Armeija, siviilipalvelus, totaalikieltäytyjät jne. / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Itsellä on nyt armeijaa kolme viikkoa takana ja täytyy lähteä parin tunnin päästä takaisin Keuruulle. Ensimmäiset viikot olivat tosiaan ihan mukavia, mutta varsinkin viime viikko oli todella rankka ja kunto oli todellakin koetuksella. Vähäisen teltassa saadun unen ja niukan aamupalan ja nesteytyksen jälkeen ensiapukurssilla kaverin raahaminen maassa oli yhtä helvettiä. Tuon jälkeen mentiin vielä harjoittelemaan taisteluparin kanssa etenemistä eli syöksymistä sun muuta, joten ei erityisesti tarvinnut yrittää saada unta seuraavana aamuna. Pitää vaan muistaa jatkossa tankata juomista todella reippaalla otteella, koska seuraavana aamuna oli melko kuihtunut olo ja piti seisoa Smardeninpäivän juhlassa vajaa tunti kuumassa auringon paisteessa. Tuskin maltan odottaa valaa kun jo nyt tyyppejä kaatu tiheään tahtiin.

Nyt vapaa-aika helpottuu kun saa läppärin käyttöön niin ei tarvitse tyytyä sotkun kehnoihin koneisiin. Olen ollut ihan pihalla muun maailman tapahtumista kun ei ole päässyt useasti nettiin.

Yllättävän hyvin Keuruulla on aika kulunut, mutta kyllä se tästä vielä pahenee. Alussa ajattelin että ehkä sen vuodenkin voisi armeijassa viihtyä, mutta mieli alkaa taipua takaisin puoleen vuoteen.

SikSak, olettekos te nyt viimeinen saapumiserä ketä tuolla Keuruulla käy sykkimässä? Eikös sitä oltu lakkauttamassa tässä ihan pian tai jotain? Itsehän kävin kyseisessä varuskunnassa heittämässä 9kk keikan vuonna -08. Muistot ovat ristiriitaiset, mutta olen tainnut niistä täällä ennenkin puhua.

Lainaus käyttäjältä Ravenwood+

SikSak, olettekos te nyt viimeinen saapumiserä ketä tuolla Keuruulla käy sykkimässä? Eikös sitä oltu lakkauttamassa tässä ihan pian tai jotain? Itsehän kävin kyseisessä varuskunnassa heittämässä 9kk keikan vuonna -08. Muistot ovat ristiriitaiset, mutta olen tainnut niistä täällä ennenkin puhua.

Meidän erä on toiseksi viimeinen Keuruun satseista. Seuraava erä jatkaa muistaakseni palvelustaan muualla jos menee yli puoleen vuoteen, meidän palvelukseen lakkauttaminen ei kuulema vaikuta mitenkään. Joka tapauksessa Keuruu lakkautetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Voisin vielä avautua ensimmäisestä tetsistä, mutta ei kerkeä, koska pitää laittaa valtion virallinen verryttelyasu päälle. :D

Kutsunnat tuli ja kutsunnat meni. Lapinjärvelle suuntaan tulevista haukuista välittämättä. Olo on hyvä, kun päätin kerrankin tehdä sitä mitä itse haluan ja haistattaa pitkät painostukselle. Tehkööt mitä lystäävät minun kanssani, mutta mä välitin nyt siitä mitä itse haluan tehdä ja mitä koen itselleni mieluisaksi. Innolla odottelen Lapinjärven neljää viikkoa ja sitten jossain pienessä paikassa ihmisten kanssa työskentelyä.

GH Player, menit siis siviilipalvelukseen? Todella mahtava juttu jos ja kun pääsee siihen tilaan, että uskaltaa tehdä omia päätöksiä eikä vain mene sen ryhmäpaineen mukana. Propsit sinulle siitä, ja toivon että tulevaisuudessakin jatkaisit samalla lailla :) On tärkeää ottaa huomioon omat tunteet, ja mennä niiden mukaan kuin ryhmäpaineen takia tekisi jotain, jota ei olisi halunnut.

Lainaus käyttäjältä Keisarinvaimo

GH Player, menit siis siviilipalvelukseen? Todella mahtava juttu jos ja kun pääsee siihen tilaan, että uskaltaa tehdä omia päätöksiä eikä vain mene sen ryhmäpaineen mukana. Propsit sinulle siitä, ja toivon että tulevaisuudessakin jatkaisit samalla lailla On tärkeää ottaa huomioon omat tunteet, ja mennä niiden mukaan kuin ryhmäpaineen takia tekisi jotain, jota ei olisi halunnut.

Kiitos :) Sinne päädyin ja tyytyväinen olen. Tiedä sitten tulenko joskus katuman päälle, mutta nyt tällä hetkellä tämä tuntui ainoalta mieltä rauhoittavalta ratkaisulta. Todella hyvä mieli ja innolla odottelen sitä neljää viikkoa. Uusia kavereita, opiskelua ja vapaa-aikaa eikä vanhempia näköpiirissä. Ihana vapaus :)

Kainuun prikaatin TeknK gonalämärin tyly tilitys TJ 0 ja ohi on. Aamuja vain vielä palveluksessa oleville ja sinne meneville. Ei tule ikävä tuota paikkaa!

Pidä hauskaa reservissä. Minulla on tätä reimua vielä muutama hassu kuukausi.

Itse tuli jälleen huomattua, miten intin kuviot voivat yllättää. Tämä gonalik lähtee ylihuomenna nakkiin Parolaan. Tarkoitus olisi kuulemma esitellä muutaman kaverin kanssa tykkiä jossain museotouhuissa... Mikäs siinä tylsistä koulutuksista sluibatessa ;P

TJ0 pasahti meikällekkin tänä kunnian aamuna!!!!(kertausharjotuksia odotellessa)

Eilen selvisi minulle että 2/14 Parolannumelle suuntaan. Innolla odottelen.

Tänään kävin kutsunnoissa ja minne pääsin ? Niinisaloon olisi reissu luvassa Heinäkuussa ja peräti A- palveluskelpoisena. Toivon mukaan saisin sieltä logistiikka painotteisempia hommia ja olen tyytyväinen. Hieman huolestuttaa tämä ylipaino ja nivelten kestävyys että niitä täytynee ruveta treenaamaan.

Lainaus käyttäjältä Portable

Hieman huolestuttaa tämä ylipaino paino ja nivelten kestävyys että niitä täytynee ruveta treenaamaan.

Ei kannata huolehtia. Ite olin kunnon läski koko intin ajan ja hengissä selvisin. Olen edelleen läski.

Lainaus käyttäjältä Portable

Tänään kävin kutsunnoissa ja minne pääsin ? Niinisaloon olisi reissu luvassa Heinäkuussa ja peräti A- palveluskelpoisena. Toivon mukaan saisin sieltä logistiikka painotteisempia hommia ja olen tyytyväinen. Hieman huolestuttaa tämä ylipaino paino ja nivelten kestävyys että niitä täytynee ruveta treenaamaan.

Voi kuule... Puolustusvoimien epävirallisessa lepokodissa meno ei päätä huimaa p-kauden jälkeen. Kuskina vielä vähemmän. Puitteethan ovat palvelukselle oikein mukavat, ainakin Parolaan verrattuna. Hyh, mikä läävä. Nimim. gonalik, you guessed it, Niinisalosta

Meikäläisen palvelus alkaa olla taputeltu ja tänään sain laittaa kolmannen nakkiauran arvomerkkiin. Tj13, josta 6 kotona. Nelipäiväinen loppusota oli käsittämätöntä mähkimistä aivan joka puollella. Ohessa lista ongelmista:

-Patteriston komennolla (allekirjoittaneen kontti kuuluu tähän) meni ekassa ajoon lähdössä kaksi tuntia viimeisen poistumiseen asemista
-2 ja 3 patterilla meni laukaisuvalmiuteen melkein järjestään 2-3 kertaan niin pitkään kuin pitäisi
-Kaksi kollimaattoria kaatui lähes peräkkäin eli pari tykkiä jonkin aikaa pois pelistä kesken ammuntojen
-Nallipettoja kaikkialla
-Kahdesti porukkaa putkien etupuolella eli homma seis. Toisella kertaa auto ehti karkaamaan eli täysi päiden laskenta ennen jatkoa
-Leirin ainoan tulivalmistelun H (eli aika, johon tulivalmistelun ampuminen sidotaan) tuli vain kapiaisten varoverkossa (sielläkin täysin väärällä termillä "TULO")->patterit mähkivät ylimääräistä (mm. Hotel 13.20 ampukaa ... -vitonen kakkonen -vitonen -ladataanko me? -komento oli ampukaa [totta helvetissä te lataatte])->kaksi patteria ampui vain kahden "leiri-iskun" lopetuslaukauksen
Tässä vain ne, jotka muistin ja/tai mitkä voin vapaalla foorumilla jakaa.

Viimeisenä iltana kehystettiin oikein urakalla ja saapumiserän viimeinen tulikomento menikin aika lailla elokuvatyyliin. Viimeisenä päivänä, "ruopijoiden" toisen puolikkaan (2 tptri) lähdettyä valmistautumaan paraatiin jo edellisenä iltana, homma skulasi muutenkin, joten kolmonen poistettiin em. alakutsun piiristä. Rova olisi ollut paikallaan, jotta olisi saatu toistoilla sama ripeys järjestään.

Lainaus käyttäjältä Andzerx+

2012 Marraskuussa oli meikäläisen kutsunnat ja siellä selvisi että minä lähden suorittamaan palvelustani Kainuun Prikaattiin tammikuussa 2014 B-paperien kera vasemman lättä/latuska jalkani takia.

Damn.. vuosi kului yllättävän nopeasti ja lähtö Kajaaniin on enää alle 20 päivän päässä! Ihan positiivissa fiiliksissä ajattelin tuonne lähteä, vaikka vähän harmittaakin, että koko kevät menee metsässä leikkimiseen (Jos siis pääsen 6kk:lla). Jännityksellä odotan tupakavereiden tapaamista ja toivoin, että keskuudessamme vallitsee hyvä ryhmähenki.

Valmistelut reissua varten ovat jo käynnissä ja vielä olisi paljon tehtävää jäljellä. Pitäisi etsiä jostain rokotetodistus, silmälasien vahvuudet ja lääkärin lausunto vasemmasta jalastani.

Lainaus käyttäjältä Andzerx+

Lainaus käyttäjältä Andzerx+2012 Marraskuussa oli meikäläisen kutsunnat ja siellä selvisi että minä lähden suorittamaan palvelustani Kainuun Prikaattiin tammikuussa 2014 B-paperien kera vasemman lättä/latuska jalkani takia.

Damn.. vuosi kului yllättävän nopeasti ja lähtö Kajaaniin on enää alle 20 päivän päässä! Ihan positiivissa fiiliksissä ajattelin tuonne lähteä, vaikka vähän harmittaakin, että koko kevät menee metsässä leikkimiseen (Jos siis pääsen 6kk:lla). Jännityksellä odotan tupakavereiden tapaamista ja toivoin, että keskuudessamme vallitsee hyvä ryhmähenki.

Valmistelut reissua varten ovat jo käynnissä ja vielä olisi paljon tehtävää jäljellä. Pitäisi etsiä jostain rokotetodistus, silmälasien vahvuudet ja lääkärin lausunto vasemmasta jalastani.

Kajaani on Andzerx ihan hyvä palvelus paikka. Ainakin viestin kasarmi(2.viestikomppania) on vasta remontoitu, ja siellä on hyvät tilat. Ensimmäisessä viestikomppaniassa, jossa itse palvelin on hyvät skapparit(henkilökunta).
Joko on muuten tiedossa, mihin valtion hommiin ne aikoo sinut laittaa?
Jos haluat selvitä 6kk, niin neuvoksi voin sanoa, että ole se "keskitason" kaveri. Älä ole missään paras, älä viitta oppitunneilla äläkä ole ikinä mihinkään vapaaehtoinen/ensimmäinen. Onnea matkaan!

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen

Joko on muuten tiedossa, mihin valtion hommiin ne aikoo sinut laittaa?

Laitoin alokaskyselyssä hakemusta huoltokomppanian tehtäviin, erään ystäväni suosituksesta. Kuulema B-miehillä on hyvät mahdollisuudet päästä näihin hommiin ja ystäväni oli kuulema viihtinyt siellä ihan hyvin puoli vuotta.

Lainaus käyttäjältä Andzerx+

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinenJoko on muuten tiedossa, mihin valtion hommiin ne aikoo sinut laittaa?

Laitoin alokaskyselyssä hakemusta huoltokomppanian tehtäviin, erään ystäväni suosituksesta. Kuulema B-miehillä on hyvät mahdollisuudet päästä näihin hommiin ja ystäväni oli kuulema viihtinyt siellä ihan hyvin puoli vuotta.

B:n papereilla selviää 5kk ja 2 viikolla helposti.

No, miltä nyt tuntuu kun siviiliaamut alkaa olla vähissä? Onko vanhalle kunnon vekaralle menijöitä?
Muiskaa päivitellä ainakin niistä ensimmäisistä viikoista, on meinaan hupaisaa luettavaa! :D

Eilen eli 19.6.2014 koitti viimeinkin se aamu, jolloin nolla napsahti ja reservin aurinko (lähes) paistoi. 6 kuukautta ja 165 aamua on nyt takana ja nyt on aika kirjoittaa tästä ajasta, jonka vietin palveluksessa.

06.01.2014 alkoi matkani kohti Kajaania ja Kainuun Prikaatia. Paikan päällä minut sijoitettin Kuopion Patalijoonan 1.Erilliseen Autokomppaniaan, jossa suoritinkin palvelukseni loppun asti. Ensimmäiset 2 viikkoa olivat ehkä minulle intin raskainta aikaa, sillä äkkillinen elämänmuutos ja pieni ahdistuneisuus ajoivat meikäläisen välillä ahtaalle. Yötkin olivat usein lähes unettomia. Tästä kuitenkin selvittiin ja pian ensimmäiset lomat koittivat ja intin arkielämään alkoi pikku hiljaa tottumaan. Tupakaveretkin olivat loppujen lopuksi vallan mukavaa sakkia, vaikka aluksi tuvassa vallitsi hiljaisuus. Se rikkoittui onneksi nopeasti, kun alettiin keskustelemaan siitä, miten intistä pääsisi puolella vuodella. Viikot kuluivat eri koulutusten parissa. Eniten hajotti tietenkin tetsaaminen kylmässä pakkasessa ja fyysinen kunto oli välillä todella koetuksella. Ampumisesta en koskaan jaksanut innostua, koska olin siinä umpisurkea. Aika kului ja pian koitti myös valapäivä, jolloin autokomppanian alokkaat nimitettiin autosotamiehiksi ja sen jälkeen lähdettiinkin valalomille.

P-kauden lähestyessä loppuaan, alkoi hakeminen ja haastattelminen eri palvelustehtäviin. Hain yhden kapiaisen ehdotuksesta kirjurin pestiä, mikä kuulosti juuri oikealta paikalta minulle, koska meikiäläisen kunto ei ollut mistään parhaasta päästä ja merkonomi opinnoista tulisi olemaan näissä hommissa hyötyä. Myöhemmin päivä morttilerin päättymisen jälkeen, komppanian vääpeli kutsui minut toimistoonsa ja kertoi, että minut oli valittu komppanian seuraavaksi kirjuriksi ja kysyi vielä kerran haluanko varmasti paikan, johon vastasin myöntävästi. Olin samalla yksi ensimmäisistä, joka sai varman tiedon P-kauden jälkeisistä suunnitelmista, muiden tupalaisten pelätessä aukkiin joutumista. Viimeisinä viikoinna komppanian sen aikaiset kirjurit antoivat minulle ja toiselle tulevalle kirjurille koulutusta päivystäjän ilmoituksien, hävärien ja muiden eri asioiden tekemisestä.

P-kausi loppui ja muutot alkoivat tuvissa. Suurin osa tupakavereistani siirtyi Huoltokomppaniaan puolen vuoden tehtäviin ja osa jäi autokomppaniaan palvelemaan vuotta johtajakoulutuksessa ja BECE-kuskina. Minut ja toinen kirjuri sijoitettiin johtajatupaan, jossa itse johtajat alkoivat tulemaan tutuiksi, eikä minun tarvinnut enää ruveta heroittelemaan ja välittämään säännöistä. Kirjurin tehtävät alkoivat ja niin myös alkoi AUK 1. Ensimmäiset 2 viikkoa kirjurina olivat aluksi perseestä, kun en hallinut vielä täysin kaikkia asiota ja AUK 1:sen takia kapiaiset heittivät aluksi hirveästi eri nakkihommia. Viikot kuitenkin kuluivat ja kirjurin tehtävistä oli tullut osa arkea. Aamulla herättin tekemään päivystäjän ilmoistusta ja päivisin hoidettiin loma-asioita, postikierroksia ja muita eri nakkeja. Meno oli täysin erillaista kuin P-kaudella, jolloin oli aina kiire jonnekkin. Tässä vaiheessa taisin jo alkaa gonahtamaan. Kirjurin arjen ohella, olin osallistunut koulutukseen vain pari kertaa: 30km marssi taisteluvarustuksessa ja loppusota.

Nyt kun palvelus on minun osaltani suoritettu, aloin miettimään mitä tästä kaikesta jäi käteen. Intin aikana pääsin tutustumaan paljon uusin ihmisiin ja intin aikana olen alkanut tajuamaan liikunnan tärkeyttä, mikä ei mennyt minun osaltani hyvin, kun katson palvelustodistustani. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen, että suoritin palveluksen loppuun asti. Olisinko mennyt armeijaan, jos se olisi ollut vapaaehtoista? Tuskin, mutta en silti kadu viettämääni aikaani palveluksessa.

Tsemppiä ja paljon aamuja kaikille, jotka astuvat heinäkuussa palvelukseen!

Dodiin! Saatinhan se Andzerx pois sieltä Firman hommista. Meikä haki myös nuita kirjurin hommia, mutta taidot oli sen verran paskat siihen työhön, että yhden rennon alikin kanssa päätettiin, ettei se mahda olla ihan minun juttu. Tuo ampuminen ei myöskään kiinnostanut, kun siinä olin kanssa myös melko luokaton. En ikinä unohda sitä fiilistä, kun oltiin talvella suorittamassa viimeistä ATP:tä. Eräs ylikersantti poltti päreensä meidän töhöilyn takia, ja kukaan ei saanut lähteä ennen kuin kaikilla oli hyväksyttävä suoristus takana. No yllättävää varmaan ei ole, että meikäläinen oli viimeinen joka sai tarvittavat osumat. Se olo kun menet tauluille etkä ole saanut tarpeeksi osumia, ja sen jälkeen tunnet palvelustovereiden vittuuntuneet katseet niskassasi. Omia tupakavereita siellä ei ollut, joten vähän orpo olo siinä myös tuli. Hyviä hommia....

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen

Dodiin! Saatinhan se Andzerx pois sieltä Firman hommista. Meikä haki myös nuita kirjurin hommia, mutta taidot oli sen verran paskat siihen työhön, että yhden rennon alikin kanssa päätettiin, ettei se mahda olla ihan minun juttu. Tuo ampuminen ei myöskään kiinnostanut, kun siinä olin kanssa myös melko luokaton. En ikinä unohda sitä fiilistä, kun oltiin talvella suorittamassa viimeistä ATP:tä. Eräs ylikersantti poltti päreensä meidän töhöilyn takia, ja kukaan ei saanut lähteä ennen kuin kaikilla oli hyväksyttävä suoristus takana. No yllättävää varmaan ei ole, että meikäläinen oli viimeinen joka sai tarvittavat osumat. Se olo kun menet tauluille etkä ole saanut tarpeeksi osumia, ja sen jälkeen tunnet palvelustovereiden vittuuntuneet katseet niskassasi. Omia tupakavereita siellä ei ollut, joten vähän orpo olo siinä myös tuli. Hyviä hommia....

Pari viikkoa sitten kävin ampumassa kotiutumis ampumataitotestin ja taisin viimeksi olla ampumaradalla ampumassa saman testin 3-4 kuukautta sitten. Kohdistuslaukauksien aikana taisin saada 2-3 osumaa taululle. Sen jälkeen siirryttinkin suoraan itse ampumataitotestiin ilman kertausharjoitusta. Ampumisen jälkeen kävelin taululle vain huomatakseni, että en saanut yhtäkään osumaa. Tulen kyllä ikuisesti muistamaan ammuntojen pitäneen kapiaisen reaktion asiaan: "PERKELE! ...noh olet sinä syystäkin kirjuri!" Uusia ei tarvinnut, vaikka meitä oli noin alle 10 tyyppiä (minä + puolet johtajista) ampumassa.

Tässä kun siviiliaamut vähenevät niin kysäisenpä mielenkiinnosta: kuinka moni täältä on menossa Parolannumelle 7.7?

Lainaus

Tulen kyllä ikuisesti muistamaan ammuntojen pitäneen kapiaisen reaktion asiaan: "PERKELE! ...noh olet sinä syystäkin kirjuri!"

Melko tökerö skappari kyllä kyseessä. Ei meillä 1 Viestikommmppanjassa ikinä kukaan skappari sanonut tuolla tavalla. Kyllähän sitä kritiikkiä tuli ja välillä se oli aika kovaa, mutta ei kukaan ikinä mollannut. Mulle tuli kanssa yhesti nolla reikää tauluun kohdistusten aikana, ja eräs yli-luutnatti vastasi siihen hymyillen:"Taidat olla pepsodent miehiä". :D

Morjesta, 7.7 olisi tarkoitus Pyssykylään astua A-mehen papereilla, kun täällä näitä alan asiantuntijoita on ihan riittävästi niin kysyisin (pliis ilman vittuilu vastauksia :), että mikä olisi helpoin tapa ''selvitä'' puolella vuodella? Fyysinen kuntoni on lähellä eläköitynyttä stadi mummoa, joten tuollaisiin tehtäviin en koe oikein päteväksi :D Kuskin hommat kiinnostaisi kun kortti ja 2 vaihekkin suoritettu, mutta noilla meriiteillä hakevia kuulemma helposti vuodeksi nakitetaan...

Lainaus käyttäjältä Riukkuli 94+

Morjesta, 7.7 olisi tarkoitus Pyssykylään astua A-mehen papereilla, kun täällä näitä alan asiantuntijoita on ihan riittävästi niin kysyisin (pliis ilman vittuilu vastauksia , että mikä olisi helpoin tapa ''selvitä'' puolella vuodella? Fyysinen kuntoni on lähellä eläköitynyttä stadi mummoa, joten tuollaisiin tehtäviin en koe oikein päteväksi Kuskin hommat kiinnostaisi kun kortti ja 2 vaihekkin suoritettu, mutta noilla meriiteillä hakevia kuulemma helposti vuodeksi nakitetaan...

Autokomppanian kirjurit ainakin pääsivät 6kk palveluksella aikoinaan. Eli kannattaa ainakin ilmoittautua suoraan kirjurin hommaan, jos mahdollista. Tietysti alokasaika on kaikille melkein sama. Autokuskit joutuvat muuten kärsimään melkein kaikki sen 9-12kk muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Onkohan vieläkin samat palvelusajat?

Kannattaa myös huomioida, että kesken palveluksen voi myös joutua / päästä b-mieheksi. Esim itse sain kolme päivää ennen intin päätöstä b-paperit lievän vamman takia ja tästä syystä en ole saanut kutsua kertauksiin. Hieman harmittaa, kun nykyään fyysinen kunto ja terveys on huipussaan ja olisi ehkä jopa lievää intoa päästä metsään porukalla kertaamaan.

Lainaus käyttäjältä Hugejorma

Autokuskit joutuvat muuten kärsimään melkein kaikki sen 9-12kk muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Onkohan vieläkin samat palvelusajat?

Nipesalossa oli muistaakseni niin, että 12kk-kuskiksi haettiin jo ennen palvelukseen astumista ja muutama hassu otettiin p-kauden lopulla ilmeisesti keskeyttäneiden tilalle. Kaikki C- ja CE-kuskit taitavat palvella vuoden ainakin Niinisalossa. Lyhyemmän palveluksen veksikuskit olivat eri porukkaa, mutta niistä heeboista en tiedä mitään.

Puolella vuodella pääsee varmimmin olemalla keskitason kaveri, vastaamalla AUK- ja lämäripesteistä kyseltäessä aina "ehdottomasti ei" sekä jättämällä hakematta erikoishommiin kirjuria lukuunottamatta. Joku on vetänyt myös roolin päälle kirjallisissa pällikokeissa, mutta se ei kannata ainakaan, jos kirjurin hommat houkuttavat. Voihan myös olla, että mieli muuttuu p-kauden aikana... Myönnän, että omat hommani olivat suklaata jopa Suklaasalon mittapuulla, mutta AUK on tähän asti paras päätös, jota en tehnyt. Halukkuutta olisi toki ollut, mikäli olisin aloittanut tammikuun sijaan kesällä. Onneksi "pakottivat", niin ei tarvitse jossitella. Nimim. TAS176-Torpedo :D

Lainaus

että mikä olisi helpoin tapa ''selvitä'' puolella vuodella

Kyllähän nuilla kuskeilla oli fyysisesti helpompaa, kuin meillä perus viestimiehillä. Nämä kaverit saavat vielä nukkua sen 6 tuntia yöllä metässä, koska ajaminen on muuten liian vaarallista. Kyllä se vähän kyrsi kun ite lähin kaverin kanssa rakentamaan aamuyöllä valokuituyhteyttä, ja kuskit sai jäädä nukkumaan.
Sanon vielä saman mitä Andzerxille, eli ole huomaamaton. Älä ikinä viittaa oppitunneilla, äläkä ole missään ensimmäinen tai vapaaehtoinen. Näin pysyy huomaamattomana, ja vältät johtajakoulutuksen. Tietenkin nuo P-kaudella olevat kokeet kanssa tähän vaikuttaa. Itsellä meni ne ihan päin helvettiä, sillä niitä tehdessä oli melkoinen univaje. Damm you päivystysvuorot!

Tuo huomaamattomana oleminen on kyllä isompi riski saada tämä vuoden kakku puolen vuoden sijaan sillä niitä vapaaehtoisia vuoden tyyppejä on kuitenkin aina niin vähän että loput ukot menevät yleensä arpaperiaatteella. Itse muistan kun näitä tyyppejä omalla johtajakaudella valitsimme, otimme vain suoraan vapaaehtoisten jälkeen ne jotka eivät mitenkään esillä olleet alokaskauden aikana.

Kannattaa kehitellä jonkinlainen taustastoori raskaana olevasta tyttöystävästä tai jostain vastaavasta sekä samaan aikaan hoitaa hommat niin hyvin kuin pystyy (jotta jää johtajien mieleen valintatilaisuudessa "sinä jätkänä jonka tyttöystävä saa juuri siinä puolen vuoden kohdilla lapsen") niin sillä pääsee pitkälle... tai siis lyhyelle tässä tapauksessa. Lisäksi se vuoden nakki ei ole tosiaan niin paha miltä se kuulostaa. Kuten täällä olen useaan otteeseen sanonut, en ole ikinä mm. pelannut konsolipelejä ja katsellut leffoja kuin tuona jälkimmäisenä puolena vuotena tein ja tuolloin ei ollut edes minkäänlaisia langattomia verkkoyhteyksiä. Siihen päälle kun laskee vielä sen että saat ilmaiset muonat ja liikuntamahdollisuudet niin mikäs siinä vaikka pääsykokeisiin lukiessa.

Liian läpinäkyvä vuoden kakun välttely ei kannata koska silloin sinut vuoden lokerikkoon laitetaan ihan silkasta kusipäisyydestä. Hyvä valkoinen valhe ja positiivinen ulosanti on avaimet puoleen vuoteen mutta ei se vuosi ole niin iso mörkö että sitä kannattaa pelätä.

Aikalailla Norsukamman mielipiteeseen voin yhtyä. Meilläkin puolella vuodella pääsivät ne, joilla riitti sitkeys ja motivaatio tehdä asiat alussa hyvin ja kantti sanoa ei vuoden palvelukselle. Sitä ei saa empiä hetkeäkään tai muuten nakki viuhuu armotta päällesi jos nyt ei käy niin hassusti että vapaaehtoisia olisikin enemmän kuin paikkoja AUKkiin ja kuskin virkoihin. Meillä tilanne vekaralla oli tosin tällainen, että usea vuoden palvelukseen haluava joutui nuolemaan näppejä. Itsellä tuo oli vähän mielessä, mutta eipä paikkaa irronnut kun pällitestien tulokset olivat vain kohtalaiset.

Mutta myös 9kk palvelus on ihan okei, jos haluaa esim. ensi keväällä pääsykokeisiin päntätä tai etsiä rauhassa töitä kesäksi. Ne viimeiset kolme kuukautta kun tosiaan ovat kahvin keittelyä tuvassa ja päivän pakolliset palvelukset ovat ruokailut ja iltavahvari. Itse käytin runsaan vapaa-aikani koneella työhakemuksia lähettäen ja iltaisin jopa erittäinkin hyvällä firman kuntosalilla huhkien. Myös kaikenlaista jäynää lämärien kesken kehiteltiin koska aikaahan meillä oli enemmän kuin aamuja jäljellä.

Tsemppiä kaikille huomenna lähteville morteille. Kyllä se siitä sitten lähtee rullailemaan kun kelit vähän viilentyvät ja hommat muuttuvat mielenkiintoisemmiksi. Ensimmäiset viikot ovat toki joko kuraa tai ripulia ja hommassa ei tunnut olevan mitään tolkkua. Muistakaa hymyillä kun pääsette tetsaamaan :)

Lainaus käyttäjältä Airus+

Meilläkin puolella vuodella pääsivät ne, joilla riitti sitkeys ja motivaatio tehdä asiat alussa hyvin

Hah.

Terveisin,
Kuuden kuukauden kummitus Santahaminasta

(Se kyllä pitää sanoa, että AUK:sta kysyttäessä se suora "ei" kannattaa tosiaan tulla suusta. En usko, että meillä ketään varsinaisesti "pakotettiin" pitkään palvelukseen.)

Tosiaan ei se 9kk nakki juuri paha ole, tosiaan sitten kun vanhat alikessut kotiutuvat ja etenkin kun uudet alikit alkavat komentamaan tulokkaita, niin silloin viimeistään koko loppuaika menee aika rennosti....ja niille jotka haluavat päästä helpolla, niin suosittelen Upinniemen varuskuntaa ja merivalvojan eli MEVA:n pestiä :D (tosin 6kk pestejä etenkin Upinniemessä on todella rajoitetusti)....jos meno on siellä vieläkin samanlaista kuin omana palvelusaikana 5-6 vuotta sitten, niin valvontaviikolla valvontavastuussa oleva tupa on vapautettu kaikesta muusta palveluksesta siivousta, ruokailuja, iltavahvaria tietenkin lukuunottamatta..ja valvontaviikolla sai ainakin omana aikana nukkua klo 11 asti kun yölläkin joutui pari tuntia valvomaan. Joten melko rento ja helppo 9kk nakki, huonona puolena sitten se, että joka kolmas viikonloppu (ainakin omana aikana ryhmiä oli 3) joutuu sinne valvontavuoroon jäämään, mutta tosiaan melko rennosti ne viikonloputkin siellä kuluivat, kun valvontavuorojen ulkopuolella kaikki muu oli vapaa-aikaa.

Mutta tosiaan tuohonkin hommaan otettiin lähinnä meitä sellaisia, joiden todetiin olevan täysin kykenemättömiä mihinkään johto-hommiin...itse en nyt sentään mitään perseilyä harrastanut, mutta en pahemmin edes yrittänyt hoitaa alokas-aikaa mahdollisimman hyvin. Jokatapauksessa Mevaksi ei päästy (eikä sinne kukaan meistä alunperin edes halunnut/hakenut), vaan sinne vain joutuivat ne jotka halusivat päästä 6kk, mutta joille ei sellaista nakkia löytynyt/todettiin olevan kykenemättömiä muihin hommiin :D.

Mutta kaikenkaikkiaan ei kannata ottaa hommasta mitään stressiä...alokas-aikana saattaa joskus hajottaa ja aluksi kuri on tottakai kovempi ja aina on kiire odottamaan jotain jonnekkin, mutta jos alokas-ajan jaksaa sykkiä, niin loput palveluksesta kuluu melko leppoisasti ja nopeasti, näin ainakin omalla kohdalla.

Ja tosiaan aina johto-tehtävistä kysyttäessä kannattaa aina vastata ei, mitään ympäri-pyöreää vastausta "no emmä ny tiiä" ei kannata antaa jos kerran niihin hommiin ei missään tapauksessa halua joutua, aina sinne joutuu kuitenkin myös niitä jotka olisivat lyhemmän palvelusajan halunneet, mutta eivät ole riittävästi osanneet ajatusta 12kk pestistä vastustaa.

Itse olen juuri matkalla kohti Kajaania ja astun palvelukseen tänään. Kaikki tuntuu miettivät miten tästä helpoiten selviäisi, mutta itsellä on vähän erilaiset tavoitteet. Koska opiskelujen kannalta on ihan sama olenko 6kk vai 12kk,pyrin RUK kiin, koska johtajakoulutus kiinnostaa. Vaikuttaako tuonne rukkiin pääsemiseen enemmän kova kunto vai positiivinen asenne/fiksu käytös/menestyminen pällikokeissa?

Lainaus käyttäjältä appa-king

Vaikuttaako tuonne rukkiin pääsemiseen enemmän kova kunto vai positiivinen asenne/fiksu käytös/menestyminen pällikokeissa?

Kaikki nuo mainitut plus oma halukkuus (itse esim. kieltäydyin sinne menemästä) sekä rikosrekisterin puute. Nämä kun kaikki on positiivisella kantilla niin RUK-paikka on aika lailla hallussa.

Fyysisesti olen ihan rikki, mutta henkisesti voisin sanoa että ihan normaalilta tuntuu. Ekat lomat sain juuri Niininsalosta ja tässä hieman tunnelmia:

Ensimmäinen viikko oli yhtä kulttuurishokkia. Voitte varmaan kuvitella tunnelmia kun on paikassa, jossa ei ole yhtään tuttua naamaan, kaikki on kiellettyä ja paikat ovat kuin eri planeetalta, niin silloin kävi mielessä että nyt loppuu tämä paska. Onneksi kulttuurishokista on päästy yli ja nyt homma alkaa olemaan melko suklaista. Ohjattuja aamutoimia oli tasan ensimmäisenä aamuna ja sitten ne lopetettiin. Perinteistä iltarunttua missä elefanttilauma paimennetaan käytävään lopetettiin ja ne korvattiin rättisulkeisilla, sillä yksi kaveri loukkasi polvensa siinä rytinässä. Pinkkojen teko on nykyään myös vapaehtoista, sillä sitä pidetään muka simputuksena. Punkat täytyy tietysti olla särmiä. Tupalaiset ovat ihan mukavia, oman tuvan alikki on hieno mies, vääpeli on rento äijä ja ruoka on hyvää. Muut kersantit ovatkin homoja, kuten vähän odotinkin.

Että vähän alle 340 aamua tulen toivottavasti olemaan Kuljetuspatterin leivissä ja se tulee näkymään foorumiaktiivisuudestani. Vitalla on hyvä lurkata, mutta tuskaa kirjoitella, joten toivon että ymmärrätte tämän ja muistatte että Portable on edelleen keskuudessanne :)

Lainaus käyttäjältä Portable

Fyysisesti olen ihan rikki, mutta henkisesti voisin sanoa että ihan normaalilta tuntuu. Ekat lomat sain juuri Niininsalosta ja tässä hieman tunnelmia:

Ensimmäinen viikko oli yhtä kulttuurishokkia. Voitte varmaan kuvitella tunnelmia kun on paikassa, jossa ei ole yhtään tuttua naamaan, kaikki on kiellettyä ja paikat ovat kuin eri planeetalta, niin silloin kävi mielessä että nyt loppuu tämä paska. Onneksi kulttuurishokista on päästy yli ja nyt homma alkaa olemaan melko suklaista. Ohjattuja aamutoimia oli tasan ensimmäisenä aamuna ja sitten ne lopetettiin. Perinteistä iltarunttua missä elefanttilauma paimennetaan käytävään lopetettiin ja ne korvattiin rättisulkeisilla, sillä yksi kaveri loukkasi polvensa siinä rytinässä. Pinkkojen teko on nykyään myös vapaehtoista, sillä sitä pidetään muka simputuksena. Punkat täytyy tietysti olla särmiä. Tupalaiset ovat ihan mukavia, oman tuvan alikki on hieno mies, vääpeli on rento äijä ja ruoka on hyvää. Muut kersantit ovatkin homoja, kuten vähän odotinkin.

Että vähän alle 340 aamua tulen toivottavasti olemaan Kuljetuspatterin leivissä ja se tulee näkymään foorumiaktiivisuudestani. Vitalla on hyvä lurkata, mutta tuskaa kirjoitella, joten toivon että ymmärrätte tämän ja muistatte että Portable on edelleen keskuudessanne

Itse kävin aikanani kanssa Niinisalossa leikkimässä, ja pahaa sanottavaa paikasta ei ole. Armeija on muutenkin kasvattava kokemus hyvässä mielessä, sillä harvoissa paikoissa sitä joutuu tulemaan niin hyvin tuntemattomien kanssa toimeen, ja vieläpä tekemään yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan hyvä ja rento paikka, ja kuten vanha sanonta kuulukin: " Miksi mennä armeijaan, kun voi mennä Niinisaloon ?" :P

Ja sitten toivoisin vielä; että ellet ole henk.koht käynyt varmistamassa jokaisen kessun seksuaalista suuntautumista erikseen, niin vältetään homo sanan käyttämistä negatiivisessa valossa heti alkuun. Muitakin termejä löytyy kyllä varmasti..

Lainaus käyttäjältä Portable

Ohjattuja aamutoimia oli tasan ensimmäisenä aamuna ja sitten ne lopetettiin. Perinteistä iltarunttua missä elefanttilauma paimennetaan käytävään lopetettiin ja ne korvattiin rättisulkeisilla, sillä yksi kaveri loukkasi polvensa siinä rytinässä. Pinkkojen teko on nykyään myös vapaehtoista, sillä sitä pidetään muka simputuksena.

Alkaa menemään kohti sitä "armeija kirjekurssina"-hommaa kun aletaan kukkahattuilemaan yhä enemmän ja enemmän. Kohta ei enää voi asettakaan käyttää kun se on vaarallinen vehje ja rinkkoja ei voi kantaa kun voi selkä mennä.

Tokihan joku pinkan vääntäminen on aika turhaa hommaa jos sellaista tosi tilannetta mietitään (tosin Suomen armeijalla muutenkin aika pienet mahdollisuudet jos joku hyökkii) mutta on siinä se seikka että saadaan se porukka ruotuun eikä olla että "en minä voi kun se on simputusta ja en jaksa kun selkä menee" jne. tms.

Mikäli kunto/selkä/mieli/whatever on niin huono ettei pysty olemaan niin kyllä sieltä vapautus tulee. Näin kävi omassakin tuvassa aikoinaan parille tyypille. Ja vaikka koko touhu onkin pakotettua, niin ihan järkevää olisi vähän ennakoida omaa kuntoa ennen sinne menoa ellei sitten ole tarkoitus juurikin sluibailla, häröillä ja kusta koko homma. Kaiken päälle kunnosta huolehtiminen nyt on ihan järkevä ilman armeijaakin, niin ihan hyvä että sieltä koneiden äärestä pistetäänkin porukka vähän liikkumaan.

Itse en ole koskaan ylipainoinen ollut mutta polvet ja nivelet välillä juimii juurikin vähästä liikkumisesta. Samoiten yleiskunto on melko heikko ollut myös. Silti painoin armeijassa niin paljon kuin jaksoin enkä itkenyt simputtamisesta.

Tosin en väitä että kukaan edes olisi itkenyt. Nykyaika on sellaista että mietitään jo muiden puolesta loukkaantumiset sun muut ja ennakoidaan niin että kielletään kaikki ja vähennetään kaikkea mistä voi vähänkin joku loukkaantua jollain tavalla.

Ensimmäiset kaksi viikkoa takana, ja aika leppoista hommaa tuo on ollut. Jokainen vuode ja pinkka mennyt läpi ja tarkistuksista selvitty vaikka ainahan se lattia on pitänyt uusiksi luututa. Tupa räjähti tasan kerran mutta oli se kranaatti aika säälittävä. Fyysisesti itselle ainakin ollut melko helppoa, lenkkeilyä harrastaneena nuo marssit taikka muut juoksentelut ei oo ottanut kummosesti voimille. Ainoat älyttömät rasitukset tuli varusteiden kannosta (kevyemmästä päästä kun olen) sekä tietenkin Cooperin testissä kun täysillä mentiin. Haminan RUK:n Jääkärikomppaniassa siis P-kautta viettelen.
Aivan ja aseen kanssa metässä juokseminen oli todella miehekästä puuhaa. Ruokailuun jonottaminen metässä toisaalta täysin perseestä, mutta se onkin ainoa asia mikä jollain tapaa vituttanut. Hyvillä fiiliksillä etiä päin.

2 kuukautta ja vähän päälle on nyt vietetty, p-kausi ohi ja minun osaltani varmaan myös paskin osio koko intistä takana. Kirjuriksi pääsin, eli enää on vähän päälle 3kk palvelusta edessä. Jos nämä hommat tulee olemaan samanlaisia mitä nämä pari viikkoa on olleet, ei kyllä kehtaa edes kehua inttiä käyneensä. Tämä viikko varsinkin, ollaan joko istuttu toimistossa näppäilemässä kännyköitä, tai jos ei ole jaksanut sielläkään olla niin tuvassa sitten. Pinkkoja ei tarvitse iltaisin tehdä, iltavahvareihin ei tarvitse osallistua mitenkään(yleensä sädekaihtimet ja verhot vielä ylhäällä, makoillaan sängyllä, sähkölaitteita esillä, kaapit auki, vaatetus vaihtamatta jne) hiljaisuuden jälkeen saadaan käyttää puhelimia yms. On se helppoa kun on meidän toimisto-au samassa tuvassa.

Päivät myös loppuvat aina viimeistään silloin 16:00, eikä pahemmin tarvitse ulkona missään muodoissa liikkua. Aikamääreetkään ei mitään kiireellisiä ole, aamuisin varsinkin ollaan ruokailusta yleensä 30 min myöhässä.

Niinjoo aseet on kanssa pysyneet turvahuoneessa siitä lähtien kun kirjurin hommiin astuttiin. On se vaan mukavaa katsella toimiston tai tuvan ikkunasta kun muut lähtee tetsaamaan täysvarustuksessa, itse kun yrittää tappaa aikaa kännykkää selaamalla.

Näiden lisäksi yksikkömme vääpelikin on pirun rento äijä. Jää nyt pois toimistaan samaan aikaan kuin mekin, joten pientä gonahdusta on ilmassa. Herroittelusta yleensä tekee facepalmit ja muutenkin juttelee meidän kanssamme aivan kuin normaalien ihmistenkin.

Lainaus käyttäjältä Rätsetti+

Kirjuriksi pääsin, eli enää on vähän päälle 3kk palvelusta edessä. Jos nämä hommat tulee olemaan samanlaisia mitä nämä pari viikkoa on olleet, ei kyllä kehtaa edes kehua inttiä käyneensä. Tämä viikko varsinkin, ollaan joko istuttu toimistossa näppäilemässä kännyköitä, tai jos ei ole jaksanut sielläkään olla niin tuvassa sitten. Pinkkoja ei tarvitse iltaisin tehdä, iltavahvareihin ei tarvitse osallistua mitenkään(yleensä sädekaihtimet ja verhot vielä ylhäällä, makoillaan sängyllä, sähkölaitteita esillä, kaapit auki, vaatetus vaihtamatta jne) hiljaisuuden jälkeen saadaan käyttää puhelimia yms. On se helppoa kun on meidän toimisto-au samassa tuvassa.

Eipä se minustakaan enää intiltä tuntunut, kun minä pääsin kirjurin hommiin. Se alkoi tuntumaan enemmänkin työltä. Minunkaan ei enää tarvinnut huolehtia juuri mistään. Minut sijoitettiin samaan tupaan, jossa kaikki alikersantit nukkuivat ja ystävystyin nopeasti heidänkin kanssa. Hommia paiskittiin noin alle 10 tuntia hoitaen kapiaisten antamia nakkeja, lomien järjestelyä ja postikierrosten tekemistä. Tästä kaikesta seurasi tietysti pientä gonahtamista, mutta en antanut sen näkyä kapiaisten silmien alla, vaikka hekin olivat loppujen lopuksi tosi rentoa porukkaa.

Meikäläinen valittiin juuri maailman parhaimpaan nakki ja leirisuojaan, eli paikallisen kuljetuskeskuksen pääpäivystäjäksi. Lepiä hommaa, jossa hajoaa korkeintaan paperikasoihin. Plussana vielä melkein varmat Korpraalin natsat.

Itselle armeija oli positiivinen kokemus, palvelin Kainuun tykistörykmentissä ja kävin AUK:n, saapumiserä oli 2/11. Eli suht tuoreessa muistissa vielä. RUK:n yritin, mutta meidän linjalla oli erittäin kova kilpailu sinne pääsystä, joten itse jäin rannalle ruikuttamaan. Eipä se loppujen lopuksi haitannut, koska meillä oli erittäin hyvä henki linjallamme. Pääsi myös enemmän ampumaan tykillä kun RUK:ssa. J-kausi olikin erittäin lepiä, kun pääsi hyviin tehtäviin ja ryhmäkin koostui järkevistä ja ahkerista tekijöistä. Johtajana oli suht helppoa, ei urputtaneet ikinä vastaan.

Paras mitä intistä itelle jäi oli ehdottomasti siellä saadut kaverit ja kaikki kokemukset, jopa ne jotka silloin tuntu paskalta. Niitäkin muistelee näin jälkeen lämmöllä. Kovin paikka oli kun ei tullut kessun auroja, nyyh :(

Morjesta taas (Long time no see if anyone even remembers me anymore :) Itsellä tarkoitus jouluksi kotiutua ja oikein mukavasti täällä WarVillagen jääkäriprikaatissa on oma palvelus sujunut. E-kausi päättyi perjantaina ja olen nyt virallisesti Arvon Korpraali.

Sotilaskeittäjänä toimin ja koska ryhmässämme ei ole ollut alikersanttia johtamassa minut nimitettiin jo e-kauden alussa ryhmän virkaa tekeväksi johtajaksi. Varsinkin leireillä on hommaa riittänyt aina aamu kolmesta iltamyöhään, mutta parasta on ollut juuri se, että on saanut oman koulutushaaran hommia tehdä ja spade ryhmässämme on helvetin hyvä henki muutenkin.

Harmi vaan kun iltavapaille ei olla vielä päästy eikä varmaan päästäkään, mutta TJ muutenkaan enään 45 joten eipä paljoa haittaakkaan. Kaikille vuoden aamukasoille ja tuleville morgoneille ei muuta kuin iloisia ja virkeitä AAMUJA!!!

GTJ124

Viimeiset kaksi kuukautta olen ollut Kuskina kolmannessa jääkärikompanijassa. Viime vuosi olin tiukasti kuskipatterissa hommissa ja voitte varmaan kuvitella miten paljon vituttaa kun kaikki se chokoilu vaihtuu nurmiporan hommiin. Arki kasarmilla on edelleen chokoa. Me kuskit majoitutaan johtajien kanssa samoiss tuvissa ja ollaan oikein hyvää pataa heidän kanssaan ja muutenkin meillä on hyvin vapaat kädet tehdä mitä lystää. Paitsi leiriaamuina ja sitten näiden umpihomojen kapiaisten pitämissä harjoituksissa.

Mutta aion edelleen puskea läpi koko sirkuksen ja kotiutua tyytyväisenä kuorma-autokortti ja ammattipätevyydet taskussa. Olen itseasiassa jo nyt alkanut etsiä duunia alalta. Vaikka näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut parempi pitää C Paprut ja käydä koulutukset paikallisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.

Gonakuski ja korppi - 2/14 Ei kiitä ja kuittaa elämänsä parhaimmasta ja paskimmasta puolesta vuodesta. Aamuja kaikille Nisulaan saapuville. Paitsi tuleville 3JK kuskeille, teille paskoja aamuja. Muistakaa vempata ja sluibata kaikesta älkääkä kuunnelko mitään mitä kapiaiset ja johtajat teille sanoo. Pitäkää matalaa profiilia ja teihin ei nakit osu.

Lainaus käyttäjältä Portable

Muistakaa vempata ja sluibata kaikesta älkääkä kuunnelko mitään mitä kapiaiset ja johtajat teille sanoo. Pitäkää matalaa profiilia ja teihin ei nakit osu.

Tehkää näin jos haluatte että aika kuluu mahdollisimman hitaasti.

Ite ainakin hajosin intissä pahiten siihen tekemisen määrän vähyyteen. Siks en oikein ikinä ymmärtänyt porukkaa jotka vemppas metsäleirejä sun muita sykkimisiä. Niissä sentään aika kului jossain määrin vaikkei se aina niin herkkua ollutkaan rypeä jossain kurakossa. Ennemmin kuitenkin tein jotain kuin koomailin tuvassa tai sotkussa.

Näin siis vuonna 2008, tuostakin jo saatana ikuisuus. Kohta joudan vanhainkotiin.

Lainaus käyttäjältä Portable

Muistakaa vempata ja sluibata kaikesta älkääkä kuunnelko mitään mitä kapiaiset ja johtajat teille sanoo. Pitäkää matalaa profiilia ja teihin ei nakit osu.

Hyvät on kyllä elämänohjeet. Muistakaa kaikki myös työelämässä noudattaa samaa kaavaa niin saadaan Suomi nousuun ja kukoistukseen! Kuulostaa hirveästi vanhan sedän (intti käyty 2007 joten Ravenwoodin kanssa viereiselle pesupaikalle hoitokodissa) motkotukselta mutta voi hyvä kiesus päivää jos tällaisella elämänasenteella kuvittelee pärjäävän. Jokainen dallaa toki tyylillään mutta ainakin armeijassa kannattaa ihan vaan tehdä parhaansa ja sen minkä pystyy niin sillä pääsee aina helpoiten ja ei, helpoiten ei tarkoita sitä puolen vuoden palvelusaikaa joka voi olla yhtä helvettiä jos menee nolaamaan itsensä Portablen ohjeilla vaan esimerkiksi vuosikin voi olla helppoa jos vaan hoitaa hommat hyvin siihen kuosiin että kykenee pelailemaan päivät pitkät pleikkaria tjms. Olen kuullut samaan aikaan palvelukseen itseni kanssa astuneilta puolen vuoden tyypeiltä kuinka paskaa loppupeleissä heidän palvelusaikansa oli ja vaikka itse "jouduin" jäämään vuodeksi, ei itselläni ollut kertaakaan tarvetta murehtia mistään.

Jokainen siis suorittakoot palveluksensa missä muodossa ja missä aikajaksossa haluaa mutta mitä ikinä teettekin niin älkää valitko laiskuuttanne tai tehkö tahallaan hommia paskasti. Armeijan/sivarinkin jälkeenkin on elämää ja hyvä asennoituminen niissä hommissa auttaa yleensä työelämään astumisessa.

Ja tämä siis ei ollut henk.koht hyökkäys hienoa boardilaista, Portablea, kohtaan vaan ylipäätään valloillaan olevaa elämänasennetta (slackaillaan ja sluibaillaan) joka ihmisillä tuntuu nykypäivänä valitettavan usealla olevan.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Ja tämä siis ei ollut henk.koht hyökkäys hienoa boardilaista, Portablea, kohtaan vaan ylipäätään valloillaan olevaa elämänasennetta (slackaillaan ja sluibaillaan) joka ihmisillä tuntuu nykypäivänä valitettavan usealla olevan.

Ei armeijaa kannata missään nimessä ottaa vakavasti, jos se ei kiinnosta. Varusmiespalvelus on käytännössä vain rangaistus siitä, että sattuu olemaan mies. Omien kokemuksieni mukaan armeija edustaa edelleen vahvasti nationalismia, konservatiivisuutta, hierarkkisuutta ja yksilöllisyyden mitätöintiä. Jos tällaiset arvot eivät ole itseä lähellä, kannattaa vain sluibailla ja yrittää ottaa koko homma läpällä. Tehdä mahdollisimman vähän ja olla näkymätön ja koittaa päästä mahdollisimman vähällä.

Tämä puolestaan ei aina vaikuta suoraan siihen, kuinka ihminen toimii siviilielämässä. Minäkin olen töissä ahkera, tunnollinen ja ystävällinen. Armeijassa gona-Vulpes puolestaan meinasi posauttaa skappareiden otsasuonet ainaisella luikertelullaan ja laiskottelullaan. Yhteensä taisin vempata puolen vuoden aikana yli kahdeksan viikon edestä. Loppusotakin kului Oblivionia pelatessa läppärillä, hah hah! Hyviä aikoja. Sen verran kannattaa kuitenkin käyttäytä, etteivät varusmiestoverit suutu toilailuun. Pitää aina muistaa, että typeristä olosuhteista huolimatta kaikki ovat aikuisia ja vieläpä samassa veneessä.

Kokonaan oma hommansa on tietysti, jos kokee armeijassa lysyttämisen mielekkäänä hommana. Siinä ei ole mitään väärää ja sitten touhusta kannattaa ottaa kaikki ilo irti! Joten rauhaa ja rakkautta kaikille. Ja jaksamista niille, joita metsässä vietetyt loputtomat aamut vielä odottavat.

Lainaus käyttäjältä Vulpes Arctos+

Omien kokemuksieni mukaan armeija edustaa edelleen vahvasti nationalismia, konservatiivisuutta, hierarkkisuutta ja yksilöllisyyden mitätöintiä. Jos tällaiset arvot eivät ole itseä lähellä, kannattaa vain sluibailla ja yrittää ottaa koko homma läpällä. Tehdä mahdollisimman vähän ja olla näkymätön ja koittaa päästä mahdollisimman vähällä.

Miksi ei tässä tapauksessa sitten menisi siviilipalvelukseen tai johonkin vastaavaan? Suomessa sentään meillä nuorilla neitsytpojilla on vapaus valita toisin kuin itänaapurissa ja sen sukulaismaissa jossa palvelusaika on sen pari vuotta ja sekin joka ilta itsensä henkisestä kivusta uneen itkien. Se että paikka ei vastaa omia arvoja tai aatteita, ei tarkoita sitä että "menenpä tuonne ja vedän homman ihan persuksilleen ihan vaan siksi koska" vaan siinä tapauksessa kannattaa käyttää näitä vaihtoehtoja joita tämänkin ketjun otsikossa pari mainitaan. Tuohan on vähän sama kuin että joudut duunipaikalla osallistumaan konferenssiin joka ei itseäsi kiinnosta armaan vertaa joten menetkin sinne vain perseilemään ja aiheuttamaan sekaannusta, sen sijaan että kieltäydyt ja kerrot osallistuvasi johonkin muuhun työtehtävään.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Miksi ei tässä tapauksessa sitten menisi siviilipalvelukseen tai johonkin vastaavaan?

Sivari kestää vuoden. Vankilaan en vielä lukioikäisenä olisi ikinä uskaltanut. Toisinaan olen kyllä jälkikäteen pohtinut, olisiko sittenkin pitänyt pyörähtää vankilassa. Eräs tuttuni kävi, ja kuulemani perusteella se kuulosti ihan leppoisalta... Mutta toisaalta en ole niin idealistinen, että jaksaisin ryhtyä joksikin yksilönvapauden nimissä kärsiväksi mielipidemarttyyriksi. Siispä armeijaan lähdin. Minimoin vahingot ja tein ajan mahdollisimman mukavaksi itselleni. :)

Mielipiteeni armeijaa kohtaan eivät muuten olleet yhtä angstiset ennen palveluksen alkamista. Myönnettäköön, että sissikomppania ei välttämättä ollut oikea paikka 19-vuotiaalle uusavuttomalle nörtin kuvatukselle. Yök. Mutta poiskaan ei päässyt koska olin perusterve kaveri. Se pisti ketuttamaan.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Tuohan on vähän sama kuin että joudut duunipaikalla osallistumaan konferenssiin joka ei itseäsi kiinnosta armaan vertaa joten menetkin sinne vain perseilemään ja aiheuttamaan sekaannusta, sen sijaan että kieltäydyt ja kerrot osallistuvasi johonkin muuhun työtehtävään.

Vähän sama. Hyvin vähän. Töissä ei parane törttöillä, koska siellä ollaan lähtökohtaisesti omasta tahdosta. Töistä saa palkkaa. Töistä voi myös erota jos sen tekeminen ei kiinnosta. Ymmärrän kyllä pointtisi, että aina pitäisi tehdä parhaansa. Mutta ei kai se ole ihme, jos armeijassa, vankilassa tai vaikkapa pakkotyöleireillä ei huvita olla täysillä mukana.

Olen muuten aika varma, että nykyään selviäisin koitoksesta paremmin tai ainakin arvokkaammin. Mutta suoraan lukion penkiltä kurkkusalaatteihin siirtyminen ei tuolloin tehnyt hyvää. Noh, ainakin urakka on takana ja saan nauttia leppoisasta elämästä reservissä. Keskittyä asioihin joissa olen hyvä, sen sijaan että makaisin rynkky kainalossa montun pohjalla. Kuten niin moni muu, joka olisi tuon ajan voinut käyttää opiskeluun tai töiden tekoon.