1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Brittikomediat

Muksun ostoksia käsittelevän viestin, johon vastaan myöhemmin, innoittamana päätin tuoda uudellekin Boardille tämän keskustelun. Aiheena on televisiokomedian lajeista jaloin eli brittikomedia. Ja Frasier ei ole brittikomedia, vaikka sitä vanhassa ketjussa usein sellaiseksi tarjottiinkin.

En tiedä mikä saa näitä arvostamaan huomattavasti enemmän kuin amerikkalaisia komedioita. Ehkä se on huumorin monipuolisuus, mustuus tai absurdius.

Oma ehdoton ykkössuosikkini on Kyllä herra ministeri ja sen jatko-osa Kyllä herra pääministeri. Sarjahan kuvaa Britannian hallinnon virkamiesten ja ministereiden välisiä valtakamppailuja 1980-luvulla. Erityisesti ihastuttaa sarjan kielenkäyttö ja varsinkin Sir Humphreyn lausumat, joilla tämä hämmentää ministeri ja myöhemmin pääministeri Jim Hackerin mieltä.

Toinen suursuosikki on Musta Kyy. Sarjassa kuvataan yhden suvun tai lähinnä sen kunkin aikakauden yhden edustajan vaiheita aina 1400-luvun lopusta vuosituhannen vaihteeseen. Pääosassa sarjassa on Rowan Atkinson. Muissa rooleissa mm. Hugh Laurie ja Steven Fry.

Muita lujaa iskeneitä sarjoja ovat Herrasmiesliiga, Pisnesmies Toni ja Black Books. TIetysti Monty Python on kova, mutta elokuvat ovat vielä parempia. Toki myös sarjat kuin Pokka pitää, Dibleyn kirkkoherra, Maid Marian and Her Merry Men ja Vielä virtaa ovat nautittavia.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Lisää mainioita löytöjä! Jälleen Anttilan alennuksista tuli bongattua brittikomedian helmen Bottomin 2. ja 3. kausi. Hintaa oli 6€ kappale, eli ei ollut hintava. Ykköstä ei tarvinnut ostaa kun se hyllystä jo löytyy. Jo pitkään olen näiden ostosta haaveillut ja nyt siihen oli täydellinen tilaisuus.

Kannattaa ehdottomasti tutustua sarjaan. Päätähdet Rik Mayall ja Ade Edmondson tekevät upeaa työtä.

On briteillä myös sarjoja, joista en ole innostunut. Bottom kuuluu yhtenä niihin. Rik Mayall on kyllä kova äijä niissä neljässä Musta Kyy -pätkässä, joissa esiintyy. Muita hutisarjoja ovat olleet. mm. The Office ja Little Britain.

No kuitenkin, minkälainen suhtautuminen boardilaisilla on brittiläiseen televisiokomediaan? Katsotko mieluummin Frendien uusintoja kolmannentoista kerran kuin naurat saarivaltiolaisille?

Hieno ketju, kertakaikkisesti. Brittien huumorissa itseäni miellyttää usein juuri tietynlainen absurdius ja se että mennään hitusen pidemmälle kuin esimerkiksi suomalaisissa vastaavissa. Omia suosikkejani ovat ehdottomasti Pikku-Britannia, Pokka Pitää, ja juuri tuo Bottom.

Pikku-Britanniasta olen nähnyt kaikki jaksot useaan kertaan ja aina ne jaksavat naurattaa. Lucas ja Walliams tekevät niin övereitä roolisuorituksia ja kaiken sellaisella rakkaudella, että katsoja ei voi muuta kuin nauraa. Myös herrojen uusi sarja Lennetään, joka juuri pyöri Ylellä tuli katseltua. Ihan hauskaa meno siinäkin. PB:sta on vaikea valita lempihahmoa, mutta jotenkin hän on aina saanut nauramaan, vaikka sketseissä toistuu sama idea kerta toisensa jälkeen. Kerrassaan loistava sarja, kerrassaan.

Aivan toisenlaista komediaa edustaa puolestaan Pokka Pitää, joka oli pitkään yksi parhaista Ylen sarjoista. Patricia Routledge tekee loistavan roolisuorituksen Hyacintina ja myös muut näyttelijät ovat tehtäviensä tasalla. Usein kun katsoo sarjaa, niin itse ainakin mietin, että onhan saarivaltiossa oikeasti tuollaisia kotirouvia vieläkin? Se voisi olla todella hieno turistihoukutin. Kerrassaan hieno sarja tämäkin.
The Bouquet residence, the lady of the house speaking! Tuolle kuuluisalle lauseella tulee hymyiltyä joka ikinen kerta. Ja tottakai se lausutaan Bouquet (suomeksi Bukee) :D.

Bottom onki sitten aivan oma lukunsa. Täysin kieli poskessa vedetyt roolisuoritukset ja jaksojen juonet ovat mannaa huumorin ystävälle. Molemmat päätähdet käyttävät hyvin ilmeitään ja kehojaan, ja erityistä mannaa ovat hienojen ääniefektien kruunaamat tappelukohtaukset. Oi kuinka pidänkään tästä(kin) sarjasta.

Muista Brittikomedioista hyviä ovat toki myös IT-Porukka, Pitkän Jussin majatalo, ja onhan niitä vaikka mitä. Mainittakoon että Frasierista pidän myöskin toooooodella paljon, ja Frendien uusinnatkin menevät.

Brittikomediaa katson vähemmän kuin jenkkien vastaavaa, mutta todella hyviä sarjoja sieltä löytyy mm. Men Behaving Badly(Huonosti käyttäytyvät miehet) jonka äitini osti isäpuolelle lahjaksi. Tuo boksi on jo pariin kertaan katsottu läpi, mutta Martin Clunes osaa viihdyttää. Muita brittikomedioita ei tulekaan katsottua Little Britainia lukuun ottamatta.

The IT Crowd on maailman paras sitcom, siitä lienee hyvä lähteä liikkeelle. En käsitä, miksei Suomesta saa sarjan DVD-bokseja, haluan sarjan tekijöiden saavan kaikki rahani. Sen lisäksi mieleen tulevat ikiklassikot Blackadder, Jeeves and Wooster ja Monty Python. Ricky Gervais taas edustaa brittikomedioiden uudempaa aaltoa, etenkin miehen stand up -esitykset ovat jotain huikeaa. Jenkkihuumori tuntuu näiden helmien jälkeen niin teennäiseltä ja väkisin väännetyltä että ihan pahaa tekee. Little Britainista taas en jaksa innostua. Suurin osa sarjan hahmoista on nähty moneen kertaan paremmin tehtynä, vaikka on joukossa ihan hauskaakin kamaa. Parempaakin on kuitenkin saatavilla, joten en jaksa uhrata sarjalle kauheasti aikaa.

Lainaus käyttäjältä maestro_opa+

En tiedä mikä saa näitä arvostamaan huomattavasti enemmän kuin amerikkalaisia komedioita. Ehkä se on huumorin monipuolisuus, mustuus tai absurdius.

Ja kun lisää siihen vielä älykkyyden ja tinkimättömyyden, niin se on siinä. Melkein kaikki jenkkikomediat tähtäävät suuriin katsojalukuihin, joka etenkin Jenkeissä, tarkoittaa huumorin downgreidaamista niin helpoksi, että pinkillä rusetilla varustettu joka perheen kiintiöpuudelikin ymmärtää. Ongelma onkin siinä, että sitä katsoessa tulee vain vihaiseksi vaikka pitäisi nauraa. Toki jenkeillä on myös hyvää huumoria, josta Frasier on ehkäpä paras esimerkki.

Brittikomiikassa on kuitenkin huomattavasti enemmän särmää eikä kaikkea selitetä katsojalle kädestä pitäen. Sitä joko ymmärtää tai sitten ei. Hyvä esimerkki on yksi ikisuosikeistani Alan Partridge, jossa viitataan todella paljon asioihin, joita ei-britin voi olla hankala ymmärtää. Itselläkin meni ensimmäisellä kerralla varmaan puolet jutuista ohi, mutta silti se oli selkeästi parempaa huumoria kuin yksikään jenkkisarja oli kyennyt tarjoamaan. Alan Partridge onkin edelleen omalla top-listallani parhaiten kirjoitettu hahmo evör.

Erityisen paljon brittihuumorin saralla on myös kolahtanut The Fast Show ja hieman uudempaa kaliberia Harry and Paul (tosin old school -äijiä kumpainenkin).

Brittikomedia...aah. Sitä parasta huumoria mitä maailmasta löytyy. Suosikkejani ovat : The League of Gentlemen (ekat kaksi kautta varmaan hauskinta tavaraa koskaan), Fun at the Funeral Parlour, Blackadder, The Fast Show ja tietenkin Monty Pythoni.

The League of Gentlemenia ja Fun at the Funeral Parlouria en voi kehua liikaa. Ensimmäisenä mainittu on tietenkin monien tuntema ja ansaitusti Klassikko-leiman omaava sarja. Ehkä synkintä komediaa mitä ikinä olen nähnyt ja sen takia tuo nappaakin niin hyvin. Nelonen tuota 2000-luvun vaihteessa näyttikin ja siitä saakka olen tuota tiirannut, DVD-boxina tuon hommasin viimeinkin pari vuotta sitten. Myös osittain samojen tyyppien tekemä Psychoville on hyvä sarja, synkkyyttä on vedetty jopa osittain kauhun puolelle muttei se vauhtia hidasta.

Fun at the Funeral Parlour on taas tämä monien unohtama sarja joka loppui turhan aikaisin. Monien mielestä tietyllä asteella Herrasmiesliigan "hengen" jatkaja ja se kyllä näkyy. Ohjelma on täynnä sairasta huumoria jota vain britit osaavat tehdä. Tätäkin sarjaa Nelonen näytti 2000-luvun alussa ja tuolloin tämä oli itselle se "kovin sarja tv:ssä". Viime vuonna viimeinkin vuosien jälkeen löysin DVD-boxina tämän ja katsoin melkein yhdeltä istumalta kaikki jaksot. Tuon jälkeen dvd:t ovat pyörineet useastikkin soittimessa. Sarjahan on täynnä kuulusia näyttelijöitä sekä cameoita tekee yksi jos toinenkin legenda. Kukaan ei voi olla tykkäämättä tästä jos brittikomedia on lähellä sydäntä.

Löytyykö monthy pythonia mistään päin suomea, vai pitääkö turvautua nettikauppaan? Sarjaa siis etin, enkä elikuvia, vaikka ovatkin hyviä. En nyt kekinyt parempaa paikkaa tätäkään kysyä.

Lainaus käyttäjältä Moromopo+

Löytyykö monthy pythonia mistään päin suomea, vai pitääkö turvautua nettikauppaan?

Aika vaihteleviahan nuo myymälöiden tarjonnat tuppaavat olemaan, joten paras ratkaisu varmaan olisi tarkistella kohtuu aktiivisesti eri kauppoja.

Suositeltavaa olisi todennäköisesti kuitenkin käyttää nettikauppaa, sillä esimerkiksi Play.comista koko sarja lähtisi 16 eurolla. Tuohon hintaan et taida helpolla löytää vastaava settiä suomalaisesta myymälästä.

Lainaus käyttäjältä maestro_opa+

On briteillä myös sarjoja, joista en ole innostunut. Bottom kuuluu yhtenä niihin. Rik Mayall on kyllä kova äijä niissä neljässä Musta Kyy -pätkässä, joissa esiintyy. Muita hutisarjoja ovat olleet. mm. The Office ja Little Britain.

No kuitenkin, minkälainen suhtautuminen boardilaisilla on brittiläiseen televisiokomediaan? Katsotko mieluummin Frendien uusintoja kolmannentoista kerran kuin naurat saarivaltiolaisille?

Mielestäni Little Britainin ensimmäinen tuotantokausi oli loistava ja todellakin erilainen kaikkiin muihin sarjoihin verrattuna. Kakkostuotantokaudella (puhumattakaan kolmosesta) huumori rankistui jo liikaa, ja kaikki järki katosi samalla.

Blackadder on kerrassaan upea sarja, jonka huomasin muutama kuukausi takaperin Anttilan alelaarista. Kaikki tuotantokaudet tuli ostettua ja katsottua lähes putkeen. Harmittaa vain, kun sarja oli niin lyhyt. Neljä kautta on aivan liian lyhyt niin hienolle sarjalle. Toisaalta ihan hyvä, etteivät menneet liiallisuuksiin ja jatkaneet sarjaa vielä 15 tuotantokautta sen jälkeen kun kaikki lopettavat sen katsomisen. "I have a cunning plan..."

Kolmas brittikomedia jota katson mielellään on Jeeves and Wooster, suomeksi kai Kyllä Jeeves hoitaa tjs. Kyseessä on siis sarja, jossa nuorta Bertie Woosteria esittävä Hugh Laurie joutuu jatkuvasti erinäisiin ongelmatilanteisiin sukulaisten ja naisten kanssa, joista hänen hovimestarinsa Jeeves (Stephen Fry) pelastaa hänet rauhallisilla ja fiksuilla suunnitelmillaan. Sarjaa esitettiin vielä jonkin aikaa sitten subilla sunnuntaiaamupäivisin, mutta nyt se on kadonnut taas jonnekin. Harmi, sillä se yksi jakso viikossa oli aina viikon kohokohtia.

Ja vielä loppuun täytyy tunnustaa kuitenkin, että lempikomediani on Frendit, joita katson jo vaikka kuinka monetta kertaa uusiksi, eikä niiden hauskuus tunnu katoavan minnekään. Ei sillä etteivätkö brittikomediat olisi hauskoja, ne ovat erilaisia ja omalla tavallaan paljon parempiakin. Ne vaativat älyä katsojalta.

Van driver's lament

Kunhan tulin postaamaan tuon parhauden tähän triidiin, ei mulla juuri muuta.

Brittikomediasta pidän, vaikken sitä juuri seuraakaan. Telkkaria en katso muutenkaan ja en ole vielä oppinut katsomaan sarjoja dvd:ltäkään.