Parisuhteet, seurustelu, lässynlää yms. neiteily. / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

No johan on, meikäläisellä sama tilanne kuin LordBarkuksella eli forever alone toistaiseksi. Tyttö jos toinenkin on hyvänä kaverina, mutta nyt ollaan niin syvällä friendzonella ettei sieltä koskaan pääse ylös. Onpahan ainakin kaksi kaveria kenelle voi kertoa kaiken mikä painaa :)

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Nyt käänty kyllä kaikki vähän nurinpäin tässä pari viikkoa takaperin. . . . . Eiköhän sekin päivä koittanut että yksi poika ilmoitti olevansa lätkässä minuun. Seuraavana päivänä koulussa ei edes puhuttu, ja illemmalla Skypessä sitten sovittiin että koulun jälkeen mennään kävelylle ja jutellaan, mikä sitten tapahtui kaatosateessa. Nyt skippaan kaikki kliseet ja sen sellaiset välistä ja kerron että seurustelen ekaa kertaa elämässäni. o_o

Kerkesin olla jo onnellinen pari päivää, kunnes "kaverini" ilmoitti jälkikäteen olleensa ihastuneena minuun myös, ja sanoi "ettei voi jutella normaalisti kavereilla enää, kun he ovat parisuhteessa". Siis mitä? Toki ymmärrän että särjin hänen sydämensä, mutta miksei kavereita enää?

Eipä aikaakaan, kun kolmaskin poika kertoi samaa. Luojan kiitos hän halusi kuulua vielä hyviin ystäviini.

Ahdistavinta on tässä se, että poikaystäväni sattuu olemaan samalla luokalla, joten näemme vain vapaa-ajalla koska haluamme pitää matalaa profiilia ainakin toistaiseksi. Ja se, että toinen kavereistani ei enää puhu mulle. . . .

Mitä mieltä olette siitä että tunteista kerrotaan jälkikäteen? Omalla kohdalla voin sanoa, että se sattuu aika paljon. Ja ihme avautuminen taas :'D

Wau... Siis suhun on ollut lätkässä kolme tyyppiä, mutta vasta nyt yksi uskaltaa tulla kertomaan. Pakko sanoa että sulla menee hyvin. Olis kyllä niiden toisten kannattanut kertoa hiukan aikaisemmin. Tuosta ei kyllä tullut selville että olisiko niillä ollut mahdollisuuksia, mutta uskoisin että heilläkin kait olisi ollut?

Itseni uskon samanlaiseksi kuin LordBakus ja GHplayer. Pari tyttöä minulla on kaverina, mutten usko että siitä sen enempää tulee.

No jos parisuhteista avaudutaan, niin kolmisen viikko tullut vieteltyä nyt sinkkuna 1½v kestäneen suhteen päätyttyä. Mutta mitään itkuparku valitusta tästä ei tule, itse sen lopetin (pitkän harkinnan jälkeen, syytkin itselle tarpeeksi hyvät), vaikka ei se jättäjänkään osa aina helppo ole. Kyseisen henkilön kanssa yhä vielä väleissä, tämä ainakin tahtoo vielä pysyä ystävänä, ja ihan mielellään itsekin pysyn puheväleissä.

En näe uutta seurustelusuhdetta ainakaan tällähetkellä tarpeellisena, kerrankin kun on taas enemmän "omaa aikaa". Ja jos rehellisiä ollaan niin aika hankalaksi uuden löytäminen tulisikin. En koe tarvetta tutustua tällä hetkellä uusiin ihmisiin tai hakemalla hakea. Kaveri-/ ja ystäväpiiristä löytyy useita tyttöjä, ehkä jopa yli puolet. Mutta näiden kanssa on jo kehittynyt se Friend Zone enkä nyt ensimmäisenä lähtisi kaveria yrittämään..
Mutta tällä hetkellä juurikin se tilanne, että uusi tulee jos on tullakseen. Eipä tässä kiirustakaan ole.

Viimeiset 19 vuotta olen hyväksynyt forever alone statuksen, mutta niin hassusti kävi että Desuconissa tuli alettua yhden miittikaverin kanssa seurustelemaan. Asiasta oli kyllä puhetta jo aiemmin, kummallakin ilmentyen kiinnostusta toista kohtaan. Kieltämättä erikoinen ja monen mielestä outo tapa löytää joku, puhumattakaan siitä että onhan meillä aika paljon etäisyyttäkin, mutta muulla tavalla tällainen erittäin epäsosiaalinen ja ujo nörtti ei kai naista löydä. Jollei sitten ota ja muuta itseään täysin. En siis hakemalla hakenut tyttöystävää, halusin vain puhua netissä joidenkin tyyppien kanssa animesta ja mangasta, päädyin chattiin, siellä melskasin, lähdin, hankin siedettävimmän tyypin mesen, ???, profit.

Toivon vain parasta, on sen verran ihana persoona jolla on vieläpä sama harrastusmaailma (pelaaminen, anime ja manga). Tätä oli mukavan helppo lähestyä kun tämän ajatusmaailmaa ja tunteita tiesi jossain määrin entuudestaan, ja kun kaikki kädestä pitämiset sun muut oli kummallekkin tuiki tuntemattomia käsitteitä, niissäkään ei ollut mitään paineita. Hyvin, siis erittäin harvoin puhun avoimesti itsestäni, mutta tämän kanssa sekin oli vaivatonta enkä pelännyt puhua mitään kuten normaalisti.

Jännä nähdä miten tämä etenee, teen kyllä kaikkeni jotta onnistuisi.

Voi luoja mitä menin tekemään. Yritän päästä firendzonelta pois ja idean siihen sain eilen kahdelta yöllä. Puhelimella näpersin viestin eräälle tytölle naamakirjan kautta. Kiitos tuon uudistusryöpyn hän oli katsonut viestin jo aikaisemmin, mutta ei tule vastausta. En viitsi tivata vastaustakaan. Toivottavasti en mennyt ja pilannut kaikkea...

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Voi luoja mitä menin tekemään. Yritän päästä firendzonelta pois ja idean siihen sain eilen kahdelta yöllä. Puhelimella näpersin viestin eräälle tytölle naamakirjan kautta. Kiitos tuon uudistusryöpyn hän oli katsonut viestin jo aikaisemmin, mutta ei tule vastausta. En viitsi tivata vastaustakaan. Toivottavasti en mennyt ja pilannut kaikkea...

Älä koskaan kysy näinkin tärkeitä asioita viestillä tai puhelimitse. Tyttö saattaa olla hämmentynyt, eikä tiedä oletko tosissasi vai et. Se myös osoittaa itseluottamusta, sekä antaa sinusta paremman kuvan, jos kysyt asiaa naamatusten. Jos minä olisin sun asemassasi, soittaisin tytölle ja pyytäisit saada jutella sen kanssa kasvotusten, jolloin voit kertoa asiasi. Äläkä mainitse viestiäsi, jos tyttö ei siitä mitään sano. Jos se taas jotain siitä sanoo, niin kerro rehellisesti että tarkoitit sitä mitä viestissä lukee, äläkä yritä keksiä mitään tekosyytä.

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Nyt käänty kyllä kaikki vähän nurinpäin tässä pari viikkoa takaperin. . . . . Eiköhän sekin päivä koittanut että yksi poika ilmoitti olevansa lätkässä minuun. Seuraavana päivänä koulussa ei edes puhuttu, ja illemmalla Skypessä sitten sovittiin että koulun jälkeen mennään kävelylle ja jutellaan, mikä sitten tapahtui kaatosateessa. Nyt skippaan kaikki kliseet ja sen sellaiset välistä ja kerron että seurustelen ekaa kertaa elämässäni. o_o

Kerkesin olla jo onnellinen pari päivää, kunnes "kaverini" ilmoitti jälkikäteen olleensa ihastuneena minuun myös, ja sanoi "ettei voi jutella normaalisti kavereilla enää, kun he ovat parisuhteessa". Siis mitä? Toki ymmärrän että särjin hänen sydämensä, mutta miksei kavereita enää?

Eipä aikaakaan, kun kolmaskin poika kertoi samaa. Luojan kiitos hän halusi kuulua vielä hyviin ystäviini.

Ahdistavinta on tässä se, että poikaystäväni sattuu olemaan samalla luokalla, joten näemme vain vapaa-ajalla koska haluamme pitää matalaa profiilia ainakin toistaiseksi. Ja se, että toinen kavereistani ei enää puhu mulle. . . .

Mitä mieltä olette siitä että tunteista kerrotaan jälkikäteen? Omalla kohdalla voin sanoa, että se sattuu aika paljon. Ja ihme avautuminen taas :'D

Onko väärin että olen aina luullut sinua pojaksi?:D Mutta joo, hyviä seurusteluhetkiä... :D

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Lainaus käyttäjältä PlayboyOnko väärin että olen aina luullut sinua pojaksi?:D Mutta joo, hyviä seurusteluhetkiä... :D
Noh, ei se aina mukavalta tunnu, mutta olen jo hieman tottunut joten ei haittaa :'D Monet muutkin luulee aina.

Eieiei, en minä sillä tavalla vaan sun entinen avatar tääl boardeilla näytti pojalta. Siitä olen aina olettanut. Sitäpaitsi, jos 3 äijää on lätkässä suhun niin et sinä varmaan silloin miltään kovin poikamaiselta näytä :)) Ja ettei tämä mene offtopiciksi kerron omasta tilanteesta. Ikää ei taida vielä olla siihen vakavaan(?) seurusteluun, olen 14 mutta joo, olen
IMAGE(http://i1.kym-cdn.com/entries/icons/original/000/003/619/Untitled-1.jpg)

No ehkei ihan, onhan niitä tyttöjä mutta kun seurusteleminen tällä iällä tuntuu jotenkin... tekopyhältä. Oikeasti, eihän siinä tehä mitään, korkeintaan halataan ym... Siinä nykyinen tilanteeni, don't hate :D

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Lainaus käyttäjältä PlayboyOnko väärin että olen aina luullut sinua pojaksi?:D Mutta joo, hyviä seurusteluhetkiä... :D
Noh, ei se aina mukavalta tunnu, mutta olen jo hieman tottunut joten ei haittaa :'D Monet muutkin luulee aina.

Itselleni joku sanoi tuossa jokunen aika sitten ennen Pelaajaboardcastin "nauhoituksia" skypessä, että luuli, että olen tyttö. D: Mulla on kuulemma niin neitimäiset kirjoitukset.

Lainaus käyttäjältä Playboy

No ehkei ihan, onhan niitä tyttöjä mutta kun seurusteleminen tällä iällä tuntuu jotenkin... tekopyhältä. Oikeasti, eihän siinä tehä mitään, korkeintaan halataan ym... Siinä nykyinen tilanteeni, don't hate :D

Ei minunkaan suhteeni ole toistaiseksi ollut kuin halailua ja kävelyä käsi kädessä, olen siis itse 19 ja tyttöystävä 17.

Toisaalta eipä tässä ole kuin viikko vasta oltu yhdessä, olemme kumpikin kokemattomia ja hyvin ujoja, ja välimatkaa on reilut parisataa kilometriä (mikä kuroutuu umpeen jälleen ensi viikolla, jee \o/). Kokemattomuus ja ujous on tosin mukavaa eikä luonut paineita silloin kun oikeasti tapasimme ensimmäisen kerran, mutta asiaa varmasti auttoi sekin että tiesin hyvin hänen tunteensa jo netin välityksellä. Eikä tässä nyt ole muutenkaan mikään kiire asioiden kanssa. Jos ja kun tämä suhde edes pääsee niin pitkälle että yhteistä asuntoa hankitaan, niin sekin on realistista vasta noin 4-5 vuoden päästä.

Lainaus käyttäjältä TheCpp0+

Ja joo, ei sitä 14-vuotiaana kovinkaan vakavasti seurustella vielä eikä se kannatakkaan. Usko pois!

Itsehän aloin seurustelemaan juuri tuossa iässä, suhde kesti reilun vuoden ja ihan hyvä kokemus oli. Ei sitä omaa ikää kannata niinkään paljoa katsella, vaan seurustelu kannattaa aloittaa vasta sitten kun hyvältä tuntuu. Tosin tässäkin nyt on poikkeuksensa, tarkoitan teitä 12-vuotiaat pojat!

Noh, olen nyt noin viikon tuntenut erään tytön mikä kyllä kiinnostaa ja asiat edenneet melko nopeasti. Tänään lähdin sitä katsomaan kun oli kaverinsa kanssa tulleet mun kotipaikkakunnalle ja aluksi vain tyttö istui kainalossa ja se siitä sitten siirtyi pussaamiseen hetken päästä. En nyt aivan tiedä että päätetäänkö me vielä katsoa eteenpäin jos ruvetaan seurustelemaan vai onko tämä jo seurustelua, en ole vielä hänelle puhunut kun lähdin kotiin siitä.

Pitää päivällä soittaa ja asia selvittää. :)

Pakko todeta, että on se aika söpöä kun täällä nuoret rakastuneet parit kertoo fiiliksiään ja osa on niitä jotka uskoo ikuisesti olevansa yksin. Itse kuuluin tuohon jälkimmäiseen ryhmään ja eka kunnon suhde alkoikin vasta 21 vuotiaana. Tarkemmin sanottuna 7.7.2001 ja viimeinen suhde loppui äitienpäivänä 2010. Tuolla välillä oli neljä eri naista ja jokaisen suhteen välissä olin sinkkuna 1-3kk. Nyt siis ollut yli kaksi vuotta sinkkuna ja pikkasen yli vuoden siitä ajasta oikeasti onnellisesti sinkku ja edelleenkään en kaipaa naista elämääni.
Nykyään on vaan oikeasti hienoa kun saa tehdä mitä haluaa, juoda jos haluaa ja kaikki rahat voi käyttää itseensä jos haluaa.
Oikeasti nousi v-käyrä kattoon kun ensin on vuosipäivä helmikuussa, akan synttärit toukokuussa, ystävänpäivä sitä ennen vai jälkeen, en muista koska ei kiinnosta mutta tuolloinkin piti jotenkin muistaa ja sitten tuleekin jo joulu muutaman kuukauden päästä ja älkää sitä virhettä miehet tehkö, että ostatte muijalle jotain kalliimpaa. Minä menin kerran käyttämään 130e joululahjoihin ja sen jälkeen kun edes mainitsin, että seuraava synttärilahja on sitten 20e arvoinen niin jo tuli sanomista.
Eli jos kerran ostatte jotain kallista tai monta eri lahjaa jotka maksaa kohtuu paljon niin sen jälkeen ei vähempään tyydytä.

Notta sellasta. Ei mulla mitään sen syvällisempää sanottavaa ollut.

Aiheeseen liittyen vielä, on aina järkyttävän ärsyttävää riidellä seurustelukumppanin kanssa kun jokainen sieltä päästä tuleva viesti on enemmän tai vähemmän muotoa "jaha, haista vittu". Tässä iässä kyllä pitäisi jo pystyä keskustelemaan vähän vaikeammistakin asioista eikä heti saisi tulla sitä "vetäydyn kuoreeni, pysy poissa!" reaktiota, kun sanon yhtään tiukemmin oman mielipiteeni. Ei parisuhde toimi jos toinen vetäytyy aina etanan lailla koteloonsa ja sulkee silmänsä kaikelta muulta paitsi omalta mielipiteeltään, kun keskustelu äityy yhtään kiihkeämmäksi.

Lainaus käyttäjältä Almasy+

Ehkä ongelma on myös siinä, että joillain naisilla alkaa [b]ekologinen kello[/b] tikittää siihen malliin, että siinä pyörityksessä itselle tulee vain paineita ja ahdistusta.

Ekologinen kello? Anteeksi oli pakko pistää, vaikka tämä on vanha viesti.

Kuitenkin aiheeseen. Itseäni ärsyttää, kun on oikeastaan vain yksi hyvä kaveri, mutta hän on semmoinen no life- joka menee mielummin yksin elokuviin kuin kahdestaan ja ei lähde minnekkään. Ainoa joka yleensä kiinnostaa on Battlefield:it ja RTS-pelit.

Sitten 2 muuta on sekalaista. Toinen haluaa olla joku Reggaehippi(hän on valkoihoinen ja äärimmäisen laiha) ja pelaa yleensä vain CoD:ia ja on aikamoinen Jonne. Kun olen koulussa hän haukkuu minua jonneksi, jotta saa jonkinlaista arvostusta tai jotain omalta luokaltaan ja kun puhun siitä matkalla kotiin, niin hän sanoo "Se oli vitsi".

Kolmas on semmoinen ketjupolttaja, joka ei yleensä edes tulee kouluun ja jos tulee, niin hän leikkii uudella puhelimellaan (Hän saa uuden puhelimen, kun hän rikkoo vanhan ja niitä tulee siis jotain 8 vuodessa). Uskon että hänestä tulee sossupummi tai jotain. Kuitenkin hän siirtyy toiseen kouluun. Oletan että häntä en tapaa enää koskaan, sen jälkeen.

Koulussa olen kaikkien paitsi yhden(ärsyttävä kusipää) kanssa hyvää pataa, mutta kenenkään kanssa en pystyisi olemaan oikeen ystävä. Eli suurimmasta osasta ajastani jumitun kotiin, kun kukaan ei ole oikeastaan ystäväni ja ainoa oikea ystävänikin haluaa olla erakko. Sekä kaikki asuu kaukana.

Seurustelusta ei ole oikeen muuta kuin että olen vain ihastunut. Itseäni ei seurustelu haittaisi, mutta kukaan ei oikein ole varmaan edes kiinnostunut, minusta. Joskus bussimatkalla puhun rinnakkaisluokan tytöille, mutta siinä se.

Ärsyttää, kun en löydä ystäviä. Haluaisin vain kaveerata. ;_;

Lainaus käyttäjältä Kakkuonhyvaa+

Eli suurimmasta osasta ajastani jumitun kotiin, kun kukaan ei ole oikeastaan ystäväni ja ainoa oikea ystävänikin haluaa olla erakko. Sekä kaikki asuu kaukana.

Hah, aika lailla sama juttu täällä, ammattikoulun aikana tapasin yhden ihmisen jota oikeasti pystyn kutsumaan ystäväksi, vaikka emme ikinä tavanneetkaan koulun ulkopuolella lukuun ottamatta koulusta kotiin kävelyjä jne. Monet eivät kutsuisi sitä ystävyydeksi, mutta hänen kanssaan puhuin asioista joista en oikein pystyisi puhumaan kenenkään muun kuin terapeutin kanssa, masennuksesta, yksinäisyydestä jne. Olihan/onhan meillä hauskaakin, juteltiin peleistä, elokuvista ja hauskoista asioista joita löydettiin internetistä. Ikävä kyllä olemme molemmat aika ujoja, joten kumpikaan ei ikinä kehdannut pyytää toista esimerkiksi kyläilemään. Aika ikävää. Nykyään vielä juttelemme niitä näitä facebookin välityksellä ja postaamme hauskoja kuvia toisillemme.itsehän olen jumittanut kotona yksin suurimman osan elämästäni, omaa syytänihän se on en kun uskalla/kehtaa pyytä ihmisiä esimerkiksi kyläilemään. Olen aika huono ihmisten kanssa nääs.

Kahdesta viimeisestä viestistä näen niin selkeästi itseni. Istustekelen kotona vain yksin, ja ainoaa henkilöä jonka voisin jopa luokitella ystäväksi näen aika harvoin. Tälle tosin pystyy puhumaan todella hyvin kaikesta. Ainoa vaan että hirveästi yhteisiä asioita ei löydy, tai sanotaan niin että niitä oli mutta hän ei ole vain jaksanut enää innostua niistä. Toisinsanoen jos tämän kanssa haluaa olla niin se jää lähinnä keskusteluksi. Onneksi tyttöystävä kompensoi.

Se vaan on että tämä on sitten ison välimatkan päässä, ja tämän tuskan sai kokea eilen kun tämän kuljetti junalle. Itkuhan siinä pääsi. Eipä tämä suhde vaan tule toimimaan jos tätä ei tosin kestä, ja onhan olemassa meset ja kaikki niin ei ihan täysin erossa joudu olemaan. Ei se toki sama asia ole, mutta onneksi alkaa jo helpottaa.

Noin, nyt minä seurustelen "taas" lähes kahden vuoden tauon jälkeen, ja silloinhan olin 15-vuotias joten ei se silloin tainnut edes seurustelusta käydä kun miettii..

Mutta iloinenhan tästä on! Nainen on ihana ja hänen kotonaankin jo tuli käytyä ja yö vietettyä vaikka ei pitänyt. :P Välimatkaa 30km, mutta kesällä on helppo kulkea kevarilla ja kahden viikon päästä loppuu työt niin helppo käydä siellä vaikka päivittäin jos haluan. :) Ja hän saa ajokortin (toivottavasti :D) talvella ja minä ensi maaliskuussa.

Ai että rakastan, kun naisella on "se aika kuusta"... Välillä on niin helvetin iloinen, mutta kun sanot yhden väärän sanan niin on valmiina hirttään sun palleista kattoon kolme kertaa. Onneksi tämäkin kestää "vain" viikon kerran kuussa..

Lainaus käyttäjältä ReKoni+

Ai että rakastan, kun naisella on "se aika kuusta"... Välillä on niin helvetin iloinen, mutta kun sanot yhden väärän sanan niin on valmiina hirttään sun palleista kattoon kolme kertaa. Onneksi tämäkin kestää "vain" viikon kerran kuussa..

Mutta silti tavallaan odotat sitä ja auta armias sitä vitutusta jos se ei tuukkaan/on yli viikon myöhässä..

Lainaus käyttäjältä appa-king

Lainaus käyttäjältä ReKoni+Ai että rakastan, kun naisella on "se aika kuusta"... Välillä on niin helvetin iloinen, mutta kun sanot yhden väärän sanan niin on valmiina hirttään sun palleista kattoon kolme kertaa. Onneksi tämäkin kestää "vain" viikon kerran kuussa..
Mutta silti tavallaan odotat sitä ja auta armias sitä vitutusta jos se ei tuukkaan/on yli viikon myöhässä..

Tai jos se onkin sitten vähän enemmän myöhässä. Jos tiedätte mitä tarkoitan.

Ei siinä, onneksi olen sinkku :).

Lainaus käyttäjältä ReKoni+

Noin, nyt minä seurustelen "taas" lähes kahden vuoden tauon jälkeen, ja silloinhan olin 15-vuotias joten ei se silloin tainnut edes seurustelusta käydä kun miettii..

Mutta iloinenhan tästä on! Nainen on ihana ja hänen kotonaankin jo tuli käytyä ja yö vietettyä vaikka ei pitänyt. :P Välimatkaa 30km, mutta kesällä on helppo kulkea kevarilla ja kahden viikon päästä loppuu työt niin helppo käydä siellä vaikka päivittäin jos haluan. :) Ja hän saa ajokortin (toivottavasti :D) talvella ja minä ensi maaliskuussa.

Lainaus käyttäjältä ReKoni+

Ai että rakastan, kun naisella on "se aika kuusta"... Välillä on niin helvetin iloinen, mutta kun sanot yhden väärän sanan niin on valmiina hirttään sun palleista kattoon kolme kertaa. Onneksi tämäkin kestää "vain" viikon kerran kuussa..

Voi, jos te olette seurustelleet vasta vähän aikaa niin odotappa vain, kohta ihan ilman "tuota aikaa" kin tulee kyllä kuulluksi jos sattuu sanomaan jotain ajattelemattomasti..:D (voin kertoo) Mut ei siinä, oon aina ajatellut, että mikäli kumppani on niin ihana, että huonotkin ajat jää niitten hyvien hetkien varjoon niin pidä ihmeessä kiinni.:)
Seurustelu on komiaa puuhaa loppujen lopuksi.:)

Lainaus käyttäjältä Pixgo

Voi, jos te olette seurustelleet vasta vähän aikaa niin odotappa vain, kohta ihan ilman "tuota aikaa" kin tulee kyllä kuulluksi jos sattuu sanomaan jotain ajattelemattomasti..:D (voin kertoo) Mut ei siinä, oon aina ajatellut, että mikäli kumppani on niin ihana, että huonotkin ajat jää niitten hyvien hetkien varjoon niin pidä ihmeessä kiinni.:)
Seurustelu on komiaa puuhaa loppujen lopuksi.:)

Tiedän, että se tulee olemaan myös tuollaista jonkin ajan kuluttua, ja eikä tää ny omalta osalta tuollaiseen pitäisi kaatua :) Ja kyllä, seurustelu on komiaa puuhaa kun miettii. :)

Kuinka monelle on tuttua keskusteluissa "jäätyminen"? Olen tässä tuntenut jo pari vuotta pari naishenkilöä ja ainakin itse lasken heidät kavereikseni(en ole aivan varma olenko heille "vain joku random puolituttu"). Joten lähtökohta keskustelulle luulisi olevan hyvä. Kuitenkin aina sen "moin" jälkeen juttu on omalta puolelta sitä paskaa "on ilmoja pidellyt" ja jotenkin ne kaikki nerokkaat vitsit/tarinat katoavat päästä mitä hetki sitten ajattelin kertoa. Sen jälkeen seisoskelen tuppisuuna puolituntia. Tänäänkin sen moin jälkeen heitin jonkun yliväsyneen jutun ja sitten he vain keskustelivat omiaan. Jotenkin läsnäoloni näytti kiinnostavan kuin kasa kiviä...se otti aivan saatanasti hermoon!! Tietenkin oma hiljaisuuteni ei auttanut asiaa, mutta teki mieli sytyttää oma paita tuleen tai jotain että läsnäoloni tulisi huomatuksi. Rasittavaa.

Nämä tuntemani tyypit ovat tosi mukavia ja tulen aina hyvälle tuulelle kun juttelen heidän kanssaan(välillä tulee ihan ok läppää), joten haluaisin viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Tämän päiväine haamuna olo kyllä suututti helvetisti.

Tuttuahan tuo on, melko ujo olen jos en kovin läheinen ole henkilön kanssa. Onnekseni tyttöystävä on melko puhelias niin siinä samalla itse oppii vähän tuota sosiaalistakin puolta. Vanhojen luokkalaisten kanssa tottakai juttu lentää ja muidenkin kanssa jotka on vähän kauemmin tuntenut, mutta välillä ei tule sitten yhtään, oli poika tai tyttö jolle koittaa puhua..

TheCpp0 (ei varmistettu)
Käyttäjän Anonymous kuva

Se on jännää miten vain kuukausia sitten olin täysin sulkeutunut pelkästään ajatukselle seurustelusta. Nyt kuitenkin on tullut ensimmäisessä parisuhteessa jo 3 kuukautta täyteen, ja melkein ihmettelen että miten pystyin olemaan niin sulkeutunut ajatukselle. Kesä on ollut todella ihanaa aikaa, kun ei ollut stressiä koulunkäynnistä, vapaa-aikaa ja aurinkoa on riittänyt. On kerennyt rentoutua rakkaan kanssa ja olla läheisemmin yhdessä ja pelaillakin. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo, mutta minulla on erittäin hyvä tunne tästä. :)

Lainaan Ice Cubea heti alkuun sanomalla today was a good day. Eräs vanha ystävä jota en ollut kahdeksaan vuoteen nähnyt ehdotti turpakirjassa, että jos hän tulisi pyörähtämään hollilla. Tietysti tähän suostuin, kun monta kertaa on pitänyt kysyä josko voitaisiin nähdä pitkästä aikaa. Hän tuli paikalle ja juna-asemalta kävelimme sitten kohti meidän asuntoa ja juttelimme kokoajan tauotta. Muistelot kestivät täällä kotonakin neljä tuntia ja todella hauskaa oli. Lähdimme sitten kohti juna-asemaa ja olihan se herrasmiehenä mukaan mentävä ja pakko oli vielä sillä matkallakin papattaa paljon. En voi sanoin kuvailla tätä tunnetta, kun näet vanhan kaverin vuosien takaa eikä teidän suhteessa mikään ole muuttunut. En varmaan koskaan tule saamaan samanlaista kaveria tai ystävää koskaan. Tuo likka on ainutlaatuinen. Anteeksi sekava teksti, olen vain onnellinen just nytten. Ja kyseessä ei ole parisuhde, ihan friendzonella ollaan vakaasti (taas vaihteeksi). Naispuoliset kaverit ovat vain niin mukavaa ja terapeuttista seuraa.

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Ja kyseessä ei ole parisuhde, ihan friendzonella ollaan vakaasti (taas vaihteeksi). Naispuoliset kaverit ovat vain niin mukavaa ja terapeuttista seuraa.

Komppaan kyllä täysillä. Niiden kanssa on paljon rennompaa, vaikka ei tyttöystävääkään voi tietenkään vähätellä, toisaalta sellaisen kanssa on välillä kyllä melko raastavaa. :D

Mutta itsekin olen nykyään sinkku, tai ollut jo kolme viikkoa kun tyhmä olin ja pienen virheen tein täysin turhaan, mutta jos voin uskoa ymmärtäväni vähän sen ajatuksia yms, voisi hän ehkä palata takaisin yhteen jossain välissä, mitä itsekin vielä haluan. :) Keep fingers crossed!

Hyvältä kyllä vaikuttaa, ennen seurustelun alkua jo tiesin että henkilö on kanssani samalla aaltopituudella, ajattelee hyvin pitkälti samoin, harrastaa samoja asioita (animet, mangat ja pelaaminen) ja kaiken lisäksi on luonteeltaan vain niin suloinen, ja tälle pystyy puhumaan aivan mistä vaan.

Nyt kun on seurusteltu pari kuukautta niin voisin jo nähdä itseni jopa asumassa tämän kanssa saman katon alla, tämä on vain niin miellyttävä, samanlainen ja ihana persoona. Oikeastaan sitä on suunniteltu kun mennään vuoden päästä samaan kaupunkiin opiskelemaan. En sitten tiedä muuttuisiko tilanne kun näin oikeasti tapahtuisi, mutta usko sen toimimiseen on aika kova. Tähän mennessä ollaan kuitenkin oltu todella paljon yhdessä ja uskoisin tietäväni jo paljon tästä. Tuntuu että olisi iskenyt kerralla kultasuoneen. En voisi edes kuvitella mikä olisi minulle sopivampi kumppani.

Sanotaan ettei ensirakkaus kestä, mutta näin tiiviin tutustumisen perusteella odotan tältä paljon enkä vähempään tähtääkkään :) Kiva vielä tietää että tunteet on molemminpuoliset.

TheCpp0 (ei varmistettu)
Käyttäjän Anonymous kuva
Lainaus käyttäjältä GH Player+

Naispuoliset kaverit ovat vain niin mukavaa ja terapeuttista seuraa.

Näin voisi sanoa teistä miespuolisistakin. Toinen paras ystäväni edustaa siis tätä sukupuolta, ja parempia ystäviä saa hakeakin! Kotonani oli vasta erittäin ikävää kun minulla ja äidilläni oli melkoinen tilanne päällä. Minä olin se osapuoli joka ei jaksanut ja kai siinä oli tietynlainen hermoromahdus tulossa, joten soitin tälle ystävälleni.
Pelkästään minun takiani hän kiirehti seuraavaan lähtevään bussiin, juoksi loppumatkan ja ilmestyi ovelleni.

Lainaus käyttäjältä erakko

Tuntuu että olisi iskenyt kerralla kultasuoneen. En voisi edes kuvitella mikä olisi minulle sopivampi kumppani.

Sanotaan ettei ensirakkaus kestä, mutta näin tiiviin tutustumisen perusteella odotan tältä paljon enkä vähempään tähtääkkään :) Kiva vielä tietää että tunteet on molemminpuoliset.

Tällaisten tekstien takia minun "Aaawww" -puoleni tulee esille. . . Ja komppaan! Minäkin olen ajatellut tässä ihan samaa.

Jees, olen nyt tässä viimeisen kolmen viikon aikana tapaillut yhtä tyttöä usein ja sitten kun ei nähdä niin viestitellään tai soitellaan. Ekaa kertaa itsellä on semmonen tunne että tästä saattaa tullakin jotain. Tänäänkin oli kerrassaan ihanaa viettää aikaa hänen kanssaan. Tiistaina sitten seuraavan kerran.

Olihan ne päälle 17-vuotta sinkkuna maistuvia, mutta tämähän on suurta herkkua olla viimeinkin varattu. Harmi vain, että joudun tässä olemaan etäsuhteessa koska porukat päätti muutta toiselle puolelle Suomea.

Nyt vituttaa, vaikka parin viikon välein käynkin moikkaamassa rakastani.

Tässä vastikään tuli erottua, ja damn, se päätös oli oikea! Uutta hakua ei kyllä ihan hetkeen tuu alotettua, nyt taas nautitaan sinkkuelämän suomista hyvistä puolista. Jätkä ei kyllä tykänny yhtään, mutta mikäpä ihmistä pakottaisi epämukavassa suhteessa olemaan..

Ehkä seuraavalla kerralla kuitenni lykästää enempi :D

Ärsyttää suunnattomasti se, kun exän kanssa päädyttiin siihen ettei palata yhteen (aiempia viestiä lukeneet voivat ymmärtää mistä nyt puhun) ja vieläkin voin olla todella mustasukkainen hänestä, vaikkakin se ei kovin yleistä ole, mutta silti. Varsinaisesta erosta on melkein kolme kuukautta ja siitä lähes kuukausi kun päätimme, että ei palata yhteen. Luulisin jo itse tuona aikana selvinneeni "eroon" hänestä, vaikka tärkeä ystävä onkin.

Rakkaus on perseestä, mutta samalla niin mahtavaa.. :P

Niin sanoinko reilu kuukausi sitten etten uutta hakua alota.. tässä ollaan kusessa 2 jätkään nyt sitten, eli se niistä "amiksen onnellisista sinkkuvuosista"..

pahus

Lainaus käyttäjältä Wimbaloo

Niin sanoinko reilu kuukausi sitten etten uutta hakua alota.. tässä ollaan kusessa 2 jätkään nyt sitten, eli se niistä "amiksen onnellisista sinkkuvuosista"..

pahus

No mutta sinkkunahan on tylsää!

Tai no, itsellänihän tilanne on niin ettei parisuhde ole minulta mitään ottanut pois, lähinnä vain piristänyt tylsää elämääni, joten minun on kai huono sanoa kun sinkkuna olemisesta ei tule erityisiä etuja mieleen. Siis omaa suhdetta ennen minulla ei juuri minkäänlaista sosiaalista elämää ollut, mitä nyt sukulaiset ympärillä pyörineet ja yhtä ainoaa kaveria näki noin kerran kuukaudessa. Intin jälkeen oli tappavan tylsää vaikka oli töitäkin, ja tyttöystävän löytäminen piristi elämää todella paljon.

Ironiaa ehkä tuo se että tänään on tullut "vaivaiset" 4 kuukautta täyteen, eli joku voi sanoa etten olisi ehtinyt vielä näkemään tarpeeksi, ja onhan se totta. Veikkaan että kun aletaan muuttamaan yhteen niin sitten alan ehkä huomaamaan sinkkuna olemisen etuja, mutta saas nähdä.

Niin, 4 kuukautta. On ollut kyllä mainiota aikaa, vaikka tuossa olikin yhdessä välissä melkein kuukausi väliä ettei päästy näkemään toisiamme. Syksyn kirjoitukset kuitenkin oli meneillään niin koimme parhaaksi että tämä keskittyisi siihen. Sen jälkeen oltiinkin viikko Helsingissä ja nyt sunnuntaina olisi taas sinne lähtö kun syysloma alkaa :3

Lainaus käyttäjältä erakko

No mutta sinkkunahan on tylsää!

Voin todeta, ettei tosiaan ole tylsää, kun ottaa huomioon mimmonen edellinen suhde oli.. Jatkuvaa ahdistuneisuutta, miekkone tuntu vonkaavan sitä ihtiää tuon tuostakin, edellytti että oisin jo alle 18 vuotiaana omistanu elämäni hälle melkeenpä koko elämäni, ja suuttu jos ilmasin etten kaipaa ihan NIIN läheistä suhdetta mitä tuo.. Ei, ei siinä lopuksi oikein tunteet roihunnu, itketti vaan ja yritti nähä toisessa ees jotakin hyvää. Vaan ei siinä, ensin jätkä itki mun perään mutta jo parin tunnin sisään alko vokottelee meikäläisen kaveria. Oh the true love :3
Tottakai nää on täysin mun vinkkelistä, ei jätkän mielest torellisuus ollu tätä.. Mut kertoo jotai et se meni kouluunki vaa siks et mä ny patistin sitä lukee pääsykokeisiin?

Vaan vieläkin sen ajattelu satuttaa pirusti, ensimmäinen pitempi tapaus kuitenki

Lainaus käyttäjältä Wimbaloo

Voin todeta, ettei tosiaan ole tylsää, kun ottaa huomioon mimmonen edellinen suhde oli..

No juu, ottaisin kyllä tylsyyden ennemmin kuin tuon, kuulostaa ikävältä :c

Itse olen nyt ollut sinkkuna yli kaksi vuotta ja on tämä vaan komiaa. Hienoa kun saa tehdä mita haluaa ja rahat käyttää just siihen mitä haluaa. Joskus harvoin ehkä tulee joku läheisyyden kaipuu, mutta kaikki negatiivinen vaan on tuoreessa muistissa ja painaa vaakakupissa reippaasti enemmän joten kun niitä muistelee niin on taas iloinen, että on sinkku.

Eli siis 2001-2010 tuli aika aktiivisesti seurusteltua. Eka suhde kesti melkein kolme vuotta, toinen melkein kaksi vuotta, kolmas n.3kk ja neljäs yli kolme vuotta.
Nytkin kun joulu lähestyy niin on se vaan hienoa suunnitella mitä pelejä itselleen ostaa. Ennen piti stressata, että mitäs sille muijalle nyt ostaa jotta on tyytyväinen kun ei voi suoraan sanoa mitä haluaa.

Taas tuon kirjoittamisen jälkeen olen entistä tyytyväisempi että olen sinkku. Freeedooom.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Ennen piti stressata, että mitäs sille muijalle nyt ostaa jotta on tyytyväinen kun ei voi suoraan sanoa mitä haluaa.

Ei se nyt niin vaikeaa ole. Muijaa vaan pitää kuunnella sillä mielellä loppu vuodesta. Kyllä sieltä aina jotain tulee mikä miellyttää. Se on tietysti eri juttu jos ei osaa kuunnella muijaa... Ja sitä paitsi, alusvaatteet, pehmolelut (aina kin parin ensimmäisen vuoden aikana) ja suklaa toimii aikalailla aina.

Sepä siinä kun viimeisin kumppani ei tosiaan esim lehteä selatessaan ihastellut mitään vaatteita tai koruja jotka olisi voinut painaa mieleen ja ostaa lahjaksi. Vielä kun mieltymykset esim bandien suhteen vaihtui melkein kuukausittain niin ei voinut minkään bandin levyäkään koskaan ostaa. Ja mitä suklaan ostamiseen tulee niin sitä "mä oon lihonnu" mantraa sai kuunnella muutenkin jo tarpeeksi pitkin vuotta joten se siitä ja se pehmolelu tuli ostettua jo ekana vuonna liki metrin korkuisen nallen muodossa.

Kyllä taas tuntuu entistä paremmalta kun ei tartte nykyään ostaa kellekkään mitään.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Sepä siinä kun viimeisin kumppani ei tosiaan esim lehteä selatessaan ihastellut mitään vaatteita tai koruja jotka olisi voinut painaa mieleen ja ostaa lahjaksi. Vielä kun mieltymykset esim bandien suhteen vaihtui melkein kuukausittain niin ei voinut minkään bandin levyäkään koskaan ostaa.

Joo no harvemmin kukaan muija suoraan sanoo että "Hitto haluaisin ton. Siis just ton." Pikemminkin puhutaan mitä tuote ryhmää haluaa. Ja lahjakortti on usein myös aika toimiva jonkun pehmon sylissä. Esimerkkinä oma muija valittelee kun ei katota mitään sarjaa enää yhdessä, kun on Lostit, X-Filesit tms. katottu. Joten varmaan ostan jonkun sopivan sarjan ensimmäisen kauden. Plus vielä tietty jotain lahjakorttia, ehkä korua jos valittelee että jotain korutyyppiä ei ole jne. Täytyy vaan muistaa että ei mieti liikaa. "Keep it simple" on aika hyvä ohjenuora.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Ja mitä suklaan ostamiseen tulee niin sitä "mä oon lihonnu" mantraa sai kuunnella muutenkin jo tarpeeksi pitkin vuotta joten se siitä...

Älä nyt vaan sellasta muijaa eti joka ei tätä matraa toistaisi :D Kaikkihan sitä toistaa, kaikki. Silti kaikille kelpaa aina suklaa. Ja eihän sen tarvi mikään "himoloota" tarvi olla. Pieni suklaapaketti käsintehtyä suklaata. Varmasti tykkää, eikä sellaista voi syyttää perseen leviämisestäkään.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Ennen piti stressata, että mitäs sille muijalle nyt ostaa jotta on tyytyväinen kun ei voi suoraan sanoa mitä haluaa.

Itsehän olen saanut vain kuulla etten saisi ostaa yhtään mitään milloinkaan :P Haluan kuitenkin sen tehdä eikä valinnat tosiaan ole vaikeita kun tietää aika hyvin mistä tämä tykkäisi. Ja jos ongelmia tulee niin todennäköisesti kysyn sitten suoraan mitä tämä haluaisi :d

Lainaus käyttäjältä JayeizH

Joo no harvemmin kukaan muija suoraan sanoo että "Hitto haluaisin ton. Siis just ton."

No ei mulle tartte sentään rautalangasta asiaa vääntää. Esim tuon 3kk kestäneen suhteen aikana tuli aika helposti selväksi, että mimmi diggaa himistä ja cradle of filthista joten ostin sille synttärilahjaksi himin levyn ja filthin paidan. En ole koskaan nähnyt ketään niin innoissaan ja onnellisena mitä se oli kun paketin avasi.

Kuten JayeizH sen jo sanoi, suklaa kelpaa aina. Kyllä, tosinainen ruikuttaa kuinka se lihottaa, aiheuttaa finnejä ja tuppaa vielä sulamaankin sormissa, mokoma syntinen aine. Ja vaikka me kuinka sanottas "mä säästän tän sit vieraita varten/pahan päivän varalle/mä oon just dietillä en pysty!" niin hups, ei se kauaa kestä. Jopa minä laktoosiongelmainen syön sitä, vaikka sitten kärsinkin pitemmän kautta.

Myös kaikenlaiset herkut yleensäkkin menee, trust me. Jos ei ole yhtään varma mistä se muija/eukko tykkää niin menkää stockan herkkuosastolle, ettikää jotai spesiaalimpaa makiaista ja kootkaa niistä herkkukori. Namnam

Taisin viimeksi boardeilla aktiivisena ollessani vielä pitää tuoretta kihlasormusta. Elämä heittelee ja nyt mä olen jo ostanut ex-mieheni ulos kolmiostamme ja liittynyt sinkkukerhoon. Ja tämä on paljon parempi näin, loppujen lopuksi.

Kun lukee tätä ketju niin näköjään löytyy muitakin samankaltaisia Olen ollut sinkku koko ikäni ja ikää on tällä hetkellä vähän päälle 20. Olen yritännyt tutustua yhteen tyttöön joka on lukiossa. Näin hänen sukulaisen juhlissa. Olen pyytänyt häntä kahville muutaman kerran vielä ei ole sovittu mitään. Vaikka sinkkuna olemisessa on hyvät puolensa niin itse alan ainakin pikku hiljaa kyllästymään sinkkuna olemiseen. Itselläni on ongelmana se, että olen ujo. Nuorempana oli muutama naispuolinen kaveri, mutta tällä hetkellä ei ole yhtään. En ole kauhean sosiaalinen ollut nuorempana. Kotona olen melkein aina ja kun en juo niin eipä baareissa tule käytyä.

Mä oon ainakin aina sanonu mun muijille et saa tilaa mun visalle mitä vaan haluu elloksesta kunhan yrittää näyttää vähän siltä mitä itsekkin ihannoi, elikka muijalta cosmon kannessa.

Horoskuupit ja niiden tulkitseminen ainakin helpottaa lahjojen antamista.

Lainaus käyttäjältä henkka007

Kun lukee tätä ketju niin näköjään löytyy muitakin samankaltaisia Olen ollut sinkku koko ikäni ja ikää on tällä hetkellä vähän päälle 20. Olen yritännyt tutustua yhteen tyttöön joka on lukiossa. Näin hänen sukulaisen juhlissa. Olen pyytänyt häntä kahville muutaman kerran vielä ei ole sovittu mitään vaikka viime kuussa vastasi, että enköhän mä voi lähteä. Saas nähdä lähteekö vai ei? Vaikka sinkkuna olemisessa on hyvät puolensa niin itse alan ainakin pikku hiljaa kyllästymään sinkkuna olemiseen. Itselläni on ongelmana se, että olen ujo. Nuorempana oli muutama naispuolinen kaveri, mutta tällä hetkellä ei ole yhtään. En ole kauhean sosiaalinen ollut nuorempana. Kotona olen melkein aina ja kun en juo niin eipä baareissa tule käytyä.

Alat juomaan, sosiaalisuus tulee kuin itsestään. On se hassua se alkoholi.

Itsekkin olin nuorempana erittäin ujo ja kotona suurimman osan ajasta. Pikkuhiljaa sitä iän myötä muuttui sosiaalisemmaksi. Viimeistään kun huomasi, että kaikki on samanlaisia urpoja kuin itsekkin. Ei muuta kuin kahvittelemaan ja siitä leffaan ! :D

Itsehän erosin juuri parin vuoden jälkeen avopuolisosta. On se mukavaa välillä näinkin.

Lainaus käyttäjältä VivaEmptiness

Alat juomaan, sosiaalisuus tulee kuin itsestään.

Mulla on yleensä toiminut taktiikkana juottaa tyttöjä. Se sosiaalisuus tosiaan asuu pullonpohjalla.
Varsinkin kun ne sosiaaliset taidot eivät ole mullakaan mun level:80 aquamanin tasolla.