Darksiders / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Darksiders

Peli joka mullisti minun maailmani ja jonka kakkososa on aivan nurkan takana. Kumma kun tälle ei kukaan omaa ketjua ollut värkännyt.

Peliä pelaamattomille tiedoksi niin kyseessä on Vigilin tekemä seikkailupeli joka yhdistää Zeldamaisia puzzleja God of Warimaiseen mätkintään, ja tekee sen vieläpä helkkarin hyvin. Peli sijoittuu maailmanlopun miljööseen jossa ihmiskunta on pyyhitty pois maailmankartalta ja enkelit, sekä demonit mittelevät keskenään maapallon herruudesta. Päähahmona häärää itse Sota joka on lavastettu ihmiskunnan tuhoajaksi ja on näin velvoitettu puhdistamaan maineensa etsimällä se oikea syyllinen. Matkalla syylliselle sitten hakataan palasiksi niin enkeleitä kuin demonejakin ja ratkotaan aivopähkinöitä luolastoissa niin hookshotin kuin bumeranginkin voimin.

Mutta se ykkösosasta. Kakkosta haluan täällä hypettää ja toivon tuovani pelin esille myös niille jotka eivät ole siihen aiemmin törmänneet. Darksiders 2 on omalla kohdalla eniten koskaan odottamani peli ja varmasti tämän vuoden kovimpia nimikkeitä toimintapelien puolella. Peli tekee sen mitä moni muu ei uskalla ja uudistaa konseptia heti hiukan rankemmalla kädellä, viskaten esimerkiksi vanhan päähenkilön sivuun ja ottamalla sankarikseen sellaisen herran kuin Kuolema. Myös pelimekaniikka muuttuu raskaasta mättämisestä hiukan atleettisempaan suuntaan Kuoleman ollessa selvästi notkeampi kaveri.
Kakkososaan tulee myös paljon roolipelielementtejä vihollisilta tippuvan kaman, sekä Herra Viikatemiehen kustomoitavuuden muodossa. Tippuva lootti vaikuttaa suuresti Kuoleman ulkonäköön, mutta myös attribuutteihin, eli vahvat Diablo vibat on messissä. Kuolemaa saa myös kykypuun avulla suunnata haluamaansa suuntaan, esimerkiksi jonkun asteiseksi loitsijaksi.
Peliin on myös luvattu ykkösosaa reilusti suurempi maailma, vähemmän kaavamaista luolastoromppausta sekä selvästi vuorovaikutteisempi juoni. Kaikki on siis paketissa täydellistä peliä halajaville. Kesällä se sitten nähdään mihin tämän meriitit yltävät

PS. Olen muuten ikuisesti katkera Pelaajan Darksidersille antamalle 6/10 arvosanalle. Yleensä olen pystynyt nielemään erimielisyydet arvosteluissa, mutta Puha kyllä päätti lytätä pelin keskinkertaisuuden suohon ihan aiheetta. Se että peli lainaa muilta peleiltä ja yhdistelee ne taivaalliseksi kombinaatioksi on kaikkea muuta kuin keskinkertaista pelisuunnittelua!

Itse ohitin tämän kun se julkaistiin, mutta nyt, vähän ennen jatko-osaa alkoi tämä taas kiinnostaa. Katselin vähän nettikauppoja ja huomasin tämän olevan melko halvalla myynnissä, mutta kannattaako tämä ostaa konsolille (X360) vaiko PC:lle, jolle se olisi hitusen halvempi?

Itse olen peliä pelannut PC: llä ja PS3: lla, ja tällaiset pelit kuuluu IMO pelata ohjaimella, joten itse hankkisin ehdottomasti Xboxille.

Ensimmäinen Darksiders on kyllä huomattavan ala-arvostettu tapaus.
Hyvä ja viihdyttävä peli. Jäi julkaisussa Bayonettan jalkoihin, vaikka eivät ihan samalla viivalla olekkaan. Tuohon vastakkainasetteluun jos palaa niin itse rankkaisin Darksidersin Bayonettaa paremmaksi.

Kakkososaa ei ole tullut juurikaan odoteltua, mutta varmasti jossain vaiheessa tulee hankittua. Itse tykästyin ensimmäisen osan päähenkilöön ja noihin enkeleihin ja demoneihin. Kakkososan sankari näyttää ehkäpä liikaa Skeletorilta ja jotain previkan perusteella loisti enkelitkin poissaolollaan.

Mutta eipä siinä. Eiköhän sieltä ole ihan hyvää tiedossa.

Lainaus käyttäjältä nurmihe+

Itse ohitin tämän kun se julkaistiin, mutta nyt, vähän ennen jatko-osaa alkoi tämä taas kiinnostaa. Katselin vähän nettikauppoja ja huomasin tämän olevan melko halvalla myynnissä, mutta kannattaako tämä ostaa konsolille (X360) vaiko PC:lle, jolle se olisi hitusen halvempi?

Jos löytyy padi, niin pc:lle. Xbox versio kärsi ainakin julkaisussa screen tearingista ja ruudunpäivitysongelmista. Itse en ole vielä varsinaista peliä pelannut, mutta demossa nuo eivät muodostuneet häiritseviksi, vaikka "repiminen" olikin huomattavaa. PC:llä ei tietääkseni ole isompia probleemoja. Kannattaa ladata demo Livestä ja kokeilla, jos boksilla peluu kiinnostaa.

On jo pitkään pitänyt ostaa eka osa, mutta aina on tullut kaikkea "tärkeämpää" eteen, mutta nyt kun kakkososa on nurkan takana niin pitää ostaa se eka osa ennen toista osaa. Demoa olen olen nähkääs pelannut ja pidin aivan hitsisti. Seikkailu kelpaa aina ja vielä kun mukana on oletettavasti rope-elementtejä hahmonkehityksen muodossa, niin kyseessähän on selvä hitti.

Ihan mukavasti yllätti tuo ensimmäinen, pelasin sen jossain Dante's Infernon jälkimainingeissa ja jäi sen verran eritteen maku suuhun että pelkäsin samanlaista rimanalitusta. Ihan viihdyttävä peli, jostain syystä tullut pelattua sitä tosi huonosti ja lopusta on vieläkin vähän kesken vaikka toi on mulla ollut reilun vuoden tuolla kaapissa. En oikeen tiedä miksi kun se on tosiaan aika kiva. Vois varmaan ennen kakkososaa viimeistellä.

Ensimmäinen Darksiders tuli viime keväänä hankittua pleikalle ja sitä aloittelin aikoinaan pikkaisen. Tuolloin pelistä jäi alun perusteella melko keskinkertaiset fiilikset ja muutenkin oli peli-into katoamaan päin.

Päätin nyt jokunen päivä sitten, että voisihan tuolle antaa uuden yrityksen ennen jatko-osan hankinnan harkitsemista ja jatkaa siitä mihin jäätiin, kohti ensimmäistä luolaa siis. Kannatti kuitenkin antaa tämä mahdollisuus, sillä pelihän osoittautukin oikein mainioksi peliksi jo alusta saakka. Pienet puzzlet ja varsinkin pomotaistelut ovat olleet todella hauskoja, vaikka vain Tiamat neljästä Valitusta pisti koville. n. 16 pelituntia nyt takana ja Black Towerissa ollaan. Tähän paikkaan asti peli on siis ollut viihdyttävä, kunnes pääsee kyseiseen paikkaan. Homman nimihän on se, että eräs henkilö täytyy vapauttaa säteiden avulla, mitkä saadaan lukuisten hermojaraastavien ja pitkien puzzlien jälkeen. Itse hakemassa kolmatta sädettä, ja toivoin aikoja sitten homman olevan ohi, mutta ei niin ei. Olen kyllä valmis tiputtamaan arvosanan ainakin numerolla tämän Black Towerin takia. Pelistä löytyy myös muita hieman rasittavia juttuja, kuten Sodan heikko kestävyys sekä toimintojen huono totteleminen.
Nyt kysynkin Darksiders 2:n pelaajilta, onko edellämainittuja juttuja kuinka paljon kehitetty ja totteleeko Kuolema paremmin napinpainalluksia? Ja onko peli yleisestikkin parempi kuin edeltäjänsä?

Lainaus käyttäjältä ZaleraFF+

Sodan heikko kestävyys

Tuo harmitti minuakin äärimmäisen harvinaisten enudroppien takia. Stoneskin -spessu auttaa paljon ja +6 kestokristallilla alkaa olla tarpeeksi pelivaraa, eikä minulle tullut turpaan mahdottoman monta kertaa pelin aikana. Portaalipelleily on ehdottomasti kuivin osuus.

Kakkosessa ei ole ainakaan enempää kestoa, mutta Kuolema on arvioiden mukaan huomattavasti ketterämpi kaveri. Voin skriivata jotain tarkempaa, jos pääsen siirtymään Metroid Primestä hyllyssä odottavaan D2:een viikonloppuna. Muutaman viikon väli ensimmäisestä näemmä riittikin mielenkiinnon nostamiseen.

E:

Lainaus käyttäjältä Malarkey+

Toisaalta taas pelin löysempi rakenne saa aikaan sen, että tässä ei ole (ainakaan toistaiseksi ollut) samanlaista etenemisen meininkiä kuin ykkösessä.

Apua... Minulla on tunnetusti suuria ongelmia avoimen maailman pelien kanssa, joten täytyy toivoa, että tästä löytyy tarvittava eteenpäin vievä "draivi". Eivätkös ympäristöt kuitenkin avaudu samaan malliin kuin ykkösessä vai voiko pääkartalla seikkailla miten lystää?

Millä vaikeusasteella muuten pelaat? Tekisi mieli aloittaa suoraan vaikeimmalla, jos peli on samaa tasoa kuin edeltäjänsä.

Lainaus käyttäjältä ZaleraFF+

Nyt kysynkin Darksiders 2:n pelaajilta, onko edellämainittuja juttuja kuinka paljon kehitetty ja totteleeko Kuolema paremmin napinpainalluksia? Ja onko peli yleisestikkin parempi kuin edeltäjänsä?

Darksiders 2 on kyllä minusta hyvin erilainen kuin ykkönen. Ehkä suurin yksittäinen ero on siinä, että kakkosen maailma tuntuu todella paljon isommalta ja vapaammalta. Sivutehtäviä ja aarteiden keräilyä riittää, ja vapaa tutkiskelu on suuremmassa osassa. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta peliin saa nyt upotettua aivan pirusti aikaa, ja isoon maailmaan on helppo uppoutua ja sitä on hauska tutkia. Toisaalta taas pelin löysempi rakenne saa aikaan sen, että tässä ei ole (ainakaan toistaiseksi ollut) samanlaista etenemisen meininkiä kuin ykkösessä.

Ja mitä nyt hahmoihin tulee, niin ne ovat ihan siistejä ja hyvin näyteltyjä, mutta jotenkin ne eivät vaan tunnu yhtä merkityksellisiltä kuin ykkösessä. Ykösessä hahmot tuntuivat tärkeiltä (Abaddon, Azrael, Ulthane, Uriel, The Watcher, Samael...) ja Sodan kohtaamiset näiden kanssa olivat aina jännittäviä. Kakkosessa taas Kuolemalla on oma päämääränsä ja hän tarvitsee muiden apua edetäkseen seuraavaan paikkaan. Toivottavasti tämä muuttuu, kun etenen pelissä pidemmälle.

Ja sitten siitä taistelusta ja puzzleista. Ainakin minulla on lähes kokoajan 5 Health Potionia jäljellä (maksimimäärä), eikä (myöskään pomo-)taisteluissa ole juurikaan haastetta. Eli ainakaan Kuolema ei kuole turhan helposti (käytän tosin dodgea aika paljon). Taisteluissa keskityn käyttämään mahdollisimman paljon erilaisia komboja, mikä on mielestäni hauskaa. Hahmonkehityksessä olen panostanut taikuuteen, jotta voin summonnata itselleni taistelukaveriksi pari ghoulia sekä muutaman varisparven. Niin, ja Kuolema tottelee nappeja ihan hyvin, en ole huomannut siinä ongelmia.

Puzzlet ovat minusta paljon mukavampia tässä kuin ykkösessä. Aina välillä tulee jokin uusi keino, millä ongelmia ratkaistaan, ja sitä käytetään sitten jonkin aikaa, kunnes on taas uuden keinon aika. Parhaissa puzzleissa pitää tietenkin käyttää useita keinoja. Vaihtelua on ollut aika hyvin, ja haastavuus on juuri sopiva. Kertaakaan ei ole alkanut vielä ärsyttää. Itse asiassa tämä peli saa minut toisinaan tuntemaan itseni aika fiksuksi. :P Portal gunia en ole vielä saanut, mutta sitäkin pitää ilmeiseisti jossain vaiheessa käyttää. Siitä olen samaa mieltä, että Black Tower oli ykösen ylivoimaisesti tylsin osuus. Tässä ei vielä ole ollut merkkejä sellaisesta puurtamisesta. Kaikki pelin osiot ovat olleet aikalailla sopivan mittaisia.

Mutta tosiaan, onko peli yleisesti ottaen parempi kuin ykkönen... Joo. Kyllä tässä on paljon hienommat ympäristöt ja hahmonkehitysmahdollisuudet, sekä tietenkin lootaamista ja varusteiden kanssa kikkailua, että niiden perusteella menee jo ohi. Ja tietenkin iso maailma ja paljon pidempi tarina. Juoni ja hahmot eivät ole toistaiseksi temmanneet mukaansa niinkuin ykkönen (huom. ei niissä mitään vikaa ole), mutta uskoisin, että ne vain paranevat loppua kohti. Pistän sitten lisää viestiä kunhan olen taas edennyt jonkin verran tarinassa.

PS. Ketteryytensä ansiosta Kuolemalla on paljon kivempaa kiipeillä ja juoksennella pitkin seiniä (mitä tässä pelissä tehdään paljon), kuin Sodalla.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Apua... Minulla on tunnetusti suuria ongelmia avoimen maailman pelien kanssa, joten täytyy toivoa, että tästä löytyy tarvittava eteenpäin vievä "draivi". Eivätkös ympäristöt kuitenkin avaudu samaan malliin kuin ykkösessä vai voiko pääkartalla seikkailla miten lystää?

Joo ei tässä ihan joka paikkaan suorilta pääse, vaan aina käydään tutkiskelemassa jotain uutta mestaa. Mutta itsehän olen sellainen perfektionisti ja pakkomielteinen tutkija, että vaikka tietäisin seuraavan määränpään, niin minun on pakko käydä matkan varrella tsekkaamassa jokainen mahdollinen kolo. :D Olenkin monesti yrittänyt mennä ennen aikojani jonnekin paikkaan, minne on päässyt vasta myöhemmin. Tämä sama juttu "vaivaa" minua myös sisätiloissa. Minun täytyy systemaattisesti tutkia jokainen nurkka ja kaikki mahdolliset aarrearkkujen piilopaikat... Tämä on todella suuri osasyy siihen, että olen pelannut jo reippaasti yli 10h [edit: n. 13h], enkä koe edenneeni vielä erityisen pitkälle tarinassa.

Eli jos olet sellainen pelaaja, joka pystyy vaan etenemään määrätietoisesti main questin mukaan paikasta A paikkaan B, niin läpäiset varmaan pelin siinä ajassa, kun minä mietin, kumman armorin puen päälleni - sen, jolla saa enemmän expaa ja rahaa, vai sen, jossa on paremmat defense ja resistance -arvot... :D

Mutta tosiaan, laitan lisää viestiä kunhan etenen... Kenties tarina yltyy niin kiinnostavaksi, että on pakko vain mennä eteenpäin.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Millä vaikeusasteella muuten pelaat? Tekisi mieli aloittaa suoraan vaikeimmalla, jos peli on samaa tasoa kuin edeltäjänsä.

Normalilla pelaan. Kantsii varmaan kokeilla suoraan Apocalypticillä, jos siltä tuntuu. Itse pelaan sen verran vähän kuitenkin hack'n'slashejä, etten uskaltanut. Ykösessä keräsin muistaakseni Normalilla sen ihme superarmorin, jonka sitten sai mukaan Apocalyptic-läpipeluulle... Eihän siinä mitään järkeä ollut, vihollisen iskut olivat kuin mäkäränpuremia. Tässä ei tietääkseni ole sellaista armoria, mutta New Game + taitaa löytyä.

Mutta pitää vielä sanoa, että vaikka itse juoni ja hahmot eivät ole vielä erityisemmin sytyttäneet, niin pelissä on kyllä todellakin fiilistä. Jesper Kydin soundtrack + todella tunnelmalliset ympäristöt + badass päähahmo = awesome.

Lainaus käyttäjältä Malarkey+

Eli jos olet sellainen pelaaja, joka pystyy vaan etenemään määrätietoisesti main questin mukaan paikasta A paikkaan B, niin läpäiset varmaan pelin siinä ajassa, kun minä mietin, kumman armorin puen päälleni - sen, jolla saa enemmän expaa ja rahaa, vai sen, jossa on paremmat defense ja resistance -arvot... :D

Minäkin nuuskin enemmän tai vähemmän jokaisen nurkan tämän tyyppisissä peleissä, mikä ei toimi lainkaan Skyrimin kaltaisten superlaajojen ja lopulta melko laihojen kokemusten kanssa. Darksiders on onneksi hiukan rajatumpi ja ohjatumpi kokemus, joten se lupaa hyvää jatkon kannalta.

Kiitoksia paljon vain Munk1lle ja Malarkeylle vastauksista. Jonkin verran itelläkin on allergiaa avoimesta maailmasta, mutta tosin esimerkiksi AC-peleistä todella tykkäsin vaikka avointa maailmaa olikin tarjolla. Taidampa vielä ainakin siihen saakka miettiä kakkososan hankintaa, kunnes saan lisää rahaa. Tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä.

E: Ja maistuihan se Skyrimikin oikein hyvältä.

EDIT2: Black Tower onnellisesti ohitse ajat sitten, mutta nyt taas..ei helvetti sentään. Miksi hemmetissä on aivan tahalleen haluttu pidentämään pelin pituutta, eikö tuo hemmetin torni ollut tarpeeksi jo. Meinaan tällä nyt sitä miekan palasten etsimistä. Hyvin on tämä peli kustu totaallisesti tähän loppupuoliskoon, haluan vain itkeä..ei tämä ole enään yhtään hauskaa pelattavaa.

Dodiih, tuli tuossa taas pari-kolme tuntia mätettyä. Hyviä uutisia! Pelin vaikeustaso alkoi kummasti nousta itsestään. Pikku hiljaa alkoi tulla kovempia ja kovempia örkkejä vastaan, ja nyt taistelut ovat juuri sopivan haastavia. Kuolin jopa pari kertaa, kun oli potionit lopussa! Taistelut ovat parhaimmillaan, kun saa kokoajan tosissaan keskittyä, väistellä iskuja nopeasti ja yrittää käyttää omia kykyjään mahdollisimman monipuolisesti ja tappavasti. Kerkesin jo huolestua taisteluiden helppoudesta (tykkäsin ykkösessä combatista erittäin paljon, se oli minusta juuri sopivan haastavaa), mutta ilmeisesti turhaan. Tää alkaa nyt olla juuri sitä adrenaalinintäyteistä darksiderssia, mitä rakastan. Kaikki liikkeet on nyt unlockattu, ja muistan kaikki kombot ja erikoisiskut. Tästä eteenpäin voikin sitten vaan naattia! Myös tänään vastaan tullet bossit olivat paljon mielekkäämpiä kuin aiemmat.

Kaiken kaikkiaan nautin pelistä koko ajan vain enemmän ja enemmän. Lähes kaikki mestat ovat silmäkarkkia, puzzleista saa usein tyydyttävän Heureka! -fiiliksen, kiipeilyssä on meininkiä, uusia kykyjä avautuu juuri sopivalla tahdilla (kerkeää aina oppia edellisen kunnolla), skill treestä avautuu yhä parempia bonuksia ja varusteiden keräily ja parantelu on vaan niin koukuttavaa... I think I are in demz hack'n'slash-rpg paradise.

Varusteista puheen ollen, tajusin tuossa että alkutaipaleen ylihelppous varmaan johtui osittain siitä, että mulla oli noita hyviä ilmaisia DLC-aseita sun muita, jotka olivat huimasti edellä pelin vakioaseita. Oikeastaan vasta tänään on alkanut löytyä pelistä niin hyvää kamaa, että kannatti vaihtaa nuo pois.

Juoni alkaa herätellä pikku hiljaa enemmän kiinnostusta, koska vaikuttaisi siltä, että Deathillä on vielä oman menneisyytensä demoneita kohdattavanaan. Vielä edetään melko hitaasti tarinassa, mutta totta puhuen ei mulla oikeastaan mikään kiire olekaan, nautin pelistä täysin rinnoin. Hiljaa hyvä tulee, I hope.

Ja arvioin tuossa myös uudestaan, mitä tuli sanottua pelin avoimuudesta. Ei tässä nyt oikeasti paljoa sivutehtäviä ole, ainakaan jos fetching questejä ei laske (koska kaikenlaista keräiltävää kyllä riittää). Mutta ympäristöjen koluaminen on kyllä tärkeää, jos haluaa löytää kaikki piilotetut aarteet. Ja aina välillä löytyy perinteiseen tapaan aarrekätköjä, joihin et vielä pääse käsiksi. Niihin pitää palata sitten parempien kykyjen voimin.

Minun makuuni tämä Darksidersin tyyli sopii erittäin hyvin, koska peli on juuri sopivan putkimainen pitääkseen pelaajan oikeilla raiteilla, mutta piilotettuja aarteita ja salaisia paikkoja on kuitenkin sen verran, että ympäristön tarkempi tutkiminen kannattaa aina. Täydellinen sekoitus tarinavetoisuutta ja hiekkalaatikkoa imo. Tämä oli yksi suurimmista ihastuksen aiheista jo ykkösessä.

Lainaus käyttäjältä ZaleraFF+

Miksi hemmetissä on aivan tahalleen haluttu pidentämään pelin pituutta, eikö tuo hemmetin torni ollut tarpeeksi jo. Meinaan tällä nyt sitä miekan palasten etsimistä. Hyvin on tämä peli kustu totaallisesti tähän loppupuoliskoon, haluan vain itkeä..ei tämä ole enään yhtään hauskaa pelattavaa.

Eihän tuossa miekan palasten etsimisessä ole mitään kamalaa kun sen näkee suoraan kartta ruudusta millä alueella ne osat on. Mulla taisi mennä korkeintaan tunti kun ne kaikki oli kerätty.
Ainoa asia josta en tykännyt oli juurikin se portal kikkailu niiden säteiden kanssa. Muuten eka darksiders voitti kaikki pelit joista se oli oikeastaan kaiken lainannut.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Eihän tuossa miekan palasten etsimisessä ole mitään kamalaa kun sen näkee suoraan kartta ruudusta millä alueella ne osat on. Mulla taisi mennä korkeintaan tunti kun ne kaikki oli kerätty.

Ei tuo niinkään olisi muuten haitannut, jos tuo Black Toweri ei olisi ollut niin rasittava kuin se oli. Mutta tuon rasittavuuden jälkeen ei olisi enään halunnut mitään tuon miekan keräilyn tyylistä. Peli meni kuitenkin siinä ilta yhdentoista aikoihin ja kyllä oli todella helpottunut olo.

Noniin! Sain vihdoin pelattua tämän läpi, ja täytyypä sanoa, että huhhuh mikä peli! Syväluotaavampaa ylistystä voi lukea aiemmista viesteistäni, mutta sen verran totean tässä, että jos pidit ykkösestä, niin rakastat tätä! Jos taas epäröit tämän suhteen, koska ykkösessä oli mielestäsi joitain vikoja, niin voit heittää huolet menemään. Ainakin tämän threadin valituksen aiheet pitäisi olla tässä korjattu.

Mutta pakko kuitenkin sanoa sen verran negatiivista, että itse tarinan loppu oli melko antiklimaattinen. Ykkösen lopun kaltaisesta eeppisyydestä oltiin kaukana. Itse asiassa koko loppu tuli loppujen lopuksi (pun intended) aika puun takaa, vähän että "tässäkö se muka oli?". Mutta sai se kyllä odottamaan Darksiders kolmosta innokkaasti, koska sitten se meininki todellakin alkaa... Se sentään tehtiin selväksi... 8)

Eli kokonaisuutena:

- Juoni huomattavasti tylsempi kuin ykkösessä, ei oikein temmannut mukaansa.
+ Muuten peli on täyttä timanttia, ja heikohkosta stoorilainista huolimatta puhdasta nautintoa alusta loppuun asti.

Kolmosen suhteen odotukset ovat erittäin korkealla. Kunhan vaan sitten saataisiin se meininki myös juonen osalta kohdalleen...

Edit: Ehkä se loppu sinällään olisi toiminut ihan hyvin, jos taustalla olisi vaikka alkanut soida eeppistä musiikkia ja viimeisessä välivideossa olisi ollut vähän enemmän tunnetta. Katsoin tuossa huvikseni YouTubesta ykkösen lopun uudestaan, ihan vertailumielessä. Siinäpä loppuhuipennusta kerrakseen..!

Täytyy harmikseni antaa piiiiiitkä miinus. Jälleen kerran käy niin, että kaikki pikkuviat muuttuvat suuremmiksi murheiksi ylimmillä vaikeustasoilla pelatessa. Tässä nimittäin on sorruttu mättöpelien kohtalokkaimpaan syntiin: ruudun ulkopuolelta hyökkääviin vihollisiin. En tuota aiemmin huomannut, mutta Wraithien ilmaannuttua tekee mieli jättää peli kesken. Neljä vihollista käy päälle samanaikaisesti ja toinen niiden hyökkäyksistä on neljän metrin syöksy, joka vie viidenneksen enuista. Alkuanimaatio on selvästi tunnistettava, mutta sehän auttaa paljon, kun vihollinen poseeraa jossain kameran ulottumattomissa.

Dash counter on ajoitukseltaan aivan liian tarkka muuhun mekaniikkaan nähden, puhutaan ilmeisesti muutamasta framesta, eikä summoneistakaan ole juuri apua. Dash cancel, eli hyökkäysanimaation keskeyttäminen väistöllä, tottelee hyvin hämärää logiikkaa, ei toimi läheskään jokaisen kombon kanssa tai sitä ei ole. Miksi laittaa peliin väistösysteemi, jos jotkin perushyökkäykset tuntuvat lukitsevan hahmon paikoilleen? Pelaamiseen on tullut muutenkin taukoa, eikä tämä todellakaan auta. Älkää pelatko Apocalypticillä ainakaan ekalla läpäisyllä.

E: Uskaltauduin takaisin Kuolleiden maahan ja tajusin lopulta myös respecata hahmoni. Selvisi, että summon-puu on täysin turha Apocalypticillä. Hyökkäyskyyvyillä saa enuja nopeammin takaisin, ne tekevät apureita enemmän vahinkoa ja niitä voi spämmätä paremman wrath-palautumisen ansiosta ihan toiseen malliin.

Voiko Reaper-formia muuten kehittää jotenkin? Tuli taas kokeiltua sitä yhdessä pomossa ja osumat olivat säälittäviä normihökkäyksiin verrattuna. Pitäisikö sen skaalautua?

Lainaus käyttäjältä Munkk1

Voiko Reaper-formia muuten kehittää jotenkin? Tuli taas kokeiltua sitä yhdessä pomossa ja osumat olivat säälittäviä normihökkäyksiin verrattuna. Pitäisikö sen skaalautua?

Tuosta Reaper formin kehittämisestä en varma ole mutta itse en löytänyt mahdollisuutta siihen. Muutenkin olen samaa mieltä siitä, että se on aika hyödytön. Olin jopa pettynyt. Ykkösessä muistelisin sen olleen se temppu, joka otettiin aina tiukan paikan tullen käyttöön ja jolla taistelun pystyi kääntämään voitoksi. Nyt se tuntui ihan turhalta. Kyllä on tässä kustu täysin kyseinen muoto kun se niin turhalta tuntuu. Käytin ehkä kahdesti koko kahden (normal + apocalyptic) pelikertani aikana.

Lainaus käyttäjältä zappah

Tuosta Reaper formin kehittämisestä en varma ole mutta itse en löytänyt mahdollisuutta siihen. Muutenkin olen samaa mieltä siitä, että se on aika hyödytön. Olin jopa pettynyt. Ykkösessä muistelisin sen olleen se temppu, joka otettiin aina tiukan paikan tullen käyttöön ja jolla taistelun pystyi kääntämään voitoksi. Nyt se tuntui ihan turhalta. Kyllä on tässä kustu täysin kyseinen muoto kun se niin turhalta tuntuu. Käytin ehkä kahdesti koko kahden (normal + apocalyptic) pelikertani aikana.

Kaivelin nettiä ja tuo superhypermuoto kuulemma pohjaa puhtaasti Arcane-stattiin. Ihan kiva, koska hahmoni on nyt Str-pohjainen meleemättäjä. Arcane nostaisi myös summonien vahinkoa (herppa derp, minä), mutta eipä sitä antavia kamoja ole tullut montaa vastaan.

Tuli tuossa pari viikkoa sitten käytettyä tuota gamestopin pelin vaihto -tarjousta ja näin ostin Darksiders 2:n pleikalle. En kuitenkaan kuin vasta eilen päässyt aloittelemaan, sillä Tales Of Graces F vei kaiken peliajan kotona. Nyt kuitenkin olen saannut alkutunnelmia pelistä, ja voin sanoa, että ne ovat pääasiassa positiivisia. Peli vaikuttaisi parantavan melkein joka osa-alueella, alueet tosin ovat olleet hieman tylsempiä. Lähdin omaa Kuolemaani kehittämään Harbringerin suuntaan.

E: Päätän vielä pelata sen verran kunnes saan kätösiini Borderlands 2:n, ja näin ollen jätän darksidersin tauolle.

Jaahas voisin issekin viimein tästä hiukan palautetta antaa. Aloitusviestistä varmaan selviääkin että olin ensimmäisen Darksidersin suurempia faneja ja odotinkin tätä kakkosta ihan helkkarin paljon. Ikäväkseni joudun kyllä toteamaan että odotuksia ei lunastettu...

Jos aletaan puutelistaa käymään läpi niin ensimmäisenä iskee pelin taistelumekaniikka. Vaikka liikearsenaali on monipuolisuudessaan ykkösen luokkaa, niin vihollisten lämä on noussut kyllä aivan helkkaristi, sillä nyt tappelut tosiaan menevät pitkälti väistönapin rämpytykseen ja silloin tällöin tehtävään komboon. Sodalla sentään pystyi hiukan rushaamaan ja hp:sta ei ollut pulaa missään välissä, mutta Kuolemalla ei auta kuin pomppia ympäri taistelutannerta ja odotella että pääsee iskemään. Tämä tulee esille varsinkin isompia monstrolaumoja kurmuttaessa.

Toinen valituksen aiheeni on kiipeily. En ole koskaan välittänyt tällaisesta pelin pidennystavasta ja tässä se on kyllä otettu käyttöön aivan liian vahvasti. Siis saattaa olla että oven edessä on rotko ja sen voi ylittää kiipeämällä köynnöksiä pitkin kattoon ja siitä toisella puolella, tai ylöspäin mentäessä kierretään koko huone viidesti ympäri eikä mennä vain suoraan katolle... tällainen käy hermoille pidemmän päälle, varsinkin kun se ei muutu pelin edetessä mitenkään.

Kolmanneksi suitsutusta saavat luolastot. Ensinnäkin täytyy pohjustaa että esimerkiksi Zeldoja pelatessani odotan jokaista puzzlekohtaa innolla, mutta Darksiders 2:n kohdalla minussa on alkanut ilmenemään hylkimisreaktiota kaikenlaisten aivopähkinöiden suhteen. Tämä selittyy puzzlejen törkeällä kierrättämisellä ja määrällä. Siinä vaiheessa kun on 20+ palloa pyörittänyt oikeisiin reikiinsä niin haluaisi jo jotain uutta, ja sitä saakin, mutta sitten samaa toistetaan taas kolme luolastoa putkeen ja homma alkaa pänniä toden teolla. Maailman rakenteesta tulee muutenkin mieleen enemmän Metroidmainen pulmailu jossa koko ajan saa olla pähkäilemässä miten jollekin kynnykselle pääsee. Sinänsä en tästä valittaisi, mutta se muu osa on sitten suurissa lentokonehalleissa ratsastelua. Tämäkin sitten tuntuu pelin pitkittämiseltä kun siellä aavalla maalla ei olekaan muuta kuin tyhjää... Darksiders 1 oli sopivan kompakti paketti ja se eteneminen oli lystiä kun vähän väliä vaihtui maisemat ja homma pidettiin tiiviisti kasassa. Kakkosessa samanlaisia maisemia ja luolastoja joutuu sietämään tuntitolkulla putkeen ja se tekee homman tylsäksi.

Ja missä on minun tuplaloikka!?! Myös Sodalla ollut ihana syöksy, joka nopeutti myös kävellessä, on poistettu ja tämä tekee löntystelystä todella hidasta, sekä heittää ykkösessä loistaneen ilmatappelumekaniikan roskakoriin.

Jottei ihan mene haukkumiseksi, niin grafiikka on upeaa, maisemat mahtavia (jos vain vaihtuisivat tiuhempaan) ja paikat mielenkintoisia. Loottisysteemi on toimiva, tosin varusteiden ulkonäkö saisi muuttua useammin ja kykypuu on ihan jees, vaikkakin turhan yksinkertainen. Ääninäyttely on priimaa ja vihollisia on kiitettävän monenlaisia. Myös piilotetut salaisuudet ja ylimääräinen sisältö on plussaa. Kaiken kaikkiaan hyvä peli, mutta tästä puuttuu se ykkösessä ollut sopiva "putkimaisuus" ja taistelumekaniikka on mennyt huonompaan suuntaan. RPG ihmisille tämä varmaan maistuu paremmin kuin ykkönen, mutta Zelda-juurista on menty jo aika kauas, varsinkin kun niitä bumerangeja sun muita kerättäviä kivoja namiskukkeleita ei tässä niin paljon ole!

Nopeimmalle tarjolla ensi tiistaina julkaistavaa Argul's Tomb DLC:tä täysin veloituksetta. En ole varma onko koodini vain ja ainoastaan Xboxille, vai voiko tuota koodia käyttää myös muilla alustoilla (lapussa vain xboxin logo, mutta netissä näyttäisi saavan valita alustan).

Jos kiinnostaa, mene osoitteeseen http://community.darksiders.com/tomb
Vaadittava koodi on: 8943-19IS-UC41-FL64

Ilmoitathan tähän ketjuun, kun olet käytänyt koodin.

Lainaus käyttäjältä Templar+

Nopeimmalle tarjolla [b]ensi tiistaina[/b] julkaistavaa Argul's Tomb DLC:tä

Mtäh? Itsehän pelailin tuon lisärin tänään. Olin heittänyt kyseisen tyyppisen koodin nettisivulle, jonka kautta minulle oli tullut eilen koodi, joka toimi xbox livessä ja sieltä sitten latautui kiltisti koneelle. Ihan kiva lisäluolasto, ei kyllä mitään kauhean erikoista eikä haastavaa. Päälle vielä se, että yhtään achievementtiäkään ei tullut mukana, joten ei varmaan tule erityisemmin pelailtua uusiksi.

Käy tälle pelille vähän samalla tapaa kuin mainiolle Rayman Originsille: kaiken kun on tehnyt ja saavuttanut niin ei sitä juuri jaksa enempiä pelailla. Samassa sarjassa myös mahtava Arkham City, joka tullut Darksiders 2:n tavoin pelattua täysin läpi kahdesti: normilla ja new game +:ssa (D2 myös samalla apocalypticilla). Ehkä tuossa Batmanissa vielä on tekemistä, jos haluaa kikkailla eri etenemistavoilla mutta muuten kyseiset pelit tarjoavat hyvin vähän kun kaikki on tehty. Ei sillä että valittaisin muuten, täysin rahansa arvoisia kokemuksia kaikki.

Aivan huikea peli, odotukset olivat katossa ja yksi niistä harvoista peleistä, joka lunasti ne täysin. Ykkösosan iso fani olen myös, ainoa missä jatko-osa ei lyönyt edeltäjäänsä oli juoni, joka oli suoraan sanoen jätetty hiukan toissijaiseksi tässä jatko-osassa. Eihän se juoni ykkösessäkään lopun juonenkäänteitä ja älytöntä loppuvideota lukuunottamatta ollut mikään tajunnanräjäyttävä, mutta tarinankerronnallisestikin pidin alkuperäisestä enemmän. Muuten Darksiders 2 oli silkkaa timanttia 44h mikä kesti ensimmäisellä läpipeluu kerralla.

Eilen tuli taas palailtua tämän jatko-osan pariin "pienehkön" tauon jälkeen. Hyvältä on taas maistunut, ja Kuolemalla kiipeily ja eteneminen on edelleen todella koukuttavaa puuhaa. Tykkään muutenkin pelistä aika paljonkin enemmän kuin edeltäjästään, vaikka toki tässä uudemmassakin on omat ongelmansa. Luolastot ovat paljon mukavampia näin pienempinä, eikä samanlaista "voipääsispäjopoistäältä"-fiilistä ole tullut kuin ykkösosassa.
Jos jostain täytyy pelissä valittaa, niin edelleenkin tuo pelin miinuspuoli ovat nuo isommat taistelut (tällä en tietenkään tarkoita pomotaisteluita, sillä ne ovat rautaa edelleenkin). Ainakin meikäläiselle on vain yksinkertaista mahdotonta väistää vihujen iskuja, osasyyksi voi pistää pelin kameran, sillä esim. God Of Wareissa näkee todella hyvin viholaiset ja tietää lähes joka kerta tilanteet. Ja nuo Munkin mainitsemat Wrathit vasta kunnon hermokohtauksen aiheutti. Toki Kuolema tottelee ja liikkuukin paljon paremmin kuin Sota.
Darksiders 2 on kuitenkin vuoden parhaimpia pelejä.

Tämän pelaaminen alkaa torstaina joten kysytään onko tässä jotain hyvää kykyä tai armoria josta kannattaisi tietää? Ykkösessä käytin paljon stone skiniä joka monesti varmaan pelasti hengen ja lisäksi pelissä oli myös se hemmetin hyvä armori jonka palaset piti kerätä jos sen halusi. Onko tässä mitään vastaavaa.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Tämän pelaaminen alkaa torstaina joten kysytään onko tässä jotain hyvää kykyä tai armoria josta kannattaisi tietää? Ykkösessä käytin paljon stone skiniä joka monesti varmaan pelasti hengen ja lisäksi pelissä oli myös se hemmetin hyvä armori jonka palaset piti kerätä jos sen halusi. Onko tässä mitään vastaavaa.

Itse respeccasin melee-puuhun (Harbinger?) toisella alueella. Harbingerin ensimmäiseen taitoon saa napattua sekä enujen riiston että hetkeksi korotetun "mana"regenin eli kyseistä syöksyä voi spämmätä melkein tauotta. Tuntuu toimivan. Muutkin tuon puun taidot vaikuttavat käteviltä.

Ai tässäkin voi sentään respecata taidot jos siltä tuntuu? Hemmetin hyvä juttu kun pelkään aina tekeväni hahmon joka on paska kaikessa. Taas kirosin kun tässäkään ei ole ohjekirjaa mukana. Tai olihan siinä jopa kontrollit, mutta kun pelissä on paljon enemmän rope elementtejä kuin ykkösessä niin ei tuo mihinkään riitä. Jos sitä tänään tai huomenna lukisi sen manuskan netistä.
Pakko taas todeta, että kyse ei ole mistään muusta kuin laiskuudesta ja rahan säästämisestä mitä noihin paskoihin manuskoihin tulee.

Lainaus käyttäjältä partajeesus

Ai tässäkin voi sentään respecata taidot jos siltä tuntuu? Hemmetin hyvä juttu kun pelkään aina tekeväni hahmon joka on paska kaikessa.

Joo, tämän tyylisessä pelissä se on erittäin mukava ominaisuus, Vulgrim sitä kauppaa pilkkahintaan.

Hommasin tämän "Tummat Siiderit" 2:n tossa viime viikon lopulla ja olen pitänyt pelistä tähän asti. Mukavan sulavasti etenee eikä tarvitse turhaan kikkailla paikasta toiseen. Syy pelin hankkimiseen oli se, että kun katsoin videoarviota pelistä, niin siellä sanottiin pelin sisältävän paljon gearin hommaamista ja hahmonkehitystäkin jossakin määrin. pidin myös ykkösosan kuvasuunnittelusta ja tämäkin näyttää mukavalta silmille. PS3 -versio kyseessä. PIentä frame rate ongelmaa paikoin esiintyy.