian paljastavaa ollakseen turhan härskiä. Yeeeeessssss...

5. Captain Falcon (Smash Bros. -sarja)

Okei, Smash Bros. ei ole varsinaisesti tappelupelisarja ainakaan perinteisessä mielessä, mutta Captain Falcon on pakko mainita. Se että onnistutaan luomaan tappeleva hahmo pelisarjasta, jossa ajellaan legopalikan näköisillä aluksilla, on jo saavutus sinänsä mutta että vielä saadaan mukaan asennetta ja miehekästä tyyliä. Vain harva kaveri saa Falcon Punchin, Falcon Kickin ja Show me ya moves:in kuullostamaan hyvältä. Sopivasti hahmo on myös erittäin nopea kintuistaan, mikä on mainio viittaus F-zeron luonteeseen. FALCON! PAUNCH!

Kunniamaininta: Snake. Kojiman painostus kannatti, sillä Snake toimii tappelupelihahmona kerrassaan mainiosti. Taktinen ja tehokas hahmo, joka on reilulla tavalla erittäin hyvä toisin kuin eräs Sakurain lemmikki.

4. Dudley (Street Fighter -sarja)

Let's fight like real gentlemen. Street Fighterin hahmovalikoima on kaikin puolin erittäin laaja ja tunnistettava, joten valinta oli hankala. Päädyin loppujen lopuksi brittiläiseen herrasmies nyrkkeilijään, koska jos kerran vedetään turpaan niin tehdään se tyylikkäästi ja arvokkaasti. Huipputasoisen Dudleyn seuraaminen on äärimmäisen viihdyttävää sekä kaunista katsottavaa ja saman toistaminen perässä on koomisuudessaan yhtä lailla viihdyttävää muttei niin kaunista. Pääasia on että tuntee itsensä herrasmieheksi kun taistelee shotoja ja sun muita törkimyksiä vastaan. Dudleyn tarina on ollut myös äärimmäisen eeppinen ja syvällinen. Joku on pöllinyt hänen autonsa ja Dudley lähtee etsimään mokoman vandaalin antaakseen tälle hienostuneen turpasaunan. Tämän hienommaksi ei voi tarina mennä.
Bonus: Dudleyn teema

Kunniamaininta: Rufus. Siinä missä Guile edustaa murrikkalaista patriootti fantasiaa niin Rufus edustaa äärimmäisen kärjistettyä stereotypiaa kolikon toiselta puolelta. Nopea ihrapallo on hölmöllä tavalla hieno idea ja mikä parasta, Rufus ei ole vielä tähän mennessä ollut huono hahmo pelillisestikään.

3. Peacock (Skullgirls)

Listan kolmanneksi nousee aivan äskettäin julkaistun Alex Ahabin Pornofantasiat ei kun siis Skullgirlsin hahmo. Siinä missä pelin jokainen tähän mennessä julkaistu hahmo on monella tavalla omalaatuinen ja miellyttävä seurata, kaikkein mielenkiintoisin on Peacock. Tappajakyborgi jonka aseistus ja ulkomuoto pohjautuu 30-luvun piirrettyihin. Peacockissa on reippaasti pilven katkuista ja huuruista omaperäisyyttä, Punisherin kaltaista asennetta sekä pilke silmäkulmassa tehtyä huumoria. Hahmo myös sopii omaan pelityyliin kuin nenä naamaan eli ruutu täyteen roinaa ja juostaan karkuun. Hahmo myös viljelee monia viittauksia lännen ja idän populäärikulttuurista, joten voiko tämä paremmaksi enää pistää?

Kunniamaininta: Joka ikinen Skullgirls hahmo tähän mennessä. Jos ei ulkomuoto jostain syystä heilauta viisaria niin ainakin hahmon pelilliset mahdollisuudet heilauttavat.

2. Yoshimitsu (Tekken -sarja ja tavallaan myös Soul Calibur -sarja)

Mitä saadaan kun yhdistetään demoni, ninja ja lasermiekka? Aika helvetin siisti hahmo, jos ei muuta. Yoshimitsu on ollut yksi suosikeistani jo todella pitkään ja parhaiten hahmo jäi mieleen juuri Tekken 3:sen ajoilta. Yoshimitsun olemus on vain niin siisti että hahmolla on pakko pelata vaikkei välttämättä osaisikaan. Myöhemmin Tekkenin edetessä Yoshimitsu on alkanut muistuttamaan enemmän joulukuusta kuin demonia, mutta se tietty siisteys on yhä läsnä. Hauska huomata myös että hahmo on saanut enemmän miekkaliikkeitä, ennen miekka kun oli vain kiva ja siisti koriste.
Bonus: Yoshimitsun teema (Tekken 3)

Kunniamaininta: King. Näyttää ehkä pöhköltä, mutta harvalla on pokkaa käyttää kissapetojen kasvoja maskina ja olla samalla loppujen lopuksi uskottava tapaus. Tosin en ole aivan varma onko kyseessä edes maski. Hmmm....

1. Faust (Guilty Gear -sarja)

Parhaasta tappelupelisarjasta löytyvät myös parhaimmat hahmot. Lähes tulkoon koko hahmovalikoima on loistavia ja mielenkiintoisia hahmoja täynnä, mutta kaikkein parhain kaikista on Faust. Alunperin Dr.Baldhead nimellä kulkenut kaveri on yli 3 metriä pitkä ja käyttää aseenaan kaksi metristä skalpelia. Faust pystyy vääntämään ja venyttämään ruumistaan mitä oudoimmilla tavoilla, teleporttaamaan tyhjästä ilmestyvien ovien kautta, lentämään sateenvarjolla kuin Maija Poppanen konsanaan ja voi viskoa käsistään aivan mitä tahansa alkaen karkkipatukoista ja päättyen meteorisateeseen. Niin ja tällä pahvipussi päässä pitääkseen itsensä tunnistamattomana. Pitää myös mainita että mokoma sekopää on koulutukseltaan lääkäri sekä huippukirurgi.
Faust on hyvin outo, omaperäinen, huvittava, vaarallinen ja näin ollen ehdottomasti suosikkihahmoni jo ensi hetkistä lähtien.
Bonus: Faustin teema

Kunniamaininta: Potemkin.Todellinen jättiläinen isojen hahmojen seurassa. Alkaa Zangiefin Spinning Piledriverit olla melkoisen small time verrattuna suuren ja mahtavaan Potemkin Busteriin.

Siinähän on muuten jo nyt kaksi helvetin kovaa listausta. Kudosta Dremoralle ja TheCppo:lle. Ei anneta hyvän nousun hyytyä, kuten Cheek meille lauleskelee.

Twix on paras karamellipatukka, mutta ei se tuplakaan huono ole.

Tämän iltaisen aiheeni inspiraatio kumpuaa viitoista. USA:ssa ollaan päästy jo tänään nauttimaan uusimmasta Batman: AC:n DLC:tä, kun eurooppalaiset Pleikkaristit joutuvat odottamaan huomiseen. Boksilla eivät pelaa kunnon ihmiset, joten sitä ei lasketa.

Aiheenamme on siis: Top 10 Arkham Asylumin ja Arkham Cityn hahmot!

Tässähän olisi voinut helposti kirjoittaa kokonaan parhaista hahmoista Batmanissa tai koko DC:n universumissa, mutta homma pysyy näin huomattavasti simppelimpänä. Monia hienoja hahmoja oli jätettävä pois, mutta parempi onni ensi kerralla. Tästä musiikkia ja sitten lukemaan. On muuten helvetin kaunis theme. Ai että sentään.

10. Barbara Gordon a.k.a Oracle

Batmanin vasen käsi, Robin olkoon oikea, on mielestäni todella sympaattinen hahmo. Oracle ei välttämättä saa aivan yhtä paljon näkyvyyttä kuin B-man, mutta hänen apunsa pelien edetessä on korvaamatonta. Kukapa ei nykyaikana osaisi arvostaa maailman parasta hakkeria ja tietokonevelhoa. Tämä yhdistettynä maailman parhaaseen etsivään ja Ihmepoikaan, niin saadaan aika lyömätön hahmo. Hahmo ei jää etäiseksi, vaikka häntä ei missään välissä kohdatakkaan. Aika hieno saavutus.

9. James Gordon

Gothamin viiksekäs ritari. AA:ssa Gordonilla oli hitusen isompi rooli, kun taas AC:ssä hän pysytteli enemmän taka-alalla, mutta ei sillä väliä. Gordon edustaa mielestäni Batmanin-maailmassa sitä oikeasti hyvää puolta. Kaikki ketkä yrittävät kaupunkia pelastaa, tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän sekaisin, mutta Gordon on vain perheellinen mies, kuka haluaa ihmissaastat vastuuseen. Gothamin Timo Paatero siis.

8. Pamela Lillian Isley a.k.a Poison Ivy

Ah, Myrkkymuratti. Lapsuuteni suosikki. Myrkkymuratissa vain on sitä jotain. Ehdottomasti yksi Batmanin sekopäisemmistä vihollisista, mutta kukapa ei haluaisi hallita kasveja ja tehdä maailmasta paremman paikan. Tarkoitus pyhittää keinot, kuten sanotaan. Helvetin nätti puku myös neidillä peleissä. Lookin fine girl!

7. Bane

Turmio, murr! AA:n pomomatsi Banea vastaan oli yksikertaisuudestaan huolimatta hieno, samoin herran sivutehtävä AC:ssä. Henkilökohtaisesti pidän myös hahmon ulkomuodosta peleissä. Toivottavasti Tom Hardyn Bane ei petä. What am I saying... Ei tietenkään petä.

6. Waylon Jones a.k.a Killer Croc

Croc voi olla yksi Batmanin "eteerisimmistä" vihollisista, mutta voi perkele miten siistin on Rocksteady hänestä tehnytkään! AA:n alkupätkän pikainen kohtaaminen, äärimmäisen tunnelmallinen "pomomatsi" ja AC:n todella siisti pääsiäismuna. Siisti tyyppi, mutta en silti haluaisi kohdata pimeällä kujalla. Saatikka viemäreissä, missä melko usein aikaani vietän.

5. Dr. Harley Quinzel a.k.a Harley Quinn

"Oh Mr. J, I love you!" Ei se mitään Harley, minäkin rakastan sinua. Harley Quinn on äärimmäisen mielenkiintoinen hahmo. Hahmo on kuin tribuutti Jokerin uskomattomalle kyvylle manipuloida ihmisen mieltä ja saada heidät puolelleen. Quinnillä ei ole minkäänlaista kunnioitusta ihmiselämää kohtaan, enkä oikein osaa sanoa onko hän vielä enemmän sekaisin kuin "Puddin". Niin, onhan hän myös peleissä todella kuumaa kamaa. Sormet palaa kun koskettaa.

4. Bruce Wayne a.k.a Batman

Yön Ritarimmekin pääsee listalle. Kaikki tarpeellinen on varmaankin jo sanottu Batmanin mielenterveydestä, fyysisestä kunnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta (äänesti Haavistoa, I don't care what goes on in the Batcave) ja motiiveista. Kevin Conroy on uskomattoman kova ääninäyttelijä ja yksi syy siihen, miksi peleissä pelaaja todella tuntee olevansa "The Godamm Batman!"

3. Jervis Tetch a.k.a The Mad Hatter

Ah, Hullu Hatuntekijä, uusi rakkauteni. Kaikki vain toimii. Tetch on sekaisin kuin seinäkello, eivätkä kaikki muumit todellakaan ole kanootissa. Kaveri varasti sydämmeni AC:ssä täysin oikeutetusti. Helvetin kova ääninäyttelijä, kudos to Peter MacNicol. Hahmosta ei varmasti ole helppoa tehdä vakavasti otettavaa, mutta siinä onnistuttiin. Kiitos kuuluu osittain myös erinomaiselle hahmomallille. Voisin itsekkin pitää pakkopaidasta tehtyä pitkää takkia. Oli se vaan niin komia.

"Would you like some tea?"

2. Dr. Jonathan Crane a.k.a Scarecrow

Scarecrow on uskomattoman hieno hahmo. Psykiatri kenellä todellakin napsahtaa ja hän alkaa käyttää ihmisten pahimpia pelkoja aseenaan. Valtaisat tiedot psykologia ja kemian alalla ovat toki avuksi. AA:n Scarecrow-kohtaukset (etenkin se viimeinen) ovat upeita ja niin tunnelmallisia, että meinaa itku päästä. Propsit myöskin Cilian Murphylle, kuka tekee helvetin kova roolisuorituksen Scarecrowna uusissa Batman-elokuvissa. Hieno mies.

"Would you like to see my mask?"

1. The Joker

Kuka ei muka arvannut, että Jokeri ei veisi tässä kisassa Poikaa kotiin Steel Milliin. Jokerin hahmossa on jotenkin niin uskomattomasti anarkiaa, mutta samalla todellakin tekisi mieli lukita kaveri Arkhamin syvimpään tyrmään, kunnes hän vetää viimeisen henkäisynsä. Mark Hamill on tosiaan nero, enkä voisi kuvitella kenenkään muun ääninäyttelevän Jokeria. Sekin on toki joskus edessä, mutta ei toivottavasti vielä piiiiiiitkään aikaan. Niin suuri on on Luke tätä hahmoa.

Suorastaan mahtava ketju. Toivon todella että tämä jatkuisi pitkään eikä olisi muutaman viikon tuherrus, niinkuin valitettavan monet muut hyvät ketjut. Tosiaan huomenissa voisin itsekin kyhäillä jonkinlaisen listauksen.
Kiitokset Muksulle:lle tästä mahtavan ketjun elvytyksestä !

( Damn you doublepost )

Aiheeseen en nyt vielä ainakaan lisää mitään, mutta Muksu, miten saatoit jättää Mr. Freezen pois listaltasi?!

Lainaus käyttäjältä Dynamithix

Aiheeseen en nyt vielä ainakaan lisää mitään, mutta Muksu, miten saatoit jättää Mr. Freezen pois listaltasi?!

Sydäntäni tosiaan kylmäsi (tsih!) kun näin pääsi käymään. Erikoissuper kunniamainintaa menee kyllä Viktor Freezen suuntaan, sillä hahmo on kyllä yksi monitasoisimmista Batmanin vihollisista. Onhan kaveri periaatteessa pahis ja varmasti sekaisin kuin narttukoira keväällä, mutta hahmolla on usein jalot periaatteet. Tällä tarkoitan tietenkin oman vaimonsa pelastamista. AC:ssä hahmoa vastaan käytävä pomomatsikin oli ainakin omasta mielestäni todella kova, joten helposti hahmon voisi listalle laittaa. Tällä kertaa hyvistä hahmoista ja henkilöistä ei kuitenkaan ollut pulaa, joten karsintaa piti harrastaa.

Jos Mr. Freeze ei nyt voittanut sitä koulun parhaan oppilaan stipendiä, niin annetaan lohdutukseksi hymypoikapatsas.

E3 alkaa olla takan päin ja mikäs sen parempi tapa vetää homma pakettiin by meikäläinen, kuin koostaa messuilla nähdyistä asioista uunituore listaus. Siispä aloittakaamme piiskan käyttö. Aihe ei ole erityisen helppo ja aika mielipiteistä kiinni. Kuitenkin Ladies and Playboys, tässäpä tämä:

Top 10 Asiat, jotka jäivät mieleen E3 2012

10. Ubisoftin juonto
Ubisoftin pressissä harva asia oli mukkelis makkelis. Mutta on pureuduttava tähän. Emme ole nyt VGA:ssa emmekä Figma gaalassa, vaan näiden messujen nimi on E3! Shown alkaessa herää ensiksi kysymys, millä raadilla juontajatar on hommaansa valittu ja minkä taiston myöhemmin kehissä heilunut jamppa on taistellut voitostaan näihin kekkereihin. Ilmeisesti kysyntä on ollut olemattoman alapuolella, sillä sitten vuoden 2009 Nintendon pressin, en ole nähnyt yhtä tekopirteätä ja ylinäyteltyä juontamista.

9. Ei Wii U Musiccia?
Muuan Oselutka ehti jo kyyneleensä heittää, kun tämä nimike ei Nintedon tilaisuudessa ollut osallisena. Sen sijaan voidaankin ottaa esille, kuinka paljon etenkin Ubisoft, Microsoft ja Ninska esittivät uusia musiikkipelejä. Lavalla heilui jos jonkinlaista tanssijaa ja taustaa väritti milloin Dance Central 3, milloin taas Just Dancen neljäs osa tai Wii U:n SiNG, jossa pelaaja lukee sanat ohjaimesta. Eikö näiden joukossa voisi hyvin olla tilaa myös hieman rennompaa tyyliä esittävälle pilipali pimputukselle!?

8. Pelaajalehti.com
Palataan sitten niihin positiivisiin asioihin. Pelaaja hoiti tämän vuoden E3:t ehkä paremmin, kuin koskaan. Sivut eivät uponneet ja livelähtetykset olivat huimia. Spiken kanssa tehty soppari nostaa omissa silmissä tämän saitin imagoa huomattavasti, kuin myös Valtterin kyhäämät videot jokaiselta pressiltä. Huikeaa oli messuista sitten mitä mieltä tahansa!

7. Yksi kärpänen kolmella iskulla
Nintendolle ei ilmeisesti riitä enää yksi pressi. Tarvitaan peräti kolme. Jo ennen virallista starttia nähtiin lyhyehkö presentaatio, jossa Wii U:n tekniset tiedot tuotiin julki ja laitteesta (sen ohjaimesta) kerrottiin muutenkin lisää, jotta sitten päätapahtumassa olisi aikaa sille tärkeälle sisällölle, eli videopeleille. Varsinainen tilaisuus koitti ja mitä kuulimmekaan. 3DS sai oman esittelytilaisuuden ja nyt viimeistään herää katselijoille odotus siitä, että show:n loppu tulee olemaan armotonta tykitystä, josta turhat hidasteet ovat heivattu pois jalkojen tieltä.

Vaan eipä mitään se kummempaa näytetty ja hyvin tilaisuuteen olisi voitu ympätä myös konsolin speksit ja ne muutamat isot 3DS-pelit. Muutenkin itse konsoli oli jälleen kuin verhon takana kaiken huomion kohdistuessa siihen ohjaimeen. Liekö ensi vuonna muillakin tahoilla useita pressejä läpi viikon.

6. The Last Guardian hyllytetty ja Half Life 3 siirretty Playstation 5:lle?
Astetta ikävämpiäkin asioita mahtui messuihin. Me emme nähneet pisaraakaan Team Icon uudesta nimikkeestä ja tästä Sony jo kertoikin tarkemmin eilen. Peli taitaa olla jo kuilun partaalla. Moni muukin iso ja huhuttu nimike jätti messut väliin. Missä lie lomiaan viettävät Shenmue 3, Half Life (episode) 3, Metroid Prime 4 sekä The Agent.

5. Elämä on yhtä räiskettä
Messujen päällisen tarjonnan voi tiivistää numero ysin kanssa tähän. Jokainen pressi sisälsi vähintään useamman räiskintäpelin. Oli sarja sitten Tomb Raider, Splinter Cell tai Medal of Honor, jokaiseen oli ympätty vielä ripaus actionia ja etenkin pyssyillä pamauttelua. Luulisi, että viisi pressiä samasta aiheesta alkaisi jo korvista pursuta. Tosin Nintendo jätti nämä leikit vähemmälle, mutta vastapainona olikin sitten Disneylandin virtuaalimaailma. Että näin.

4. Ne pelit?
Nyt puhutaan kahdesta suurimmasta yhtiöstä. Kyllä, sää arvasit oikein. Lapsikin ymmärtää, että lelulla on kiva leikkiä useasti ja erilaisia leikkejä. Tämä totta tosiaan huomattiin näillä messuilla. On myönnettävä, että valmistajat Sony ja MS valmistelevat tällä hetkellä uusia konsoleita ja mikäs sen parempaa, kuin kokeilla uusia mediapalveluita jo näillä koneilla. Kuka kuitenkin olisi uskonut, että näitä palveluita tulisi vuosittain tupakaupalla varsinkin boksin puolella ja jos taso on sitä, mitä Home on kyennyt tarjoamaan, alkaa meikäläinen jo huolestua.

3. Pommi ei räjähtänytkään...
Niin se vain on, että pommeja, ei edes pikkiriikkisiä nähty lähellekään sitä määrää, mitä edellisinä vuosina. Ei tosipelaaja odota näkevänsä uutta traikkua Call of Dutyn 9:stä osasta, vaan me alaa seuraavat odotamme, että housuissa räjähtää. Vain yksi ja ainoa tällainen Kabooom!! presseissä nähtiin. Siitä lisää seuraavaksi.

2. Vahtikoirat
Juuri tätä on se E3, jota jengi odottaa. Uusi ip on aina isompi juttu, kuin kymmenes jatko-osa. Näin se vaan on, mutta pelkkä uusi nimike ei riitä, kuten nähtiin Microsoftin tilaisuudessa, jossa kolme peliä esiteltiin lähes mitäänsanomattomilla teasereilla. Minusta peli pitää tuoda kunnolla esiin joko kattavalla trailerilla tai sitten, kuten tässä tapauksessa, pelaajalla, joka näyttää jo suht valmista peliä tai ainakin sellaista, josta yleisö saa selvää. Tässä tapauksessa pelidemo oli mitä loistavin ja niin oli myös pelin alustus. Ehta pommi, jollaista ei toista nähty.

1. Ubisoft voitti!?
Kertokoon se jo tarpeeksi messujen annista, että kirkas voittaja ei ole kolmen suuren joukossa. Itse olin mieltänyt Ubin näistä viidestä hännänhuipuksi ennen messujen alkua. Toisin totta tosiaan kävi ja jokainen päättäköön, onko se hyvä vai kenties ehkäpä hieman huonompi asia.

Jakakaas joku muu se "toinen mielipide", että nähdää mitä muille jäi mieleen. Ja kiitos Muksulle ylipäätään ketjun rakennuksesta.

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Top 10 pelien monsterihahmot

Mitä hittoa? Vihreä sika listalla? No jaa. Tuli mieleen Muksun Batman viestistä, että Killer Croc:n pitäisi olla tällä listalla. Se tuntuu ainoalta, jota Batman ei voisi voittaa.

Kun pelasin Batman:AA:ta niin säikähdin penteleesti, kun Croc ilmestyi ikkunan taa. Killer Croc matkaan jo käy (heh heh). Kuitenkin todella vainoharhaiseksi tulin, kun pelasin.

Lisäisin myös Resident Evil 4:sesta moottorisaha miehen, helvetin pelottavan harmaan pitkän zombin, joka kasvaa itsestään takaisin, piikkizombi ja se helvetin uuni tyyppi.

Lainaus käyttäjältä Kakkuonhyvaa+

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+Top 10 pelien monsterihahmot

Mitä hittoa? Vihreä sika listalla? No jaa. Tuli mieleen Muksun Batman viestistä, että Killer Croc:n pitäisi olla tällä listalla. Se tuntuu ainoalta, jota Batman ei voisi voittaa.

Kun pelasin Batman:AA:ta niin säikähdin penteleesti, kun Croc ilmestyi ikkunan taa. Killer Croc matkaan jo käy (heh heh). Kuitenkin todella vainoharhaiseksi tulin, kun pelasin.

Lisäisin myös Resident Evil 4:sesta moottorisaha miehen, helvetin pelottavan harmaan pitkän zombin, joka kasvaa itsestään takaisin, piikkizombi ja se helvetin uuni tyyppi.

Killeri Krokotiili löytyy listan sijalta 6. Huomenna laitan itse jotain E3-aiheista listaa kasaan, tänään en siihen enää kykene, sillä olen jo rasittanut rannettani kylliksi.

Jos tiedätte mitä tarkoitan...

Kakkuonhyvaa varmaan tarkoitti, että Cpp0:n listalla olisi voinut olla Killer Croc, koska se on melko monsteri. Näin oletin.

Lainaus käyttäjältä Dynamithix

Kakkuonhyvaa varmaan tarkoitti, että Cpp0:n listalla olisi voinut olla Killer Croc, koska se on melko monsteri. Näin oletin.

Tarkalleen, sitä etenkin se kohtaus (oliko se AA vai AC), jossa pitää kävellä vettä pitkin. Hrrrr...

Kuten viimeisessä viestissä lupasin, seuraa nyt omaa E3-aiheista listaa. I'm a man of my word.

Top 10 E32012-pelit!

Melko yksinkertaisella kaavalla mennään, mutta se tuskin menoa haittaa. Tämän vuoden E3 oli jälleen täynnä pelejä, jotka ihmisten tulee ehdottomasti lisätä/pitää omalla tarkkailulistallaan. Koko viikon ajalta olen katsellut materiaaleja useasta lähteestä ja voin vannoa, tätä listää ei ollut helppo tehdä. Pieniä kunniamainintoja oli pakko antaa, sillä muuten aivan liian moni peli jäisi ilman huomiota. Kärkipaikoista kisaaminen meni niin tiukalle, että hopea- ja pronssisija, päätettiin noppaa heittämällä. Lopetetaan kuitenkin tämä turha jauhaminen ja keskitytään listaan.

10. Splinter Cell: Blacklist

Meikäläiselle totaalisen vieras sarja, mutta se ei vaikuttanut siihen, että SC teki M$:n pressissä todella kovan vaikutuksen. Aika moni on valitellut demon toiminta painotteisuutta, mutta tuollaisessa tilausuudessa se vain toimii paremmin. Sam kipitteli ja juoksenteli pelidemossa sellaisella momenttumilla, että ainakin itselleni tuli mieleen moderni AC. Jos peliin saadaan todellakin noin messevää toimintaa ja siihen vielä pikkaisen hiippailua, niin Splinter Cell-sarja saa kyllä yhden uuden fanin meikäläisestä.

Kunniamaininta: Tomb Raider

Lara, Lara, Lara. Millaisiin vaikeuksiin sinä oletkaan joutunut. Tomb Raiderin demottu osuus näytti tosiaan melkoisen hyvältä, etenkin ympäristön käyttäminen taistelussa. Yksi tämän vuoden E3:n suosituimmista aseista on selvästi jousi, sillä Larakin oli itselleen Legolaksen luottoaseen mukaan napannut.

9. P-100 (työnimi)

Jostain aivan käsittämättömästä syystä Okamin ja Bayonettan luojien todella mielenkiintoinen peli jäi pois Ninskan pressistä. Platinum on luonut itselleen vankan fanipohjan Pelaajaboardeille ja toki myös muuallekkin ja se johtuu varmasti juuri tälläisistä peleistä. Idea on melkoisen älyvapaa, mutta pelaaminen näyttää sitäkin hauskemmalta. Pikmin vaikutteet ovat melko selviä, mutta se ei ainakaan itseäni häirinnyt.

8. Beyond: Two Souls

Beyondista ei välttämättä näytetty vielä kunnollista pelikuvaa, mutta on se silti yksi messujen kovimmista nimistä. Pelissä on selväti mukana jälleen aikuiseen makuun sopivaa tarinankerrontaa, höystettynä mystiikalla ja magialla. Nähdyn trailerin perusteella myös hahmojen kasvoanimaatiot osoittautuivat enemmän kuin kelvollisiksi. Ehdottomasti myös yksi Sonyn suurimmista valttikorteista. Toivottavasti eivät heitä sitä hukkaan.

7. Paper Mario: Sticker Star

Nykyajan ADHD-meiningin ja alapääjuttujen keskellä, on Paper Marion kaltainen peli kerrassaan piristävä. Vuoropohjainen taistelu tuo aina peliin tiettyä syvyyttä ja taktikointia. Myöskin uusi tarrasysteemi tuntui olevan hieno ja mielenkiintoinen elementti. Ohut putkimies ei tule näillä näkymin pettämään.

Kunniamaininta: 3DS:n muut pelit

Luigi's Mansion: Dark Moon, Kingdom Hearts: Dream Drop Distance, Epic Mickey: Castle of Illusion, NSMB2 ja ne muut mitkä unohdin mainita. Monster Hunteria, Zeldaa tai Fire Emblemiä ei näytetty, mutta ei 3DS:n tarjonta silti kylmäksi jättänyt. Fire Emblem ja Monster Hunter ovat jo nähneet päivänvalon Japanissa, joten niiden saapuminen länteen on vain ajan kysymys. Tällä setillä, on helppoa vastata 3DS:n myyntiä koskevaan kysymykseen samalla tavalla, millä Al Bundy vastaa seksiä kinuavalle vaimolleen.

6. Metal Gear Rising

Toinen Platinumin peli listalla, yllättyikö kukaan? Itse en ole koskaan ollut MGS-sarjan suuri ystävä, mutta se ei vaikuta siihen, että Rising vaikuttaa upealta. Pelin toiminta on niin yliampuvaa, että ei voi kuin nauraa ja hymyillä. Kaverin katkaiseminen keskeltä miekalla on jotenkin voimaannuttavan näköistä. Toivottavasti miekkaan ei voi hukkua...

5. Zombie U

Tämä yllätti itsenikin. En ole koskaan ollut mikään kauhu- tai zombiepelien ystävä, mutta jostain kumman syystä Zombie U teki vaikutuksen. Wii U saa tosiaan myös niitä HC-pelejä, sillä yksi puraisu vie pelaajan suoraan Valhallaan ja se tarkoittaa pelin pelaamista alusta. Ja tietenkin, tästäkin pelistä löytyy varsijousi. Muistakaa kerätä ammukset talteen ja tähdätä päähän!

Kunniamaininnat: New Super Mario Bros. U ja Rayman Legends.

2D-tasoloikka on voimissaa. Mario hyppelee ensimmäistä kertaa teräväpiirtona ja Rayman palaa entistä kovempana. Wii U:n ilmestyessä kuluttajille varmasti huudellan ja keskustellaan siitä, kumpi onkaan se kovempi tasoloikka. Mind you, Mariolla on tällä kertaa oravapuku. Epäreilu etu kenties...

4. Assassin's Creed 3

Revelations oli suunnilleen yhtä kiinnostava, kuin Airuksen yliopiston matematiikan- ja fysiikantehtävät, mutta onneksi AC3 tuntuu olevan eri maata. Taisteluun on tuotu selvästi parannuksia, Luoja kiitos. Myöskin Connorin liikkuminen puissa ja kallioilla tuntuu tuoreelta tavalta metsästää uhrejaan, eivätkä Sonyn pressissä paljastetut meritaistotkaan jättäneet todellakaan kylmäksi. Mr. Arvekaria lainatakseni: "Kuinka iso se peli oikein voi olla!?!"

3. The Last of Uss

En ollut oikein koskaan hypettynyt tästä Tuhman Koiran uutukaisesta, mutta se tosiaankin muuttui Sonyn pressin lopussa. Peli oli uskomattoman näköinen, mutta suurimman vaikutuksen teki brutaali taistelu. Tämä ei todellakaan ole Uncharted. Ammukset ovat harvassa, joten taistelussa saa/pitää toivottavasti käyttää omia aivojaan. Oli myös todella mukavaa todeta, että pelaajan elämät eivät palaudu automaattisesti. Vuoden 2013 pelitarjota saa tästä varmasti vahvan lisäyksen.

2. Pikmin 3

Jälleen kerran itselleni vieras sarja, mutta silti niin hienon näköinen peli. Pikminit kipittävät valloittavasti ja oli todella viehättävää katsella niiden raahaavan hedelmiä ja taistelussa kaatuneiden vihollisten ruumiita avaruusalukselle. Pikmineillä ei välttämättä ole kummoiset työolot, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. Mitään peliä ei myöskään esitelty yleisölle yhtä mahtavasti kuin Pikminiä. Emme myöskään tiedä vielä kamalan paljon pelin rakenteesta tai moninpelistä, joten mysteerejäkin jäi. Mahtoi tosin vituttaa, kun se pehmolelu ei lentänytkään. Itse ainakin näen nyt Pikminejä kaikkialla, enkä edes avannut perjantaipulloa aikaisin, olen vain niin hypeissäni.

1. Transformers: Fall of Cybertron

Vuoden 2012 E3:n mielenkiintoisin ja paras peli. Sillä tavalla kuvailisin Fall of Cybertronia. Ensin meille esiteltiin Metroplex jäätävän upeassa trailerissa, mutta myös pelikuvaa näytettiin. Se tunne kun kaupungin kokoinen robotti antaa käskystäsi tykistötukea. FoC oli itselleni vuoden odotetuimpia pelejä jo ennen E3:a, eivätkä messut todellakaan muuttaneet sitä. Tässä on yksi tämän vuoden kovimmista GOTY-ehdokkaista! En malta odottaa, että pääsen pelin moninpeliin käsiksi!

"Metroplex heeds the call of the last Prime" Tuossa on muuten tämän vuoden E3:n kovin hetki. Kehoni menee kananlihalla tuon kuullessani ja muutenkin aivoissa menee synapsit sekaisin. Alapään reaktioista en ala kertomaan. Tämä on kuitenkin koko perheen foorumi.

Saatanan Muksu, kyllä se Rayman Legends ansaitsee ihan oman paikan kunniamaininnan sijaan! :D Muuten ihan hyvä lista, tosin itse sanoisin että Watch Dogs oli reilusti kiinnostavampi kuin tuo Splinter Cell ja siksi olisi saanut olla listalla.

Meikäkin voisi tehdä listauksen pitkästä aikaa:

TOP 10 Nextgen Pelit

10. Assassin's Creed
Omasta mielestä pelisarjan paras osa tapahtumapaikan takia, keskiaikainen lähi-itä on mielenkiintoisempi kuin 1400-1500-luvun eurooppa. Pelimekaniikka on nopea ja sulava sekä jokaisella salamurhattavalla on oma persoonansa. Vaikka pelissä on toistuvat tehtävän annot niin pidän pelistä kovasti.

9. Portal 2
Portal ykkönen oli loistava mutta armottoman lyhyt. Portal 2 toi peliin huikeasti lisää kestoa ja laajensi tarinaa ja hahmoja oli lisää. Loistava hauska dialogi ja lisäksi idioottivarma pelimekaniikka ja sopivan haastavia puzzleja(ainakin omaan tasoon).

8. L.A. Noire
Erittäin mielekiintoisia tehtäviä ja tarina mitä mainioin. Mukavan haastavia ceissejä ja upean autenttinen Los Angeles. Peli-ikää tuovat hyvät lisärit sekä kerättävät.

7. Silent Hill: Shatterred Memories
Omasta mielestä Silent Hillin yksi parhaimmista osista. Vaikka pelimekanikkaa on täysin erilainen kuin aisemmissa osissa niin silti peli on loistava. Itse pidin rauhallisesta tutkimisesta jossa ei ole kiire mihinkään ja autio kaupunki on todella idyllinen. Pelin temmon vain rikkoo juoksu-kohtakset jäämaailmassa.

6. Batman: Arkham Asylum
Silloin aikoinaan kun kuulin pelistä, ajattelin että peli tulee olemaan hirveää lisenssihuttua.
Onneksi olin väärässä ja peli osottautui aivan mahtavaksi äksiönpläjäykseski. Siistiä toimintaa ja paljon pelattavaa.

5. Crysis
Pitkään grafiikoillaan hämmästyttänyt räiskintäpeli joka eroaa massasta hienoilla erikosivoimilla ja itse päätettävästä lähestymis tavasta, räiskien armorit päällä vai pusikoissa sniikkaillen cloak päällä tai siltä väliltä?
Aivan mahtavat maisemat ja eeppistä toimintaa. Pc-pelaajille hyvä syy omistaa tehokas mylly sekä nykyään konsolipelaajatkin voivat tästä nauttia, mutta peli pääsee parhainten oikeuksiinsa pc:llä.

4. Halo Wars
Konsoleiden kaikkien aikojen paras RTS-peli,piste. Yksinkertainen käyttöliittymä mutta vaatii silti taitoa tehdä täydellinen suunnitelma. Toimii yksinpelinä että moninpelissä. Tämä peli VAATII jatko-osaa.

3. Metal Gear Solid 4: Guns Of The Patriots
Upea päätös mahtavalle pelisarjalle jossa toimintaa ja draamaa ei puutu. Eeppinen tarina toimii ja pelimekaniikka on rautaa. Sekä mahtava musiikki ja omalainen moninpeli jota kohta ei enään ole.

2. Uncharted: Drake's Fortune
Omasta mielestä pelisarjan paras osa. Näyttävä muinainen saari jossa mahtavia linnakeita ja kuhisevia viidakoita ja synkkiä luolia. Sekä mahtava Indiana Jones-tyylinen tarina.PS3:n paras pelisarja.

1. Call Of Duty 4: Modern Warfare
Tiedän,nyt minua luullaan jonneksi. Mutta oikeasti, 4-osa on pelisarjan paras osa ja nosti räiskintöjen laatu-tasokattoa aikanaan. Pelissä on sulava pelattavuus ja yksinpeli kampanjakin on mahtava ja sisältää parhaimman räiskintäpeli kentän ikinä: All Ghillied Up. Moninpelikin on siitä parhammasta päästä ikinä jota tullut tahkottua satoja tunteja. Paras nykypäivän räiskintä IMO.

Lainaus käyttäjältä Dynamithix

Saatanan Muksu, kyllä se Rayman Legends ansaitsee ihan oman paikan kunniamaininnan sijaan! :D Muuten ihan hyvä lista, tosin itse sanoisin että Watch Dogs oli reilusti kiinnostavampi kuin tuo Splinter Cell ja siksi olisi saanut olla listalla.

Ugh. Kuten olen monassa (See what I did, Airus?) paikassa sanonut, en ole itse vielä pelistä syttynyt, vaikka se kiistämättä voi osoittautua todella mainioksi. Jos peli olisi jotain omassa sydämmessä liikuttanut, niin se olisi saattanut listalle päätyä, mutta kun ei, niin ei.

Lainaus käyttäjältä Kakkuonhyvaa+

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+Top 10 pelien monsterihahmot

Mitä hittoa? Vihreä sika listalla? No jaa. Tuli mieleen Muksun Batman viestistä, että Killer Croc:n pitäisi olla tällä listalla. Se tuntuu ainoalta, jota Batman ei voisi voittaa.

Kun pelasin Batman:AA:ta niin säikähdin penteleesti, kun Croc ilmestyi ikkunan taa. Killer Croc matkaan jo käy (heh heh). Kuitenkin todella vainoharhaiseksi tulin, kun pelasin.

Lisäisin myös Resident Evil 4:sesta moottorisaha miehen, helvetin pelottavan harmaan pitkän zombin, joka kasvaa itsestään takaisin, piikkizombi ja se helvetin uuni tyyppi.

Hmmhh. Yleensä en puutu muiden käyttäjien tekstin tasoon, mutta tämä kaveri vaikuttaa siltä ettei juurikaan mieti mitä kirjoittaa, vaan yrittää provosoida muita käyttäjiä turhaan kanssaviestintään. Ohittakaa kommenttini mieluusti tässä ketjussa, olen vain huomannut tämän lueskelemmalla ympäriinsä foorumia.

E: kuten jo aikaisemmin mainistin, viestini ei ole kovin asiallinen, mutta en saa sitä poistettua. Pahoittelen turhaa tekstiäni, joka ei ole mielestäni kovinkaan foorumin yleiseen asiasävyyn soveltuva. Pahoitteluni myös käyttäjälle Kakkuonhyvää, mikäli häntä turhaan syytän mistään. Mieluusti voitte ohittaa viestini olankohtautuksena, aivopieruna jonka ei oikeastaan ollut tarkoitus ikinä päätyä minnekkään.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

10. Splinter Cell: Blacklist

Meikäläiselle totaalisen vieras sarja, mutta se ei vaikuttanut siihen, että SC teki M$:n pressissä todella kovan vaikutuksen. Aika moni on valitellut demon toiminta painotteisuutta, mutta tuollaisessa tilausuudessa se vain toimii paremmin. Sam kipitteli ja juoksenteli pelidemossa sellaisella momenttumilla, että ainakin itselleni tuli mieleen moderni AC. Jos peliin saadaan todellakin noin messevää toimintaa ja siihen vielä pikkaisen hiippailua, niin Splinter Cell-sarja saa kyllä yhden uuden fanin meikäläisestä.

Hyvä listaus kaikinpuolin mutta nyt on pakko puuttua. Tämän hienon sarjan uusin tuotos näytti kasalta hikistä ripulia, jos sitä vertaa pelisarjan ensimmäiseen kolmeen osaan (ja varsinkin kolmanteen). Pelisarja on Double Agentista lähtien ottanut kokoajan askeleita taaksepäin. Harmittavaa nähdä, että eräästä parhaista hiippailupelisarjoista lähdetään tekemään liian toimintapainotteista mättöä.

Jos et aiempia osia ole pelannut, hype on ymmärrettävissä. Muuten tulee mieleen lähinnä että kasa apinoita päästetty työskentelemään sarjan pariin. Suosittelen tutustumaan varsinkin kolmanteen osaan.

Laadit Muksu hienon listan, johon minulla ei ole mitään sen suurempaa lisättävää, vaikkakin Watch_Dogs olisi pitänyt löytyä kolmen kovimman kärjestä. Sen sijaan vuoren huippua koristaa aivopierun perikuva. (tiedän, miten innoissaan olet tuosta sarjasta. Itse vaan naruan, jos kuulenkin jotain Autoboteista. Ei sillä, onhan tämä jo sarjan 14 osa, jos lähteisiin on luottaminen.) Itsellä olisi tässä kehitteillä kaksi mojovaa uutta listausta. Kunhan pääsen taas ihmisten ilmoille, alan niitä kokoamaan. Myös Darkin listaus ansaitsee maininnan. Neljäs osa Call of Dutysta on oikeasti sarjaa uudistava ja kaikin puolin yksi kovimmista sotapeleistä varsinkin verkon puolella.

Lainaus käyttäjältä Airus+

Laadit Muksu hienon listan, johon minulla ei ole mitään sen suurempaa lisättävää, vaikkakin Watch_Dogs olisi pitänyt löytyä kolmen kovimman kärjestä. Sen sijaan vuoren huippua koristaa aivopierun perikuva. (tiedän, miten innoissaan olet tuosta sarjasta. Itse vaan naruan, jos kuulenkin jotain Autoboteista.

Kun pääsen kiinni vallankahvaan tällä pallolla, niin tuollaiset vääräuskoiset ajatukset kitketään kyllä kansan mielistä. Hyvällä tai pahalla. En kai vain puhunut ohi suuni?

Lainaus käyttäjältä Norsukampa+ ketjusta [i]Mitä tänään tapahtui[/i]

11.6 lähtee lennot joten ehtiihän tässä vielä useat...

Ja siitä se idea sitten lähti...
Ei vaineskaan, mutta huomenna on meidän oma kärsämö jo lentokoneessa, joten mitä tässä voi muutakaan tehdä, kuin uutta top-10 listaa aiheena totta kai mikäs muukaan, kuin:

Top 8 Norsut viihdeteollisuudessa kautta aikain

8. Manfred
Ei millään pahalla kärsäkkäitä kohtaan, mutta teitä ei viihteen alalta tahdo tarpeeksi montaa löytyvän. Siispä listalle pääsee myös varmasti monelle tutuksi tullut hyväsydäminen ja hieman yksinäinen mammutti Manfred ja tämän seikkailut Sidin ja Diegon kanssa jäätiköllä.

7. Mûmak
Astumme toistamiseen hämärän rajan yli ja listalle ilmestyy Olifantti, eli nykynuorille paremmin tuttu Mumakil. Tämä sotanorsujen valtias nähdään valkokankaalla ensimmäistä kertaa Frodon ja Samin pällistellessä kyseisiä olentoja puitten suojista Kahden Tornin puolivälissä, mikäli muistini pitää paikkansa. Hahmona tämä normaalia norsua ainakin kymmenkertainen järkäle on vertaansa vailla jopa itse Tolkienin hahmokaartissa, johon mahtuu jos jonkinlaista ötökkää ja mönkiäistä. Myös meikäläiseen 10-v nappulana elokuvateatterissa nämä olennot tekivät hyvin suuren vaikutuksen, vaikka kirjat olikin jo luettu läpi.

6. Pormestari Helsingius
Moni ei tätä varmasti enää, muista mutta oli aika, jolloin Mauri Kunnas oli vielä liekeissä tarinoidensa puolesta ja itse omistamassani kirjassa vampyyrivaarin tarinoita, oli sekä donitseja popsinut hupsu vampyyrivaari, kuin myös tämä jättimäisiä voileipiä suuhunsa ahminut Helsik.. gius. Ei muute ehkä norsuista se vaarallisin tällä listalla.

5. Dumbo
Listan kunniavieras ja iältään vanhimpien joukossa. Dumbo on varsin erilainen norsu, mihin me olemme tottuneet. Suuret korvat mahdollistavat pienen irvailun lisäksi myös lentämisen ja siitäkös ilo irtoaa sirkuksessa, jonne Dumbo alun alkaen syntyi. Ehkä myös tunnetuin eläin tällä listalla, vaikka oma arvotus ei yllä ihan kriitikoiden tasolle.

4. Babar
Tuo kaikkien norsujen kuningas. Babar on viidakossa asusteleva äitinsä menettänyt ja takajaloilla(?) kävelevä piirosnorsu samannimisessä tv-animaatiossa. Animaatiosta muistan itse vain tämän Babarin norsuperheen ja kuinka leppoisia ne tarinat aina olivat. Valitettavasti pian tulivat Pokemon ja kumppani ja veivät pikkuisen kauas pois tämän kruunua aina päässään pitävän otuksen luota.

3. Tantor
Tarzan on ehkä kowa, kuin kivi ja vikkelämpi, kuin käärme, mutta sarjassa esiintyy myös mahtava sivuhahmo, eli Tarzanin oma norsu nimeltään Tantor. Siinä missä Terk on poikamainen ja villi, edustaa Tantor arkaa ja hysteeristä puolta kaksikossa. Nämä tulevat kuitenkin varsin hyvin toimeen keskenään ja heiltä irtoaa paljon hupia.

2. Möhköfantti
Mähköfantista tekee erikoisen se, että tämä olento on kenties varastanut yllämainitusta Tarusta sen kuuluisan Sormuksen. Tätä eläintä ei nimittäin nähdä kertaakaan alkuperäisissä kirjoissa taikka ensimmäsissä animaatioissa. Minkälainen onkaan pelottava möhköfantti, jota kukaan ei koskaan ole nähnyt? Valitettavasti Disney pilasi illuusion tuomalla eläimen esiin myöhemmin jossain elokuvassa ja näin ollen meikämupen villit kuvitelmat murenivat saharan aavikolle.

1. Norsukampa
Ja kun norsuista päästiin puhumaan, on paalupaikalla oltava itse pelaajaboardien, kuin monen muunkin foorumin kovin futari, miestenmies ja aina yhtä sanavalmis NK. Vaikka kyseessä nyt onkin vain yhden jampan poislähtö, ei se siltä tunnu. Joku aikakausi päättyy huomenna ja toinen alkaa sitten kun on alkaakseen. "Se pelaajaboardin Norsukampa" on kaikki mennyttä ja ehkä emme enää näe koskaan sitä aitoa Reaktiota. Olisi pitänyt raahata itsensä mukaan vielä, kun Kampaa boardcastissa kuuli...
R.I.P. In Peace vaan Norsukamman profiili. Olet tämän listan totta hitossa ansainnut.

Se siitä. Toivottavasti joku jaksoi lukaista. Edes otsikot. Ensi kerralla tulee sitten ihan oikeaa listausta tämän ollessa tällainen sunnuntain pieni hubailu ja eräänlainen hatunnosto NK:lle. Rikoin myös kymmenen parhaan sääntöä, joten tuokaa vain ne käsiraudat. Kahdeksan merkatkoon oktettia, eli sitä pysyvintä atomin olotilaa ja lässyn lässyn lää.. Hyvää matkaa Norsukampa! Tulee perhanan ikävä!!

Muuten ihan jepa lista Airus, mutta jos olisit jaksanut kaivella sitä matematiikan täyttämää päätäsi, olisit helposti keksinyt vielä pari Ronsua lisää sinne. Itselleni tulivat ainakin mieleen Viidakkokirjan norsuarmeija ja sen ylväs komentaja Colonel Hathi. Intissä todennäköisesti tenttaavat aikamme suuria sotajohtajia, joten kannattaa muistaa ainakin hänen marsinsa.
Toisena isona harmaana nahkaisena nelijalkaisena mieleeni muistuu Timonin ja Pumban omassa animaatiossa esiintynyt savannin kuningas eli Ned, joka oli muuten hänkin norsu. Yhdessä jaksossahan Pumba yritti "kehittyä" norsuksi, päästäkseen kunkuksi kunkun paikalle. Todellakin, muuten oikein jepa lista. Tuossa ainakin pari puuttuvaa hahmoa, mitkä keksi.

Babarista peukku ylös! Eikös Babar raahattu väkisin viidakosta sivistykseen? Näin ainakin muistelisin. Sitten joku mummo osti hänelle sen ikonisen vihreän puvun ja sitä kautta Babarista tuli jonkinlainen kuningas. Lapsiakin taisi herralla olla useampi kappale. Happosta...

E: Niin, Dr. Seusin lastenkirjoissahan on myös norsu. Horton. Just saying...

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Muuten ihan [u]jepa[/u] lista...Todellakin, muuten oikein [u]jepa[/u] lista.

Samaan kategoriaan sen monasti -sanan kanssa. Ei vaan ymmärrä tätä nykynuorisoa ...

Lainaus

Babarista peukku ylös! Eikös Babar raahattu väkisin viidakosta sivistykseen? Näin ainakin muistelisin. Sitten joku mummo osti hänelle sen ikonisen vihreän puvun ja sitä kautta Babarista tuli jonkinlainen kuningas. Lapsiakin taisi herralla olla useampi kappale. Happosta...

Kysy Keniltä. Jotain tuon suuntaista muistelisin itsekin. Sarjaa tosiaan hyvin vähän tuli seurattua, mutta kyllä siinä joku rouva otti Babarin huostaansa, mutta miten tästä päädyttiin tähän onkin ihan umpihämärissä. Hauska sarja se kuitenkin oli, vaikka tiettyä hapokkuutta ilmassa piilikin. Lista jäi vajaaksi lähinnä siksi, että en alkanut etsimällä etsiä niitä nimiä. Jos ei fantti mieleen tullut, jäi se listalta pois. Hathin tiedän, mutta nimi oli kateissa. Sama pätee Nediin. Horton jotain omia hourailujasi ja matikan kirjat ovat muuten talviunilla ainakin puolisen vuotta.

Seuraavana sitten mahdollisesti jotain ihan peleihin liittyvää.

Koska kesä on täällä (ainakin teoriassa) ja kesällä syödään jäätelöä, niin listaan omien makumieltymysten pohjalta tämän kesän 10 parasta irto- ja pakettijäätelötuotetta.

Varoitan poliitikkomaisista perusteluista jo etukäteen!

10. Pirkka Nougat 1L

Älkää antako valmistajan hämätä, mutta Pirkan Nougat vetää vertoja useimmille muille pakettijäätelöille. Nougat maistuu riittävän voimakkaana, mutta ei peitä vaniljan makua. Tämä ei tarvitse kastikkeita eikä keksin muruja rinnalleen, vaan ota neljäsosalitra kerrallaan ja mene aurinkoon syömään.

9. Magnum Classic

Tässäkin tuotteessa vaniljan maun maistaa heti suklaakuoren rikottuaan. Ilahduttavasti kuori on paksu ja suklaan ystävänä pidän asiaa plussana. Tosin aina puikkojäätelöissä pelkään, että kuori räjähtää naamalleni, mutta eivät ne sellaista tee. Tätä suosittelen perusjäätelöä kaipaavalle.

8. Jättis Sitruuna-lakritsi

Omasta mielestäni Fazerin Sitruunasuklaapatukat ovat todella hyviä. Yhdistelmä toimii lakun kanssa myös jäätelössä. Sitruunajäätelö maistuu käytännössä sitruunalta ilman happoa, mikä on uusille tulokkaille helpotus helpotus. Lakritsikastiketta on runsaasti, mikä saattaa tuutin puolivälissä hieman ärsyttää, mutta ei ainakaan minua. Tuutin iso koko pitää jäätelön ystävät (minä!!) poissa pakastimen luota, ainakin ketkeksi.

7. Ingman ”Perustuutti suklaa”

Tarkentaakseni tuotetta, kuvan löydät täältä.
Älkää antako hinnan hämätä (49 senttiä!). Ingmanin suklainen halpistuutti on hinta-laatusuhteelta täydellinen investointikohde, jos taskunpohjallasi helisee kymmenensenttisiä.
Suklaata on reilusti ja sitä löytyy myös vohvelin pohjalta. Vaniljajäätelö on maukasta.

6. Classic Kerrossuklaa

Täydellinen valinta suklaan ystävälle. Paksu suklaakuori sisältää maito- valko- ja tummaa suklaata. Valkosuklaa ei maistu liian makealta, koska tumman suklaan kaakaopitoisuus neutraloi sitä. Ja kuten olen jo maininnut, niin vaniljajäätelö maistuu jopa vaniljalta, eikä vain kylmältä kermamössöltä.

5. Pingviini Lakritsi 1L

Ehdottomasti paras pakettijäätelö, mitä olen tänä kesänä syönyt. Lakritsia on runsaasti, eikä se riko jäätelöä lohkoihin, kuten lakutuuteissa. Lakritsi on saatu sulautettua jäätelön joukkoon, mikä takaa makua koko jäätelökimpaleelle. Suosittelen taas neljäsosapalana ilman lisukkeita.

4. Ingman ISO toffee-suklaa

Isoa tuuttia kaipaaville ISO toffee-suklaa -tuutti on varma valinta. Toffee on laitettu jäätelöön ja suklaa on kastikkeena jäätelön sisällä. Makumaailma ainakin kastikkeen osalta on hieman voimakas, mistä kaikki eivät välttämättä pidä. Mutta minulle upposi. Rapeasta vohvelista paljon plussaa.

3. Classic Kermatoffee

Yleensä kermatoffee uppoaa kaikille missä muodossa tahansa, eikä jäätelökään tee poikkeusta. Makean puikkojäätelön paksun suklaa-toffeekuoren alta löytyy vaniljajäätelöä (jonka ominaisuuksista on jo puhuttu tarpeeksi) sekä kermatoffeen paloja. Ehdottomasti syömisen arvoinen jo pelkästään kuoren takia.

2. Aino Kermainen Karamelli

”Ja sinulla on jälkiruoka” -mainoslause kertoo aika pitkälle. Jälkkärinä mitä mainioin vaihtoehto kuumalle kesäpäivälle. Nimestä huolimatta tuote sisältää erittäin kinuskipitoista kinuskijäätelöä ja -kastiketta ja, totta kai, aina niin hyvää vaniljajäätelöä. Nauti pieninä paloina, koska tämä jäätelö on kovaa.

1. Magnum Infinity Chocolate

Ehdottomasti kesän paras jäätelö! Tummasuklaakuori, vahvan makuista suklaajäätelöä ja pähkinän palasia. Nami nami. Näitä ostan suklaan ystävänä milellään. Maista ja koe!

Itselleni jäätelöistä Ben&Jerryn jäätelöt ovat niitä rakkaimpia. Sikamaisia summiahan noista saa maksaa, ja laktoosivamman takia peräsuoli huutaa ohjuspatterin tavoin mutta on se silti sen arvoista. Varsinkin "sandwich" jäätelö "wich" on aivan älyttömän järkyttävän hyvää. Valitettavasti en tänäkesänä ole enää löytänyt noita suurempikokoisia wichejä, vaan niiden koko on pienentynyt. Sääli!

Lainaus käyttäjältä appa-king

Itselleni jäätelöistä Ben&Jerryn jäätelöt ovat niitä rakkaimpia. Sikamaisia summiahan noista saa maksaa, ja laktoosivamman takia peräsuoli huutaa ohjuspatterin tavoin mutta on se silti sen arvoista. Varsinkin "sandwich" jäätelö "wich" on aivan älyttömän järkyttävän hyvää. Valitettavasti en tänäkesänä ole enää löytänyt noita suurempikokoisia wichejä, vaan niiden koko on pienentynyt. Sääli!

Parhaita itselleni ovat nuo cookie dough sekä mansikka juustokakku. Käytännössä ainut jäätelö jota ostan. Tuota sandwichia en ole tainnut maistaakkaan.

Lainaus käyttäjältä luolaeläin

Lainaus käyttäjältä appa-kingItselleni jäätelöistä Ben&Jerryn jäätelöt ovat niitä rakkaimpia. Sikamaisia summiahan noista saa maksaa, ja laktoosivamman takia peräsuoli huutaa ohjuspatterin tavoin mutta on se silti sen arvoista. Varsinkin "sandwich" jäätelö "wich" on aivan älyttömän järkyttävän hyvää. Valitettavasti en tänäkesänä ole enää löytänyt noita suurempikokoisia wichejä, vaan niiden koko on pienentynyt. Sääli!

Parhaita itselleni ovat nuo cookie dough sekä mansikka juustokakku. Käytännössä ainut jäätelö jota ostan. Tuota sandwichia en ole tainnut maistaakkaan.

Menee jonkinlaiseksi jäätelöketjuksi nyt mutta menkööt. Suosittelen maistaamaan Pirkan Kinuskikeikaus jäätelöä paljon parempaa kuin Ben & Jerry's

Lainaus käyttäjältä Armo

Menee jonkinlaiseksi jäätelöketjuksi nyt mutta menkööt. Suosittelen maistaamaan Pirkan Kinuskikeikaus jäätelöä paljon parempaa kuin Ben & Jerry's

Eikös se ole ketjun idea, että tehdään listoja jotta niistä syntyisi keskustelua? Tylsäksihän se menee jos on pelkkiä listoja.

Kai tänne voisi jonkinlaista listaa laittaa joten itse taidan listata omasta mielestä parhaat ikinä kuulemani albumit! Ja muistakaa, että nämä ovat vain minun mielipiteitäni ja ikää löytyy vain 16 joten moni hyvä albumi on vielä kuulematta!

Top 10 parhaat albumit

10. Avenged Sevenfold - Nightmare
Tämä oli levy joka räjäytti tajuntani sen ilmestyessä! Muistan kuinka kaverini ihmettelivät, että kuinka jaksan aina kuunnella samaa bändiä ja vielä samaa levyä. He eivät kyseisestä bändistä juuri pitäneet joten haukkuja siitä sain kuulla, mutta se ei haitannut! Vaikka en Avenged Sevenfoldia juurikaan enää kuuntele niin silti tältä levyltä löytyy monta hyvää kappaletta kuten esim. So Far Away, Fiction ja Welcome To The Family.

9. Avenged Sevenfold - Avenged Sevenfold
Kuten jo sanoin niin en kyseistä bändiä enään juuri kuuntele, mutta pakko tämä levy oli tänne lisätä! Löytyyhän tältä levyltä sentään monia hyviä kappaleita joita aina sillointällöin kuuntelen kuten A little piece of heaven joka on omasta mielestä yksi bändin parhaista! Tämänkin levyn olen parisenkymmentä kertaa jo läpi kuunnellut.

8. Five Finger Death Punch - Way of the fist
Tämä on taas sellainen levy jonka ostin vain hienon ja metallia hehkuvan kannen takia hyvinkään levymessuilta. Koko bändistä en ollut koskaan kuullutkaan ja voi sitä ilon ja onnen määrää kun ensimmäisen kerran levyn läpi kuuntelin! Rautaa koko levy vaikka The Bleeding ei itseeni juuri iskekkään, mutta se ei mahtavaa kokonaisuutta pilaa. Levyn parhaimistoon kuuluu omasta mielestäni Ashes ja The Devil's own.

7. Slipknot - Iowa
Tässä on sellainen levy jota kenenkään nu-metallista pitävän ei pitäisi missata! Tämä oli myös se levy jonka kautta löysin metallin ja joka sai minut rakastumaan Slipknottiin! People = Shit on edelleen se biisi joka tuo paljon muistoja ja joka kuuluu vieläkin soitetuimpiin kappaleisiin omalla kohdalla. Myös My Plague on kappale joka räjäyttää tajunnan mahtavilla kertosäkeillään!

6. Megadeth- Rust In Peace
Kyseinen levy on itselleni melko uusi tuttavuus vaikka Megadethiä olen jo monta vuotta kuunnellut. Onhan monet kyseisen levyn kappaleista itselleni jo ennestään tuttuja. Anttilasta kyseisen levyn löysin noin puolivuotta taaksepäin ja ostamista en ole katunut! Megadeth on aina ollut lähellä sydäntä nopeiden riffien ja mahtavien soolojensa ansiosta. Itse satun myös pitämään Daven äänestä joka on mukavan käheä omaan makuun. Take no prisoners soi tälläkin hetkellä taustalla ja se on omasta mielestäni levyn paras kappale. En voi uskoa, että en ollut ostanut tätä levyä koskaan ennen, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan vai mitä..?

5. Guns N' Roses - Use Your Illusion 1
Tämä oli ensimmäinen GnR:n levy jota kuuntelin ja se on edelleen yksi suosikeistani kuten listan sijoituksesta huomaa. Tämä on sellainen levy jota voi kuunnella milloin vain mielentilasta riippumatta. Myös tämä levy innoitti minut basson soittoon ja liittyy tähän levyyn muitakin hyviä muistoja. Muistan kuinka kyseinen levy kerran katosi ja voi sitä surua, kun en voinut sitä kuunnella... Lopulta levy löytyi sänkyni alta ja ei kun heti kuuntelemaan! Jos tältä levyltä pitäisi paras kappale sanoa niin se olisi November Rain tai Garden of Eden. Kaikkiaan aivan mahtava levy jota suosittelen jokaiselle!

4. Metallica - Master Of Puppets
Ahh... Se on sana jolla voin tätä levyä kuvata! Lähes täydellinen alusta loppuun. En keksi mitään suurempaa valittamista ja voisin laittaa tämän paremmallekkin sijalle, mutta omasta mielestä tämä ei ole se Metallican paras albumi kuten jotkut sanovat. Löytyyhän kyseiseltä levyltä mahtavia helmiä juten esim. nimikkokappale Master of Puppets, Battery ja Welcome home (sanitarium) mutta jotain tästä puuttuu jotta tämä olisi se mitä se voisi olla!

3. Metallica - Metallica AKA Black
En olisi uskonut, että tämä tulisi olemaan yksi suosikki albumeistani, koska kun tämän ensimmäistä kertaa kuuntelin fiilikset olivat korkeintaan luokkaa "meh". Ainoa biisi joka oikeasti iski oli Enter Sandman ja sekään ei ollut mitenkään tajuntaa räjäyttävä. Mitä enemmän tätä levyä kuuntelin niin sitä paremmalta se kuulosti. Pidin muutaman kuukauden tauon kyseisetä levystä ja kun sitä taas kuuntelin niin olivat fiilikset mahtavat! Mikään kappale ei jättänyt kylmäksi vaikka levyltä pari skipattavaa kappaletta löytyykin. Viimeksi kuuntelin levyn kokonaisuudessaan Sonispheressä jossa Metallica sen kokonaisuudessaa soitti. Fiilis oli katossa ja kyseinen albumi toimi loistavasti livenä!

2. Metallica - Ride The Lightning
Tämä on omasta mielestä Metallican paras levy vaikka monet ovatkin erimieltä. For Whom The Bell Tollssin basso alku on jotain niin mahtavan ja eeppisen kuuloista, että ei mitään rajaa! Samoin Fight Fire With Firen mahtipontisuus on jotain niin hienoa varsinkin kun kappale alkaa kauniillaa akustisella kitaralla jonka jälkeen kappaleen tunnelma muuttuu vähintäänkin uhkaavaksi mahtavan kitarariffin saattelemana. Jamesin ääni tällä levyllä on omasta mielestäni aivan mahtava ja ei varmasti jätä kylmäksi!

1. Guns N' Roses - Appetite For Destruction
Tämän on itselleni se The levy. Tämä vain on yksinkertaisesti omaan korvaani parasta mahdollista musiikkia! Vaikka Metallica onkin omalla kohdalla paras yhtye niin ei se tarkoita, että mikään heidän levyistään voittaisi aina yhtä mahtavan Appetiten! Viimeksi tänään kuuntelin kyseisen levyn kokonaisuudessaan. Kaikissa edellä mainitsemissani levyissä on myös ainakin yksi heikompi kappale, mutta tältä levyltä ei sellaista vain löydy! Jokainen kappale on mevevä ja täynnä mahtavia kitara- ja bassokuvioita ja ei unohdeta Axl:n loistavaa ääntä joka sopii GnR:lle aivan loistavasti! Omalla kohdallani tämä ansaitsee parhaan levyn tittelin!

^Arvostan koska sijoitit RTL:n Metallican parhaaksi albumiksi. Jos et ole kuunnellut, niin kuuntele Slayerin Reign In Blood. Siinä on kaikkienaikojen kovin levy.

Lainaus käyttäjältä Ravenwood+

^Arvostan koska sijoitit RTL:n Metallican parhaaksi albumiksi. Jos et ole kuunnellut, niin kuuntele Slayerin Reign In Blood. Siinä on kaikkienaikojen kovin levy.

Kyllä se pari vuotta sitten olikin oma suosikkini, mutta nykykään ei Slayer enää niin kovaa iske joten jäi se listalta pois, mutta täytyy kyllä sanoa, että kokonaisuutena todella kova albumi!

Suosittelen että kokeilet Yankee:tä. Todella makea ja suussa sulava ;)

Piti kahteen kertaan lukea Cppon lista läpi ja vielä kerran varmistaa asia, ennenkuin suostuin toteamaan itselleni että suuri vääryys on tapahtunut. Listalta on jäänyt pois jokaisen peppuposken, kaksarikallen lemppari, MARS. Tämä on vain niiiiiiiiiin hyvää, hakkaa ehdottomasti jokaisen kaupan hyllyltä löytyvän suklaapatukan! Myös jäätelöversio tästä on varsin mukiinmenevää.

Jäätelöistä tulikin mieleeni, tuli koeajettua tuo Jättis sitruuna-lakritsa tuutti. Omaan makuun tuo oli aivan liian makea, eikä kyllä ollut oikeen omaan makuun :s Voisin tähän lisäillä (ehkä vielä tänä iltana) oman listani, mikäli inspiraatio ja kirjoitusinnostus iskee.

Marsilla ole mitään väliä, sillä on sentään jo oma planeetta, mutta se kaikkien aikojen paras makeinen jäi pois listalta. Kyseessä on tietenkin Pätkis! Tryffeli, mikä on syntisesti peitetty suklaalla. Ei löydy parempaa suklaatia, tietäkää se.

P.S Appa, jos suolisto ei kerran kestä jäätelöä, niin eikö suklaakin ole silloin aika tabu. Hillitse itsesi!

Marsilla eikä niin ikään Pätkiksellä ole asiaa ainakaan sinne viiden kärkeen. Mars on ihan hyvää, mutta jää helposti Twixin ja Tuplan taakse. Tupla on se perinteisin, mutta on se silti vaan niin hyvää aina ja Twixissä on kaksi patukkaa yhdessä paketissa = pakko olla hyvää. Itse nostan jopa todella hyvän Brejkin yli sellaisen patukan, kuin Lion. RRRrrauhh!! Melkeinpä kielletty hedelmä nykypäivänä, enkä vieläkään ymmärrä, kenen kynästä lähti se sopimus, jolla Lionit vedettiin kauppojen hyllyiltä. Kovaahan se oli, mutta ah niin mehevää ja maku oli uniikki.

Ei minullakaan suolisto noita pahemmin kestä tai ei ainakaan Muksuna kestänyt, joten olihan se suklaan syönti silloin ja on edelleen aika suurta hupia. Siis muun, kuin tumman suklaan, joka sekin on todella hyvää ja tervellistä.

Offtopic, mutta olkoon! Minä tämän ketjun olen synnyttänyt.

Mitä S&M, tai tässä tapauksessa M&M-narkkareita täällä saitilla pyörii? Jos ihminen tulee kipeäksi jostain, niin silloin sitä ei syödä! Mahtanut olla vanhemmilla hauskaa, kun pienokaisen keho ei kestä nähdäkkään maitoa ja sitten vedetään suklaata kaksin käsin. Se vanhempien hauskuus on alkanut etenkin vaipanvaihdon yhteydessä.

Lainaus käyttäjältä Airus+

8. Pelaajalehti.com
Palataan sitten niihin positiivisiin asioihin. Pelaaja hoiti tämän vuoden E3:t ehkä paremmin, kuin koskaan. Sivut eivät uponneet ja livelähtetykset olivat huimia. Spiken kanssa tehty soppari nostaa omissa silmissä tämän saitin imagoa huomattavasti, kuin myös Valtterin kyhäämät videot jokaiselta pressiltä. Huikeaa ole messuilta mitä mieltä tahansa!

<3

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Kaikkien aikojen paras makeinen jäi pois listalta. Kyseessä on tietenkin[b] Pätkis[/b]!

joskus kun olen Pätkis-pussin ostanut ja tyhjentänyt kerralla kaikki, niin en tiedä mistä se johtuu, mutta mahani tulee todella täyteen ja huono-olo -lamppu alkaa hehkua pääni päällä. En kutenkaan väitä, että Pätkikset olisivat pahoja tai mitään, mutta minun makuuni aivan liian makeita isoina satseina.

Ja meikäläinen yhtyy appa-kingin Mars - paras suklaapatukka -puolueeseen. Todella hyvää!

Parhaat ääninäyttelijät - Videopeli

10. Mark Meer

Tunnettu: Commander Shepard (Mass Effect)

Biowaren vakioääninäyttelijä kanadalainen Mark Meer, on tullut tunnetuksi Mass Effect-sarjan Commander Shepardin äänenä. Harva kuitenkaan tietää, että Meer on antanut panoksensa lähes kaikkiin Biowaren kehittämiin peleihin. Mass Effectiä lukuunottamatta roolit ovat kuitenkin olleet lähes merkityksettömiä.

Perustelut valinnalle:
Siinä missä osa pelaajista pitää Meerin rauhallista ääntä liian geneerisenä, minä pidän tätä pelkkänä plussana. Äänessä ei ole mitään ärsyttävyyksi, ja sitä kuunnellessa tulee turvallinen (!?!) olo. Meer ei ole näyttelijänäkään yhtään paskempi, vaan hoitaa homman kunnialla kotiin.

Ääninäyte

9. Steve Blum

Tunnettu. Grunt (Mass Effect), Killer Crock (Batman: Arkham Asylum/City), Tank Dempsey (Call of Duty) jne.

Yli 260 peliä myöhemmin Steve Blumia voidaan pitää jo jonkin sortin legendana. Tuskin on olemassa pelaajaa, joka ei olisi pelannut sellaista peliä, missä herran ääntä kuuluu.

Perustelut valinnalle: 262 peliä on helvetinmoinen saavutus ja... No muuta perustelua ei pitäisi edes kaivata. Jos onni on myöten, saamme kuulla herraa vielä toisissa 262 pelissä.

Ääninäyte (Grunt)

8. John Dimaggio

Tunnettu: Marcus Fenix (Gears of War),

Tämä 43-vuotias New Jerseyläis mies ei turhia esittelyjä kaipaa, siksi lyhyt esittely. Mies on parhaiten tunnettu roolistaan Blenderinä, televisiosarjassa Futurama. Sarjan lisäksi Dimaggion ääntä on kuultu muutamassa videopelissä, joista mainittakoon Gears of War-sarja ja hänen roolinsa Marcus Fenixinä.

Perustelut valinnalle: Äijähän on äijä. Dimaggion kaikista rooleista huokuu sellaista Fuck yeah meininkiä, ettei miestä voi kun rakastaa.

Ääninäyte (Marcus Fenix)

7. Claudia Black

Tunnettu: Morrigan (Dragon Age), Chloe Frazer (Uncharted)

Stargatesta ja Farscape tuttu australialainen näyttelijätär nousi pelaajien suosioon viimeistään roolistaan Chloe Frazerina, pelissä Uncharted 2: Among Thieves. Samana vuonna häntä oltiin kuultu myös Biowaren Dragon Age: Originissa, jossa hän antoi äänensä vähäpukeiselle noidalle Morriganille, josta tuli monen fanin suosikkihahmo.

Ääninäyte (Morrigan)

6. Phill LaMarr

Tunnettu: Vamp (Metal Gear Solid), Reddas (Final Fantasy XII)

Listan toinen Futurama tähti, koomikko/näyttelijä Phil LaMarr on tunnettu jo mainitun Futurama roolin (Hermes Conrad) lisäksi sellaisista pikkupeleistä kuin Final Fantasy XII, Metal Gear Solid 2 ja 4 sekä elokuvasta Pulp Fiction.

Ääninäyte (Vamp)

5. Jennifer Hale

Tunnettu: Commander Sherpard (Mass Effect), Naomi Hunter (Metal Gear Solid), Samus Aran (Metroid Prime)

Monelle sen oikean Shepardin ääninäyttelijä Jennifer Hale, on kiistatta yksi pelilallan tunnetuimmista naisista. Femshepin ohella Halen rooliluetteloon kuulu mm. Naomi Hunter ja Emma Emmerichin esittäminen Metal Gear Solid sarjassa, sekä viimeisenä muttei vahäisempäni Samus Aran Retro-Studiosin Metroid Primessä.

Ääninäyte (Commander Shepard)

4. Nolan North

Tunnettu: Nathan Drake (Uncharted), Desmond Miles (Assassins Creed)

Ääninäyttelijöiden supertähti Nolan Northin voit nykyään kuulla lähes jokaisesta vähän suuremmasta pelistä. Miehen ansioluettelo on pitkä, kuin nälkävuosi ja tuntuu kuin jokainen pelintekijä haluaisi hänet mukaan näyttelemään peliinsä.
Miehen ura videopelien parissa alkoi The Cat in the Hat-lisenssiroskalla vuonna 2003, mitä seurasi keskinkertainen Ty The Tasmanin Tiger ja hyvä Maximo vs. Army of Zin. Todellisen läpimurtonsa North teki kuiten vasta vuonna 2007, kun miehen ääni kuultiin peräti kahdessa huippupelissä, Assassin Creedissä ja Unchartedista, joista jälkimäinen rooli viimeistään nosti miehen uran nousuun. Kriitikot ja kanssa rakastivat Nathan Drakea, sarkastista aarteenmetsästäjää, joka hoiti niin tappelun kuin läpänheiton.

Ääninäyte (Nathan Drake)

3. Mark Hammill

Tunnettu: The Joker (Batman: Arkham Asylm ja -city)

Mark Hammillilla on joku ongelma mustiinpukeutuneita naamioveikkoja kohtaan. Oli kyseessä Imperiumin pahamaineinen sotapäällikkö tai naamiaisasuun pukeutunut miljardööri, niin ei hetkeäkään voida elää sovinnossa.
Heti on alettava haastaa riitaa.
Jos minulta kysytään niin ääninäyttelijäksi ryhtyminen oli Hammilin uran paras ratkaisu. Olen nähnyt Hammillin ("oikeaa")näyttelyä vain alkuperäisessä Star Wars-trilogiassa, eikä se ollut kovin kummoista. Vastapainoksi hänen roolinsa Jokerina sarjassa Batman: The Animated Series ja Peleissä Batman Arkham Asylum ja -City ovat jotain niin upeaa, että unohtaa että kyseessä on yksi ja sama näyttelijä.

Ääninäyte (The Joker)

2. Brian Bloom

Tunnettu: Varric (Dragon Age 2), Jackie Estacado (The Darkness 2), Kane (Kane and Lynch)

Listan ehkä tuntemattomin nimi, on videopelien ohella toiminut mm. The A-Teamin (2010) käsikirjoitajana ja näytellyt Sierge Leonen klassikossa Suuri gangsterisota. Miehen ura videopelien parissa alkoi kolmannesta Jak-pelistä, jossa hän antoi äänensä autiomaassa asuvalle Klever-hepulle.
Ääninäyt (Varric)

1. David Hayter

Tunnettu: Snake (Metal Gear Solid)

Jos kyseinen nimi on sinulle vieras, niin hae katumusnauha kaapista ja ala rankaista itseäsi. Mies on yksi pelialan legendoista. Snake ei olisi Snake ilman Hayteria, eikä Metal Gearit olisi Metal Geareja ilman Snakea. Jos Kojima on jumala, niin Hayter on Jeesus.

David Hayter (Snake)

Kunniamaininta: Chatles Martinet

Tunnettu: Super Mario

Suosittelen jokaisen katsomaan tämän haastattelun jos kaipaa piristystä!

Claudia Blackista vielä sen verran, että vetää huippusuorituksen Diablo 3:ssa Cydaeana.

Nolan Northiin lisäyksenä vielä Arkham Cityn Pingviini jonka roolin mies vetää hienosti. En meinannut millään uskoa, että Nolanista lähtee vastaavanlainen ääni :D Hyvä lista!

Juhannuksista on jälleen selvitty, ainakin jotenkin, joten iltojenne iloksi (tai suruksi) taion jälleen internetin ihmeellisten voimien avulla luettavaksenne listan asioista. Asiat laitetaan järjestykseen ja niitä esiintyy edellä mainitussa listassa kahta vaille tusinan verran. Tällä kertaa listan innoituksen aiheena toimi pian teattereihin saapuva Brave, joten aiheeksi napsahtaa tietenkin:

Top 10 Disney pahikset

Hitusen siis poikkean peliaiheisista listoista, vaikka jotkut listan hahmoista ovat peleissäkin vilahdelleet. Rohkea saa tosiaan olla, jos lähtee tämän listan kavereille aukomaan. Listalle päätyivät tällä kertaa pelkästään animaatioissa tai piirretyissä olleita pahiksia, koska sieltä sitä pahisten kermaa löytyy. Riemukupla-sarjan pahiksia ei siis nähdä. Tytöt ja poikatytöt, aloitetaan.

10. Hornansarvi

Varmasti monelle vieras hahmo. Hornansarvi esiintyy pahiksena huikean aliarvostetussa elokuvassa Hiidenpata. Aivan järkyttävän jännittävä leffa, missä pahiksen tavoitteena ei ole enemäpää eikä vähempää kuin herättää padan avulla pahuuden armeijansa. Pienelle huomiolle jäänyt hahmo kenet olin itsekkin unohtanut, mutta listaa tehdessäni halusin antaa Hornikselle hieman aikaa valokeilassa. Paistattele pois pahuuden airut!

9. Aatu Remunen

Hitusen kyseenalainen hahmo, kenen ei pitänyt alunperin edes olla listalla. Remunen ei jonkun mielestä ehkä ole ollenkaan pahis ja onpa olemassa jopa niin sairaita ihmisraunioita, ketkä pitävät hahmosta, mutta niin monasti on kyseisen hahmon takia valutettu tässäkin taloudessa kyyneleitä, että ehdottomasti kuuluu herra listalle. Kusipää homo, vaikka en metsästystä tuomitsekkaan.

8. Clayton

Toinen metsästäjä. Remunen on ehkä metsästäjä siinä suomalaisessa mielikuvassa, mutta tämä keikari on hirvimetsiä koluavasta tosimiehestä kaukana. Hahmo on kuitenkin hyvin ääninäytelty ja toteutus on muutenkin kohdillaan. Sen lisäksi, että herra yrittää laittaa Tarzanin kylmäksi, niin yrittääpä konna viedä Tarpan naisenkin. Ihme touhua taas. Clayton on myös yksi ensimmäisistä Kingdom Heartsin pahiksista. Tarzan-maalle iso peukku!

7. Herra Edgar

Listan toinen kyseenalainen hahmo. Aristokatit on toki mahtava elokuva, mutta loistavaa on myös sen pahis, Edgar. Varmaankin onnettomin pahis koskaan! Ensinnäkin kaveri yrittää viedä perintöä kissoilta, mikä ei onnistu maailmassa, jossa Paavin kulkee. Toisekseen, kaveri on täysin avuton. Kuka muka unohtaa hattunsa rikospaikalle!?! Niin, ja hovimestari on aina syyllinen, joten alibissa on aukkoja kuin juustossa. Helkkarin hauska hahmo, vaikka rikollisena täysin avuton onkin.

6. Musta Pekka

Pekka on mukana monessa. Mikin kuvioita on sekoitettu niin kauan kuin jaksan muistaa ja onpa herra debytoinut myös ilkeänä musketöörikomentajana. Pekka oli suhteellisen varma valinta listalle, sillä onhan hahmossa jotain kotikutoista karismaa. Onpa herra ehtinyt asustaa myös Hopon Hessun naapurissa perheineen. Vaimo ja lapsia, kuka olisi uskonut...

5. Tuhti Karkunhali

Listan ainoa varsinainen "uusi" tuttavuus. Tuhti pyörittää päiväkodin lelumafiaa varmoin ottein, eikä tätä otsoa kovin helposti pääpirun pallilta heitetä. Herttainen ulkokuori pettää tässä kohtaa äärimmäisen pahasti. Päiväkodin talous pysyy pystyssä kokaiinin tehtailulla, eivätkä hiekkalaatikon pohjalta löytyvät sementtikenkiin pukeutuneet lelut ole harvinainen näky. Stay out of his turf!

4. Jafar

Jafar oli aluksi listalla muutaman paikan korkeammalla, mutta hävisi papukaijan mitalla. Pahuuden ilkeä velko, kuka haluaisi olla entistä vahvempi. Kuka nyt ei haluaisi olla maailman mahtavin noita? Jafar sopii Aladinin maailmaan kuin hiekka Saharaan ja onpa herralla myös todella tyylikäs parta. You go girl!

3. Scar

Aikamoinen kyrpä löytyy myös listan sijalta kolme. Tietääkseni listan ainoa pahis, kuka on pettänyt oman veljensä. Scar komentaa hyena-armeijoitaan varmoin ottein, vaikka itse legioonat eivät kamalan varmoja olekkaan. Scarin ympärille muodostunut kultti yritti myös Leijonakuninkaan jatko-osassa vallata Jylhäkallion, mutta onneksi omena oli pudonnut kauas puusta. Helvetin isot pisteet hienosta laulunumerosta ja Jeremy Ironsin ihanasta äänestä <3.

2.Hades

Komiikkaa parhaimmillaan. Hades yrittää niin kovasti, mutta silti mikään ei mene kuten Strömsössä, vaan kohokas läsähtää uuniin. Hadeksen hahmo on luotu uskomattoman hyvin, samoin hänen apurinsa Piina ja Paniikki. Disneyn elokuvista tuskin löytyy suurempia kiukkupuuskia kuin Hadeksen vastaavat, joten Dr. Philillä voisi olla asiaa alamaailmaan. Hades olisi voinut hyvinkin olla listan sijalla yksi, mutta ensimmäisen sijan vievälle matamille ei edes tämä kuoleman kuningas auo päätään.

1. Pahatar

Kiistämätön kuningatar. Pahatar on hahmona luotu niin loistavasti, että aika ei nakerra tädin hametta sitten millään. Onpa hahmo vieraillut myös KH-sarjassa ja sielläkin kaikki muut pahikset kumartavat kiltisti ja kohteliaasti kun rouva astuu saliin. Hahmo on elokuvissa luotu visuaalisesti tooooooooooooooodella nerokkaasti ja tätä tukevat täydellisyyksiin menevä ääninäyttely. Eleanor Audley hoitaa hommat kotiin englanninkielisessä raidalla niin hyvin, että nykyäänkin puistattaa kuunnella kun Pahatar loitsii helvetin voimia maan päälle. Toiseksi ei todellakaan jää Hannele Laurin ihana lausunta suomenkielisenä Pahattarena. Ihanaa, aivan ihanaa! Innolla odotan hahmon omaa elokuvaa, mikä teattereihin parin vuoden päästä saadaan. Make us proud Angelina!

Horroksesta lauloi Herra Ylppö ja onkin aika herättää ketju juuri siitä. Tällä kertaa runoilemme aiheesta:

Top 10 Wii-pelit!

Nintendon viimeisimmän kotikonsolin elinkaari alkaa olla lopussa. Pelien suhteen se on ollut sitä jo jonkin aikaa, mutta mitäs siitä. Nintendo aikoi vuonna 2006 julkaista konsolin, joka tulisi muuttamaan sen, miten me käsitämme pelaamisen ja sen miten me oikein pelejämme pelaamme. Siitä voi olla montaa mieltä, että onnistuttiinko tässä, mutta ehkä tämä lista auttaa selvittämään sen. Ihan kaikkia konsolin pelejä ei tietenkään listalle mahdu, koska kymmeneen oli lukumäärä karsittava, enkä itse ole kaikkia läheskään pelannut, sillä konsoli saapui talouteen vasta muutama vuosi julkaisun jälkeen. Ota nyt kuitenkin toiseen käteen kylmä mansikkamargarita ja nappaa se toinen käsi pois housuista, koska tarvitset sitä käyttämään hiirtä. Tai, onhan se sitä koko ajan kosketellutkin. Hih! Tuhma vitsi alta pois ja listan kimppuun.

10. Metroid: Other M

Joskus jopa "huonoimmaksi Metroidiksi" tituleerattu Other M ei tosiaan ole sitä kaikkien aikojen parasta Metroidia, mutta kun ottaa huomioon millaista jälkeä esimerkiksi Retro teki Prime-sarjalla, niin on ymmärrettävää, että samaan kastiin on vaikea päästä. Other M teki kuitenkin monia asioita oikein. Samukselle annettiin oma ääni, kirjaimellisesti, mutta myös pelin taistelusysteemi tarjosin ainakin allekirjoittaneelle paljon iloa. Se tunne, kun painat piipun avaruusmörön ohimolle, mörön yrittäen epätoivoisesti karkuun Samuksen tappavasta syleilystä. Feels goooooooooood!

9. New Super Mario Bros. Wii

2D-tasoloikka ei ollut aivan yhtä kovassa huudossa uusimmilla konsoleilla, kuin joskus aikoinaan, mutta Mariota ei tunnetusti voi pysäyttää. DS:llä uskomattomia määriä myynyt NSMB.-sarja saapui myös Wiille. Neljän pelaajan yhteispelit osoittautuivat toooooodella hauskoiksi ja peli myikin (ullatus) aivan helvetisti. Nintendolla oltiin jälleen laitettu kunnolla ajatusta etenkin kenttäsuunnitteluun, mikä oli pelissä enemmän kuin kohdillaan. Vaikeinta tasoloikkaa tämä ei ole, mutta fiilis onkin tärkeämpää.

8. Mario Kart Wii

Mario Kart, can't go wrong with that. Wiillä peliin tuotiin mukaan liiketunnistuskontrollit ja vaikka peli olikin nyt suunnattu enemmän koko perheelle, kuin yksin asuvien MK-nistien viihteeksi, niin muodostui pelille nopeasti melkoisen suuri ja aktiivinen nettipeliyhteisö, joka on vielä nykyäänkin aktiivinen. Pelissä onkin (ehkä) Wiin parhaat nettiominaisuudet, tai ainakin ne toimivat. Toimivuuden lisäksi, on pelin pelaaminen vielä nykyäänkin, raivoisan hauskaa. Onhan siellä tosin se yksi sininen "ongelma"...

7. Xenoblade Chronicles

Jotkut pitivät koko JRPG-genreä kuolleena, ainakin kun FF-sarja oli tehnyt uusilla konsoleilla toooooooooodella Meh-luokan suorituksia, mutta sitten Japanin kaukaisesta maasta saapui Xenoblade ja vieläpä Wiille. Tuolle lasten konsolille, millä ei ollut ollenkaan kunnollisia pelejä. XC oli helvetillinen ilmestys. Pelin maailma oli laaja ja täynnä elävää, isompaa ja pienempää. Tarina oli ehanan happoisa ja onnistuipa peli uudistamaan JRPG-genren tyypillistä taistelumekaniikkaakin pirteämpään suuntaan. Lisää tätä, pls.

6. Monster Hunter Tri

Nyt kun tuli puhe isoista ja pienistä elävistä. Monster Hunter on Japanissa oma uskontonsa ja siksi onkin perin kummallista, että joku Sonylla päästi sarjan karkaamaan kilpailijan konsolille. Kaikenlainen koko perheen meininki oli karkotettu kauas, sillä MHT on yksi kovimmista pelaajien peleistä mitä markkinoilta löytyy. Peliin pitää todellakin upottaa kymmeniä tai oikeastaan satoja tunteja, että siitä saa kaiken irti. Mukaan on heitetty nettipelit neljän kaverin kesken ja mikäs siinä, pelin hirviöt ovatkin niin pelottavia, että ei niitä uskalla yksin katsella. Niin paljon hampaita.....

5. Super Smash Bros. Brawl

SSB-sarjassa on outoa magiaa. Kuka ei haluaisi nähdä Marion ja Linkin ottavan viimein selvää siitä, kumpi on kovempi nimi Ninskan tiimissä. Moni sarjan vannoutunut fani sanoo varmasti, että edellinen GC:lle tehty osa on parempi kuin Brawl, mutta sitä tuskin voi kukaan kiistää, etteikö Brawlinki olisi kaveriporukalla, aivan sairaan hauskaa pelattavaa. Mitenkään muuten en sitä osaa selittää, mutta kun areenalle laitetaan vaikkapa Mario, Snake, Samus ja Kirby ja käsky on taistella kuolemaan asti, niin en todellakaan keksi miten siitä ei voi pitää.

4. Donkey Kong Country Returns

Banaaneja, banaaneja kaikkialla. Aivan kuin sekään ei olisi tarpeeksi, että DKCR on aivan järkyttävän vaikea peli, niin pelaajan täytyy vielä kuunnella Kranky Kongin vittuilua, aina kun erehtyy ostamana lisää elämiä. Tässä taas yksi näyte siitä, että Retrolla vain osataan. Pelistä on melkein mahdotonta löytää vikaa, sillä Country Returns onkin parasta 2D-tasoloikkaa viimeisen kuuden vuoden ajalta. Ne ketkä alkoivat katsella kaiheasti Raymanin suuntaan, voitte luovuttaa saman tien.

3. Metroid Prime Trilogy

Listan kolmannelta sijalta löytyykin kolme peliä. No pun intendet. Sen lisäksi, että Trilogy sisältää Metroid Primen, mitä moni pitää parhaana pelinä ikinä, niin on mukaan laitettu vielä Prime sarjan muutkin osat. Kahteen wanhempaan peliin on päivitetty Corruptionista tutuksi tulleet liikekontrollit, vieläpä onnistuneesti. Trilogy on hintaansa nähden aivan järkyttävän hyvä paketti, joten sen ottaminen listalle olikin oikeastaan itsestäänselvyys. Kelpais varmaan sullekkin?

2. LoZ: Skyward Sword

SS tekee joitain asioita väärin. Pelissä kierrätetään paria juttua hieman liikaa ja peliä pidennetään ehkä hieman vanhanaikaisilla keinoilla, mutta sillä ei ole mitään väliä. SS nimittäin todistaa, että Nintendo oli oikeassa. Wiillä pystyttiin luomaan peli, joka käytti liiketunnistusta niin hyvin, että tuskin kukaan haluaa enää palata taistelemaan hakkaamalla apaattisesti yhtä nappia. En minä ainakaan. Sen lisäksi, että SS:ssa on parhaat liiketunnistuskontrollit koskaan, on se myös aivan järkyttävän kaunis peli. Visuaalinen tyyli on onnistunut uskomattoman hyvin, samoin musiikit. Tässä on tosiaan yksi tämän konsolisukupolven parhaista peleistä. SS oli listalla ykköspaikalla, mutta se joutui tyytymään hopeaan, sillä ykköspaikalla oleva peli ei tee asioita vain oikein, se tekee ne täydellisesti.

1. Super Mario Galaxy 2

SMG2 ei ole vain Wiin paras peli, se on paras peli viimeiseltä kuudelta vuodelta. Kukaan ei ole onnistunut tekemään peliä, mikä olisi yhtä innovatiivinen ja hauska pelata, kuin SMG2. Vaikka kilpailevilla konsoleilla onkin enemmän tehoa allaan, niin siitä ei ole mitään hyötyä, sillä SMG2 pursuaa sitä iloa, mitä pelaaminen parhaillaan on. Jokainen taso on täynnä uusia ideoita, eikä pelissä millään ehdi kyllästyä. Vaikka pelistä pystyykin nauttimaan sellainenkin pelaaja, kuka ei ole koskaan aikaisemmin edes nähnyt konsolia, niin peli tarjoaa myös hermoja kiristäviä haasteita kauemmin pelanneille. Kun joskus tulevaisuudessa mietitään, että mistä peleistä muistetaan Wii, PS3 ja XBox 360, niin SMG2 tulee varmasti nousemaan esiin. Se vain sattuu olemaan, täydellinen.

Huh, eipä ollut helppo lista. Tulipa kuitenkin tehtyä.

Hyvä lista, muksu! Kyllä tuolle Wiillekin mahtavia pelejä löytyy, ja etenkin yksinoikeudet ovat imo parempia kuin esim. Xboxin tai PS3:n vastaavat. Itse olisin mahduttanut listalle ainakin Goldeneyen joka on harvoja hauskoja ja toimivia FPS-pelejä Wiillä. Myös Last Story kuuluu omalle top-kympilleni, se ja Xenoblade kaksin palauttivat toivoni japsiropeihin.

Lainaus käyttäjältä Luffy

Hyvä lista, muksu! Kyllä tuolle Wiillekin mahtavia pelejä löytyy, ja etenkin yksinoikeudet ovat imo parempia kuin esim. Xboxin tai PS3:n vastaavat. Itse olisin mahduttanut listalle ainakin Goldeneyen joka on harvoja hauskoja ja toimivia FPS-pelejä Wiillä. Myös Last Story kuuluu omalle top-kympilleni, se ja Xenoblade kaksin palauttivat toivoni japsiropeihin.

Goldeneyn sovittaminen listalle ei ole missään nimessä häpeä. Toimivaa FPS:ää ihan millä mittapuulla vain. Siitä olen täysin samaa mieltä, että Wiin yksinoikeudet vievät kilpailijoita kyllä 6-0. Juu, onhan Halo ihan kiva FPS, mutta ei se silti pärjää SMG-sarjalle millään muotoa. Se tuppaa aina rasittamaan, että kun konsoleiden parhaita pelejä rankataan, niin jokaisella listalla keikkuvat AC:t ja Batmanit. Ne ovat toki hienoja pelejä, mutta kun rankataan konsolin parhaita pelejä, niin kyllä siinä pitää listata sitten pelejä, mitä voi pelata vain sillä konsolilla. Siksi kaikki omankin listani pelit ovat pelattavissa vain Wiillä.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Siitä olen täysin samaa mieltä, että Wiin yksinoikeudet vievät kilpailijoita kyllä 6-0. Juu, onhan Halo ihan kiva FPS, mutta ei se silti pärjää SMG-sarjalle millään muotoa. Se tuppaa aina rasittamaan, että kun konsoleiden parhaita pelejä rankataan, niin jokaisella listalla keikkuvat AC:t ja Batmanit. Ne ovat toki hienoja pelejä, mutta kun rankataan konsolin parhaita pelejä, niin kyllä siinä pitää listata sitten pelejä, mitä voi pelata vain sillä konsolilla. Siksi kaikki omankin listani pelit ovat pelattavissa vain Wiillä.

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä, että konsolin parhaat pelit eivät voi olla muita kuin yksinoikeuksia. Muuten juuri nämä hyvät multiplattarit jäisivät listojen ulkopuolelle ja moni niistä on ollut sukupolven parhaimpia pelejä. On totta, että Wiillä on monipuolisempi ykainoikeusvalikoima, mutta Wii peleihin verrattuna hd-konsolien monialustajulkaisut ovat kuitenkin vähän kuin yksinoikeudellisia.

Metroid Prime trilogyyn kuuluvat kaksi ensimmäistä osaa ovat pelattivissa myös Gamecubella, joten se ei oikeastaan täytä listasi kriteereitä. Omalla osallani Wii pelaaminen on jäänyt varsin vähälle, mutta laitteelle löytyvä Silent Hill: Shattered Memories on oikein onnistunut tekele ja taatusti parempi kuin tehokoneiden viimeisimmät versiot. Myös alkutaipaleella ilmestyneestä Super Paper Mariosta pidin paljon. Skyward Sword on omalla kohdalla pelaamatta, vaikka hyllystä löytyy, mutta itse ohjaimen lisäpalikka puuttuu.

Lainaus käyttäjältä Monsteri+

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä, että konsolin parhaat pelit eivät voi olla muita kuin yksinoikeuksia. Muuten juuri nämä hyvät multiplattarit jäisivät listojen ulkopuolelle ja moni niistä on ollut sukupolven parhaimpia pelejä. On totta, että Wiillä on monipuolisempi ykainoikeusvalikoima, mutta Wii peleihin verrattuna hd-konsolien monialustajulkaisut ovat kuitenkin vähän kuin yksinoikeudellisia.

Saavatkin jäädä ulkopuolelle. En käsitä, että mitä järkeä on listata parhaita pelejä, mitä voit pelata PS3:lla, jos listalta yli puolet ovat pelattavissa myös Boksilla, PC:llä ja joskus jopa Wiillä. Kyllä se konsolin "paras" kirjasto tulee koostua niistä peleistä, mitä et pääse pelaamaan kilpailijan konsolilla. Jos konsolilta puuttuvat kunnolliset yksinoikeudet, niin silloin ovat asiat melkoisen huonosti. Toki ne hyvät kolmansien osapuolien pelitkin ovat äärimmäisen tärkeitä, vai mitä 'Tendo?

Lainaus käyttäjältä Monsteri+

Metroid Prime trilogyyn kuuluvat kaksi ensimmäistä osaa ovat pelattivissa myös Gamecubella, joten se ei oikeastaan täytä listasi kriteereitä.

Pelkäsinkin, että joku huomaisi mainita tuosta. Puolustan linnakettani kuitenkin sillä, että Trilogyssä olevaa Corruptionia ei pääse muilla konsoleilla pelaamaan. Myöskään kahden muun pelin "päivitettyihin" versioihin ei pääse käsikin kuin Wiillä. Wii-versiothan on kuorrutettu (toimivilla!!!) liiketunnistuskontrolleilla ja 16:9 tuella uusille töllöttimille.

Ensimmäinen päivä syyskuuta ja tiedättekö mitä se tarkoittaa ? Kaikkien enemmän tai vähemmän rakastaman PSP käsikonsolin Euroopan julkaisusta tulee Seitsemän vuotta aikaa. Koska laite on playstation kakkosen tapaan jo hyvää vauhtia hautaan menossa, on aika listata laitteen parhaimmat pelit.

10. Tekken 5: Dark Ressurection
Tekken on ainoa tappelupelisarja mille sanon kyllä ja niin sanon tälle pelillekkin. Niin hyvässä kuin pahassa kyseessä on isompien konsolien tekken vitonen kolmella uudella hahmolla ja köyhdytetyillä grafiikoilla, mutta Playstation kakkosen puutteessa en valita siitä.

9. Flatout: Head on
En ole mikään ajopelien suurkuluttaja. Psp:n pelivalikoima kuhisee autopelejä, joista valtaosa on valitettavan yhdentekevää settiä. Parhaiten mielestäni onnistui kotimainen Flatut sarjan pikkuveli. Peli heittää konepellille yhtä palkon sälää ja irtaimistoa kuin isoveljensä plus näyttää käsikonsolipeliksi oikein hyvältä. Ihmeellisesti ruudunpäivitys ei juuri takkuile. Mukana on myös älyvapaat, mutta hauskat Stuntpelit, missä räsynukkekuski ammutaan tiedä minne.

8. Patchwork Heroes
Tämä playstation Storessa julkaistu puzzlepeli on jäänyt hävettävän vähälle huomiolle. Pelin sanakri yrittää pelastaa kotikaupunkiansa mystisiltä ja absurdin näköisiltä sotalaivoilta mitä virtaa viikoittain pommittamaan kaupunkia. Aseena on saha millä ohjataan hahmoa laivan kyljessä ja sahaamalla palasia pois, alus tuhoutuu vähitellen. Hidasteena toimivat erilaiset viholliset, tykkitornit, pelastettavat rotuveljet ja aika. Genreltänsä siis täysin uniikki peli ja valitettavasti niin harva on edes kuullut siitä.

7. Ratchet and Clank: Size Matters
Jos pidät tasoloikasta ja hölmöistä aseista, on tämä peli sinun juttusi. Jälkimmäisiä on pelissä pienelle armeijalle ja niitä pystyy pelistä kerättävien muttereiden avulla päivittämään paremmiksi. Pelinä kyseessä on ehkä turhankin perinteinen nuoremmalle pelaajakunnalle suunnattu tasoloikka, mutta höpsön sarjakuvamainen pelimaailma ja pelin nimikkosankarit pelastavat paljon.

6. Silent Hill: origins
Joku saattaa huutaa että tämähän on myös playstation kakkosessa. Heille voin kertoa että Origins ehti olla monta kuukautta psp yksinoikeus, joten listapaikka on oikeutettu. Origins on ainoa psp peli mitä olen saanut pelata kauhusta kankeana (ja ensimmäinen pelaamani sarjassa). Se on rekkakuski Traviksen hirveä matka Silent Hillin kylään, johonka kaikki käyttämäni aika oli puhdasta laatua.

5. Socom: Fireteam Bravo 3
Socom pelisarja ollaan nähty tämä mukaanlukien neljä kertaa psp:lä, joista parhaimman pelin tittelin saa tämä. Kyseessä on taktista räiskintää kolmannetsa persoonasta, joka esittele ensimmäisne kerran psp:lä neljän pelaajan co-op mahdollisuuden Networkissa. Verkkopeli on taattua Socom laatua ja parasta mitä laitteelle saa. Pitäkää kiirettä sillä palvelimet suljetaan Lokakuussa.

4. God of War: Ghost of Sparta
Kratoksen raivo on kaikkienaikojen komein psp peli mitä on tullut pelattua. Silti se on sitä samaa hurmetta mitä muutkin sarjan pelit ja ainakin tuplasti parempana kuin "Chains of Olympos", sillä vihollisia, polygoneja ja pituutta on enemmän. Sarjasta pitävät saavat mitä haluavat tälläkin kertaa.

3. Syphon Filter: Logans Shadow
Syphon filtter pelisarjan viimeisin (lopetuksen perusteella ehkä viimeinen ?) osa oli tiukkaa vakoiluräiskintää Punaiselta mereltä aina Siperian metsiin asti. Pelin kontrollit toimivat hyvin vaikka kyseessä oli kolmannen persoonan räiskintä. Liikkeenkaappaustekniikalla toteutetut välivideot ovat edelleen upeita. Hyvännäköinen toimintapeli, jota voi suositella kaikille Metal Gear Solid ja Splinter Shell pelien ystäville.

R.I.P Gabriel Logan

2. Kilzone: Liberation
Kilzone hylkäsi fiksusti ensimmäisen persoonan kuvakulman ja toimii lintuperspektiivistä kuvattuna räiskintänä hyvin. Jan Templarin seikkailut Vekta planeetan läpi on vaaroja täynnä eikä Templar ole todellakaan mitään luoteja syövä lihaskimppu. Hienon lopetuksen jälkeen peliä pääsee jatkamaan vielä kaverinsa kanssa lähiverkossa tai sitten verkon taistelutantereilla. Jälkimmäistä en ole testannut, mutta yksinpelistäkin peli menee jo kakkossijalle.

1. Locoroco 2
Kaikkea enemmän ja parempana kuin ykkösosassa. Locorocon kakkososa jaksoi uusien minipeliensä ja keräiltävien muimuitalon osasten ansiosta koukuttaa laitteen äärelle kerta toisensa jälkeen. Locorocon höpsähtänyt pelimaailma yhdistettynä omaperäiseen maailman kallisteluun tuovat tälle ansaitusti tittelin yhtenä parhaimmista tasoloikkapeleistä mitä olen pelannut.

Lainaus käyttäjältä Portable

Ensimmäinen päivä syyskuuta ja tiedättekö mitä se tarkoittaa?

Tylypahkan pikajuna lähti matkaan.

En ole PSP:llä oikeastaan ikinä pelannut muutamaa testikertaa lukuunottamatta ja kun listaa katsoo, niin en ole erityisemmin mistään maatamullistavasta jäänyt paitsi. Locoroco ehkä pataponin (ei listalla?) kanssa niitä nimikkeitä, joita aikoinani olisin halunnut kokeilla. Muuten listaa koostuukin tuttujen pelisarjojen jatko-osista tai mistä lie PSP-versioista. Voivat toki olla laadukkaita, mutta omaperäisyys ei ilmeisesti ollut PSP:n vahvinta osa-aluetta. Just sayin'

Mutta hyvä listaus ja teikäläinen on arvatenkin juuri oikea mies väsäämään tätä listaa. Harvoilla kun on kuitenkaan noin paljon kokemusta Sonyn pikkuveikasta.

Top 10 Gamecube pelit. Tässä on lähes kaikki gamecube pelit, mitä olen pelannut. En ole pelannut esim. seuraavia: Metroid Prime 1-2, Wind Waker, Resident Evil 4, Pikmin 1-2

10. Sonic Adventure DX
Ihan kiva seikkailu peli. Ehkä vähän liian helppo, mutta silti ihan pelaamisen arvoinen
9. Sonic Gems Collection
On siis kyseessä kokoelma klassikko peleistä. Tarkoituksena on kerätä museoon, kaikki kuvat ja niitä saa, kun pelaa näitä kokoelman pelejä. Parhaat olivat ehdottomasti Sonic R, Sonic CD ja Sonic Fighters. Muita ei ikinä jaksanut pelata.
8. Wario Ware Mega Party Games
Peli koostuu siis hyvin monesta micro pelistä joita pitää voittaa jokin määrä konka jälkeen tulee vastus. Yksinpeli on aikas tylsää, mutta moninpeli loistaa. Sitä jaksoi aikoinaan pelata monia tunteja.
7. Sonic Heroes
Ensimmäinen oikea Sonic peli mitä olen pelannut. (Neo Sonic Universe game maker peli oikeasti eka) Pelissä on 4 teamia joilla pitää mennä peli läpi. Jokaisen teamin tasot on samanlaisia, paitsi vaikeustaso on erilainen. Voi kyllästyttää tosi paljon tämä peli, koska samanlaiset tasot.
6. Mario Party 4
Selvätsi paras Mario Party. En ymmärrä miten joku voi olla toista mieltä. Parhaat pelilaudat ja parhaat minipelit. Todella koukuttava moninpeli. Yksinpeli tosin on syvältä. Silti tullut pelattua se läpi.
5. Kirby Air ride
Ajopeli, jossa on tosi hyvä musiikki. City Trial on varsinkin koukuttava. Sitä tuli hakattua monta tuntia aikoinaan. Tässä pelissä on myös iso määrä saavutuksia joiden keräämisessä menee kauan.
4. Super Smash bros Melee
Selvästi cuben paras moninpeli. Taistelupeli joka ei käy pitkäksi. Monia eri pelaajia ja saavutuksia. Monipeli on paras juttu, mutta yksinpeli oli myös ihan hyvä. Toisikun brawlissa, jonka yksinpeli on aivan surkea.
3. Sonic Adventure 2 Battle
Paras Sonic peli ikinä tehty. Pitkäikäisys on todella suuri tässä pelissä. Hyvä tarina ja haastavaa saada kaikki A-rankit.
2. Super Mario Sunshine
Tasohyppely peli jossa pelataan tasoja ja saadaan shine sprite palkkioksi. Samantapainen, kun Mario 64. Peli ei muistuta paljoakaan Mario peliä, sillä ei ollenkaan vanhoja Mario vihollisia ja henkilöt puhuvat. Jopa Bowser. Voi olla tosi haastavaa saada kaikki Shinet. Selvästi paras 120-tähti Mario peli.
1. Paper Mario The Thousand Year Door
Tämä peli ei ole ainoastaan paras gamecube peli vaan myös paras Mario peli koskaan. Kyseessä on RPG peli jossa tavoitteena on kerätä 7 crystal tähteä. Tähtien avulla pääsee tuhat vuotisen oven toiselle puolelle, jossa on loppari. Tosi hyvä musiikki ja hienot grafiikat. Tässä pelissä ei ole mitään huonoa.

Nyt on kyllä ihan pakko kommentoida tätä GC listaa. Nimeksi voisi nimittäin asettaa "Top 10 lastenpelit". Karmaisevaa että ei löydy Eternal Darknessia ja juurikin RE4:ää (tai Wind Wakeria). No mutta, makunsa tietenkin kullakin, eikä niistä varsinaisesti voi kiistellä.

Hauska nähdä muuten noin monta Sonic-peliä Nintendon konsolin parhaissa peleissä. Heh. Kuinkahan moni nykypäivän nuorista edes tietää Segan ja Nintendon kamppailuista..

Mutta hyvä lista kuitenkin, ei siitä kannata välittää vaikka kaikki olisivatkin eri mieltä valinnoista.