Elokuvat / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Maanantai-iltapäivä Oulun keskustassa. Mitähän tekemistä sitä keksisi tylsälle vapaapäivälle? Pikainen visiitti Finnkinon verkkosivuille paljasti, että tarjolla olisi päivänäytös Piin elämään. Talsin teatteriin, istahdin paikoilleni, ja pari tuntia myöhemmin en ollut entiselläni.

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/PIII_zps43c398ee.jpg)

En olisi etukäteen osannut aavistaa, kuinka väkevästi Piin elämä minuun iskisi. Vielä kuukausi sitten en tiennyt koko elokuvasta mitään! Ensimmäinen kosketukseni leffaan oli Hobitin ensi-illassa, jota edelsi kolmiulotteinen traileri. Se herätti kiinnostukseni yhdestä (jälkikäteen ajateltuna hyvin typerästä) syystä. Trailerin musiikkivalinnat olivat nimittäin todella kiehtovia. Kylmät väreet kulkivat selkäpiitäni pitkin, kun taustalla soi Sigúr Rosia sekä Coldplayn Paradise samalla, kun vihreässä valossa kiiluva ryhävalas hyppäsi valkokankaan halki. Kiinnostuin leffasta välittömästi, vaikka arvelinkin sen olevan jonkin sortin "treffileffa". Tiedättehän, sellainen sentimentaalinen tarina pojasta ja tiikeristä, jotka laivaonnettomuuden seurauksena ystävystyvät pelastuslautalla ja lopulta pelastuvat. Oi kuinka suloista!

Totuuden nimissä on todettava, että Piin elämä on varmasti mitä erinomaisin treffileffa. Se on kuitenkin myös todella paljon enemmän. En suosittele tätä miksikään äijäporukan kaljoittelurainaksi, sellaisiin tarkoituksiin löytyy Juoppohullun päiväkirjan tapaisia tekeleitä. Piin elämä on kuitenkin elokuva, josta voi nauttia yksin tai yhdessä. Siinä on tunnetta, siinä on toimintaa, siinä on draamaa, siinä on iloa ja surua... Siinä on ylipäätään paljon enemmän intohimoa kuin suuressa osassa nykyajan Hollywood-elokuvia. Kaiken kukkuraksi se on tavattoman kaunis. Ei pelkästään visuaalisesti, (vaikka siihen pääsenkin kohta) vaan myös sisällöltään.

Tarina on toki kuvitteellinen ja monilta osin uskomaton, mutta se on kerrottu huolella. Piin elämä ei peittele uskonnollisia teemojaan, mutta ei suoranaisesti tyrkytä niitä katsojalle. Pii itsessään on sekä hindu, kristitty, että muslimi. Ateistina pystyin nauttimaan elokuvan elämää arvostavasta sanomasta siinä missä kuka tahansa muukin. Kaikki on toteutettu pettämättömällä tyylitajulla, eikä saarnaamiseen syyllistytä.

IMAGE(http://i147.photobucket.com/albums/r309/Qmppari/PIIII_zpsba96bd0b.jpg)

Kenties häkellyttävin puoli Piin elämässä on Richard Parker. Kyse ei ole näyttelijästä tai ylipäätään ihmisestä, vaan Piin kanssa matkustavasta bengalintiikeristä. On jokseenkin hullunkurista, että elokuvan aikana tiikeristä käytetään koko ajan nimeä Richard Parker, ja päähenkilöä kutsutaan nimellä Pii. Eriskummallinen nimi auttaa kuitenkin tekemään Richard Parkerista oikean roolihahmon. Tietenkään eläin ei puhu tai mitään muuta yhtä typerää. Päinvastoin kyseessä taitaa olla todenmukaisin eläinhahmo, mitä elokuvissa on nähty. Kymmenien eläin-ja-ihminen-kohtaavat -elokuvia nähneenä osasin odottaa hetkeä, jolloin Richard Parkerista ja Piistä tulisi ylimmät ystävykset. Arvatkaa mitä, [spoiler]ei sitä tullut![/spoiler] Kyse on kuitenkin TIIKERISTÄ, ei se noin vain käperry syliin kehräämään. Se on eläin, joka ei ymmärrä tilannettaan tai osaa tuntea rakkautta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö sillä olisi sielua.

Kaikkein uskomattominta on se, että Richard Parker on tehty kokonaan tietokoneella. Jälki on niin elävää, että yksistään tästä pitäisi myöntää erikoistehosteiden Oscar-pysti. Ja ainakin elokuvateatterissa otuksen äänet olivat niin todenmukaiset, että välillä hieman hirvitti katsella pedon liikkeitä. Tehosteissa oli pyritty ennen kaikkea luonnollisuuteen, mikä on sopivaa vaihtelua kaiken maailman ADHD-tehosteleffojen jälkeen. Kohtaus, jossa Pii vajoaa pinnan alle ja näkee suunnattoman rahtilaivan painuvan kohti merenpohjaa oli pysäyttävä. Tuo kuva painui verkkokalvoilleni ja palasi mieleeni vielä illalla nukkumaan mennessäni.

Olen aivan varma, että joidenkin mielestä Piin elämä on tekotaiteellinen tai liian sentimentaalinen tai liian epäuskottava ollakseen viiden tähden elokuva. Koska en kuitenkaan ole mikään elitistinen taiteenvaalija, osaan nauttia tästä tarinasta juuri sellaisena kuin se on. Vaikka minun onkin usein vaikea eläytyä elokuviin, myönnän palan nousseen kurkkuuni monessakin kohtauksessa. Lopun lähestyessä melkein itkin. Mitä hittoa?

Suosittelen Piin elämää kaikille. Ihan jokaiseen se ei taatusti uppoa, mutta toivottavasti edes joku toinen yllättyy yhtä iloisesi kuin minä. Saatan hyvinkin käydä katsomassa elokuvan vielä toiseen kertaan, ja kirjankin aion lukea. Tätä komeampaa päätöstä elokuvavuodelle 2012 on vaikea kuvitella.

Lainaus käyttäjältä Vulpes Arctos+

Life of Pi

Jep, tänään tuli neljännen kerran käytyä katsomassa tuo. Sanat eivät riitä kuvaamaan, kuinka vaikuttava teos on kyseessä. Niin tarinalliselta, esteettiseltä, tekniseltä, kuin miltä tahansa muultakin kannalta katsottuna tässä on yksi tämän vuosituhannen merkkipaaluista. En ole uskonnollinen, mutta tämä elokuva (ja kirja) pakotti minut tutkimaan sisintäni syvemmältä kuin olen aiemmin kokenut tarpeelliseksi. Jos tämä elokuva ei saa jokaista kokemaan tarvetta avartaa omaa sielunmaisemaansa, niin ei sitten mikään. Ja tosiaan, vaikka itse liikutun hyvinkin monesti elokuvissa, en koskaan muista oikeasti kyynelehtineeni (ainakaan julkisella paikalla). Tämän myötä sekin muuttui. Suraj Sharma vetää uskomattoman suvereenin roolisuorituksen.

Täytyy tosin korjata sinua, Vulpes Arctos: Richard Parker ei ole täysin tietokoneella tehty. Elokuvan teossa käytettiin ainakin neljää tiikeriä, osaa itse elokuvassa, osaa CG-animaation pohjana. Noin 1/3 lopullisen elokuvan kohtauksista esiintyy oikea tiikeri, lopuissa CG-luomus. Tosin työn jälki on niin hyvää, että leikkauksia oikean ja CG:n välillä ei helposti huomaa.

Ja tämä on SE elokuva, mikä pitää nähdä 3D:nä.

http://www.ign.com/articles/2013/01/12/a-good-day-to-die-hard-gets-r-rating

Die Hard 5 ilmeisesti tulee olemaan R-ikärajalla. Jos pitää paikkansa, niin aika muikeaa kyllä. Die Hard 4 oli muuten ihan hyvä, mutta PG ei vain sovi Die Hardiin tekemälläkään.

Die Hard 5....itse kuulun siihen joukkoon joka jollain tavalla neljännestä tykkäsi, mutta kuten Indiana Jones 4:stä teki huonon Shit LaBeouf (Huonoakin huonompi näyttelijä, ärsyttäväkin vielä. Muuten Indy 4 oli hyvä :) ), niin samankaltaisia fiiliksiä on herättänyt Die Hardin trailerissa nähty sidekick-poika. Tietynlaista karismaa pitäisi olla, joka nyt mielestäni puuttuu.

Itseä ei Indy 4:ssa Shia LaBeouf oikeastaan ärsyttänyt, vaikken näyttelijästä kauheana pidäkään. Muutenkin tuo leffa oli ensimmäiseltä puoliskoltaan oikein hyvä, mutta sen jälkeen lössähti (viidakon tappelu oli vedetty överiksi ja vesiputous-kohtaus ja apinat ja Tarzan-Mutt olivat aika meh. Mutta muuten ihan semihyvä leffa.

Lainaus käyttäjältä Demppa

Indiana Jones 4:stä teki huonon Shit LaBeouf (Huonoakin huonompi näyttelijä, ärsyttäväkin vielä. Muuten Indy 4 oli hyvä )

Itse olen loppujen lopuksi pitänyt Shia LaBeoufista. Tuntuu vain että miehen roolihahmot vain ovat olleen vähän mitä ovat. Tai vähintäänkin sellaisia että ne ei ota miehestä kaikkea irti. Tosin vikana voi olla sekin että kaveri on usein vain hiukan koominen, että hahmoa ei voi ottaa vakavasti. LaBeouf soipisi varmasti ns. buddy -leffoihin, Jackie Chan & Chris Tucker/Owen Wilson tyylisiin kaveri komedioihin. Tämä ei tietty ole mikään hyvän näyttelijän merkki, mutta tuli vain mieleen.

Luulin että LaBeouf olisi lyönyt itsensä paremmin läpi Wall Street -leffassa ja olikin siinä mielestäni ihan ok, mutta itse elokuva oli aika onneton. Jos muuten ajatellaan elokuvia joiden alku ja loppu ovat kuin skitsofrenia potilas aamulla ja illalla. Uusi Wall Street vie voiton. Oli niin kova wtf -fiilis lopussa, että en meinannut uskoa sitä todeksi.

Tuohon Die Hard 5 täytyy sanoa, että hienoa kun on korkeampi ikäraja. Samalla arveluttaa vähäsen tuo ohjaaja: John Moore, joka voi kyllä pilata elokuvan.
Kyseinen henkilö on ohjannut vihollisen keskellä, aavikkolento, the omen ja max payne.
Voi toki olla, että elokuvasta tulee menestysteos ohjaajalle.

Lainaus käyttäjältä Demppa

Die Hard 5....itse kuulun siihen joukkoon joka jollain tavalla neljännestä tykkäsi, mutta kuten Indiana Jones 4:stä teki huonon Shit LaBeouf (Huonoakin huonompi näyttelijä, ärsyttäväkin vielä. Muuten Indy 4 oli hyvä ), niin samankaltaisia fiiliksiä on herättänyt Die Hardin trailerissa nähty sidekick-poika. Tietynlaista karismaa pitäisi olla, joka nyt mielestäni puuttuu.

Jättäkää Shia rauhaan.

Ihan tyydyttävän tason näyttelijä, silläkin minkä kanssa kaveri juotuu tekemään yleensä töitä. Bayn leffoissa ei oikein ole näyttelijälle kummemin liikkumavaraa, etenkään jos vastanäyttelijät ovat Meganin ja niiden muiden uunojen kaltaisia kankaantäyttäjiä. Tuommoisissa kamuleffoissa voisi tosiaan olla kaveri paikallaan. Indyn neljäs seikkailu ei oikein omia välittäjäaineita saanut liikkeelle, mutta sen elokuvan pienin murhe tosiaan oli Shia.

Orlando Bloomilla oli muuten äsken synttärit. Onnea vaan :3.

Lainaus käyttäjältä Muksu

Jättäkää Shia rauhaan.

No hyvä on, myönnän liiotelleeni tyypin näyttelytaitoja. Kyseessä on enemmän henkilökohtainen viha häntä kohtaan koska hän on möläyttänyt julkisesti haastattelussa että "Söisin mielummin lasia kuin pelaisin Wiillä". Tällainen typerä fanipoikuus saa oman veren kiehumaan.

Shia LaBeouf on aivan perseestä. Piste. Ja vielä Piste siihen päälle. Todella ärsyttävä näyttelijä jonka näkeminen elokuvassa aina laittaa kyrsimään. Transformersit jotka muutenkin ovat mitä ovat eivät ainakaan hyötyneet tästä persereiästä. MUTTA pakko sanoa että olen ainakin yhden leffan nähnyt jossa Shia oli ihan hyvä/ok, ja tämä leffa on Lawless - Laittomat joka tuli viime vuonna. Elokuva oli tietenkin melkoisen hyvä kaikkiaan niin hankala oli yhden sitä pilata mutta silti tässä hän oli jopa siedettävä sekä (pieni spoiler) oli todella nautinnollista katsoa häntä hakattavan brutaalisti, vaikkakin melkein sitä alkoi jo sääliksi käydä (pieni spoiler). Katsokaa se elokuva ja nauttikaa.

Tänään katselemaan Tarantinon uusinta leffaa eli ns. Django elokuvaa Luffyn kanssa (pyysi minua treffeille varmaankin, ihme hom...) Myös Vuoden Boardilainen Vulpeskin muka samaan näytökseen tulossa, hyi.

Lainaus käyttäjältä Oselot+

Tänään katselemaan Tarantinon uusinta leffaa eli ns. Django elokuvaa Luffyn kanssa (pyysi minua treffeille varmaankin, ihme hom...) Myös Vuoden Boardilainen Vulpeskin muka samaan näytökseen tulossa, hyi.

Tulen istumaan aivan viereesi, huutelen koko ajan kaikkea tajuttoman typerää korvasi juuressa ja nauran aina väärissä paikoissa kovaäänisesti. Nauti esityksestä. >:]

Eilen todellakin kävin tuon Tarantinon uusimman katsomassa Django Unchainedin. Odotuksena oli että ihan kiva perus Tarantino sieltä ainakin tulee mutta perkele, tämähän oli helposti parasta Tarantinoa koko 2000-luvulla vähintään. Menee laadussaan 90-luvun tekeleiden tasolle ja tämä jos jokin ilahdutti. Äksöni oli hiton brutaalia ja hauskaa sekä sitä QT tunnettua laadukasta dialogia oli paljon kuten toivoinkin.

Leffa oli hieno tribuutti sekä spagettiwesterneille kuin blaxploitaationille. Mikään näyttelysuoritus ei ollut huono vaan monilla ehkäpä jopa paras mitä ovat ikinä tehneet. Pienet cameot kuten Tom Savini ja Franco Nero saivat hymyn suulle kuten monet todella hauskat kohtauksetkin (etenkin se KKK jutteluosio, ei perkele sentään). Tämä elokuva menee helposti yhdeksi viime vuoden parhaista ja yksi Tarantinon hienoimpia teoksia myös.

Lainaus käyttäjältä Oselot+

Tämä elokuva menee helposti yhdeksi viime vuoden parhaista ja yksi Tarantinon hienoimpia teoksia myös.

Allekirjoitettu! Pitkästä aikaa sai tepastella hymyssä suin ulos leffateatterista, oli kyllä jokaisen yhdentoista euron arvoinen leffakokemus. Django Unchained on mielestäni Pulp Fictionin ja Reservoir Dogsin ohella Tarantinon parhainta tuotantoa. Christoph Waltzin, Jamie Foxxin sekä Leonard DiCaprion roolisuoritukset osuivat kyllä todella nappiin. Pitää vielä ylistää elokuvan soundtrackia, musiikki oli todella hyvin rytmitetty kuvaan.

Lainaus käyttäjältä Luxurah

Lainaus käyttäjältä Oselot+Tämä elokuva menee helposti yhdeksi viime vuoden parhaista ja yksi Tarantinon hienoimpia teoksia myös.
Allekirjoitettu! Pitkästä aikaa sai tepastella hymyssä suin ulos leffateatterista, oli kyllä jokaisen yhdentoista euron arvoinen leffakokemus. Django Unchained on mielestäni Pulp Fictionin ja Reservoir Dogsin ohella Tarantinon parhainta tuotantoa. Christoph Waltzin, Jamie Foxxin sekä Leonard DiCaprion roolisuoritukset osuivat kyllä todella nappiin. Pitää vielä ylistää elokuvan soundtrackia, musiikki oli todella hyvin rytmitetty kuvaan.

Kuin myös allekirjoitan oli kyllä herran parhainmpia leffoja, mikä on helvetin kova saavutus jo muutenkin. Aika teatterissa lensi ja jotkut kriitikot sanoneet liian pitkäksi, mutta en kyllä olisi jättänyt sekuntiakaan pois uskomaton leffa.

Hobitti tuli katsottua ja petyin kyllä aivan valtavasti. Elokuva oli äärimmäisen nätti, taustat ja hahmot näyttivät hienoilta, ei pahemmin turhaa 3D:llä kikkailua.
Hahmojen rakentaminen oli täysin olematonta ja kirjan tunnelma oli tavallaan poissa. Kaikki persoonalliset kohtaukset oli melkeimpä korvattu erinäköisillä toimintakohtauksilla, jotka olivat todella samankaltaisia keskenään. Uskomatonta että näin pitkään elokuvaan ei saatu mitään hahmorakentelua ja elokuva oli oikeasti ehkä tunnin liian pitkä. Suunnilleen 90min jälkeen kuulin todella monesta teatterin kolkasta kuiskailua leffan loppumisajasta. Monta kohtausta olisi voitu jättää Blu-Ray-julkaisua varten. Elokuva oli myös huonosti rytmitetty omaan makuun ja muutokset kirjaan olivat turhahkoja.

Usein kuulee valitusta, kun kirjoista tehdyt elokuvat jättävät tiettyjä kohtauksia pois tai muokkaavat niitä, mutta nyt Hobitti tuntui täysin malliesimerkiltä miten kirjaa EI käännetä elokuvaksi. Kuitenkin kirja ja elokuva ovat niin erilaisia kerronnanmuotoja. Oli odotettavissa että mitään hyvää ei tapahdu, kun 300-sivuinen kirja käännetään kolmeksi lähes kolmetuntiseksi elokuvaksi. Elokuva tuntui jopa enemmänkin jonkin sortin HFR-demolta, kuin oikeasti vakavalta elokuvalta.

3/5

Perjantaina kävin katsomassa Django Unchainedin ja onhan se myönnettävä, että upea elokuvahan tuo oli. Niin Tarantinoa kuin vaan voi olla.
Tarinaa kujetettiin hyvällä temmolla ja vaikka leffa olikin melkoisen pitkä, niin ainakin omalla kohdallani aika suorastaan lensi teatterissa. Ei todellakaan käynyt aika pitkäksi. Tarantinolla todella hieno tyyli omissa leffoissaan ja heti tunnisti ohjaajan penkillä istuneen tyypin vaikutuksen. Dialogi oli melkein koko ajan uskomattoman laadukasta ja hauskaa (KKK<3) ja heti sen jälkeen tuli niin oksettavaa väkivaltaa kuin melkein voi olla. Kill Billit aika kevyitä sarjakuvapätkiä Djangon väkivaltaan verrattuna. Oikeastaan elokuvassa oli väkivaltaa juuri sellaisena kuin se oikeasti on, rumana. Eipä tosiaan ollut mustan ihmisen osa ammoisina aikoina kummoinen...
Näyttelijöiltä kaikilta tuli melkein parhaita roolisuorituksia koskaan. Yhtäkään huonoa näyttelijää ei näkynyt, Christoph Waltz tosin varasti shown omissa kirjoissani. Musiikille voisi antaa myös tunnustusta.
Django on helposti viime vuoden parhaita leffoja ja varmasti muutama Oscarikin leffalle saadaan, aivan kuten kuuluu.

4,5/5

Perjantaina kävin katsomassa Django Unchainedin ja onhan se myönnettävä, että upea elokuvahan tuo oli. Niin Tarantinoa kuin vaan voi olla.

Leffa oli tosiaan pikkaisen, sen pikkiriikkisen aavistuksen verran liian pitkä, mutta toisaalta loppua päin tarina vaan alkoi koukuttaa yhä enemmän ja jokaisesta sekunnista nautti täysin rinnoin. Väkivaltaisuudestahan sen Tarantinon peukalon heti tunnisti ja vaikka en ole todellakaan miekkosen leffojen ylin ihailija, täytyy todeta, että tämä väkivallan ja huumorin yhdistäminen toimi kuin toimikin niin hyvin, että olin äärimmäisen tyytyväinen katsomaani. Mainio leffa kaiken kaikkiaan, jossa ei kumarreltu tai kaunisteltu maailmaa.

Yksittäiset kohtaukset, kuten tämä hyökkäys kärryille ja kaikki se huumori, jota pussipäistä oli saatu aikaan, pani vaan ihmettelemään, kuinka omaperäinen, mutta samalla ammattitaitoinen Tarantino onkaan. Teatterissa kuului naurunpyrsköhdyksiä ja vallatonta hihitystä enemmän, mitä muistan ennen kuulleeni. Musiikkipuoli oli varmaa ja hyvää, eikä kalpene lännen klassikkofilmeille ollenkaan. Dialogistakaan en osaa kommentoida muuta, kuin että vau!

Ja niin pitänee mainita vielä, että minä ja Tarantino emme ole tätä leffaa ennen tulleet oikeen toimeen keskenämme. Kunniattomat Paskiaiset ei säväyttänyt oikein millään tasolla ja vanhempia tuotoksia olen nähnyt sieltä täältä. Nyt kuitenkin kiinnostus heräsi sen verran, että ehkäpä täytyy tutustua aikanaan miekkosen kädenjälkeen tarkemmin.

4,5/5

ps. pakko oli Muksukaista lainailla, kun niin yks yhteen osuivat mietteet. :P

Disney on luonut lyhytanimaation, jossa se esittelee uutta animaatioteknologiaansa. Mielestäni jälki on ajoittain henkeäsalpaavan hienoa. 3D-animaatioiden sulavuus yhdistyy saumattomasti ilmeikkääseen piirrostyyliin. Kumpa tätä tekniikkaa käytettäisiin Disneyn tulevissa elokuvissa mahdollisimman pian!

Lainaus käyttäjältä Vulpes Arctos+

Disney on luonut lyhytanimaation, jossa se esittelee uutta animaatioteknologiaansa. Mielestäni jälki on ajoittain henkeäsalpaavan hienoa. 3D-animaatioiden sulavuus yhdistyy saumattomasti ilmeikkääseen piirrostyyliin. Kumpa tätä tekniikkaa käytettäisiin Disneyn tulevissa elokuvissa mahdollisimman pian!

Lievästi sanottuna tosiaan jäätävää jälkeä. Valaistus huippuluokkaa ja muutenkin piirrosjälki pääsi kummallisella tavalla esiin. Enemmän kuin mielellään katselisi moista jälkeä leffateattereissa maksustakin. Disneyllä tehdään tuo animaatio/piirretty-juttu niin hyvin että ihan lämmittää.

Sain tänään näppeihini Karl Urbanin tähdittämän Dredd-leffan blu ray -julkaisuna. Pakko fiilistellä asiasta tännekin, sillä kyseessä on kevyesti yksi parhaita aikuisille suunnatuista toimintapläjäyksistä sitten kultaisen kasikytluvun.

Dredd on mielestäni myös yksi parhaita sarjakuvafilmatisointeja koskaan. Pätkä tuli käytyä tsekkaamassa ensimmäistä kertaa jo torsoksi jääneellä elokuvateatterikierroksella. Muistaakseni parin päivän ajan leffaa suvaittiin sentään näyttää meillä täällä peräpohjolassa.

Hitto kun näitä vanhan ajan toimintaleffoja tehtäisiin enemmän niiden siloiteltujen, koko perheen PG-13 -pläjäysten sijaan. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää sillä tuntuu, etteivät nämä aikuisille suunnatut väkivaltateokset jaksa tuoda enää massia kassaan - oli kyseessä sitten miten kova leffa tahansa. There's a big mistake in the world!

Kasari takaisin ja heti.

Pitäisi varmaan itekin käydä zekkailemassa tuo Django Unchained, jos Tampereella on vielä näytösaikoja siitä.

Hobitin kävin katsomassa ja tunnelmat samoilla linjoilla Barrakudan kanssa, vaikka omasta kirjan lukaisustani onkin jo sen verran aikaa, että tehokas vertailu oli mahdotonta. Toimintaa oli ihan liikaa minustakin, mutta laitoin sen aluksi vain oman toimintakohtauksia kohtaan tuntemani kyllästymisen piikkiin. Ja tosiaan, kääpiöiden hahmonkehitys oli lähes olematonta. Mutta sen verran täytyy sanoa hyvää sanaa, että pidin siitä biisistä, Misty Mountains Cold.

Tuli itsekkin tuo Kahleeton Django katsastettua ja kuten sanottukin, helvetin hyvä leffa. Tuli myös naurettua ihan huolella, mikä oli suurin yllätys. Itse olisin silti muutamia kohtauksia hieman lyhentänyt, sillä nyt välillä tuntui että junnattiin liikaa paikallaan. Tai ehkä se johtui pienoisesta kusihädästä... Sen siitä saa kun tyhmänä kittaa alkutekstien aikana kaikki limpparit.

4/5

Nemoa Etsimässä 2:nen lähempänä kuin koskaan?

Nemon daddille on siis saatu huhujen mukaan ykkösosasta tutta ääni, joten vuonna 2016 teattereihin suunniteltu elokuva on askelta lähempänä maalia. Ellen DeGeneres on bookattu mukaan jo aikaisemmin, joten castissa ainakin paljon tuttuja mukana. Nemoa Etsimässä yksi Pixarin parhaita, joten jatkoa odottelen ihan mielelläni. Saa tosin nähdä millaisen jatkon tarinalle oikein saa kynäiltyä.

.....meanwhile, in the life of Muksu.

Olisi muuten ollut hieno aasinsilta Life of Pi-elokivaan, mutta ei voi mitään. Saa käyttää muttei oo pakko hei. Elokuvissa tullut taas käytyä tällä kertaa ihan suomalaisen kuvan puitteissa. 21 tapaa pilata avioliitto tuli lauantain ratoksi katseltua ja voisi tuon ajan huonomminkin käyttää.

Armi Toivasen tähdittämä parisuhdekomedia pääsi ihan hyvin tavoitteeseensa. Läpät olivat paikoin todella hauskoja ja näyttelijät kantoivat tarinaa melko hyvin omilla harteillaan. Armilla hienon lakoninen tyyli näytellä, mikä sopi päähahmoon enemmän kuin hyvin. Aku Hirviniemi ja Riku Nieminen tekivät perusvarmaa hommaa, vaikka jäivätkin naisroolien varjoon. Kaikista näyttelijöistä roolin varastivat kuitenkin Hannele Lauri ja Vesa Vierikkö. Elokuvan hauskimpia hahmoja ja muutenkin upeita näyttelijöitä. Pamela Tolalle myös pisteitä isolla kädellä. Ihmeellistä miten muuten niin somasta Tolasta saatu noin ruma tuohon elokuvaan. Se yksi surullinen kohtaus olisi voinut jäädä vaikka johonkin toiseen elokuvaan, mutta oli se omalla tavallaan tarpeellinenkin. Loppukin mielestäni ihan onnistunut, hauskan idean heitti katsojalla. Musiikkia muuten käytetty myös elokuvassa hyvin.

Jos kiinnostaa hauska elokuva hyvillä näyttelijöillä, niin antaa palaa vain.

3/5.

A Good Day to Die Hard - Enteellinen nimi elokuvasarjalle?

Ensimmäiset neljä Die Hardia ovat hyvin pitkälti hyviä elokuvia, vaikka ensimmäinen ja kolmas osa ovat selvästi kakkosta ja nelosta parempia. Odotin siis viidenneltäkin Kuole kovaa -elokuvalta suhteellisen paljon, kunnes näin trailerin. Jo trailerista paistoi läpi Bruce Willisin henkinen poissaolo ja koko elokuvan ajan tuntuukin siltä kuin Bruce Willis vain kävelisi elokuvan läpi, eikä edes yrittäisi olla John McClane. Sarjan edellisessä osassa John McClane ja Die Hard -fiilis ylipäätänsä saatiin mielestäni vangittua hyvin, mutta nyt on epäonnistuttu täydellisesti. Missään vaiheessa elokuvaa, en tuntenut katsovani Die Hardia.

Elokuvan juoni on hyvin tyhjä ja ennalta-arvattava. Johnin poika Jack on joutumassa vankilaan Venäjällä ja isukki kokee, että nyt on hyvä aika ottaa kontaktia poikaansa ja käydä hakemassa hänet poies punaisen vaaran maasta. Ohhoh, poika onkin CIA:n vakooja ja kaikki on suunnitelmaa, jonka isäpappa sitten pilaa sekaantumisellaan. Mukana on ydinaseita ja "politiikkaa", mutta mikään ei oikein kiinnosta. Jack McClane on varsin persoonaton hahmo, joka ironisesti näyttää ihan Venäläiseltä. Bruce Willisin ja Jai Courtneyn (Jackin näyttelijä siis) kemia on tylsää, eikä tunnu ollenkaan aidolta.

Die Hard -fiilistä on yritetty tuoda Bruce Willisin "one linereilla", muttei oikein naurata, kun Willis toistaa kymmenisen kertaa "On tämäkin loma". Leffa on visuaalisesti hyvin harmaa ja kuvaustyyliltään tavanomainen. Elokuvassa ei oikein ole mitään, mikä tekisi siitä keskivertoa toimintaelokuvaa paremman. Toivottavasti Bruce Willis jatkaa näyttelemistä, eikä tästä lähtien vain tyydy olemaan elokuvassa.

2/5

Kävin aurinkoisen keskiviikon kunniaksi katsomassa Räyhä-Ralfin eli sivistyneistön kielellä Wreck-It Ralphin. Kolmiulotteinen päivänäytös oli suomenkielinen, mutta en antanut tämän häiritä elämystäni. Disneyn elokuvat kun tulee muutenkin katsottua mielihyvin suomidubeilla. Oli aika bädäss-fiilis istua valtavassa, monisataapaikkaisessa elokuvasalissa, joka oli miltei tyhjä. Eipähän tarvinnut kärsiä vieressä supattavista teineistä tai koko ajan kiljuvista kakaroista.

Leffa oli todella hyvä! Tiesin jo etukäteen tykkääväni videopelimaailmaan sijoittuvasta animaatiosta, mutta en osannut odottaa näin suurella sydämellä laadittua teosta. Suurimman osan ajasta kuljetaan jopa Pixar-tasolla! Videopelifanina bongasin taustalta jatkuvasti kaikkea hauskaa. Räiskintäpelistä karannut sivuhahmo kävelee aivottomasti seinää vasten. Jukka Rasilan näyttelemä (!!!) Ruy huutaa Shoriukenit heti elokuvan alussa. Karkkimaan kuninkaan holvi avautuu, kun siihen näpyttää Konami-koodin. Taustalla vilisee oikeita kolikkopelejä Turtlesista Asteroidsiin. Lisäksi moni videopelihahmo tekee pelissä cameioita, kuten Sonic ja Bowser. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, ja missasin varmasti monta viittausta. Silti suorastaan hypin penkillä aina kun huomasin jotain siistiä!

Pelkkiin videopeliviittauksiin ei tarvitse tyytyä, vaan leffa pursuaa huumoria. Erään sivuhenkilön "traaginen taustatarina" sai minut nauramaan melkein kuset housussa! Tietysti nykyajan tietokoneanimaatioille tyypillinen ADHD-vauhti iskee välillä kasvoille. Hahmot heiluvat ja huutavat ja mesoavat jatkuvasti. Ilmeisesti nykyajan lastenohjelmissa ja -elokuvissa kaikki kommunikointi tapahtuu huutamalla. "Tässä on sun auto" "OU JEEE TÄÄ AUTO ON TOSI IHKU JEE JEE AUTOOOOOOO!! ULIULIULI" Tämä ei ole pelkästään tämän elokuvan ongelma, vaan varsin yleistä kaikissa nykyajan lastenleffoissa.

Toisaalta elokuva seuraa orjallisesti joitain Disneyn pinttyneimpiä kliseitä. Miksi näissä leffoissa pitää olla permanenttitussilla alleviivattu opetus, joka vieläpä taotaan jäänaskalilla aivolohkojen väliin? Tarinan teema on se, että ihminen ei synny pahikseksi, vaan voi aina muuttua. Tätä sitten vatvotaan niin moneen otteeseen, että sisäsiittoisimmatkin pennut ymmärtävät sen. Lisää mikkihiirikliseitä: Tarinan keskiössä oleva pikkutyttö on glitchaileva ja siksi poikkeava ja syrjitty yksilö videopelimaailmassa. Oppiiko hän kenties elämään tämän ongelman kanssa? Näyttääkö hän kaikille pystyvänsä siihen mihin muutkin? No tavallaan, mutta lopussa[spoiler] hän tietysti paranee. Ongelma ratkaistu! Muistakaa lapset, jos oikein uskotte itseenne, voitte parantua synnynnäisistä sairauksista![/spoiler] Ja tietysti konnalle [spoiler]käy kalpaten. Tuleeko kenellekään mieleen Disneyn elokuvaa, jossa itsekäs pahis ei kuolisi?[/spoiler]

Leffan ainoa suvantokohta koittaa, kun koittaa aivan liian monesta elokuvasta tuttu "juonenkäänne": Tämä on niin itsestään selvä, etten jaksa laskea sitä edes spoileriksi "Yhyy, päähenkilöt eivät enää pidäkään toisistaan kamalan väärinkäsityksen takia. Seuraavat 10 minuuttia he viettävät mököttäen, kunnes ymmärtävät tehneensä virheen, palaavat toistensa luo, antavat toisilleen anteeksi ja SITTEN tekevät sen, mitä olivat alun perinkin tekemässä." Voi elämän kevät! En olekaan nähnyt tällaista juonenkulun pysäyttävää rakennetta yhdessäkään elokuvassa ennen tätä... Huoh.

Tästä kirjoituksesta tulikin yllättäen kamala itkuvirsi. Ongelmien metsästys johtuu kuitenkin siitä, että näitä vinkumisen aiheita lukuunottamatta kyseessä on ensiluokkainen raina! Animaatio pudottaa leuan lattiaan, juoni ei ole yhtään hullumpi, ja peliteemaa käsitellään kunnioittaen. Kokonaisuutena Räyhä-Ralf oli oivaltava, näyttävä ja kaikenikäisille sopiva elokuva. Mikä tärkeintä, se on tehty aidosta rakkaudesta videopeleihin.

Olen katsonut tässä jo parisen tuntia Les Miserablesiin liittyviä videoita. En tiedä mikä, mutta jokin niissä pätkissä sai miehisyysmittarini värähtämään. Tai siis mikä miehisyys, jaarittelenhan tässä musikaalista...

Pitäisi kerätä rohkeuteni ja mennä se viikonloppuna katsomaan. Vaikuttaa arvostelujen ja trailereiden perusteella todella laadukkaalta teokselta. Pitää vain toivoa, ettei elokuvaa pidetä minään "deittidraamana". Ei siinä muuten mitään, mutta ihan pikkiriikkisen ahdistaa istua yksin suuressa salissa täynnä kiimaisia pareja. Tulee semmonen "hawajipaita hautajaisissa" olo.

Edit. Hitto kun mobiililaiteilla on hankala kirjoittaa. Feels like mopoman.

Edit 2. Televisioni ruudulla rullaa tällä hetkellä Kill Billin ensimmäisen osan lopputekstit. Vaikka kaikki muut Tarantinon elokuvat olen vähintään kerran katsonut ja niistä jokaisesta pitänyt, niin tämä elokuva ei ole koskaan kiinnostanut yhtään.
Netflix oli toista mieltä ja suositteli rainaa minulle. "No, olkoon", ajattelin. Eihän tämä olisi ensimmäinen kerta kun ns. "EVVK"-leffa olisi yllättänyt ja paljastunut hyväksi pätkäksi. Tämä kerta ei ollut sellainen...

Ensimmäinen miinus on toiminta. Toiminnassa itsessään ei ole mitään vikaa, vaan päinvastoin; se on kaunista ja oivaltavaa. Mutta sitä on liikaa. Olen sitä mieltä, että puolet filmin toimintaosuuksista olisi voitu karsia pois kokonaisuuden kärsimättä. Esimerkisi erään ikuisuuksia kestäneen tappelukohtauksen aikana ehdin käydä parvekkeella polttamassa yhden kessun, kun ryminä alkoi kyllästyttää. Ja arvatkaapa vaan millainen oli sitä kohtausta seurannut kohtaus...

Toinen ongelma oli dialogi. Tai paremminkin sen puute. Tarantinon tavaramerkiksi nousseita paskanjauntakohtauksia on tasan yksi. Tämä oli pettymys, sillä kyseisen ohjaajan teokset nojaavat vahvasti small talkiin, visuaalisuuden lisäksi.

Kolmas probleema on henikilöt. Tylsiä karikatyyrejä kaikki tyyni. Tämä on varmasti tarkoituskin ja päähenkilön kostonhimosta on luotu ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Mutta silti...

Toiset tykkää, harvat ei. En minä elokuvaa huonoksi (enkä ainakaan keskinkertaiseksi) hauku, vaan syy on kokonaan katsojassa. Jos saisin kiksejä kun-fu elokuvista ja Uma Thrumanin peräpäästä olisi tämä Para Elokuva Koskaan. Mutta kun ei, niin ei.

Ps. Sori mahdollisista kirjoitus- ja/tai taivutusvirheistä. Olen väsynyt.

Nyt on taas se aika vuodesta! Oscar-gaala? No sekin, mutta tarkoitin äskeisellä tuplapostausta.

Mitä Oscar-gaalaan taas tulee, niin tsekkasin äsken ehsokkaiden ja voittajien listan V2: sta.
Mitään yllätyksiä ei gaalassa koettu, ja mikään elokuva ei noussut ylitse muiden. Kerron tässä nyt omat mielipiteeni gaalan suurimmista voittajista, eli niistä jotka saivat yli yhden palkinnon.

Piin Elämä

Neljä voittoa; paras ohjaus, paras kuvaus, parhaat erikoistehosteet, paras alkuperäinen sävellys

Piin Elämä on selvästi viimevuoden päräyttävin kokemus, niin audiovisuualisesti kuin kuvakerronnallisesti. Elokuva koskettelee kaikkia mahdollisia aisteja ja käsittelee uskonnolisia teemoja hyvinkin vapautuneesti. Silti elokuva ei nouse kirjoissani ihan yhtä korkella kuin Leen edellinen Oscar-elokuva Brokeback Mountain. Mutta minä olenkin musikaaleja arvostava kaappihomo, joten asia on ihan ymmärrettävää.

Les Miserables

Kolme voittoa; paras maskeeraus, paras äänimiksaus, paras naispääosa

Oma henkilökohtainen suosikki viime vuodelta. Elokuva on koskettava, haikea ja innostava. Äänimiksauksesta en osaa sanoa juuri mitään ja maskeerauksesta sen verran, että Hugh Jackman näyttää aika hirvittävältä (siis hyvällä tavalla) elokuvan alussa.
Naissivuosa meni aivan oikeaan osoitteesen. Hathaway onnistuu koskettamaan äänellään ja rituneella olomuodollaan. Myös kaltoinkohdeltu Hugh Jackman olisi roolistaan jonkinnäköisen pystin anasinnut saada...

Agro

Kolme voittoa; paras elokuva, paras leikkaus, paras sovitettu käsikirjoitus

Itse en ole Agroa vielä ehtinyt käydä katsomassa, mutta Affleckin muut ohjaukset nähneenä ja elokuvan saaneen vastaanoton huomioon ottaen, uskon palkintojen olevan oikeutettuja. Huh, tulipas pitkä virke.

Lincoln

Kaksi voittoa; paras tuotantosuunnittelu, paras miespääosa

Itse en Lincolnista kauheasti välittänyt, melko perinteistä jenkkiläistä pukudraama. Daniel Day-Lewis on mahtava näyttelijä, mutta Lincoln hahmona niin ikoninen, ettei edes Day-Lewisin kaltainen tunnenäyttelijä saa hahmosta paljoa irti.

Skyfall

Kaksi voittoa; paras äänieditointi, paras alkuperäinen kappalle

Skyfallia en ole nähnyt, mutta se biisi on ihan jees.

Django Unchined

Kaksi voittoa; paras alkuperäinen käsikirjoitus, paras miessivuosa

Christoph Waltz, fuck yeah! Tämä saksalainen veitikka onnistui luikertemaan minun ja monen muun sydämmiin jo Kunniattomissa Paskiaisissa. Miehen viehätys ei ole kadonnut minnekään ja palkinto on ennemän kuin ansaittu.
Käsikirjoitus ei elokuvassa ollut mikään elämää suurempi, vertauskuvilla ja muilla täytetty kryptinen viesti, vaan taattua Tarantino laatua. Hyvää dialogia ja maittavia juonenkäänteitä. Mitä muuta voisi kaivata.

Kiitos ja anteeksi

Haluaisin käydä katsomassa Wreck-it Ralphin, mutta onko tosiaan niin, että Finnkino esittää originaalikielellä ainoastaan ilman tekstitystä? Haluaisin ehdottomasti nähdä elokuvan englanniksi, mutten ala täysihintaista lippua maksamaan, jos en saa tekstityksiä mukana. Jos tämä pitää paikkansa, niin on kyllä erittäin typerästi tehty. En ainakaan itse löytänyt Finnkinon sivuilta tekstitysversiota.

Kappas ei tosiaan näytä olevan orginaalia tekstityksellä. Todella outoa.

Ei tuolla Oscareissa mitään suurempia vääryyksiä tosiaan tällä kertaa koettu. Yllätyksenä tuli ehkä se miten vähän Lincoln lopulta pystejä keräsikään, mutta tuskin Spielberg tuosta sen kummemmin masentuu. Piin Elämä pitää ehdottomasti jossain välissä katsella, mutta Unelmien Pelikirja alkoi myös kummasti kiinnostaa. Kenties koska Jennifer...

Anne Hathawaylle ja Waltzille palkinto tosiaan, molemmat upeita näyttelijöitä. Ihan mielellään tuon gaalan olisi suoranakin katsellut, mutta kouluun oli aamulla raahauduttava, niin tyydyin katsomaan jälkilähetyksen. Aina tykännyt tuollaisista juhlista kun siellä nättejä mekkojakin :3.

Tänä vuonna en Oscareita jaksanut töllätä mutta mitä voittajista katsoin niin en varmaan paljoa missannut. Argon "best picture" voitto yllätti minut. Kyseisen pätkän tuossa tänään viimein katselin ja ihan mainio se oli. Huonommallekkin olisi pysti voinut mennä. Oma suosikki tuossa sarjassa olisi ollu Django mutta se on vain niin ettei nuin väkivaltainen leffa vaan pysty tuota pystiä viemään. Muuten kylläkin se vei juuri oikeat palkinnot kuten odotinkin.

Isoin "moka" mitä nuista palkinnoista tulee mieleen on se että Brave vei vuoden animaatio Oscarin. ParaNorman oli omaan makuun aivan helvetisti parempi sekä Frankenweenie oli myös mainio, kumpikin Braven keskinkertaisuutta hienompia leffoja kaikella tavalla. Brave ei ollut huono, sitä hieman odottelinkin ja ensi-illassa käväsin mutta valitettavasti se osottautui hyvin tyypilliseksi Disney leffaksi josta uupui se "Pixar-laatu".

Monsters University - Trailer 2

Hemmetin hauskalta näyttää. Alkuperäinen Monsterit Oy hitsin hauska elokuva, eikä tämä esiosa näytä olevan millään muotoa eri maata. Parissa kohdassa sai jo tuossa trailerin kohdalla nauraa ihan ääneenkin, mikä tietenkin hyvä merkki. Mielenkiintoista muutenkin nähdä millaisen kuvauksen collegessa opiskelusta Pixar kehittelee. Pääni laitan pantiksi siitä, että TS:n Andy saa jonkin easter eggin, koska collegessa kaveri nykyään opiskelee.

Kunhan vain ei ole liian pelottava tuo elokuva. Monstereita, hui sentään.

The Last Standin käväsin tuossa äskettäin katsomassa. Kovalla innolla leffaa odotin koska tämä on Arnoldin oikea paluu kankaille vuosien jälkeen. Mitä mieltä sitten itse leffasta olin? Ihan okei. Mitä olin lätäkön toiselta puolelta kuullut niin kyseessä ei todellakaan olisi mikään mestariteos. Ja näinhän asia oli. Leffa oli aika vakio äksöni jossa oli jokunen oikeasti kova kohta muttei onneksi yhtään semmoista joka laittaisi aikuisen miehen tunkemaan meloneita perseeseen (eli huonoja). Isolta osalta hyvin peruskauraa jos on nähnyt yhden jos toisenkin genren pätkän.

Pääasiallinen asia jota leffalta halusin oli: Arnold laittaisi pahoja jätkiä turpiin ja palasiksi. Tätä elokuvassa oli ja näin olin tyytyväinen. Arskan seuraava leffa on The Tomb jossa myös Stallone on mukana. Toivottavasti olisi pikkasen äijempi paketti kuin tämä. Last Standiä kuitenkin suosittelen lämmöllä Arnold faneille.

Lainaus käyttäjältä jolle95+

Haluaisin käydä katsomassa Wreck-it Ralphin, mutta onko tosiaan niin, että Finnkino esittää originaalikielellä ainoastaan ilman tekstitystä? Haluaisin ehdottomasti nähdä elokuvan englanniksi, mutten ala täysihintaista lippua maksamaan, jos en saa tekstityksiä mukana. Jos tämä pitää paikkansa, niin on kyllä erittäin typerästi tehty. En ainakaan itse löytänyt Finnkinon sivuilta tekstitysversiota.

Tietää huonoa alkuperäiskielisille animaatioille suomessa. Tällä tavalla finnkino saa näppärästi noiden originaalien katsojamäärät tiputettua, jonka jälkeen onkin sitten helppo sanoa, että kysyntää ei ole. Voivat siis jatkossa säästää ja näyttää pelkästään dubattuja versioita. Ovelaa!

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Monsters University - Trailer 2

:D Täytyy varmaan mennä kaivamaan Monsterit OY VHS kaapin perältä. Vaikuttaa hyvälle, vaikka tuntuikin vähän oudolta kun eivät suomea solkanneet.

Aiheesta hieman synkempään. Tuli eilen katsottua Dredd ja todella yllätys oli! Tajuttoman kova leffa, missä kaikki hyvät toimintaelokuvan ainekset: badass hahmo, one-linerit, hidastuksia, (pystyin kuvittelemaan että olisi ollut aika namia katsottavaa 3D:nä) ei kummoinen juoni, väkivaltaa jne. Joskus sitä täällä muistaakseni hehkutettiinkin, eikä todellakaan suotta. Viime vuoden paras toimintaelokuva.
Expendables 2... pyh, kuka sitä kaipaa?

Kick-ass 2 traileri
Hell yeah. Siinä on kesän kovin leffa. Tuon voisi mennä teatteriin jopa katsomaan. Kunhan on superpäivä. Minä en täyttä hintaa leffalipusta maksa.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Kick-ass 2 traileri
Hell yeah. Siinä on kesän kovin leffa. Tuon voisi mennä teatteriin jopa katsomaan. Kunhan on superpäivä. Minä en täyttä hintaa leffalipusta maksa.

Mutta yli satasen värikkäistä pikkuleluista...

Se on eri juttu. Leffalippu on 9e normisti ellei ole jo enemmän ja sillä näkee tuon leffan yhden kerran ja samalla tuo hinta on puolet uutuus blu-raysta jonka saa katsoa niin monta kertaa kuin haluaa.

Pelejä ja figuureita voin ihastella joka päivä. Esim vieläkin jaksan ihastella kuinka upea tuo halo 4 boxi on. Money well spent minun mielestäni vaikka ei sille mitään oikeaa tarvetta ollutkaan.
Kaikki on suhteellista.

Lisäksi teatterissa on aina joku joka pilaa sen katselun. Minua vituttaa jo se jos kuulen edes jotain kuiskintaa hiljaisemmissa kohdissa. Siellä ollaan katsomassa leffaa eikä puhumassa. Puhukoot leffan jälkeen kuten minäkin teen.

Lisätään tuohon vielä se, että minulla toimii surround paremmin omassa kämpässä kuin porin promen teatterissa ja otan sieltä aina paikan niin keskeltä kuin mahdollista. Joskus siellä oli muutenkin äänet ihan perseellään. Muistan vieläkin kun kävin katsomassa dark knightin ja äänet oli niin perseestä, että oikein vitutti. Seuraavana päivänä waretin netistä jonkun paskan kameralla kuvatun version ja siinäkin oli paremmat äänet.

EDIT: Tänään pitäisi facebook tiedotteen mukaan netflixista löytyä iron sky directors cut joka on 20 minsaa pitempi.
Itsehän tykkäsin leffasta paljonkin joten tuo on pakko tsekata. Tosin minusta pituus oli juuri sopiva ekä sitä avaruus taistelua olisi kaivattu yhtään lisää vaikka komealta näyttikin. Saas nähdä mitä kaikkea tässä on lisätty.

Tänään tuli käytyä tiirailemassa Mahtava Oz 3d:nä ja elokuva oli todella hyvä, pääosan esittäjäksi olisi mielummin mielestäni sopinut Jared Leto tai Johnny Depp. Muuten näyttelijät oli hyvin valittu. 3d efekti oli erittäin hienosti toteutettu ja alun mustavalkoisena kuvatut kohtat toimivat erittäin hyvin. Maisemat oli erittäin komeat ja juoni liikkui erittäin joutuisasti pieni pitkä veteisiä hetkiä löytyi mutta ne eivät häirinneet. Eli siis kaikin puolin mainio elokuva tähtiä tälle antaisin 5/5

Katoin viimesen Twilightin just äsken. En tiedä kyllä miksi. Onneks sille voi tehdä näin.

http://www.tutkain.fi/1/?Article/Kirvest%C3%A4+vampyyreille%21/83

Lainaus käyttäjältä vihtori666

Katoin viimesen Twilightin just äsken. En tiedä kyllä miksi. Onneks sille voi tehdä näin.

http://www.tutkain.fi/1/?Article/Kirvest%C3%A4+vampyyreille%21/83

Twilightin dissaaminen on vähän sama asia, kuin pukea päälle naisten alushousut ja valittaa etteivät ne ole mukavat. Jos ei kuulu kohderyhmään, niin on turha katsoa ja jos ei katso, ei voi haukkua.

Twilight on kohderyhmälleen, sama kuin toimintaelokuvat on monille miehille. Ei elokuvaa mennä katsomaan sen juonen tai mestarillisen ohjauksen takia, vaan yleisen fiiliksen. Siinä missä toimintaleffoissa kyse on kauniista naisista, isoista aseista ja huikeista räjähdyksistä, niin Twilightissa nämä asiat korvaa juustoinen melodraama, "samaistuttava" päähahmo ja tämä.

Olen katsonut kaikki Twilightit sitä uusinta lukuunottamatta, eikä edes vituta. Ihan hassuja hupsuttelujahan noi on kun ei turhan tosissaan niitä ota. Enkä todellakaan kuulu kohderyhmään, mut ei se haittaa. Olen mieleltäni hieman kieroutunut.

TheCpp0 (ei varmistettu)
Käyttäjän Anonymous kuva

Vähän jälkijunassa menen taas leffojen maailmassa, mutta haitanneeko tuo. Eilen istuin takamus penkissä niin kauan että sain katsottua Viisi Legendaa. Olin kuullut siitä pelkkää hyvää ja joitain kuviakin nähnyt kyseisestä pätkästä, joten pitihän se lapsellisten leffojen ystävänä katsoa. Häytyy sanoa että oli kyllä nättiä katsottavaa! Kuvittelin ensin päähahmojen (pakkasukosta, joulupukista, hammakeijusta, nukkumatista ja pääsiäspupusta puhuten) olevan kasuaaleja tylsiä hahmoja jotka vain pelastavat lasten maailman, mutta toisin käivi. Vähään aikaan en ole tykästynyt piirrettyihin hahmoihin, mutta edellä mainittu poppoo kyllä löysi tiensä sydämeeni :) Aivan ihana leffa ja tekisi mieli kyllä katsoa uudestaan.

Vähän kehnommin arvosteltu The Losersin kahlasin läpi pari viikkoa takaperin. Leffa perustuu samannimiseen sarjakuvaan jota en ole lukenut, joten seuraavaa mielipidettäni en perusta siihen. Jensen on ihana, toimintaa riitti mukavasti mutta juoni oli outo, 3½ / 5 voisin kattoa uudestaan. . .

Seuraavana leffalistassa ollee Iron Sky ja Paranormal Activity 4 (jota en kyllä uskalla katsoa yksin, oli sitten kuinka huumoripitoinen joidenkin mielestä. . . ) .

Tuli muutama päivä sitten katsottua omasta mielestäni paras kotimainen elokuva "Mitä meistä tuli". Ihan vahingossa tuli ensin elokuvan making of vastaan ja sen katsottuani halusinkin katsoa itse elokuvan. Yleensä vihaan kotimaisia elokuvia, mutta tämä oli todella loistava pätkä pienestä budjetista ja harrastelijanäyttelijöistä huolimatta. Hyvää saa näköjään joskus hieman halvemmallakin. Kannattaa katsoa kyseinen elokuva! Löytyy ainakin youtubesta, mistä sen itsekin katsoin. Pitäisi tässä jossakin kohtaa katsoa saman porukan aikaisempi elokuva "Graffiti meissä".

Dark knight rises

Aiemmin sanoin, että tämä oli ihan keskinkertainen. Ostin kuitenkin ihan vaan sen takia koska tämä on osa trilogiaa ja ne kaksi aiempaakin jo hyllystä löytyy. Ei voi sanoa kuin, että onneksi ostin ja katsoin vielä toisen kerran sillä nyt pidin leffaa todella hyvänä ja Bane oli mielestäni myös erittäin hyvä hahmo. Viimeksi pidin Banea ihan paskana, mutta kai se johtui siitä kun kokoajan vähintään alitajuisesti vertasi tätä jatkuvasti dark knightiin ja jokeriin joka oli todella loistava.

Myös blu-rayn extrat oli hyvät ja tuli katsottua kaikki kerralla. Paitsi ne kuva galleriat. Niitä en katso ikinä mistään leffasta.

Tuli katsottua a capella -elokuva Pitch Perfect. Pakko kyllä kehua. Nämä tämän tyyliset elokuvat ja tv-sarjat ovat minun guilty pleasure. En varsinaisesti kuuntele popmusiikkia, mutta silti halusin välttämättä nähdä Pitch Perfectin. Tosin voi osittain johtua pääosan esittäjästä Anna Kendrickistä <3.

Elokuva kertoo collegen a capella ryhmistä ja niiden välisestä kilpailusta. Kuulostaa erittäin hyvältä, tiedän, mutta elokuvan juoni jaksaa kiinnostaa koko elokuvan läpi vaikkakin se on välillä ennalta-arvattava ja laulukohtaukset ovat erittäin hyvin toteuttetuja, joita on mukava kuunnella ja katsoa. Rebel Wilsonin hahmo Fat Amy varastaa monessakin kohtauksessa shown ja Anna Kendrick on loistava ja erittäin hyvännäköinen, joten sekin miellytti. Jokaisella sivuhahmollakin on oma persoonallisuutensa eivätkä unohdu vain taustalle.

Suosittelen elokuvaa ihmisille, jotka pitävät ylipäätänsä musiikkielokuvista ja sietävät edes jossain määrin poppia. Tai voihan elokuvan läpi sinnitellä katselemalla vain niitä muutamaa kaunista naista jotka ruudulla pyörivät.

Koulussa tuli katsastettua sellainen tekele, kuin The Intouchables. Laatu tekele Ranskan maalta. Yllätti aivan totaalisesti. Elokuvan alku oli hiukan, mjäh, mutta kun elokuvasssa palataan hiukan ajassa taakse päin, alkaa elokuva kunnolla. Leffa ei ollut lainkaan kliseinen, ja tajusinkin vasta sen katsomisen jälkeen kuinka toimivaksi tämä elokuvan teki.

5/5 Katsokaa!

F1 aiheisenRush elokuvan trailer:

http://www.youtube.com/watch?v=Kiii1ERd_0Q

F1-fanina tämä kyllä herätti kiinnostuksen. Elokuva siis sijoittuu vuoteen 1976, sen ajan parhaimpien kuljettajien Niki Laudan ja James Huntin väliseen kisailuun, jos se ei jollekin trailerista käynyt ilmi. Nurburingin Nordschliffen legendaarisella radalla Lauda ajoi ulos ja lähes paloi autoonsa, mutta palasi vielä takaisin auton rattiin kuukausi onnettomuuden jälkeen ja hävisi mestaruuden vain pisteellä Huntille.

Chris Hemsworth näyttelee James Hunttia ja Niki Laudan roolissa nähdään Daniel Daniel Brühl. Suomalaisväriäkin leffassa nähdään, Lontoossa asuva näyttelijä Antti Hakala nähdään pienessä sivuroolissa.

Lainaus käyttäjältä Balnazzard

F1 aiheisenRush elokuvan trailer:

http://www.youtube.com/watch?v=Kiii1ERd_0Q

F1-fanina tämä kyllä herätti kiinnostuksen. Elokuva siis sijoittuu vuoteen 1976, sen ajan parhaimpien kuljettajien Niki Laudan ja James Huntin väliseen kisailuun, jos se ei jollekin trailerista käynyt ilmi. Nurburingin Nordschliffen legendaarisella radalla Lauda ajoi ulos ja lähes paloi autoonsa, mutta palasi vielä takaisin auton rattiin kuukausi onnettomuuden jälkeen ja hävisi mestaruuden vain pisteellä Huntille.

Chris Hemsworth näyttelee James Hunttia ja Niki Laudan roolissa nähdään Daniel Daniel Brühl. Suomalaisväriäkin leffassa nähdään, Lontoossa asuva näyttelijä Antti Hakala nähdään pienessä sivuroolissa.

Aika puskista tuli kun en ole elokuvasta kuullutkaan. Kyllä tuo varmasti Formuloista pitäville passaa ja tarjoaa paljon hyvää, mutta kyseiseen moottoriurheiluun tutustumattomille jää varmaan aika ontoksi. Pitääkin pitää kiikarissa jos teatteriin vallan tuon takia vaivautuisi.

Viikonloppuna olisi tarkoitus katsastaa tuo Cruisen Tompan uusin, eli Oblivion. Mitään odotuksia ei ole, mutta katsotaan nyt onko tuo mistään kotoisin. Saa ainakin aloitettua tuon kesäleffojen putken. Ihan kivoja eläviä kuvia tulossa taas kesällä, vaikka viime vuoden Avengersien ja Batmanin tasolle tuskin päästään.

Tomppa Kruisen uusin eli Oblivion tuli tsiikattua ihan teatterissa asti ja aika positiivisen kuvan jätti. Odottelin jotain "ihan ok":n ja "tyydyttävän" välissä olevaa pätkää, mutta paljon parempihan tuo oli.

Parasta tuossa leffassa helposti juoni ja etenkin nuo pari tvistiä mitkä sekoittivat pakkaa kivasti. Aluksi tuota voisi luulla ihan tavalliseksi räimeeksi, mutta onneksi pinnan alta paljastuu pikkuhiljaa paljon enemmän. Hemmetin komea tuo leffa ainakin oli. Sodan jälkeinen maapallo oli järjettömän nätti ja tätä komeutta tuki paikoitellen nerokas musiikkiraita. Mass Effect 3:n runneltu maapallo oli jatkuvasti mielessä ja jokainen pelin pelannut huomaa varmasti yhteyden jos elokuvan katselee.

Näyttelijöistäkään ei oikein voi pahaa sanoa. Cruise toimii tuollaisissa maailmanpelastajan rooleissa todella hyvin, eikä tämä kerta ole poikkeus. Morgan Freeman tekee jälleen jumalaisen kovaa jälkeä, mutta eniten mieleen jäi GoT:sta tutuksi tullut Nikolaj Coster-Waldau. Pienehkö sivuroolihan tuo vain oli, mutta kivasti kaveri silti vetää.

[spoiler]Tarinasta sen verran, että pariin kertaan oli leuka oikeasti lattiassa. Parasta oli kun tajusi pikkuisen ennen paljastusta, että TET onkin tarinan pahis. Hienoja pieniä vinkkejä siihen annettiin koko leffan ajan dialogissa ja hahmojen käytöksessä, mutta ei tuota ihan heti mielestäni näe. Cruisen kloonin ilmestyessä kuvioon meinasi mennä sormi suuhun, mutta onneksi kaikki selitettiin lopuksi hyvin eikä jätetty mitään pimentoon.[/spoiler]

Tykkäsin Oblivionista todella paljon, joten hyvin tuota voi suositella kaikille scifin ystäville. Hieno vuosi tulossa avaruuden ystäville kun Elysium ja uusi Star Trekki saadaan vielä teatterihin. Oblivionilla kuitenkin hyvä aloittaa kesäleffaputki.

3,5/5