Kitarat, Bassot, Rummut + kaikki soittamiseen liittyvä / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Kitarat, Bassot, Rummut + kaikki soittamiseen liittyvä

Itse soitan sekä muovikitaraa, että oikeaa. Kitaraharrastut on alkanut kaksi vuotta sitten isäni ostamalla Tokai AST-33 stratocaster kopiolla. Sitemmin olen ostanut Ibanezin V-50 NJP perusaloittelijan akustinen kitara sekä Cort VX-4V joka onkin Indonesiassa valmistettu V-mallinen kitara jota ei luultavasti valmisteta enään. Soittoa aktiivisesti löytyy takaalta n. 1,5 vuotta, kun ensimmäinen puoli vuotta meni vain tuijotukseen ja turhaan häröilyyn. Kitaratunteja otin vuoden verran, kunnes rahatilanne meni miten meni ja kitaratunteja jouduttiin karsimaan pois paljon. Itse soitan eniten skatepunkkia kuten Green Day ja Blink 182. Helpot otteet ja keskiverto nopeus ovat tarpeeksi helppoja ja rentoja soitella mielekkäästi. Vähän soitan myös Metallicaa, mutta rytmipuolella olen pysynyt, kun nämä nakkisormet eivät taivu sooloiluun kummoisemmin.
Soitan useimmiten tabulatuureista joita löytyy kätevästi mm. Ultimate-guitarista. Myös 911tabs.com on hyvä paikka etsiä.
Omia videoitakin löytyy ja tiedän etten osaa oikein mitään, mutta kuhan huvinvuoksi uppailen niitä tuonne Youtubeen aktiivisesti. Tässä on youtube accounttini.
Olisi kiva jos myös boardeilta löytyisi muita kenen kanssa keskustella kitaroista ja muista vastaavista. Aloitellaan sitten!

Itselle tärkein soitin on koskettimet. Koskettimia ja/tai pianoa on tullut soitettua nyt viitisen vuotta ja kertaakaan en ole viiden vuoden aikana käynyt tunneilla. Olen siis näitä kummallisia ihmisiä jotka oppivat parhaiten itse kokeilemalla. Biisit opin joko korvakuulolta, youtubesta katsomalla tai nuoteista. Itselle huviksi soitan, bändi toimintaa harrastan vain jos kaverit tai muut tutut pyytävät kaveriksi soittamaan.

Soittamisen aloitin siskon vanhalla Yamahalla ( muutahan nimestä en muista ), mutta nyt tuli porukoiden kanssa ostettua Yamaha PGX 640 joka on osoittautunut mahtavaksi hankinnaksi tuohon alle 1000e hintaluokkaan.

Suosikki biisit taitaa olla One Republicilta ja Totolta. Suht helppoja soittaa ja niihin ei ikinä kyllästy. One Republicin tuotannosta menee Apologize ja All the Right Moves. Toton biisit on viellä harjoittelu vaiheessa. Ainoa mikä menee vähänkään on Draw the Line. Tulevaisuudessa on tarkoitus opetella Totolta Child Anthem ja ehkä parhaimman animaatioelokuvan Corpse Briden piano duet.

Kitaraa mäki soittelen, akustista melkein 8 vuotta ;]
Sähkiksen ostoo oon harkinnu tässä jo vähän aikaa, mutten oikee tiedä millasen ostais.
En oo nii syventyny näihin merkkeihin ja niitten laatuihin ;D

On the other hand, basistinakin toimin useinmmiten kavereiden kanssa "bändikämpällä" ,vaikka kitaraanki on melkone halu.

Suosittelen lämpimästi ESP:n LTD-sarjaa. Oma M-53 on erinomainen ja muuallakin erittäin kehuttu keppi aloittelevalle kitaristille (tai sähkökitaristille), varsinkin hintaisekseen monipuolisten mikkien takia. Itse sanoisin vaatimattoman tietämykseni pohjalta, että tärkein juttu alotteluskitan ostossa on välttää Thomannin Harley Bentoneita kuin ruttoa ja yrittää saada kitara, jossa on humbuckeri (tuo vasemmanpuolimmainen mikki M-53:ssa), sillä humbuckerilla saa aikaan huomattavasti mehevämmän särön kuin yksikelaisilla. Näin siis jos tarkoituksena on soittaa vähänkään raskaampaa musiikkia. Yksikelaiset ovat ilmeisesti parempia ilman säröä soitteluun ja blues-tyylisiin säröihin.

Tietenkin kaikkein paras vaihtoehto on asustaa paikallisessa musiikkiliikkeessä muutama päivä, käydä läpi kaikki hyvän oloiset kitarat ja valita sitten parhaalta tuntuva. Tämä tapa tietenkin maksaa huomattavasti enemmän, jos mukaan tarttuu oikein laatuvehje, mutta kokemuksesi perusteella harrastus ei lopahda muutaman kuukauden jälkeen ;)

Kieltämättä nuo Harley Bentonit ovat semmoista laatua ettei mitään rajaa. Kieliä sain kaverilta nopeasti varalle ja eihän siinä kauaa mennyt kun se päätti katketa ja löysätä koko floikan huoltoa vaille. Kaverinikin sanoi käyttäneensä kerran Bentonin kieliä ja se jäi viimeiseksi. Meinaan floikalla testatessaan kielikatkesi automaattisesti pienestäkin säädöstä.
Suosittelisin kieliksi DR Stringsin Dimebag Darrelin signature kieliä. Niistä tuli omat ''feivoriitit'' heti, mutta ainut miinus on, että niitä saa vain musamaailmasta Helsingistä ellet netistä osta...

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Suosittelisin kieliksi DR Stringsin Dimebag Darrelin signature kieliä. Niistä tuli omat ''feivoriitit'' heti, mutta ainut miinus on, että niitä saa vain musamaailmasta Helsingistä ellet netistä osta...

En ole huippukitaristi missään sanan merkityksessä, mutta itse en usko kielten suuriin eroihin laatumerkkien kesken. Omassa kepissä on D'Addariot (.010 FTW), enkä huomannut merkittävää eroa ainakaan Ernie Balleissa. Voihan tietenkin olla, että omat rajoittunet taidot vaikuttavat asiaan, mutta veikkaisin kielten materiaalien vaikuttavan enemmän kuin merkin ja sekin ero on vain äänessä. Siihenhän mikit, puulaatu ja kitaran rakenne vaikuttavat enemmän. Ero voi toki olla huomattava, kun vaihtaa originaalit tai muuten heikot siimat kunnollisiin.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Lainaus käyttäjältä GH Player+Suosittelisin kieliksi DR Stringsin Dimebag Darrelin signature kieliä. Niistä tuli omat ''feivoriitit'' heti, mutta ainut miinus on, että niitä saa vain musamaailmasta Helsingistä ellet netistä osta...En ole huippukitaristi missään sanan merkityksessä, mutta itse en usko kielten suuriin eroihin laatumerkkien kesken. Omassa kepissä on D'Addariot (.010 FTW), enkä huomannut merkittävää eroa ainakaan Ernie Balleissa. Voihan tietenkin olla, että omat rajoittunet taidot vaikuttavat asiaan, mutta veikkaisin kielten materiaalien vaikuttavan enemmän kuin merkin ja sekin ero on vain äänessä. Siihenhän mikit, puulaatu ja kitaran rakenne vaikuttavat enemmän. Ero voi toki olla huomattava, kun vaihtaa originaalit tai muuten heikot siimat kunnollisiin.

Noh... Meikäläisen voi luokitella maailman huonoimmaksi kitaristiksi jos siitä lähdetään, mutta jos en pääse Helsinkiin ostamaan Dimebageja käyn ostamassa koulun jälkeen tai ruokiksella Riihimäestä Addarion kympit kanssa. Nekin on hyvät. Mutta Bentonit hyhhhyh...

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Mutta Bentonit hyhhhyh...

Tästä olemme yhtä mieltä. Tai no, itselläni ei ole kokemusta HB:n kielistä, eikä onneksi kitaroistakaan, mutta mm. muusikoiden.netistä olen lukenut melko... palavia mielipiteitä aiheesta.

Sen verran voin lisätä mahdollisten keskusteluamme seuraavien varalta, että kielien paksuus on tiettyyn rajaan asti makuasia. Itse pidän .010 -vahvuisista ("ylä-E" on paksuudeltaan 0,010 tuumaa), mutta joku muu voi tykätä soittaa hieman ohuemmilla .009:llä. Paksut kielet toimivat alennetuissa vireissä paremmin kuin ohuet ja .010:t toimivat normi E:n lisäksi melko hyvin vielä sävelaskeleen pudotuksissa. Drop-C vireisiin kannattaa jo varmaankin hommata .011-kielet, sillä ohuemmat kielet tuppaavat rämisemään melko vahvasti tuossa vireessä. Kielet ovat aina kompromissi, sillä paksut kielet ovat tietenkin ohuita raskaammat soittaa normivireessä. Paras olisi omistaa kaksi kitaraa, jos rahat ja innostus riittävät kyseiseen investointiin...

E: Kirjoittelu menee näemmä vanhaan tyyliin eli miljoonan editin saattelemana.

Olen mieltynyt henkilökohtaisesti laulupuoleen. Tämä ei tarkoita sitä että osaisin laulaa, ei missään tapauksessa, mutta teen sitä silti. Olen laulanut aina ja tulen aina laulamaan. Viimeaikoina on ollut hakusessa sellainen Rammstein tyylinen "huuto"saundi mutta kun oikein missään ei kehtaa huutaa kunnolla. Ehkä senkin opin joskus.

Tämän lisäksi tulee soiteltua kitaraa (huonosti) ja joskus jopa bassoa. Kumpikin on enemmän veljen alaa joten pysyttelen poissa hänen reviiriltään. Koskettimia olisi todella siistiä oppia soittamaan ja tavoite olisi oppia mutta aloittaminen on aina lykkääntynyt säännöllisesti.

Loistava biisi minkä tahansa soittimen aloittelijalle.

Kätevä ilmainen tablojen teko/luku ohjelma.

ite soittelen bassolla ( aloitin ihan vähän aika sitten) ja kitaralla jo kolmatta vuotta mutta en silti kään ole vielä kitara sankari. enimmäkseen kitaralla vaikka olen bändissä basisti. kitaroita löytyy kolme vaikka sanoin esittelyssä 4 ja ne olisivat dimaweryn joku halpa akustinen,ESP, samick MB-2/MG ja basso RBX374BL BLACK AKTIIVIBASSO / YAMAHA

Itsekkin puolisen vuotta sitten aloitin kitaransoiton ja kitarana toimii Ibanezin GRGR121EX ( eikö nämä nimet voisi olla helpompia? :D). Olen vielä ihan lastenkengissä tämän harrastuksen kanssa, mutta kyllä jo useat Rammsteinin kappaleet menevät lävitse, kun nuo ovat yleensä todella yksinkertaisia. Muita kappaleita joita osaan ovat mm. Judas Priestin Breaking the law, Nirvanan Smells like teen spirit ja Black Sabbathin Iron man, eli juuri tuollaisia hyviä kappaleita aloittelijoille. Joskus kyllä on vain todella hankalaa löytää sellaista kappaletta, joka sopisi omille taidoilleni ja sen takia tuleekin usein yritettyä jotain aivan liian vaativaa kappaletta, josta seuraa aika nopeasti turhautuminen.

Osaan soittaa pelkästään tabien avulla mutta olen viime päivinä vähän miettinyt, että pitäisiköhän sointujenkin avulla opetella soittelemaan..

Olen soittanut muutaman vuoden bassoa ja omistan tällä hetkellä Epiphone Thunderbird Gothicin (kuvakin löytyy boardeilta). Omistan myös Squierin Stratocaterin ja Yamahan akustisen kitaran koska joskus harrastin kitaran soittoa, mutta nykyään soitan pelkkää bassoa. Omistin myös Milleniumin rummut, mutta koska niistä lähti niin kova ääni ja ei ollut hyvää soitto tilaa niin myin ne.

Ite oon soittanu nyt sellaset 2½ vuotta skebaa ja aluks hommasin sellasen ihan basic nailonkielisen akustisen, jolla ois tarvittaessa voinu lämmittää saunaa, jos ei ois tää kitarointi iskeny. Kyllähän se sitte iski ja pelleiltyäni sen kanssa noin puoli vuotta, ostin samanlaisen kopio straton, ku GH playerilla. Kun olin ottanu tunteja about vuoden, kiinnostus kitaran soittoon kuitenki vähän lopahti, enkä oikein panostanu tähän harrastukseen. Siitä se sitte lähti taas vähän ajan päästä ku löyty mielekästä ja sopivan haastavaa soitettavaa. Viime kesänä ostin ollessani masseissa teräskielisen akustisen (IBANEZ V72ECE-TBS), jolla on tullu soiteltua nyt vähän nätimpää matskua.

Lainaus käyttäjältä Siili+

Joskus kyllä on vain todella hankalaa löytää sellaista kappaletta, joka sopisi omille taidoilleni ja sen takia tuleekin usein yritettyä jotain aivan liian vaativaa kappaletta, josta seuraa aika nopeasti turhautuminen.

Story of my life... Olen jo pari vuotta opetellut Canon Rockia on/off -tyyliin, eikä perusriffi mene vieläkään täysin puhtaasti. Välillä on mukava löytää jotain miellyttävän kuuloista vain huomatakseen, että perusosat ovat hallussa vajaassa puolessa tunnissa. Viimeisin tällainen on loppukesästä löytynyt White Death, jota on vieläkin mukava soitella hankalahkosta säkeistön jälkipuoliskosta huolimatta.

Oma soittoharrastukseni on nykyään liiankin katkonaista juuri mielekkään soitettavan puutteesta johtuen. Omat taidot sulkevat pois mm. monet Megadethin, Metallican (esim. Masterissa soitetaan kaikki "alas"...) ja HammerFallin tykeimmät riffit. Hitaampia kappaleita on jotenkin tylsä opetella. On kauhean hankalaa löytää musaa juuri omien taitojen ylärajoilla... Varsinaiset harjoitukset ja skaalojen soittelut toki helpotaisivat asiaa, mutta nehän nyt vasta tympeitä ovatkin.

Lainaus käyttäjältä Siili+

Osaan soittaa pelkästään tabien avulla mutta olen viime päivinä vähän miettinyt, että pitäisiköhän sointujenkin avulla opetella soittelemaan..

Itse olen jo tullut siihen johtopäätökseen, että olisi, mutta itsellä laiskuus on esteenä. Olisi näemmä kannattanut lähteä perusasioista, jolloin ne olisi myös tullut opeteltua. Näin muka hyvänä kepittäjänä on ikävää alkaa pänttäämään sointuja, sillä niitä käytetään todella harvassa omaan makuun olevassa biisissä. Kuitenkin sointuja "auki" soittamalla saa aikaan ihan hauskoja baladiin kallistuvia kehitelmiä ja säestystaidostakin saattaa olla joskus hyötyä :) Oman materiaalin kehittely lähtee teoriasta ainakin jollain tasolla, mutta itse teorian opettelu on melko työlästä touhua. Täytyy kai todeta, että oma intohimo soittamiseen ja sen opetteluun ei ole sieltä kaikkein palavimmasta päästä.

Voisiko joku valaista meikäläistä tuosta Jacksonin JS30KE:stä?Linkki
190 euroa olisi hintaa tuolla. Kannattaako ostaa halpis Jacksonia vaiko sitten LTD? Ulkonäkö tuossa miellyttää enkä kauheammin ole kokemusta noista.

Nyt kyllä on sen verran halpa keppi että laatu voi molemmilla olla suhteellisen huonoa, mutta itse kuitenkin valitsisin Jacksonin

Lainaus käyttäjältä Barrakuda

Nyt kyllä on sen verran halpa keppi että laatu voi molemmilla olla suhteellisen huonoa, mutta itse kuitenkin valitsisin Jacksonin

Päätinkin kaverin kanssa jutellessa(joka tuota skebaa myy), että tuon ostan. Mukaan lähtee kympin lisämaksulla Zoomin GT-2 multiefekti. Cortinkin ostin häneltä ja hyvin toiminut tähän asti. Tuossa on vielä neck thru kielet niin ei tarvitse tallan kanssa säätää. Tokain talla pitäisi pistää kuntoon, kun tuppaa ne kierre''putket'' irtoamaan ja Cortin floikan kanssa en uskalla mennä pelleilemään, kun viimeksi säädin tuli 70 euron lasku...

Itse en ihan ymmärrä niitä jotka sähläävät floikan kanssa. Se kuitenkin on aika yksinkertainen systeemi. Myönnän että korjaaminen ja säätäminen floikalla on äärimmäisen vituttavaa, mutta kyllä pari tuntia mielummin tappelee kuin 70e maksaa?

Lainaus käyttäjältä Barrakuda

Itse en ihan ymmärrä niitä jotka sähläävät floikan kanssa. Se kuitenkin on aika yksinkertainen systeemi. Myönnän että korjaaminen ja säätäminen floikalla on äärimmäisen vituttavaa, mutta kyllä pari tuntia mielummin tappelee kuin 70e maksaa?

Joo, mutta en ota sitä riskiä, että vika ei korjaannukkaan ja laskuun tulee pari saturaista lisää. Suhteellisen turhahan se on joten Tremolno olisi varmaan asennettava...

Kitara on meikäläiselle se tutuin soitin. Aloitin soittamisen viitisen vuotta sitten jollain varsin turhanpäiväisellä Yamahan aloittelijasetillä. Paketti oli sinänsä oiva, koska se oli älyttömän halpa ja täten riski soittoharrastuksen aloittamiseen oli mukavan pieni. Olin noihin aikoihin ihan aidosti täydellisen sävelkorvaton, mikä osiltaan johtunee siitä, etteivät vanhempani tai perheeni ylipäänsä ole koskaan olleet erityisen musikaalisia, saatika sitten kannustaneet minkäänlaisia musajuttuja harrastamaan. Aloin kuitenkin noihin aikoihin kuunnella entistä enemmän musiikkia ja entistä monipuolisemmin. Myös monet kaverit olivat aloittaneet soittoharrastuksen, joten perkele, pakkohan se oli päästä osaksi sitä touhua.

Näin viitisen vuotta myöhemmin voisin sanoa olevani jo aika kohtalainen soittaja. Olen täysin itseoppinut, millä on sekä ne hyvät että huonot puolensa. Ainakin olen päässyt hiomaan omaa soittoani erityisesti fiilispohjalta ilman, että kukaan on asiaan suuremmin vaikuttanut. Toisaalta en koe olevani teknisesti kovinkaan paljon parempi kuin monet muut jo muutaman vuoden itseäni vähemmän soittaneet.

Paranneltavaa riittää toki edelleenkin ja paljon. Ensimmäiset soittovuoteni soitin lähinnä pelkästään alaspäin James Hetfieldin innoittamana. Pystyinpähän vielä joskus soittamaan kaikki Master of Puppetsin rytmiosiot nauhan tahtiin pelkästään downpickaamalla (mikä ei muuten nykyisin enää onnistu, koska jätin nopeamman hevimusiikin muutama vuosi sitten ansaitsemalleen soittotauolle ja ilman treeniä tekniikkahan ruostuu). Tämän myötä tosin alternative picking-taitoni ovat aika heikot. Kaduttaa edelleenkin, etten opetellut tekniikkaa harrastuksen alkutaipaleilla.

Soittimena toimii Tokain Les Paul Seymour Duncanin jazz-mikeillä. Enpä voisi kuvitella kovinkaan paljon enemmän itselleni sopivaa skittaa, sillä saundit ovat juuri sopivan pehmeät ja retrot eniten soittamilleni genreille, eli lähinnä 60-80-lukujen rockille. Bändeistä eniten soittoa ovat saaneet Black Sabbath ja Rush, joista jälkimmäistä olen opetellut kokonaisuudessaan jo 70 biisin verran. Bändihän on maailman paras, mutta myös kappaleiden soittaminen on uskomattoman hauskaa, haastavaa ja ennen kaikkea opettavaista. Alex Lifesonin kitaransoitto on huikea inspiraationlähde kaikkine monipuolisine soittokikkoineen ja saundeineen. Näitä biisejä ei ihan hetkessä saakaan sujumaan niiden arvoisella tavalla, vaan ne vaativat järkyttävän määrän omistautumista. Meinasin päästää riemunkiljahduksen, kun onnistuin ensimmäistä kertaa soittamaan nauhan perässä yli 20-minuuttisen 2112:n kokonaan. Palkitsevaa, palkitsevaa. Sellaisten hetkien takiahan tätä kannattaa harrastaa. :)

Itse olen soittanut viulua vähän reippaat 9 vuotta, opiskelin 8 vuotta konservatoriossa, mutta siihen hommaan tympäännyin kun olisi pitänyt D -tutkintoa varten alkaa harjoitella ja se olisi tarkoittanut sitä 2h/pvä, johon itselläni ei kiinnostus riittänyt, ja olisihan se lukionkäyntiäkin haitannut. Pari vuotta takaperin aloin soitella lainakitaraa kotona, ja vähän myöhemimn tuli ostettua oma sähkökitarakitara (Ibanez RGR321EX). Tuohon aikaan otin kitaratunteja paikallisessa musiikkilukiossa opiskelevalta jampalta. Nyt kun itsekkin musiikkilukioon pääsin ja ilmaiset soittotunnit ovat lisäextrabonus, on taidot lähteneet nousuun.

Kitaraopettaja lykkää aika paljon Biffy Clyroa ja Porcupine Tree:tä, jotka kuullostaa kyllä omaankin korvaan hyvältä. Mutta varsinkin tuo Clyron That Golden Rule tuntui aika hankalalta aluksi, kun olin lähes nollatason soittaja, mutta kyllä se vain alkaa taipua kun saa hyviä vinkkejä ja harjoittelee sen >30min päivässä. Nyt olisi läksynä Jake E Leen kasari tyylinen harjotus, jossa on kyl pirun haastava soolo. Takasin harjotteleen ->

E: Kun vituttaa, Stam1nan soittaminen auttaa huomattavasti. Paha arkkitehti maistuu!

Tulipa eilen ostettua kaverilta tuo yllämainittu Jackson Kelly JS-30. Näin alkuun kerron ainoan miinuksen, joka liittyy painopisteeseen. Kun hihnan laittaa normaalisti olan ja kitaran takaa on nähtävästi se kitaran raskaampi pää kaula, joka sitten alkaa hinautua alaspäin jos päästää irti. Muuten kaikki on sopivasti reilassa ja homma hoituukin sillä, että laittaa hihnan sen kitaran päältä, mutta silloin setti ei ole kauhean näyttävä. Kaula on todella ohut mikä sopii itselleni mainiosti ja siinä on myös 24 nauhaa jotka ovat jumboja. Kitaran mikit ovat halpaa valmista Jackson kamaa, mutta itse en välitä siitä, voihan ne vaihtaa jos ääni ei miellytä. Neck-thru talla on myös mahtava plussa, koska se tallan kanssa säätäminen(oli sitten normaali tai floikka)saa välillä raivon partaalle. Halpahan tämä on, kun hinta hyppii 200-300 euron välillä uutena ja ostin käytettynä 180 eurolla. Tuolta löytyy arvosteluja jotka ovat kaikinpuolin postiivisia. Hyvä ostos.
20 euron lisähintaan sain Zoom G2-multiefektin jossa riittää ihmeteltävää. Kaikki mitä voin tähän asti sanoa on, että tämä on todella sekava ja ihmeellinen kone. Täytyy tutkia paremmin ja siitä taitaa kyllä hyviä säröjä saada irti. Apuja voi kertoilla säädöissä ja näinpoispäin.

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Neck-thru talla on myös mahtava plussa, koska se tallan kanssa säätäminen(oli sitten normaali tai floikka)saa välillä raivon partaalle.

Tarkoitat varmaan kiinteää tallaa? Neck-thru on kitaranrakennustapa, jossa kaula ja mikit käsittvä rungon osa on samaa puunkappaletta, johon "siivet" on liimattu. Floikka on kieltämättä hankala, enkä itse edes harkitse sellaista seuraavaankaan keppiin. Floikan kanssa 2 kitaraa on minimi eri viritysten takia.

Mitä tuohon efektiin tulee, kannattaa kokeilla kaikkia eri vakioasetuksia ja etsiä se omaan korvaan parhaimman kuuloinen. Sitten vain vääntelemään High:t, Middlet ja Low:t sekä gaini ja muut efektit hyvältäkuulostavan soundin aikaansaamiseksi. Oman Pod 2.0:n käytetyin särö on kehittynyt noin puolentoista vuoden ajalla sellaiseksi, mikä se nyt on. Tuskin kukaan saa ekalla kerralla mahtavaa aikaiseksi. Aina tulee mieleen joku tapa parantaa. Semmoinen vinkki clean -asetuksiin, että lievä chorus ja hiljainen, rauhallinen delay tekevät ihmeitä.

Tuo Zoom vaikutaa ihan pätevältä peliltä omien kokemusten mukaan. Kaverilla on samanlainen volume/wah -pedaalilla varustettuna, mutta suuri heikkous on käyttöliittymä: nejä nuppia on melko vähän tuon kaliiberin efektissä. En ole varma, kuinka monipuolisia säätöjä tuosta saa, mutta ohjekirja tullee tarpeeseen. Efektiin sisäänrakennetun viritysmittarin merkitystä ei muuten voi liioitella. On vain niin helppoa katsoa viritys lennossa, jos kuulostaa heikolta. Erillisen mittarin kanssa on paljon suurempi kynnys tarkistaa. Sama pätee myös virityksen vaihtamiseen, varsinkin yksinkertaisemman tallan kanssa.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Lainaus käyttäjältä GH Player+Neck-thru talla on myös mahtava plussa, koska se tallan kanssa säätäminen(oli sitten normaali tai floikka)saa välillä raivon partaalle.
Tarkoitat varmaan kiinteää tallaa? Neck-thru on kitaranrakennustapa, jossa kaula ja mikit käsittvä rungon osa on samaa puunkappaletta, johon "siivet" on liimattu. Floikka on kieltämättä hankala, enkä itse edes harkitse sellaista seuraavaankaan keppiin. Floikan kanssa 2 kitaraa on minimi eri viritysten takia.

No joo, meikäläisellä on ihan omat termit noiden kanssa. :D Mutta saas nähdä miten tuota osaa käyttää. Vaikuttaa vaikealta vielä alkuun.
E: Siis kielet menevät koko rungon läpi eikä niissä ole esimerkiksi samanlaista tallaa kuin stratocastereissa tai muissa samantapaisissa.
E2: Fuck, siis tarkoitin string-thru'ta, nyt selventääkseni.

itse olen 3-4 vuotta kitaraa soittanut, ja kitaroita on kaksi. Yksi walden:in akustinen ja sen lisäksi Ibanezin rg320pg.
enimmäkseen soittelen megadeth, metallica, pantera tyylistä musiikkia :) varsinkin metallican ja megadethin soittamiseen olen syventynyt. Pari vuotta sitten rupesin tuota Hetfieldin down-pikkausta treenaamaan vaikkakkin en sitä niin useasti käytäkkään, muutakuin silloin jos soittelen esim. blackened, master, jne.

http://www.youtube.com/watch?v=zfp0WMvlrtg siinä olisi yksi covereista rumpalini kanssa, mitäs mieltä olette? :)

Toissapäivänä tuli epälaatikoitua uusi kiiltävä bassoni. Jacksonin JS2 Concert malli mustan värinen. On todella kevyt ja mukava vempele soittaa! Soundikin on mainio. Uusi basso on kyllä aina hiukan jäykkä ja erilainen soittaa kuin vähän aikaa käytetty, mutta kyllä tämä tästä.
Kuten olen jo maininnutkin täällä, alotin soittamalla kitaraa 7-vuotiaana, mutta ajattelin nyt painottaa enemmän bassoon, koska kaverien bändistäkin sain jo basistin paikan ja kitaristeista tuntuu olevan ylitarjontaa melko paljon.
Ja kuten isällä on tapana sanoa, basisti on bändin sydän.
Progressiivinen metalli on varmaan lempigenreni ja sen pohjalle yritänkin luoda basistin uraani. Arif Mirabdolbaghi (Protest The Hero) ja John Myung (Dream Theater) ovat tällä hetkellä varmaan suurimmat innoittajani harjoitella bassonsoittoa, kuten myös Les Claypool jäätävine bassokuvioineen!

Olen jo kauan miettinyt, että ostaisin 5-kielisen basson, mutta nyt minulla on käynyt mielessä jos ostaisinkin 4-kielisen ja virittäisin oman Epiphone Thunderbirdini D vireeseen. Sitten päästään kysymykseeni eli onko tämä basso mistään kotoisin? 5-kielistä en hommaa koska kun sitä luonnossa kokeilin niin ei se ollut hyvä soittaa kaulan paksuuden takia.

Tulipa otettua itseä niskasta kiinni ja istutin itseni koneen ääreen kitaran kanssa. Minulle on puhuttu sävelkorvastani, joka kuulemma olisi tosi hyvä ja onhan meikäläinen harjoitellut korvalta opettelemista, muttä tänään opettelin ensimmäisen kokonaisen kappaleen korvalta. Tuleehan siitä todella hyvä fiilis, mutta biisi oli niinkin iisipiisi kuin Slayerin World Painted Blood. Pelkkää tyttyrytyytähän se melkein vain on, mutta silti tuli todella hyvä olo. Lisää harjoittelemaan :)

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Tulipa otettua itseä niskasta kiinni ja istutin itseni koneen ääreen kitaran kanssa. Minulle on puhuttu sävelkorvastani, joka kuulemma olisi tosi hyvä ja onhan meikäläinen harjoitellut korvalta opettelemista, muttä tänään opettelin ensimmäisen kokonaisen kappaleen korvalta. Tuleehan siitä todella hyvä fiilis, mutta biisi oli niinkin iisipiisi kuin Slayerin World Painted Blood. Pelkkää tyttyrytyytähän se melkein vain on, mutta silti tuli todella hyvä olo. Lisää harjoittelemaan :)

Ymmärrän hyvin. Omakin korva riittäisi opetteluun, mutta tähän asti en ole jaksanut istua yrittämässä. Skyrimin ja Jack Sparrowin teemat opettelin joskus puolivahingossa ;) Audacity on ystävä, jos meinaa oikeasti opetella korvalla, koska sillä saa nopeudesta pois 30% ilman suurta sävelmuutosta. Artefakteja tulee kyllä, mutta korkeus on vielä hyvin lähellä oikeaa.

Lainaus käyttäjältä GH Player+

Tulipa otettua itseä niskasta kiinni ja istutin itseni koneen ääreen kitaran kanssa. Minulle on puhuttu sävelkorvastani, joka kuulemma olisi tosi hyvä ja onhan meikäläinen harjoitellut korvalta opettelemista, muttä tänään opettelin ensimmäisen kokonaisen kappaleen korvalta. Tuleehan siitä todella hyvä fiilis, mutta biisi oli niinkin iisipiisi kuin Slayerin World Painted Blood. Pelkkää tyttyrytyytähän se melkein vain on, mutta silti tuli todella hyvä olo. Lisää harjoittelemaan :)

Saisko tästä videoa, koska nyt kiinnostaa jos ensimmäinen koko biisi mikä on harjoiteltu korvalla on kuitenkin World Painted Blood??

Lainaus käyttäjältä Barrakuda

[*]

Saisko tästä videoa, koska nyt kiinnostaa jos ensimmäinen koko biisi mikä on harjoiteltu korvalla on kuitenkin World Painted Blood??

Täytyy viilata vielä paremmaksi. Ilmottelen sinulle sitten kumminkin. Haluan sen mahdollisimman hyväksi reenatuksi...

On tullut soiteltua Mastodonia nyt viimeaikoina, voisin (ehkä vielä tänään) uploadata Black Tongue: sta coverin! Stay tuned (:

E:Sinne päinkään..?

Hyvinhän tuo meni. Aloin juuri harkitsemaan sitä olenko paska vai todella paska kitaran kanssa ja päädyn jälkimmäiseen suosiolla. Jostain syystä silti jaksan soitella. Ehkäpä se siitä tuleva hyvä tunne, kun saa tarttua kitaraan kiinni on se syy.

kitaraa noin 3.5 vuotta soittanut aktiivisesti (5vuotta kitara omistanut) soittelen sitä sun tätä, Ibanezin GRG170DXllä mennään, candy apple tietenkin bändiä sekä sooloprojektia suunnitteilla kun serkuilla olen käynyt siellä olen myös oppinut rumpujakin hakkaamaan, mutta minkäänmoista punkkia en soita

Itse on kohta kitaraa tullut soiteltua vuoden verran. Bändikin on jo kasassa ja niiten kanssa demobiisi on tullut nauhoitettua ozzy osbournen kappaleesta crazy train, itse vielä komppailen taustalla koska soolot ovat vielä liian haastavia itselleni. Epiphone SG:llä on soiteltu siis se vuosi kohta ja kitaratunneilla olen syksystä asti käynyt, tällä hetkellä työn alla ovat Black Sabbathin Iron Man ja AC/DC:n Rock n Roll Aint Noise Pollution. Hyvin soitat appa-king miten kauan itse olet harrastanut kitaransoittoa?

Hieno coveri appa! Saattaa olla että lataan oman Sequoia Throne bassocoverini lähiaikoina. Katsellaan asiaa!

Muuten hyvä kyllä toi appa-kingin coveri, mutta ei kuulu oikein hyvin..

Nauhoitushan tapahtui suorastaan naurettavilla laitteilla, mutta voisin varata koulun studiosta ajan ja käydä nauhoittelemassa ihan "oikeilla vehkeillä". Nämä viikonloput tuntuvat vain aina olevan ihan täynä eikä aikaa tunnu riittävän. Katsotaan nyt.

Lainaus käyttäjältä appa-king+

Nauhoitushan tapahtui suorastaan naurettavilla laitteilla, mutta voisin varata koulun studiosta ajan ja käydä nauhoittelemassa ihan "oikeilla vehkeillä". Nämä viikonloput tuntuvat vain aina olevan ihan täynä eikä aikaa tunnu riittävän. Katsotaan nyt.

Et välttämättä tarvitse parempia kamoja, mutta laita musa hiljemmalle ja lisää hönkää vahvariin, jotta kitara kuuluu kunnolla. Toinen vaihtoehto on kuunnella biisiä kuulokkeilla ja lisätä se taustalle jälkikäteen. Se tietenkin vaatii kikkailua editointivaiheessa. Hyvältä tuo soitto vaikutti laadusta huolimatta. Jospa onnistuisin itsekin taas vaihteeksi innostumaan soittelusta.

E: Päätin taas vaihteeksi kokeilla korvakuulolta opettelua, mutta valitsemani sävellys taisi olla hieman liian hankala harjaantumattomalle korvalle. Pitänee kaivaa joku ehtoja kitaroita sisältävä biisi näin alkajaisiksi. Eilenkin löysin Toxicityn akustisen kompin puolivahingossa, mutta tarkoituksella en ole onnistunut opettelemaan mitään...

Tekisi kauheasti mieli soittaa Protest The Heroa tai Enter Shikaria bändikavereiden kanssa, mutta PTH:n lead kitaristi on jumala kitaran kanssa eikä meiltä kumpikaan kitaristi jaksa alkaa edes ajattelemaan semmoisen setin harjoittelua. Bassolla menee aika moni PTH biisi, vaikka on niissäkin monipuolisia kuvioita ja täppäämistä sun muuta.

Tällä hetkellä harjoittelussa on blinkkiä, Sum Neliykköstä, Rise Againstii ja ADTR:rää. Blinkin ja sumin biisit on niin kamalan yksinkertaisia ja laimeita välillä, etenkin kun oon tosi tottunu progressiivisen metallin (katso: Protest The Hero) vaihtelevuuteen ja monipuolisuuteen.

Odotan innolla sitä päivää kun PTH:n Arif alkaa pitämään tunteja Bandhappyssa. Maksan mielelläni sen 50$ tunnista ihailemani henkilön vuoksi.

Ja ennenkuin kukaan tulee kyselemään/pätemään; KYLLÄ, OLEN HELVETIN SUURI PROTEST THE HERO-FANIPOIKA :D

Ensimmäistä kertaa tässä ketjussa, joten kerrotaas sitten jotain. Rumpuja soitellut semmoiset 12v, joista vuoden käynyt tunneilla. Rummuttelen kokoajan, olin sitten kotona tai matkalla johonkin, ei katso aikaa eikä paikkaa.

Lempiyhtyeitäni ovat mm: Chick Corea Elektric Band, Death, Wu Tang Clan, Jedi Mind Tricks, Kingston Wall ja niiden kappaleita lähinnä soittelen ja soveltelen kun olen rumpujen äärellä. Bänditoimintaa ollut 5v, mutta nykyisin ihan yksikseni käyn soittelemassa kun aika antaa periksi.

Semmottis

Itselläni tuli tällainen ongelma kitarani kanssa, kun aloin vaihtamaan E-kieltä (matalin) kitaraani. No sain sen laitettua, mutta sitten kun aloin kiristämään sitä normaaliin vireeseen, niin se on jotenkin niin kireällä, että hyvä kun jaksaa sitä viritysnappulaa edes vääntää siihen asti. Muutenkin soundi siinä kielessä on täysin outo ja se ei kuulostaa yhtään siltä miltä pitäisi. No, yritin laittaa sitten vanhan kielen paikoilleen mutta tuli täysin sama ongelma senkin kanssa..

Voiko se johtua siitä että kieli ovat jotenkin vääntyillyt mutkalle, nimittäin itselläni kävi uuden kielen kanssa niin, että jouduin aloittaamaan sen paikoilleen laitoin uudestaan ja siihen oli kerennyt tulla vähän mutkaa matkaan. Muuten mielestäni tein kaiken oikein, joten mikä tässä voisi olla vikana? Toisia kieliä en uskalla nyt edes yrittää vaihtaa.

Lainaus käyttäjältä Siili+

Itselläni tuli tällainen ongelma kitarani kanssa, kun aloin vaihtamaan E-kieltä (matalin) kitaraani. No sain sen laitettua, mutta sitten kun aloin kiristämään sitä normaaliin vireeseen, niin se on jotenkin niin kireällä, että hyvä kun jaksaa sitä viritysnappulaa edes vääntää siihen asti. Muutenkin soundi siinä kielessä on täysin outo ja se ei kuulostaa yhtään siltä miltä pitäisi. No, yritin laittaa sitten vanhan kielen paikoilleen mutta tuli täysin sama ongelma senkin kanssa..

Voiko se johtua siitä että kieli ovat jotenkin vääntyillyt mutkalle, nimittäin itselläni kävi uuden kielen kanssa niin, että jouduin aloittaamaan sen paikoilleen laitoin uudestaan ja siihen oli kerennyt tulla vähän mutkaa matkaan. Muuten mielestäni tein kaiken oikein, joten mikä tässä voisi olla vikana? Toisia kieliä en uskalla nyt edes yrittää vaihtaa.

En nyt tiedä kuinka paljon olet kitaroiden kanssa värkännyt mutta olisiko mahdollista että olisit virittänyt kielen vahingossa oktaavia korkeampaan E: hen? Olen itse huomannut että tuo kuinka raskas kieltä on ruuvata riippuu paljolti siitä kuinka paljon kieltä jätät sen nupin ympärille.

Lainaus käyttäjältä appa-king

Lainaus käyttäjältä Siili+Itselläni tuli tällainen ongelma kitarani kanssa, kun aloin vaihtamaan E-kieltä (matalin) kitaraani. No sain sen laitettua, mutta sitten kun aloin kiristämään sitä normaaliin vireeseen, niin se on jotenkin niin kireällä, että hyvä kun jaksaa sitä viritysnappulaa edes vääntää siihen asti. Muutenkin soundi siinä kielessä on täysin outo ja se ei kuulostaa yhtään siltä miltä pitäisi. No, yritin laittaa sitten vanhan kielen paikoilleen mutta tuli täysin sama ongelma senkin kanssa..

Voiko se johtua siitä että kieli ovat jotenkin vääntyillyt mutkalle, nimittäin itselläni kävi uuden kielen kanssa niin, että jouduin aloittaamaan sen paikoilleen laitoin uudestaan ja siihen oli kerennyt tulla vähän mutkaa matkaan. Muuten mielestäni tein kaiken oikein, joten mikä tässä voisi olla vikana? Toisia kieliä en uskalla nyt edes yrittää vaihtaa.

En nyt tiedä kuinka paljon olet kitaroiden kanssa värkännyt mutta olisiko mahdollista että olisit virittänyt kielen vahingossa oktaavia korkeampaan E: hen? Olen itse huomannut että tuo kuinka raskas kieltä on ruuvata riippuu paljolti siitä kuinka paljon kieltä jätät sen nupin ympärille.

Itse olen aika keltanokka näissä jutuissa, koska olen vasta vuoden soitellut enkä niin paljon kitaran huolto juttuihin paneutunut. Viritysmittarin kanssa touhusin joten en tiedä olisiko se siinä päässyt livahtamaan sinne korkeuteen. Täytyy varmaankin vielä kokeilla laittaa tuota kieltä, vanhaa tosin, etten pian laita tuota uutta kieltä täysin pilalle.

E: Juu olin näköjään huolimattomasti virittänyt sen "vähän" yläkanttiin. Kiitokset vinkistä!

Tulipa käytyä Hyvinkäällä Musiikki-S:ssä, kun sairaslomien takia Riihimäen liike on kiinni. Myyjä sitten tilasi minulle Ruotsista tämän Voxin wah-pedaalin. Vaihdossa vien Digitechin Metal Masterin ja 30 euroa. Minulla on myöskin Zoomin G2-multiefekti ja siinä auto wahi, mutta mieluummin tuollainen poljin on parempi. Hyvä diili ja parin päivän päästä hakemaan kaupasta. Innolla odotan tuota poljinta.

Olisi tarkoitus hommata akustinen, ja opetella hieman itsenäisesti komppaamaan ja säestämään melko yksinkertaisia kappaleita ns. nuotiosoitto tyyliin.
Eli soveltuisiko tämä sopivasti tähän käyttöön, vai osaatteko suositella parempaa kun en näistä loppujenlopuksi juurikaan mitään tiedä.
Kiitos ja kumarrus.

Paljonko budjetti on? Rehellisesti sanoen noin halpa kitara ei voi olla hyvä, mutta kuitenkin parempi kuin ei mikään

Itse olen 4 vuotta rämpytellyt kitaraa. Ihan mukava harraste, menee aika nopeasti. Itse katson tabut täältä

Lainaus käyttäjältä Barrakuda

Paljonko budjetti on? Rehellisesti sanoen noin halpa kitara ei voi olla hyvä, mutta kuitenkin parempi kuin ei mikään

Siksi vähän epäilenkin kyseisen ostoa sillä yleisesti tottunut siihen että halpa = heikko laatu.
Budjettia ei varsinaisesti ole, mutta hirveän suurta investointia en viitsisi laittaa. Eli saa suositella ja ehdottaa mitä tahansa jonka näkee hyväksi aloittelijan valinnaksi.

Lainaus käyttäjältä Untitled+

Lainaus käyttäjältä BarrakudaPaljonko budjetti on? Rehellisesti sanoen noin halpa kitara ei voi olla hyvä, mutta kuitenkin parempi kuin ei mikään
Siksi vähän epäilenkin kyseisen ostoa sillä yleisesti tottunut siihen että halpa = heikko laatu.
Budjettia ei varsinaisesti ole, mutta hirveän suurta investointia en viitsisi laittaa. Eli saa suositella ja ehdottaa mitä tahansa jonka näkee hyväksi aloittelijan valinnaksi.

Itse ehkä suosittelisit että ottaisit yhteyttä suoraan eri musiikkikauppoihin sähköpostilla ja kysyisit tarjousta eri paketeista. Tottatoki mikä tahansa kitara käy soittamiseen, mutta tietenkin paremmalla on mukava soittaa :)

Lainaus käyttäjältä Untitled+

Lainaus käyttäjältä BarrakudaPaljonko budjetti on? Rehellisesti sanoen noin halpa kitara ei voi olla hyvä, mutta kuitenkin parempi kuin ei mikään
Siksi vähän epäilenkin kyseisen ostoa sillä yleisesti tottunut siihen että halpa = heikko laatu.
Budjettia ei varsinaisesti ole, mutta hirveän suurta investointia en viitsisi laittaa. Eli saa suositella ja ehdottaa mitä tahansa jonka näkee hyväksi aloittelijan valinnaksi.

Suosittelisin tätä linkki. Halpa hinta, mutta Ibanez laatu. Tokihan parempikin on kivempi, mutta aloitteluun tuo sopii. Itse soittelin hetken, mutta nykyään lojuu nurkassa, kun Jacksonin Kelly soi enemmän.