1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Viimeistelin tuossa sekoilupläjäyksen nimeltä The Melancholy of Haruhi Suzumiya. Siis sen alkuperäisen animekattauksen vuodelta 2006. Näennäisen sattumanvarainen järjestys toimi kivasti, eikä hahmoista voi kuin pitää. Kai tässä pitää katsoa myös tuoreemmat täytejaksot ja harkita mangojen hommaamista, jos niistä löytyy lisää samaa menoa.

Tänään tulee myös My Little Monster! Siinä on anime, jonka tekijät eivät näemmä pysty tekemään mitään väärin. Animaatio toimii täydellisesti, kässäri on hyvä ja sivuhahmotkin ovat huomattavan kiinnostavia. Ylivoimaisesti paras tapaus Crunchyrollin tämänhetkisistä simulcasteista, vaikka Narutossa meneillään oleva Chikara-fillerikaari onkin hyvin kirjoitettu ja varustettu lähes leffatason animaatiolla.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Viimeistelin tuossa sekoilupläjäyksen nimeltä The Melancholy of Haruhi Suzumiya. Siis sen alkuperäisen animekattauksen vuodelta 2006. Näennäisen sattumanvarainen järjestys toimi kivasti, eikä hahmoista voi kuin pitää. Kai tässä pitää katsoa myös tuoreemmat täytejaksot ja harkita mangojen hommaamista, jos niistä löytyy lisää samaa menoa.

Tänään tulee myös My Little Monster! Siinä on anime, jonka tekijät eivät näemmä pysty tekemään mitään väärin. Animaatio toimii täydellisesti, kässäri on hyvä ja sivuhahmotkin ovat huomattavan kiinnostavia. Ylivoimaisesti paras tapaus Crunchyrollin tämänhetkisistä simulcasteista, vaikka Narutossa meneillään oleva Chikara-fillerikaari onkin hyvin kirjoitettu ja varustettu lähes leffatason animaatiolla.

En mangoja ole vielä selannut, mutta suosittelen ehdottomasti lukemaan Haruhi light novellit. Fantastista kamaa!! :D Ja jos et ole vielä elokuvaa nähnyt, niin sekin kannattaa katsoa.

Tänään lähti itselläni pukin konttiin uusin Haruhi novelli :) Sitä on joulu lomalla sitten makoisa lukea.

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen

En mangoja ole vielä selannut, mutta suosittelen ehdottomasti lukemaan Haruhi light novellit. Fantastista kamaa!! Ja jos et ole vielä elokuvaa nähnyt, niin sekin kannattaa katsoa.

Täytyy myöntää, ettei tullut edes mieleen, että nuo kirjatkin voisivat löytyä jollain valkoisella kielellä. Pitää siis metsästää ne jostain, jos vaikka löytyisi sopivaan hintaan. Leffa voi jäädä ikävä kyllä väliin, koska laillisesti hommattuna se voi muodostua aika hintavaksi.

E: Leffaakin on näemmä tarjolla ihan Zavvissa, joten pitää sitäkin harkita joskus keväämmällä. Japsiharrasteisiin käyttämäni varat taitavat kulua lähitulevaisuudessa Tegami Bachiin mangana ja Crunchyn jäsenyyteen sekä mahdollisesti Biomegaan.

Onko kukaan kattonut Initial D:tä ja Wangan Midnightia? Ehdottomasti parhaat animet mitä voi olla.

Initial D:stä alkoi viime kuussa uusi kausi 6 vuoden tauon jälkeen. Jaksoja tulee 2 kaooaletta kuukaudessa, 3. jakso tulossa ens viikonloppuna.
http://en.wikipedia.org/wiki/Initial_D

Wangan Midnightia on vain yksi kausi, josta oon kattonut vasta puolet, mutta todella hyvä anime sekin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Wangan_Midnight

Perinteiset taisteluanimet ei voisi vähempää kiinnostaa.

Juuri äsken tuli katsottua Puella Magi Madoka Magica loppuun ja pakko myöntää, että olen kuin puulla päähän lyöty. Sarjan saaman ylistyksen takia odotinkin jotain erityistä, mutta en koskaan odottanut mitään tällaista. Ei olisi uskonut, että alkuun hyvinkin tyypilliseltä näyttävästä taikatyttö animesta löytyy näinkin traaginen tarina, joka jaksaa kannattaa sarjaa upeasti alusta loppuun saakka. Jaksojen tunnelataus on miltein käsinkosketeltava. Sailor Moonin ajoista taikatyttö genre on junnannut hyvinkin tylsänä paikallaan, mutta Madoka Magica teki tähän samaan kaavan juonellisesti aikamoisen muutoksen. Sarjan esittelemät hahmotkin ovat sellaisia, että ei niitä voi inhota sitten millään, varsinkaan kun viimeiset jaksot ovat menossa.

Varmasti jo osa täällä tuon sarjan nähnytkin, mutta ne jotka eivät ole, niin pakko sitä on suositella heillekin. Meikäläiseltä tämä saa täyden kympin ja plus merkin päälle, koska en ollut ajatellut enää palaavani katsomaan magical girl genreä millään tavoin. Toinen ostamani Blu-ray sarja, Samurai Girls jäi kyllä pahasti tämän jalkoihin, vaikka ei se huonokaan ole. Pitäisi vaan jaksaa katsoa loppuun.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

sekä mahdollisesti Biomegaan.

Varoitan vielä kerran, että aikamoinen mindfuck juonellisesti tuo teos. Viimeistään kaksi viimeistä opusta menee juonessa niin sekamelskaksi, että aivot eivät pysy perässä ollenkaan. Upea mangahan tuo muuten on ja kai se sillisalaattimainen juonikin antaa oman viehätyksensä.

Kannatti pitää melkein kahden kuukauden tauko Sword Art Onlinesta, koska tällä kertaa se imaisi taas kunnolla. Eivät nämä seitsemän tuoreinta jaksoa aivan alkupuoliskon menolle pärjänneet, mutta aika mehuissa tuli muutamaa kohtausta katsottua. Oli lopulta ihan hyvä, että tarina jatkuikin 14 (15) jakson jälkeen :)
[spoiler]Yllätyin Suguhan (Leafa) ja Kazuton (Kirito) välisen tsydeemin ripeästä käsittelystä. Jossain muussa (huonommassa?) sarjassa Suguha olisi ollut hiljaa tajuttuaan Kiriton olevan hänen "veljensä". Menihän valaistumista seurannut kuvio vähän pikakelaamalla, mutta kaikki luurangot sentään revittiin kaapista kerralla. Arvostan ja nostan hattua.[/spoiler]
Toivottavasti viimeinen jakso onnistuu päättämään homman tyydyttävästi.

Sen verran selasin loppuviikosta saapunutta Biomegaa, että piirrostyyli on todella tyylikkään oloinen. Onneksi kirja on myös järeämmän kokoinen kuin Vizin mangat, joten taide pääsee paremmin esille. Jouluaaton jälkeen sitten lisää, koska zombimättö taitaa jäädä ostamani mangakasan viimeiseksi. Death Note 12 on aloituksena no-brainer ja Tegami Bachi 1 nosti huulille tahattoman hymyn pelkällä selailulla. Lisäksi, dat cover. Dat. Cover. Olisipa koko manga väreissä.

Viimeinen Muv Luv Total Eclipse jakso tuli juuri katsottua ja olihan tuo suht hyvä päätös sarjalle. Kumminkin sarja oli kokonaisuudessaan pettymys. Liikaa turhanpäiväistä draamaa, fanservicea ja muuta aivan älytöntä sekoilua. Oikeastaan vasta viimeisissä jaksoissa sarja näytti parhaimman puolensa. Toki myös kaksi ensimmäistä jaksoa oli mahtavia plus Kamchatkan sädetykillä räiskinnät.

Koska kyseessä on loppujen lopuksi spin off, niin jotain ymmärrystä sarjan suppeudelle voi antaa. Kumminkin odotin liikoja, koska kuukausi Total Eclipse sarjan tapahtumien jälkeen alkaneet visual novellit ovat helvetin kovaa kamaa. Alternative on meikäläisellä edelleen kesken ja silti olen saanut ihan väristyksiä kaikista juonen käänteistä ja muista tapahtumista. On se vaan niin hyvä. Mutta voi sitä odottaakin paljon juttua löytyvän, kun lukemani mukaan novelli kestää 60-70 tuntia. Taidan olla jossain puolessa välissä tällä hetkellä.

Ja kovasti jengi jo odottaa anime versiota näistä visuaali novelleista ja olisihan tuo todellakin upeaa. En vain tiedä millä ihmeellä onnistuisivat tunkemaan sarjaan Extran, Unlimitedin ja lopulta Alternativen tarinat. Extran ja Unlimitedin kanssa minulla meni jo 50 tuntia.

Mutta ei ole vaikea päättää omaa vuoden animeani. Bodacious Space Pirates oli meikäläiselle se ehdoton suosikki. Sarja puhalsi uusia tuulia avaruus seikkailuihin aivan uudella tavalla ja onnistui myös esittelemään sellaisen päähenkilön, josta osasin pitää alusta alkaen. Tätä en usein koe. Sarja oli muutenkin oikein nättiä katsottavaa. Etenkin avaruusalukset jäivät mieleeni siitä kuinka upeasti ne olivat toteutettu. Ja vielä siitä päähenkilöstä.. Marika Katoh kyllä vaan jaksoi alusta alkaen ihastuttaa positiivisella asenteellaan. Harmi että sarjalle jatkoksi suunniteltu elokuva ilmestyy vasta 2014. Ei malttaisi odottaa niin kauaa.

Lainaus käyttäjältä Retro+

Viimeinen Muv Luv Total Eclipse jakso tuli juuri katsottua ja olihan tuo suht hyvä päätös sarjalle.

Samaa ajattelin minäkin, mutta kontrasti Sword Art Onlinen päätökseen oli aika suuri. Molemmissa jätettiin tilaa jatkolle, mutta SAO veti pidemmän korren homman paketoinnissa. Total Eclipsen finaalissa oli parikin kohtaa, joissa ihmettelin, ettei tule edes pala kurkkuun, mutta se voi johtua mielentilastani. Pari päivää sitten kiinni kuromassani Shin Sekai Yorissa oli nimittäin yksi jakso, jossa minun olisi kaiken järjen mukaan pitänyt pillittää, eikä niin käynyt.

Oma vuoden anime -titteli ratkennee tänään yhdeksän maissa, kun My Little Monsterin lopputekstit pyörivät. Tähän asti se on ollut lukiodraama, jossa kaikki hahmot ovat kiinnostavia ja monet mukavan outoja, piirrostyyli on loistava, eikä tekijäporukka tunnu pystyvän virheisiin. Kädet täristen tätä kirjoittelen, koska tämä sarja jos mikä ansaitsee loistavan päätösjakson. En tiedä, mitä sellaisessa pitäisi tässä tapauksessa olla, mutta hieman jännittää.

Jos jotain hirveää tapahtuu, vuoden anime on Bodacious Spa... hetkinen! Another tuli näemmä keväällä, joten siinä on kiven kova kilpakumppani MLM:lle. Mahtava tunnelma, hyvin rakennettu mysteeri sekä sen vähittäinen paljastaminen ja audiovisuaalinen tarjonta oli juonen tasolla. Suosittelen lämpimästi, vaikka kauhu ei nappaisikaan. Säikyttelyä ei nimittäin ole, vaikka parissa kohdassa hämmästelinkin rauhallisuuttani. Sarjan "kauhu" on enimmäkseen epämukavuuden tunnetta.

Mainitsemani Shin Sekai Yori on hyvä kandidaatti ensivuoden parhaaksi animeksi, mikäli jaksot paranevat samaan tahtiin. Sarja lähtee käyntiin hitaasti, mutta itse jatkoin katsomista äärimmäisen häiriintyneen oloisen taustatarinan ansiosta. Nyt jatko kiinnostaa kunnolla, eikä tunnelin päässä juuri valoa näy. Monet pitävät tätä sarjaa musertavana ja syyt on helppo nähdä. Aloitin uusintakierroksen tähänastisista jaksoista, jotta pääsisin hahmoihin paremmin sisälle. Kymppijaksossa oli sellainen lataus, että hieman ihmettelen omaa reaktiotani tai pikemminkin sen pienuutta. Vielä enemmän monien muiden reaktiot tietäen.

E: Kyllä siinä niin taisi käydä, että My Little Monster pesi muut tämän vuoden animet, jopa Anotherin kukon kiekaisun mitalla. Hyvä, sarjan mittapuulla melko rauhallinen päätösjakso ja lopetus, joka ei jättänyt mitenkään kylmäksi. Toinen kausi olisi enemmän kuin mieluisa ilmestys, vaikka mangassa on kuulemma alkanut loppua ideat kesken.

Vuoden 2012 animuista ei ole paljoa kokemusta, mutta hyvin jyrkkiä mielipiteitä. Kyllä, katsoin Sword Art Onlinen ja voi mikä pettymys se olikaan. Potentiaali oli paljon parempaan, mutta se että tässä oli kaksi juoniarkkia oli fataali virhe koko sarjalle. Ensimmäisellä juoniarkilla oli potentiaali olla loistavaa kamaa, mutta siinä piti olla tietenkin ajassahyppelyä ja turhaa kodin leikkimistä. Se Alfheim oli ihan naurettavaa settiä.

Bakuman 3 on Bakumania, eli aivan loistavaa settiä. Ja sitten on tietenkin Jojo´s Bizarre Adventure, joka imaisi minut ekassa jaksossa niin nopiasti. Animu sai minut jopa lukemaan sitä manga muodosta netistä, vaikka pidänkin sitä harvinaisen tylsänä tapana, niin JoJoa jaksaa lukea.

Pitänee katsella sit talvi/kevät kauden ohjelmisto tarkaan, sillä Tokiossa ihan televisiosta katsomisessa on sitten ihan eri fiilis kuin läppärin ruudulta katsominen.

Tulipas joululoman aikana kunnostauduttua ja aloitin Dragonbaal Z Kai:n katsomisen. Tulihan niitä ehkä 5 jaksoa katsottua nuorempana, kun DBZ tuli sub-tv:ltä, mutta täytyyhän tuo sarja kokea.
Katson kaikki animet japaniksi, mutta DBK on tähän mennessä ainoa poikkeus, jossa pidän enemmän dubista kuin alkuperäisestä. Täytyy kyllä sanoa, että aivan loistava sarja on kyseessä, vaikka tarina jääkin aika heikoksi (tosin tarinasta viis, kun niin eeppistä muu meno on). Paljosta olen siis jäänyt lapsena paitsi.

Lainaus käyttäjältä LordBarkus

Tulipas joululoman aikana kunnostauduttua ja aloitin Dragonbaal Z Kai:n katsomisen. Tulihan niitä ehkä 5 jaksoa katsottua nuorempana, kun DBZ tuli sub-tv:ltä, mutta täytyyhän tuo sarja kokea.
Katson kaikki animet japaniksi, mutta DBK on tähän mennessä ainoa poikkeus, jossa pidän enemmän dubista kuin alkuperäisestä. Täytyy kyllä sanoa, että aivan loistava sarja on kyseessä, vaikka tarina jääkin aika heikoksi (tosin tarinasta viis, kun niin eeppistä muu meno on). Paljosta olen siis jäänyt lapsena paitsi.

Ki on vahvaa tässä pojassa.

Ainoa anime minkä nimeen vannon ja hyvä niin. Englanniksi tuli telkasta aikoinaan kaikki jaksot katseltua useaankin kertaan. DBZ tosiaan paljon parempi kuin alkuperäinen DB. Kaissa kaiketi jätetty kaikkein pöhköimpiä fillerijaksoja poies, mikä tavallaan sääli, sillä niissä melkein parasta komediaa evörs. (Gokun ja Piccolon autokoulu ;___;.) Toki välillä otti pattiin kun Spirit Bombia lataillaan neljän jakson ajan, mutta mitä sitten. Se on kuitenkin animua, deal with it.

Cell Gamesien jälkee taso valitettavasti tippuu, koska etualalle nostetaan alkuperäisen tehotiimin sijaan Goten ja Trunks. Gohan aina ja ikuisesti koko universumin pärisevin heebo. Gohaninhan piti tietyssä pisteessä nousta sarjan keskihahmoksi, mutta toisin (valitettavasti) kävi. Vegetakin taitaa todeta, että Gohan on edelleen universumin vahvin taistelija vaikka aloittikin koulun ja lopetti harjoittelun ja että tämä olisi uskomattoman vahva jos olisi jatkanut harjoittelua. Jotenkin Gohanissa vetoaa juurikin tuo vahvuus, mutta samalla se, että hahmoa ei kinosta taistelu puupökkylän vertaakaan, ellei kurinpitoa todella tarvita jossain. Tuohan tulee hahmossa esille entistä selvemmin koska Cellin turnaus ei mene hahmon kannalta ihan kuin Strömsössä. Hienoa uhmaa havaittavissa nuoressa Gohanissa Cell Gamesien ajan. Sen jälkeenhän hahmo passivoituu ja lopettaa mätkintäpuuhat ja aloittaa Batman-kuvionsa. Tähän päälle kaikki maassa Gohanin toimesta diilattu damage ja se, että pikkuskidi käy yksin Friezaa vastaan useaan otteeseen. Muistuu mieleen niin monia hyviä hetkiä että melkein itkettää.

Voisi melkein pidempäänkin turista nuin kivasta sarjasta, mutta jääköön tällä kertaa tuohon. Hemmetin hieno sarja, erityispaikka sydämmessäni ikuisesti mokomallakin animulla. Hieno teko on kun aloit katsoa.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Toki välillä otti pattiin kun Spirit Bombia lataillaan neljän jakson ajan, mutta mitä sitten. Se on kuitenkin animua, deal with it.

En tiedä miten ennen asiat oli, mutta kyllä minusta tuo nykyään olisi vaan aivan uskomattoman huonoa rytmitystä. En viikottain kykenisi katsomaan yhtään jos edistys olisi niinkin hidasta.

Itse pidän Dragon Ball sarjaa aikamoisena kurana ja ainoa arvostus sitä kohtaan on, että kyseinen sarja on inspiroinut One Piecen ja Naruton tekijöitä. Näistä sarjoista ainakin One Piece on aivan saatanan kovaa settiä ja jos DB on jollain tapaa inspannut tätä niin pakkohan siinä on nostaa hattua.

Kokonaan en siis Dragon Ball sarjaa ole katsonut, vain Z:aa joskus ihan pienenä Subilta satunnaisesti. Tuolloin sarja viehätti mutta silloin ei tiennytkään paremmasta animesta. Katselu tuolloin jäi tosiaan hyvin satunnaiseksi, Cell Gamesia näin jotain jaksoja ja sitten myös sitä Majin Buu säätämistä. Sitten otin sarjan uudelleen käsittelyyn (en tiedä mikä niistä miljoonista versioista, oli dubattu ja fillereitä oli), mutta sarjaa vaan on ajan hammas purrut niin pahasti ettei vaan pystynyt katsomaan. Uskomattoman tylsä (hidas), täynnä shounenkliseitä, stereotypioita eikä kunnon juonta ole nimeksikään. Siis Fairy Tailkin on kliseinen mutta se sentään on nopeatempoinen, draama on hyvää, juoni välillä yllättää, soundtrack on todella hyvä ja taistelut eivät ole pelkkää maailman pelastamista vaan niillä on jokin kiintoisampi hyvin monesti hahmoihin liittyvä tarkoitus.

Sitten yritin uudelleen Kain muodossa. Tempo oli jo rutkasti parempi ja jaksoin sarjaa jopa Freezaan asti. Vaikka edellämainitsemani viat edelleen ovat voimassa niin nopeampi tempo nosti menoa nautittavan tasolle. Freezan jälkeen meno kuitenkin alkoi heittää häränpyllyä ja juoni vaan alkoi mennä ihan ihmeelliseksi. En sitten jaksanut sitä suuntaa mihin sarja oli menossa ja jätin sarjan sikseen.

Kliseistä puheenollen Dragon Ballissa on ehkä inhottavin "herätetään hahmo eloon" temppu. Ainahan tuollaiset trollit hämmentää sarjassa kuin sarjassa, mutta DB:ssä se vaan hoidetaan kaikkein huonoiten. Hitonmoiset kyyneleet kuolevan kohdalle vaikka tiedetään että tämä voidaan herättää henkiin melkein sormia vaan napsauttamalla. Ja sitten näille on vielä mahdollista puhua vaikka olisivat kuolleita. Varmaan sanomattakin selvää että kuolemasta syntynyt draama onnistuu vain jos se on lopullista eikä hahmo(t) nouse enää henkiin. Kuririnin kuolema Freezan toimesta oli lähellä onnistunutta mutta sitten perseestä repäistiin että "hei meidän loharipallot on parempia kuin teidän joten ne voi herättää kaverinne henkiin". Tosiaan DB ei ole ainoa joka tätä tekee mutta tekee sen kyllä omasta mielestäni kaikkein huonoiten.

Kuulemani mukaan Dragon Ball ennen Z:aa olisi DB:tä parhaimmillaan, mutta ei kyllä jaksa kiinnostaa. Tylsä sarja.

Itse kahlaan tällä hetkellä DBZ:taa läpi juuri sen takia, kun en nähny sitä kuin satunnaisesti aikoinaan Subilla. Täytyy kyllä myöntää, että ottaa pattiin kyllä helskatin pitkitetyt power upit ja spirit bombien lataukset, jotka kuitenkin varmasti menevät aina ekalla kerralla ohitse. Ja eikun koko homma uusiksi seuraavien viiden jakson aikana. Hrrrh.

Mutta mutta, kyllähän sitä katsoo varsinkin, kun Z:n löysin japski audiolla ja enkkusubeilla - enkkuduppi särähtää jotenkin niin pahasti meikäläisen korvaa, ja huonolla äänen laadulla vain väsytti, kun ei muutenkaan kuullunymmärtäminen mistään parhaimmasta päästä. DB meni vielä enkkudupilla, mutta Z ei. Plus japanin kielisessä on kolme tahi neljä ääninäyttelijää, keistä oikeasti diggaan ja jaksan kuunnella, oli missä tahansa sarjassa kui huono kohta tahansa.

Onhan sarjalla hetkensä, ja ainakin omasta mielestäni se on ihan hyväkin kliseistään huolimatta. Joku taisi jossain sanoa, että DB/DBZ nimenomaan loi kliseitä, ja siksi onkin täynnä niitä. En tiedä kuinka paljon loppupeleissä pitää paikkaansa, mutta omaan asenteeseen vaikutti sen verran, että siedän kliseet niistä pillastumatta. Kun juoni ja tapahtumat rullaavat eteenpäin, katsoo DBZ:taa ihan mielelläänkin ainakin allekirjoittanut. Ei ole ehkä omassa TOP 5 suosikit - listassa, mutta eipä kauhean kaukanakaan ole. :)

...
Ja tykkään niin hemmetin paljon Vegetan ja Piccolon hahmoista, etten voi todellakaan jättää sarjaa kesken. :D

Viime yönä tuli viimeinkin katsottua Berserk Golden Age Arc I: The Egg of the King ja kelpo leffahan tuo mielestäni oli. Paljon on kumminkin saanut kritiikkiä CG animaation sotkemista muuten upeasti toteutettuun hahmo animaatioon. Kyllähän tuo itseänikin välillä puistatti katsoa ja usein ajattelin, että hyvin olisi ilman tuotakin pärjännyt. Hahmojen kasvot olivat aika järkyttävä näky välillä. Mutta loppujen lopuksi se ei omaa katselunautintoani pilannut juuri ollenkaan. Paljon enemmän 77 minuuttisessa leffassa jurppi sen turhankin nopea tarinankerronta. Paljon asiaa mangasta jäänyt pois ja etenkin hahmonkehitys jäi mitäänsanomattomaksi. Mangaa jo vuosia lukeneena tuo ei juuri haittaa, mutta muita se voi kyrsiä sitäkin enemmän. Melkein vol. 6 mangan loppuun tuo leffa kerronnallaan ehtikin.

Mutta oli tuo piristävän brutaali katselukokemus. Verta ja suolenpätkiä, kuten Berserkin kuuluu ollakin. Mangan tasolle se ei pääse, ei sitten millään, mutta kyllä nautin siitä mitä näin. Kovat on odotukset leffan jatkoa varten.

Ja tulipahan taas otettua kuva figuuri ja taidekirja kokoelmani uusimmista tulokkaista:

[spoiler]IMAGE(http://img692.imageshack.us/img692/4884/img0023op.jpg)[/spoiler]

Kuva on aika surkea, eikä tuosta näe kunnolla kuinka upeita nuo figuurit ovatkaan. Kuvassa vasemmalta alkaen, Tales of Xillian Milla Maxwell, God Eater Burstin Alisa Ilinichina Amiella ja Phantasy Star Portablen Nagisa. On ne vaan upeita.

Taidekirja kokoelma taasen täydentyi Lord of Vermillion Re:2 Silver, Tales of Xillia Illustrations, Bodacious Space Pirates Design Archive ja viimeisenä plus kaikkein erikoisimpana Nyotaika! World's Dictator Biography. Tuo se tosiaan on aikamoinen mindfuck kirjanen. Jopa japanissa nousi meteli tuon julkaisusta. Osoittaa kuulemma huonoa makua piirtää maailman diktaattorit söpöiksi anime tytöiksi. Todellinen kulttuuriteko sanon minä.

Ah, tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä eilen alkoi Hetalia The Beautiful World ja juuri sain katsottua tuon ensimmäisen jakson. En ole vieläkään pystynyt oikein määrittelemään, mikä siinä sarjassa kolahti niin kovasti meikäläiseen, oon ollut ekasta jaksosta lähtien koukussa. Liekö se jaksojen lyhyys yhdistettynä välillä hyvin randomeilta tuntuvaan huumoriin/hahmoihin. Juuri tuon lyhyyden takia itseni kohdalla jaksoilla on hyvin korkea uudelleenkatsomisen arvo, harvemmin jaksan täysmittaisia jaksoja alkaa uudestaan katsomaan. Saa nähdä mihin suuntaan tuo uusi kausi vie sarjaa.

Ihan tulee nostalginen fiilis kun tuota DBZ-keskustelua lukee :'D Muistan vielä kun meille hankittiin eka digiboksi ja selailin kanavia ja sattumalta osuin Subille jolla juuri oli menossa DBZ. Jäin sitä sitten katsomaan ja pian koukkuunnuin niinkin pahasti että joku väliin jäänyt jakso piti katsoa keskiyöllä uusintana. Dragonball oli myös ensimmäinen manga jota aloin lukea.

Lainaus

Ah, tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä eilen alkoi Hetalia The Beautiful World ja juuri sain katsottua tuon ensimmäisen jakson.

Omat Hetalian hypetysajat ovat jo jääneet vähemmälle, mutta mielenkiinnolla odotin tämän kauden uutta piirtotyyliä. Täytyy sanoa että olen positiivisesti yllättynyt, vaikkakin loppuanimaatio otti aivoon - ei sitä tanssia tartte ihan joka ikisen animen alku/loppuanimaatioon laittaa!

Muutama päivä sitten sain päätökseen Usavichin neljännen kauden, on kyllä harvinaisen hämy sarja. Aluksi sarjan jaksot vaikuttivat irtonaisilta, mutta pidemmän päälle niistä muodostui jonkinasteinen juoni (pääpiirteissään kaksi kania karkaa vankilasta). Mukavan yksinkertainen, hauska ja sen verran lyhyet jaksot että katsoo kaikki kaudet päivässä, sitä voi sitten jälkeenpäin miettiä että mitäs tässä tulikaan katsoneeksi..

Tulipahan juuri katsottua ehkäpä taianomaisin leffa sitten Ghiblin teosten. Nimittäin Children Who Chase Lost Voices tai toiselta nimeltään Journey to Agartha. Visuaalisesti ehdottomasti yksi upeimmista animetekeleistä jonka olen nähnyt. Elokuvan maanalainen satumaailma Agartha olisi todella ansainnut enemmänkin ruutuaikaa, eikä 2 tuntisen elokuvan kysymyksiä jättävä loppukaan asiaa helpota. Juonellisesti leffa oli ihan kelpo tavaraa, mutta juurikin tuo lopetus jäi vähän vaivaamaan. Elokuvahan alkaa periaatteessa sillä, kun päähenkilöt matkaavat maanalla sijaitsevaan salattuun valtakuntaan etsimään keinoa kuolleiden rakkaidensa henkiin herättämiseksi. Mutta ehkäpä joskus on parempi jättääkin jotain asioita fantasiamaailmoista pimentoon ja antaa katsojalle mietittävää lopussa.

Ja leffaahan on helppo suositella muillekin. Vaikka Ghiblin joidenkin teosten kaltaiseen tunnelataukseen ei päästä, niin vähintään se millaista katseltavaa elokuva tarjoaa on kelpo syy tämän näkemiseen. Pakko onkin katsastaa Makoto Shinkain aiempiakin elokuvia tämän jälkeen.

Lainaus käyttäjältä Retro+

Nimittäin Children Who Chase Lost Voices tai toiselta nimeltään Journey to Agartha. Visuaalisesti ehdottomasti yksi upeimmista animetekeleistä jonka olen nähnyt.

Pitääpä pistää samantein korvan taakse, voisi katsoa joku päivä.

Kävin tänään vähän kasvattamassa mangakokoelmaani 8 uudella pokkarilla: Oh! My Goddes volumet 21 & 24 suomeksi, The Gentlemen's Alliance -Cross- volume 3 ja DBZ volumet 15 - 18 & 20 enkuksi. :) Oon vielä niitä ihmisiä, jotka eivät voi lukea netistä mitään mangaa, pakko saada kaikki fyysisinä kopioina hyllyyn tilaa viemään. Harmi vain, että olen jälleen seonnut laskuissa, kuinka monta pokkaria hyllyssä on pölyttymässä.

Animeista voisin vielä todeta, että muistin taas elävästi, kuinka tapanani ei ole katsoa kesken olevia sarjoja, ei ainakaan viikkotahdissa julkaisun kanssa. Nyt on kesken Amnesia, mitä en vain pysty jatkamaan eteenpäin, vaikka kuinka haluaisin. Sarja on mysteerinen ja todella nannaa itselleni, mutta heti vauhtiin päästessään - hupsista keikkaa jakso loppuu ja pitäisi muka jaksaa odottaa seuraavaa viikon verran. Olen kärsimätön ihminen, tiedän. :(

Lainaus käyttäjältä Yaki

Animeista voisin vielä todeta, että muistin taas elävästi, kuinka tapanani ei ole katsoa kesken olevia sarjoja, ei ainakaan viikkotahdissa julkaisun kanssa. Nyt on kesken Amnesia, mitä en vain pysty jatkamaan eteenpäin, vaikka kuinka haluaisin. Sarja on mysteerinen ja todella nannaa itselleni, mutta heti vauhtiin päästessään - hupsista keikkaa jakso loppuu ja pitäisi muka jaksaa odottaa seuraavaa viikon verran. Olen kärsimätön ihminen, tiedän.

Olen ollut pari päivää tekemättä yhtään mitään (koska syyt) ja pitihän tämäkin katsastaa eilen. Katsastuksen syy: Brains Base. Siinä on studio, jonka animet ovat upeaa katsottavaa. Ihan mielenkiintoiselta mysteeriltä tämäkin vaikuttaa kahden ekan jakson perusteella, mutta muuten ollaan aivan liian pitkällä shoujo-maastossa ja kyseessä on ilmeisesti haaremisarja. Olikin ehkä liikaa odotettu, että BB saisi puskettua ulos toisen mestariteoksen heti My Little Monsterin perään...

Eva 3.0 tsekattu.

Ihan vitun jees, nyt vaan oottelee Eva 4.0. Lopun trailerin perustella kovaa mättöä tulee olemaan.

Täytyy itsekin tuo Evangelion 3.0 tsekkailla pikimiten. Meinasin ennen sitä katsastaa aiemmat leffat, että muistaa varmasti mitä niissä on tapahtunut viimeksi.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Ihan mielenkiintoiselta mysteeriltä tämäkin vaikuttaa kahden ekan jakson perusteella, mutta muuten ollaan aivan liian pitkällä shoujo-maastossa ja kyseessä on ilmeisesti haaremisarja.

Tjoo tuntuu "vähän" vetävän haaremin suuntaan, mutta kun kerran olen sarjan aloittanut se pitää katsoa loppuun asti; vaikka väkisin jos ei muuten. Ja onhan se pakko nyt katsoa ainakin sen verran, että saan tietää päähenkilön nimen! Jos edes sitä ikinä paljastetaan..

Edit
Voisinpa jatkaa tässä vielä kirjottelua, kun mieli kuitenkin tekee. Tapanani ei ole ostaa enää mangaa siinä ajassa missä marketteihin ilmestyvät, alkaa vain kyrsimään, jos pitää koko ajan vahtaa ilmestyspäiviä. Yksi ainoa poikkeus tästä on suomeksi käännetty Gon - manga, mikä luojan kiitos, ilmestyy vain kerran kahdessa kuukaudessa. Joten lauantaina tuli kartoitettua vähän lisää tuota kokoelmaani, tällä kertaa Gonin volumella 5 ja sorruin ostamaan Ginga Densetsu Weedin volumen 10, koska siinä komeili hieno " -50% " tarra. Hyllytila vähenee ennestään, mangat valtaavat kohta lattianikin. :D

Meikäläisen hyllytila on käytännössä jo loppu, mutta pitäisi vaan lisää ostaa Berserkkiä. Sama koskee taidekirjoja, jotka nykyään notkuvat ties minkä hyllyn tai pöydän reunalla. Ja sitten yksi nurkka ja kokonainen vaatekaapillinen täynnä figuurilaatikoita, joista puolet vieläpä avaamatta, kun ei tilaa niille figuillekaan ole. Ja lisää on tulossa vaikka kuinka kesään mennessä. Että tämä keräily on hauskaa. Juuri tuli ennakkotilattua kolme uutta Muv Luv aiheista taidekirjaakin ja saa nähdä minne nämäkin päätyvät lojumaan.

Mutta tuossa pari päivää sitten rupesin noita Crunchyrollin animeja selailemaan, kun kyrsii maksaa kuukausimaksuja tyhjästä. Ja löytyihän sieltä jotain mielenkiintoista. Nimittäin Maoyu.

Tämä onkin katselukokemuksena siitä erikoisemmasta päästä. Sarjan juoni keskittyy maailmaan, jossa ihmisten ja demonien välinen sota on meneillään, joka nyt vielä kuulostaa suht tavalliselta. Mutta kuinka ollakaan, heti ensimmäisessä jaksossa ihmisten Sankari ja Demoni Kuningas yhdistävät voimansa ja yrittävät tuoda maailmaan rauhan siten, ettei kumpikaan osapuoli selviydy sodasta voittajana, vaan maailmaan saataisin rauha. Tosiaan, sarjan päähenkilöiden nimet ovat Sankari ja Demoni Kuningas. Myös muut hahmot ovat nimetty samaan tyyliin, kuten vaikkapa Ritari ja Vanha Ukko.

Ja miten se rauha sitten maailmaan tuodaan? Ainakin esittelemällä maailmalle uusia keksintöjä, kuten vaikkapa uuden tavan viljellä, jotta sodan aiheuttama nälänhätä saataisiin kuriin. Muutenkin sarjan esiintuomat ongelmat hoidetaan sangen mielenkiintoisilla ja nerokkailla ratkaisuilla ja jo tämä tekee tästä koukuttavaa katseltavaa. Niin, ja onhan tuo sarja myöskin nättiä katseltavaa, etenkin hahmojensa puolesta. Mutta kyllä tätä sarjaa voi muille suositella jo pelkästään tavallista mielenkiintoisemman juonensa ansiosta.

Olettekos tutstuneet sellaiseen sarjaan kuin From the new world? Täytyy sanoa että on kohtuu hyvä sarja!! :) Tarina ja maailma missä tapahtumat toteutuvat on todella mielenkiintoinen. Elikkä juonta lyhyesti: Maailmassa on menty eteenpäin(kirjaimellisesti tuhansia vuosia) ja ihmiskunta on kehittynyt uudelle tasolle. Telekinesia on nimittäin mahdollista. Pääosassa on joukko varhais teinejä jotka hiovat kykyjään eräänlaisessa koulutuksessa. Noh, pian selviää, että maailmassa on jokin vinksallaan ja sitä aletaan sitten tutkia. Välillä meno yltyy aika hulluksi ja jos sarjassa käsiteltäviä teemoja alkaa "oikeasti" miettimään, niin voi päästä melko syvällisiin vesiin. Suosittelen :)

Nyt on pakko hehkutta viime syksynä alkanutta mestariteosta; JoJo´s Bizzare Adventure.

Sarjahan on alkujaan sitä 80-luvun shounen mättöä, mutta JoJossa hahmot ja juoni on aivan toisesta maailmasta. Syksyllä alkanut anime on sarjan 25 anniversayn takia tehty sarja, joka kattaa JoJon kaksi ensimmäistä juoniarkkia. Juoniarkkeja on nykyään 8 ja kahdeksatta, JoJolionia, julkaistaan tälläkni hetkellä Japanissa. Kaksi ensimmäistä juoniarkkia, Phantom Blood ja Battle Tendency ovat samalla ensimmäiset arkit, mutta myös lyhyimmät.

Phantom Blood aloitta koko JoJo-sarjan tarinan vuodesta 1880, englannissa, kun Joestarin aatelistoperheeseen otetaan huostaan orvoksi jäänyt Dio Brando. Alusta alkaen päähahmomme, Jonathan Joestarin ja Dion välit ovat huonot. Ensitapaamisella alustetaan jo heidän välistä sotaa, joka tulisi alkamaan. Alussa pojat ovat vielä 12-vuotiaita, mutta pienoisen aikahypyn jälkeen heistä on kasvanut 19-vuotiata lihaskimppuja, jotka jättävät Arskankin varjoonsa. Monen tapahtuman jälkeen Diosta tulee vampyyri, tappa Jonathanin isän, polttaa suvun kartannon ja karkaa nappamaan ihmiisä ja tekee heistä zombeja. Kaiken keskellä on salaperäinen kivimaski, joka tekee ihmisestä vampyyrin. On Jonathanin tehtävä pysäyttää Dio ja hän samalla oppii Will Zeppeliltä salaperäistä Hamon-voimaa, joka kanavoi aurinngonvoiman kaltaista energiaa kehosta. Vampyyrien ainoa heikkous on auringonvalo, mutta Englannissahan riittä linnoja joissa piileksiä.

Näin alkoi JoJon pitkäikäinen seikkailu, joka jatkuu sukupolvien läpi. Phantom Blood on mitä loistavin juoniarkki, mutta esimerkiksi toiseen juoniarkkiin verrattuna päähahmomme on aika tylsä, eikä siinä ole mitään muuta kuin Jonathan vs. Dio asetelma, joka on kyllä loistavaa katsottavaa, josta voinemme kiittää Dioa, joka niin pirullisen ilkeä jätkä. Taistelukohtaukset ovat mahtavaa katsottavaa ja joissain kohtauksissa tosiaan huomaa sarjan nimessäkin mainittua outoutta, joka on hykerryttävää.

Mutta sarjassa on 26 jaksoa ja Phantom Blood käyttää vain 9 jaksoa. Sitä seuraa Battle Tendency, jossa seuraamme Jonathanin lapsenlapsen, Joseph Joestarin ja Caesar Zeppelinn Will Zeppelin pojanpojan, taistelua kuolemattomia pilarimiehiä vastaan, jotka loivat tuhansia vuosia sitten kivimaskin ja ovat Hamon-energian käyttäjien perivihollisia.

Siinä missä ensimmäinen arkki oli hieman yksipuoleinen, nini Battle Tendencyssä alkavat niin hahmot kuin tarina loistamaan. Jonathan oli hirveä tosikko, joka puhui aina rohkaisevalla monologilla, kun taas Joseph on täysin eri maailmasta. Joseph on hauska hahmo, joka useasti käyttäytyy kuin täysi pelle ja haastaa riitaa ihmisten kanssa joita vastaan hänellä ei ole mitään tsäänsejä. Joseph virkistää sarjaa, varsinkni Caesarin kanssa. Heidän väliset riidat ovat niin huvittavaa katsottavaa, ettei niitä unohda. Muutenkin, hahmoilla on enemmän annettavaa. Phantom Bloodissa on hyvin yksiulotteisia hahmoja, lukuunottamatta itse kahta päähahmoa. Battle Tendencyssä on hahmoilla on niin monta puolta, ettei koskaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. On natsikenraaleja jotka julistavat saksan lääketieteen olevan maailman paras kovaan ääneen ja on pahiksia, jotka purskahtaa itkuun kesken tappelun.

Vaikkakin sarja on kesken vielä (5 jaksoa vielä), niin minä kesken sarjaa päädyin lukemaan mangan. Kyllä, tämä sarja innosti minut rikkomaan minnu tabuni, eli lukemaan mangaa netistä. Maukkaimmat jaksot ovat tulossa ja viimeinen taistelu tulee olemaan jotain niin hienoa katseltavaa.

Sarjan outouteen kuuluu sen musiikkipohjaisuus. Miltei kaikki nimet viittavat johonkin bändiin tai biisiin. JoJosta lauloivat Beatlesit, Dio oli heavy Metal Bändi, on AC/DC ja myöhemmin sarjassa tulee hahmoja nimeltä Aerosmith, Sex Pistols jne. Tässä on yksi syy, miksei sarjan kahta ensimmäistä juoniarkkia koskaa lokalisoitu, sillä Jenkit eivät halunneet maksaa tekijänoikeusmaksuja bändeille, kun taas tekijä oli sitä mieltä että jos nimiä muutettaisiin niin silloin sarjaa ei lokalisoida. Ja tässä samalla haluan mainita aivan uskomattomat tunnarit. Ikinä, en ole kuullut näinkään kovia tunnareita, jotka tiivistävät niin sanoillaan kuin animaatiolla sarjaa juonta. Vieläpä kuvaavat loistavasti sarjan tunnelmaa. Ensimmäinen tunnari kuvaa Phantom Bloodin vakavuutta, kun taas Battle Tendencyn tunnaru on paljon letkeämpi ja värikkäämpi. Lopputunnarina toimii Yesin Roundabout, joka aivan törkeän kova biisi. Sopii varsin hyvin JoJoon, sillä yksi hahmo on nimetty kyseisessä biisissä soittaneen rumpalin mukaan

Sono Chi Sadame, Phantom Blood OP
Bloody Stream, Battle Tendency OP

Mitä muusta tästä voi sanoa? Itse katson sarjaa ja luen tällä hetkellä kolmatta juoniarkkia, Stardust Crusaderia, jota fanit kehuvat parhaimmaksi. Päähahmona toimii Josephin pojanpoika, Jotaro Kujo, joka taistelee isoisänsä ja muiden tyyppien kanssa Dioa (kyllä, SE Dio) vastaan, joka aikoinaan poltti Joestarin suvun maantasalle. Meininki tässä kokonaan vaihtui, sillä Hamonia ei ole BAttle Tendencyn jälkeen, vaan kolmososassa esitellään Standit, jotka ovat olleet sen jälkeen sarjassa mukana. Standit ovat vähän niin kuin henkiolentoja, jotka antavat sen käyttäjälle erillaisia voimia. Jotaron oma Stand, Star Platinum antaa Jotarolle yli-inhimillisen voiman, nopeuden ja kyvyn tehdä hyyvin tarkoja asioita hyvin nopeasti, esim poistaa eräänlaisen kasvainhommelin aivoista leikkelemättä potilasta. Mitä nyt tähän asti meininki on vaikuttanut hyvin miellekäältä, sekä vanha pahis joka jo tunnetaan on loistava lisäys. Niin herkullinen hahmo, ettei tekisi mieli päästä. Seuraavissa juoniarkeissa meininkin kiihtyy ja hahmot muuttuu mielenkiintoisemmiksi. Viidennessä juoniarkissa päähahmomme on DIon poika.

Eikä siinä vielä kaikki. Niin kuin mistä tahansa muusta suositusta animesarjasta, niin tästäkin on tehty pelejä. Paljon, vaikkakin pieni osa niistä on julkaistu muualla kuin Japanissa. Lännessä tunnetuin JoJo peli on aikoinaan julkaisu JoJo´s Bizarrre Adventure, joka on 2D-taistelu peli, joka perustuu Stardust Crusaderiin. Peli julkaistiin vähän aikaa sitten PSN ja XBLA HD-remakena. Pelistä on synytynyt legendaarinen Za WARUDO-kombo.

Jumalauta ihmiset, tsekatkaa uusi animu. Se on jotain niin kovaa settiä.

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen

Olettekos tutstuneet sellaiseen sarjaan kuin From the new world? Täytyy sanoa että on kohtuu hyvä sarja!!

Komppaan. Joskus taisin mainita tästä ja meno on mennyt vain tylympään suuntaan. Ihan niin musertava sarja SSY ei minusta edelleenkään ole kuin jotkut ovat sanoneet, mutta eihän tunnelin päässä ole sitä kuuluisaa valoa. Tämä jos mikä on tehty herättämään ajatuksia.

Itse olen edellä mainitun lisäksi katsellut alusta asti Maoyuta (hyvä sarja, hieman kuiva ja aavistuksen irtonainen), Kotoura-sania ja Little Busters!:ia. Tuli tuossa katsottua kolmisenkymmentä jaksoa Gintamaakin eteenpäin. Se on pitänyt tasonsa harvinaisen tasaisena.

Maoyusta Retro kirjoittelikin hyvän kuvauksen, joten pari sanaa Kotourasta ja LB!stä. Kotoura-sanista kannattaa katsoa ainakin ensimmäinen jakso, jossa on saatu aikaan todella, todella tyylikäs kontrasti ja hyvin konkreettinen muutos päähahmon olemiseen. En halua spoilata tuota enempää kuvailemalla sarjan meininkiä, koska itse meinasin tipahtaa tuolilta ekan jakson aikana juuri ennakko-odotuksien puutteen takia. Sanottakoon, että sarja on jossain shoujon ja shonenin rajamaastossa.

Little Busters! on ilmeisesti tehty jonkin VN:n pohjalta ja touhu on perinteistä lukioperseilyä enemmän tai vähemmän hapoissa. Heti alkuun tapahtuu kahden hahmon välinen kaksintaistelu, joka vihelletään poikki, koska yksi on liian hyvä nyrkeillään ja toinen kendomiekallaan. Mikä neuvoksi? Yleisö heittäköön riitapukareille sattumanvaraisia esineitä ja käteen ensimmäisenä sattuva on taisteluun käytettävä ase. Kaikessa muussakin tekemisessä on yliampuva meininki, mikä toimii loistavasti. Punainen lanka on pääporukan perustama baseball-joukkue, johon rekrytoidaan porukkaa. Itse pesis on aika pienessä osassa. Mitään varsinaista haaremia ei myöskään ole muodostunut ensimmäisen puoliskon aikana, joten tämä sopinee myös kliseisimmälle rakkaushömpälle allergisille.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Little Busters! on ilmeisesti tehty jonkin VN:n pohjalta ja touhu on perinteistä lukioperseilyä enemmän tai vähemmän hapoissa. Heti alkuun tapahtuu kahden hahmon välinen kaksintaistelu, joka vihelletään poikki, koska yksi on liian hyvä nyrkeillään ja toinen kendomiekallaan. Mikä neuvoksi? Yleisö heittäköön riitapukareille sattumanvaraisia esineitä ja käteen ensimmäisenä sattuva on taisteluun käytettävä ase. Kaikessa muussakin tekemisessä on yliampuva meininki, mikä toimii loistavasti. Punainen lanka on pääporukan perustama baseball-joukkue, johon rekrytoidaan porukkaa. Itse pesis on aika pienessä osassa. Mitään varsinaista haaremia ei myöskään ole muodostunut ensimmäisen puoliskon aikana, joten tämä sopinee myös kliseisimmälle rakkaushömpälle allergisille.

Ei hemmetti, joko tää on alkanut tulla?! Hitto tätä odotin kuin kuuta nousevaa siitä lähtien kun heräteostoksena Manga Cafesta tarttui mukaan Kudryavka Noumi - minifiguuri. Miten olenkaan voinut missata tämän, en tajua.. Noh, eipä tule ainakaan heti samaa ongelmaa, mitä vinguin täällä taannoin Amnesian kanssa, jos kerta nuin paljon jaksoja jo ehtinyt tulla ulos. :)

Anygays, katselin tässä pari Dragonball Z leffaa; The Legendary Super Saiyan ja Broly - Second Coming. Tavallista DBZ mättöähän nuo ovat, mutta kyllä niitä kipeänä sängyn pohjalla maaten katseli. Pitäisi vain jaksaa katsoa noita keskeneräisiä sarjoja pois, että kehtaisi aloittaa uusia, muuten olen täällä kohta jälleen vinkumassa, kuinka keskeneräisiä sarjoja on yli 60. :|

Seuraavana vuorossa helvetinmoinen wall of text. Sain nimittäin toissapäivänä viimeinkin kahlattua Muv Luv visual novel trilogian lävitse ja nyt on vuorossa arvostelu/fiilistely tästä. Enemmänkin fiilistely, koska enhän minä arvostelua osaa tehdä. Viime vuonna näiden lukemisen aloitin ja reilusti päälle 100 tuntia tuossa vierähtikin. En juuri välitä lukeeko tätä jauhantaa kukaan, mutta saanpahan fiilisteltyä.

IMAGE(http://erogedownload.com/wp-content/uploads/2010/05/muvluv.jpg)

Aloittakaamme sarjan ensimmäisestä osasta, Extrasta, jonka alussa lukija ottaa tavallisen nuorukaisen, Shirogane Takerun roolin. Tältä novellilta en kovin paljoa alkuun odottanutkaan. Komediallinen kouludraama romanssin kera kun ei kuulu aihepiiriltään omiin suosikkeihini sitten missään muodossa. Myös hahmokaarti jakoi mielipitäitäni alkuun ja tuntuikin, että ensimmäisten tuntien aikana jaoinkin hahmot ärsyttäviin ja siedettäviin. Näistä pahimpana tietenkin novellin yksi tärkeimmistä hahmoista, Takerun lapsuudenystävä Sumika Kagami. Tämä hyperaktiivinen höyrypää otti alkuun useampaan otteeseen hermon päälle ja tokihan hän seurasi lukijaa paikasta toiseen. Mutta onneksi heti alussa mukaan tullut Meiya Mitsurugi tasoitti tilannetta oikein mukavasti. Tämä persoonaltaan hyvinkin rauhallinen, jokseenkin snobi ja normaali elämästä hyvinkin vieraantunut hahmo oli oikein mukava tuttavuus. Lopulta Extra tarina keskittyykin näihin kahteen hahmoon, heidän kilpailleessaan Takerun sydämestä. Toki mukaan riittää porukka muitakin Takerun ystäviä omalaatuisine persoonineen, mutta tämä onkin kokonaan kiinni lukijan valinnoista mitä reittiä haluaa kulkea. Loppujen lopuksi opin pitämään jokaisesta novellinen esittelemästä hahmosta, joka oli itselleni suuri yllätys, kun mietin millaisella asenteella alkujaan tätä lähdin lukemaan.

Erittäin viihdyttävä kokemushan tuo oli loppujen lopuksi. Jos arvosanaa tälle pitäisi antaa niin 7 olisi kohdallaan, jos tämän lukee ilman suunnitelmaa siirtyä jatko-osiin. Näiden kanssa numero nouseekin jo pykälän verran, elikkä 8

Tästä pääsenkin sitten seuraavaan osaan, Unlimitediin.Tätä aloittaessa ja eteenpäin lukiessa alkaa viimeinkin ymmärtämään kuinka tärkeä tuo Extra olikaan. Sen tärkein tehtävä oli esitellä sarjan hahmot tätä ja trilogian päätösosaa varten. Unlimited jatkaa Takerun tarinaa, mutta tällä kertaa se ei enää olekaan kevytmielistä ja iloista sekoilua. Alussa Takeru herää omasta huoneestaan ja ihmettelee miksi seko lapsuudenystävä Sumika ei ole tullut herättämään häntä. Talosta ulos astuessaan hän huomaa talonsa ja ympäröivän kaupungin tuhoutuneen. Vielä tässä vaiheessa kaveri luulee näkevänsä unta ja on jopa iloinen nähdessään taloaan vasten tuhoutuneen mechan. Harhaillessaan kaupungin raunioissa hän saapuu koulunsa porteille, jonka toteaa muuttuneen YK:n sotilastukikohdaksi. Vielä tässä vaiheessa herralla riittää aihetta nauruun, mutta sekin hyytyy nopeasti sotilaiden hakatessa hänet tunkeilijana ja heittäen hänet putkaan.

Tästä alkaakin Muv Luvin synkempi tarina. Takeru löytää itsensä rinnakkaistodellisuudesta, jossa ihmiskunta on ollut tuhon partaalla jo 30 vuotta avaruudesta saapuneen muukailaisrodun takia, joka tunnetaan vain nimeltä BETA. Nämä söötit mörrimöyköt ovatkin jo Takerun saapuessa ehtineet olla ahkeria ja tuhonneet koko Euroopan, Lähi-Idän, Venäjän ja suurimman osan Aasiasta, jossa lähinnä vain Japani kituuttaa viimeisillä voimillaan.

Unlimited jatkaakin samalla hahmokaartilla kuin Extra, mutta jokaisen taustat ovat hyvinkin erilaiset. Lopulta Takeru pääseekin liittymään yhteen tukikohdan koulutusryhmistä, josta löytääkin edellisen maailmansa ystävät. Kukaan heistä ei tietenkään herraa tunne, joten sotilaskoulutuksen ohessa Takeru pyrkiikin tutustumaan vanhoihin ystäviinsä uudelleen. Tämä onkin tuskien taival lähinnä videopelien ääressä istuneelle rapakuntoiselle kaverille, eikä homma ota onnistuakseen oli kyseessä sitten rynnäkkökiväärin kokoaminen taikka juoksu täyden varustuksen kera. Loppujen lopuksi Unlimited säilyttää vielä humoristisen ja iloisemman asenteen, vaikka paljon vakavammalla kaavalla silti mennään.

Tämä toinen osa olikin jo sen verran upeaa tavaraa, että iski paikoin ihan kylmiä väreitä minulle. Samaten lopetus iski sen verran kovaa meikäläiselle, että pakko olla tunnevammainen ihminen, jos ei jotain tunne tuon lopussa. Kyllä tämä arvosanaksi 9 ansaitsee. Kertakaikkiaan upeaa settiä.

Viimeisenä onkin vuorossa Alternative. Hohhoijaa. Mitenköhän tämän nyt aloittaisi. Tätä miettiessäni en viitsisi mitään alkaa spoilaamaan, jos joku toinenkin kurja eksyy näitä lukemaan. Kyseessähän on trilogian päätös ja samalla hahmokaartilla mennään Unlimitedin esittelemässä maailmassa. Alternative esittelee myös ison liudan uusia hahmoja. Tämä jos mikä näyttää kuinka tärkeitä nuo kaksi ensimmäistä osaa oli ja ei voi kuin ihmetellä niitä tonttuja, jotka ovat eksyneet tämän pariin niitä lukematta. Se kuinka hyvin tietyt hahmot tuntee ja millaisen tunnelatauksenkin se tätä lukiessa aiheuttaa on mielettömän suuri osa lukukokemusta. Jos Unlimited jo tuntui ahdistavalta ja masentavalta, niin tämä vie siltä valtikan tällä saralla liiankin helposti. Ei herranisä mitä fiilinkejä tämän lukeminen ja kokeminen meikäläiselle aiheuttikaan. Oli pakko jopa taukoa pitää joidenkin mind fuck kokemusten takia.

Alternative on helvetin upea päätös tälle trilogialle, vaikka on vaikea sanoa tuntuuko tarinan lopetus iloiselta vaiko perkuleen pahalta. Minulle se tuntui olevan tuo viimeinen. Ja Takeru on kyllä yksi epäonnisimmista hahmoista jonka olen tavannut. Ihan sääliksi käy kaveria. Täyden 10 tämä ansaitsee ja koko trilogia kokonaisuudessaan on myös sen arvoinen. Eiköhän seuraava netistä poimimani reaktiokuva kerro ainakin omat fiilikseni tuosta lopetuksesta.

IMAGE(http://img715.imageshack.us/img715/1306/13571161267821.jpg)

Kyllä tämä Muv Luv viimeistään näytti minulle, että puheet visual novellien olemisesta pelkkää pornoa ja aivotonta anime paskaa ovat täyttä tuubaa. Yleensä olen pitänyt mangaa lukukokemuksen kärkipäässä, mutta kyllä tämä vei kerronnallaan helposti sellaista. Kaikkea tätä visual novellien kertomaa tarinaa olisi mahdoton edes tunkea mangan sivuille, saatika sitten kääntää tämän animeksi. On kyllä sääli miten vaikeaa visual novelleja on länsimaihin saada. Kääntäminen jää kokonaan fanien hommaksi ja usein siinä hommassa menee vuosia.

Mutta helppo tällaisia helmiä on muillekin suositella. Itselleni tämä oli ehdottomasti yksi upeimmista kokemistani asioista mitä vuosien mittaan animessa on tullut nähtyä. Upeilla hahmoilla höystetty helvetin eeppinen tarina, joka piti otteessaan loppuun saakka ja sai ainakin kirjoittajasta itsestään tämän sarjan vankumattoman fanin. Kyllähän sitä oheiskrääsää onkin jo ehtinyt kertyä niin figuureissa, peleissä ja kirjoissa. Ja lisää on tulossa. Shirogane Takeru, olet helvetin hieno mies ja oli mahtava seurata kasvamistasi siitä alun valittajasta kunnon mieheksi.

IMAGE(http://img163.imageshack.us/img163/655/1320687610763.jpg)

Edit: Oli pakko vähän korjailla tätä kaikista typoista sun muista ja lisäillä jotain tekstiä. Ei ole koskaan hyvä idea lähteä kirjoittamaan jotain tällaista keskellä yötä hyvin väsyneenä.

Täytyy vielä loppuun mainita, että jokin aika sitten esitetty Total Eclipse anime ei tee oikeutta alkuperäis trilogialle missään muodossa. Itsekin lähdin tuota silloin katsomaan liian isojen odotusten kera ja pettymäänhään siinä joutui. Vaikka spin off sarjasta kyse olikin, niin ei voi kuin ihmetellä miten homma onnistuttiin sössimään sellaiseksi fanservice sekoiluksi, vaikka Alternativen maailmassa oltiin. Lukemieni kommenttien perusteella TE oli omiaan työntämään pois sellaisetkin katselijat, joilla jotain kiinnostusta visual novel sarjaan oli.

Lainaus käyttäjältä Fazu

Tässä on yksi syy, miksei sarjan kahta ensimmäistä juoniarkkia koskaa lokalisoitu, sillä Jenkit eivät halunneet maksaa tekijänoikeusmaksuja bändeille, kun taas tekijä oli sitä mieltä että jos nimiä muutettaisiin niin silloin sarjaa ei lokalisoida.

Tätä en tiennytkään, aika jännä. Vaan miksihän kolmosen kohdalla sitten tehtiin poikkeus, Dio ja JoJo kun ovat edelleen menossa mukana. Mainiota kuitenkin nähdä että tekijä ei kompromisoi hahmojen nimiä lokalisoinnin vuoksi.

Huikea sarja on kyllä kyseessä, animea olen katsonut tuota mikä syksyllä alkoi, ja mangaa ensimmäisen kirjan mitä enkuksi ovat kääntäneet. Toista kirjaa ei taideta lukeakkaan, mistään ei löydy ja jos löytyy niin 50 puntaa/dollaria on hintaa.

Lainaus

Seuraavana vuorossa helvetinmoinen wall of text. Sain nimittäin toissapäivänä viimeinkin kahlattua Muv Luv visual novel trilogian lävitse ja nyt on vuorossa arvostelu/fiilistely tästä. Enemmänkin fiilistely, koska enhän minä arvostelua osaa tehdä. Viime vuonna näiden lukemisen aloitin ja reilusti päälle 100 tuntia tuossa vierähtikin. En juuri välitä lukeeko tätä jauhantaa kukaan, mutta saanpahan fiilisteltyä.

Luin koko fiilistelysi ja sen perusteella Muv Luv vaikuttaa tosi kiinnostavalta ja positiiviselta että noista peruslähtökohdista ja ärsyttävistä hahmoista syntyy jotain noin mahtipontista kuten tuo meme-kuva osoittaa : D Minulla ei ole mitään kokemusta visual noveleista mutta täytyy kurkkasta youtubesta löytyiskö läpipeluuvideoita tästä.

Helsingin matkalta tuli nappastua mukaan Shin Gaidenin kakkososa koska Hopeanuoli. Tarina Tomonista toimi hyvin tuommoisena lyhyenä pätkänä ja oli oma lempparini kirjan kolmesta stoorista. Benizakuran nuoruudesta olisi ollut kiva lukea hieman enemmän, esim. sen urasta taistelukoirana. Ganin taas oli todella tynkä, enkä itse ole koskaan pahemmin lämmennyt Iga-koirille niin ei järin kiinnostanutkaan.
Fantasiapeleistä löytyi myös Viidakon valtiaan kakkososa, joka on samalla viimeinen - ja sai minut toivomaan että Tezukan tuotantoa tullaan kääntämään enemmän. Hienosti oli mahdutettu useamman leijonasukupolven tarinat kahteen kirjaan ilman, että se tuntui mitenkään kiirehdityltä. Jännää ristiriitaa aiheuttaa Tezukan naiivi piirrostyyli ja ajoittaiset vakavat kohtaukset mangassa. Sitä luulisi että sillä tyylillä piirretty olisi pelkkää huumoria. Mutta jees, upea julkaisu upeissa kansissa, hatunnosto Sangatsulle että uskaltaa kokeilla erilaisia sarjoja erilaisin lähestymistavoin.

Lainaus käyttäjältä JetRam+

Luin koko fiilistelysi ja sen perusteella Muv Luv vaikuttaa tosi kiinnostavalta ja positiiviselta että noista peruslähtökohdista ja ärsyttävistä hahmoista syntyy jotain noin mahtipontista kuten tuo meme-kuva osoittaa : D Minulla ei ole mitään kokemusta visual noveleista mutta täytyy kurkkasta youtubesta löytyiskö läpipeluuvideoita tästä.

Mukava että joku jaksoi jaaritteluni lukea. Tuo Extra on tosiaan se kynnys, joka pitää onnistua ylittämään tähän sarjaan tutustuessaan. Toki jos tykkää tuollaisesta romanssilla höystetystä koulukomediasta jo valmiiksi, niin varmasti helpompi lähteä mukaan tämän trilogian tarjoamaan vuoristorataan. Yksi rasittavimmista asioista tuossa on myös se, että Extra täytyy mennä läpi Sumikan ja Meiyan reittejä pitkin, ennen kuin mukana tuleva Unlimited avautuu. Minulla tuo aiheutti sen, että jäädytin lukemiset ainakin pariksi kuukaudeksi, ennen kuin palasin uudelleen lukua varten. Onneksi visual novel antaa mahdollisuuden kelata kaiken ja pysähtyy silloin kun on mahdollisuus valita seuraava askel. Tuolla konstilla toinen läpiluku menee hetkessä läpi, mutta ihme kyllä myös Sumikan reitin luin alusta alkaen ajatuksen kanssa.

Mutta suurin osa hahmoista on onneksi miellyttäviä ihan alusta asti. Sumika, Tama ja Chizuru olivat ne joiden kanssa oli alkuun ongelmia, mutta näihinkin tottui. Ja pakko kyllä antaa erityis maininta Takerun fysiikan opettajalle Kouzuki Yuukolle. Best teacher ever. Ei tuosta hullusta voinut kuin pitää alusta alkaen ja Unlimitedista alkaen hänen roolinsa on entistäkin tärkeämpi.

Ja Youtubesta tosiaan löytyy trilogian jokaisen osan läpipeluut. En sitten tiedä syökö vähän tunnelmaa, jos tuolta katsoo. Extrassa ja Unlimitedissa lukijalle myös annetaan mahdollisuus moniin valintoihin, ja eihän tuollaiseen pääse Tuubissa vaikuttamaan. Alternative on onneksi helpompi tapaus, koska tässä on vain muutama hassu valinta ja nekin taisivat olla jo alussa. Siitä lähtien tarinaa kerrotaan lineaarisesti, joka ei kyllä haittaa tipan vertaa. Tubesta katselemalla onnistuu ainakin skippaamaan tuon toisen Extra reitin lukemisen ja pääsee suoraan Unlimitediin. Jotain pikkuasioita siellä missaa ,mutta ei sen kummempaa.

Ja vielä lopuksi, että jokainen näistä on hiukan harhaanjohtavasti merkitty eroge leimalla. Minkäänlainen eroottinen sisältö näissä oli suorastaan mitättömän vähäistä ja sekin mitä näissä oli on sijoitettu aivan loppuun. Eikä sinnekään, jos sattuu katselemaan sensuroitua versiota tai tyrii "pelin" aikana valinnoissaan. Eli jos joku neropatti etsii näistä tumputusmateriaalia tai vastaavaa, niin kannattaa etsiä muualta.

Kevätkausi on pian täällä, joten mitkäs ovat porukoiden odotukset? Mitkä sarjat kiinnostavat eniten ja mitä odotatte hieman varovaisemmin?

Minulla on kaksi sarjaa, Ore no Imouto ga Konnani Kawaii Wake ga Nai. ja Toaru Kagaku no Railgun S, odotuslistan kärjessä. Molempien aiemmat kaudet katsoin äskettäin ja olivat niin kovaa settiä, että kyllähän kakkoskaudetkin on pakko katsoa. En ole kummankaan alkuperäisjulkaisuista (LN ja manga) perillä, mutta toivottavasti kummatkin ovat vähintään niin pitkällä, että ihan niiden mukaan mennään loppuun asti.

Muut sarjat eivät kiinnosta läheskään yhtä paljon mutta eiköhän sieltä muutakin katsottavaa löydy. Devil Survivor 2, Shingeki no Kyojin, Suisei no Gargantia ja Red Data Girl kiinnostavat ainakin sen verran, että vähintään kolme jaksoa tulee katsottua ja sitten jatkan jos vielä kiinnostaa. RDG:stä katsoinkin jo ensimmäisen jakson ja suht kivalta vaikutti.

(Näyttäisi olevan ensimmäinen postaukseni tässä ketjussa joten pistetääs se MAL-käyttäjä tähän samalla)

Juuh elikkäs, itsekin odottelen Kevätkautta suht innolla ja tällaiset sarjat ovat itsellä odotustutkan alla, katsellaan sitten myöhemmin jos löytyy vielä yllättäjiä.

Aku no Hana Tämä alkoi 4 päivää sitten ja koneella odottelee katsomista, ja kyllähän tämä on saanut varsin kivan vastaanoton jo, ja ideakin vaikuttaa kivalta joten mikäs tässä. Katsellaan jos uppoaa. Edit: Jooh kävi ilmi, että koneellani ollut torrentti oli susi, eikä sisältänytkään oikeaa jaksoa, vaan jonkun aivan oudon sarjan, josta ei ole itselläni mitään hajua. Ja mitä nyt yritin etsiä oikeaa jaksoa, niin en mistään tuntunut löytävän. Malin sivuilla kuitenkin näkyy edelleen alkamispäivänä 20. tätä kuuta, että mikäköhän on ongelmana tässä.

Shingeki No Kyojin Ehkä odotetuin kevään sarjoista, traileri ainakin onnistui vakuuttamaan, että infernaalista tykitystä on luvassa ja toivotaan, että itse sarjakin onnistuu lunastamaan odotukset.

Photokano Ööh, mitäköhän järkevää tästäkin sanoisi, paitsi että idea aiheutti välittömän ja vakavan awww-kohtauksen allekirjoittaneessa enkä malta odottaa, että pääsen seurailemaan sarjaa. Tyttö ainakin on söpö eli 5/5 automaattisesti.

Toaru Kagaku no Railgun S Jooh, Drifun hehkutuksen ansiosta tämäkin on ruvennut kiinnostamaan ja ensimmäinen kausi odottaa vieläkin katsomista koneella, joten tämäkin on varalla, että jos ensimmäinen kausi iskee niin ruvetaan tätäkin sitten seuraamaan.

Aiura Mjooh idea vaikuttaa kivalta, (tosin ei erityisen erikoiselta, mutta ei sen tarvitsekaan) ja aika varmasti tulen nauttimaan sarjasta kunhan perusasiat ovat kunnossa. Päähenkilöt ovat söpöjä.

Ore no Imouto ga Konnani Kawaii Wake ga Nai Kuulin viikko sitten sarjasta ja luettuani ensimmäisen kauden synopsin, niin ihastuin ideaan. Vaikuttaa awwitus-kelpoiselta matskulta ja ensimmäinen kausi onkin seuraavana katselulistalla. Tätä odotellessa.

Ähh, sarjoja olikin enemmän kuin muistinkaan, niin no, eiköhän jostain sitä aikaa saa nipistettyä pois, enkä ihmettelisi jos yksi tai toinenkin listaamistani sarjoista paljastuisi katselukelvottomiksi (toivottavasti ei). Tälläkin hetkellä vanhoja sarjoja on katsottavana enemmän kuin tarpeeksi, päällimmäisenä Bakuman II, Jojo's Bizarre Adventures sekä Tamako Market jotka ovat tällä hetkellä katselun alaisena, ja Tamakossa olenkin muutaman jakson jo jäljessä, voi minua. Shinsekai Yorin viimeinen jakso odottaa katselemista, ja siitä voisikin sanoa, että hyvä sarja vaikka pääsikin todelliseen loistoonsa vasta, kun hahmot astuivat aikuisuuteen. Juoni on kuitenkin ollut koko sarjan ajan kiinnostava ja pidän tosiaan siitä, että miten sarja kattaa useamman vuosikymmenen, tuo aivan erilaista syvyyttä tarinaan.

Ja ööh niin, tässä on minunkin MAL-käyttäjä jos jotakuta nyt sattuu kiinnostamaan.

En ole kausittain koskaan animea seurannut, mutta tuota listaa kun katsoo niin Attack on Titan olisi ainoa kiinnostava. Oreimon kakkoskautta ainakin yritän katsoa sillä ekasta jäi aikoinaan hyvä maku suuhun, mutta nykyään en kaipaisi slice of lifea ja moeroskaa joten saa nähdä miten suhtaudun. Titanin kohdalla myös oltava todella skeptinen, tekijätiimissä kun on kaikki porukat Guilty Crownista ja Highschool of the Deadista... ja tiedetään millaisia ne kaksi sarjaa olivat.

Todennäköisesti jatkan samoilla sarjoilla millä ennenkin, Fairy Tailin loppuvan tosin ensi viikolla ja Jojon taas parin viikon päästä. Inazuma Eleven Go Chrono Stonekaan tuskin enää pitkää jatkuu. One Piece ja Hunter X Hunter jatkuvat vielä jonkun aikaa onneksi.

Suosittelen Katanagataria niille keiltä se jäi aikoinaan väliin. Hieno sarja kyseessä, mutta älkää toki odottako liikoja, sarjassa on paaaaaljon enemmän puhetta kuin taistelua.

Vilkaisin nopiasti tuota kevätkauden tarjotaa ja muutama kiinnostava tekele sieltä silmään osui.

RDG Red Data GirlTämä vaikuttaa suhteellisen kiinnostavalta, ja näemmä onkin alkanut jo viime viikolla. Lisäksi tyyli näyttää miellyttävältä, saa nähdä mikä on mielipide kunhan ensimmäisen jakson saan korkattua.

Date A Live Jostain kumman syystä tämä tarttui silmään, vaikka kuvauksen perusteella ei ole ehkä miun makuuni parhain sarja. Epäillen tämän voisi aloittaa.

Aiura Ihan puhtaasti siitä syystä, että päähenkilöt kuulostavat ihan miulta ja koen voivani pitkä aikaa samaistuvani hahmoihin. Ja pitäähän nyt vaihtelun vuoksi yksi uusi koulumaailmaan ilman yliluonnollisuuksia sijoittuva anime aloittaa.

Muuten tämäkin kausi taitaa mennä aika pitkälti ohitse omalta osaltani, muita sarjoja on yhä rästissä sen verran massiivisesti. Tavoitteena olisi saada supistettua sarjoja maksimissaan 10 kerralla keskeneräiseen olevaan ennen kesää. Tätä toki hankaloittaa se, etten pysty jättämään animea kesken, olkoon se omasta mielestäni kuinka huono ja kökkö tahansa.

Tällä viikolla saan sentään Amnesian loppuun, tässä viimeistä jaksoa subbeineen odotellessa. Fiilistelyä luvassa myöhemmin tällä viikolla, varokaa vaan. :)
Ennen sitä olisi tässä muutama rivi tunnelmista kahesta sarjasta, mitkä olen loppuun asti katsonut. En ole varma spoilaavatko seuraavat rivit joillekin jotain, lukekaa omalla harkinnalla.

Sain viimein katsottua Mirai Nikkin loppuun asti ja huh huh, mielestäni aivan loistava tekele. Sarjan keskiössä on poju nimeltänsä Yukiteru Amano (tahi Yukkii), joka joutuu mukaan Deus Ex Machinan pystyyn pistämään hyvinkin veriseen selviytymispeliin, jossa haetaan kyseiselle jumalalle korvaajaa. Apunaan tässä selviytymispelissä Yukiterulla on puhelimessaan oleva mirai nikki, eli päiväkirja, joka ennustaa tulevaa. Ei toki sovi unohtaa toista päähenkilö, myös pelissäkin mukana olevaa Yuno Gasaita, joka sattuu myös olemaan Yukiterun stalkkeri. Itselleni tässä sarjassa kolahti tuo survival game - skenaario, sillä löysin tämän aikoinaan Higurashin ja Uminekon jälkimainingeissa.

Toinen sarja, minkä ensimmäisen kauden sain vihdoin ja viimein kahlattua loppuun on Mermaid Melody Pichi Pichi Pitch. Ja kyllä, kuten nimestä voidaan päätellä, anime on täynnä merenneitoja. Jotka muuttuvat idoleiksi ja taistelevat vihollisia vastaan laulamalla... Kyllä, et lukenut väärin. Vedenalaisessa maailmassa ei ole kaikki kohdallaan ja sarjan päähenkilö, Pohjoisen Tyynen Valtameren pinkki merenneitoprinsessa Luchia Nanami joutuu lähtemään ihmisten maailmaan etsimään helmeään, jonka hän oli kauan sitten antanut ihmispojalle, jonka oli pelastanut hukkumiselta. Ja yllätysyllätys, tämä kyseinen ihmispoju on samalla Luchian elämänsä rakkaus.

Tämä lukeutui sarjoihin, mitä en voinut jättää kesken, vaikka idea onkin niin pöhlö, että olla ja voi. Itseasiassa juuri tuo, että "taistelut" voitetan lurauttamalla vähän laulunpätkää taisi olla pohjimmainen syy, minkä takia tätä edes aloitin katsomaan. Ei siinä, omasta mielestäni laulut olivat ihan mukiinmeneviä. Lisäksi, koska päähenkilöt ystävineen ovat teini-ikäisiä, niin rakkautta, romantiikkaa, söpöilyä ja muuta hömppää löytyy oikein olan takaa.
No, aloitin sitten kakkoskaudenkin ja meno vaikuttaa pitkälti samalta, mitä ensimmäisessäkin kaudessa.

Lainaus käyttäjältä Drifu+

Kevätkausi on pian täällä, joten mitkäs ovat porukoiden odotukset? Mitkä sarjat kiinnostavat eniten ja mitä odotatte hieman varovaisemmin?

Shingeki No Kyojin on ainakin omalla odotuslistalla varsin korkealla. Mangaa lukeneena voin sanoa, että erinomaista settiä olisi tulossa, jos sen animeksi osaavat kunnolla kääntää. Juoni on kyllä mitä älyttömin ja jättää paljon asioita kertomatta, mutta tämä nyt ei ole mitään uutta auringon alla.

Ja ehkäpä Haiyore! Nyaruko-san W. Ei tosiaan sellainen sarja, jonka parista uskoisin itseni löytävän, mutta ihme kyllä viihdyin ensimmäisen kauden parissa. Mikään ei ole näköjään turvassa animesarjojen älyttömyydeltä ja tässä sen joutuu kokemaan Cthulhu mytologia.

Ja tulipahan huvikseen kokeiltua Crunchyrollin kauppaa ja sieltä tilattua Full Metal Panic? Fumoffu Blu Ray setti, joka eilen tuli perille. Oikein mukava päästä näkemään tämä upea sarja uudelleen monen vuoden jälkeen.

Kevätkausi on omalla kohdalla täysin kuiva, ainoastaan Devil Survivor 2 animua aioin seurata.

Harmillisesti JoJoa tulee enään yksi jakso, mutta toivon tosiaankin, että Stardust Crusaderista tehtäisiin animu, sillä JoJo on tähän mennessä ollut itselleni mitä täydellisin animu. Musiikki, hahmot, juoni ja se ettei fillereitä ole tekevät mitä loistavimman kokemuksen. Siinä missä One Piece on tarvinnut jotain 600 jaksoa about 57 pokkarin tarinan kertomiseen, niin JoJo on tarvinnut 26 jaksoa 12 pokkarin tarinan kertomiseen. Ei turhaa pitkitystä, ei turhia flashbackeja, vain kunnon shonen mättöä.

17 JoJo pokkaria ostettue, 88 pokkaria jäljellä.

Talvi alkaa olla animulandiassakin jo ohi, joten pitänee raapia kasaan pari sanaa kahdesta seuraamastani sarjasta ilman erityistä järjestystä.

Ensimmäinen on tietenkin Shin Sekai Yori tai From the New World, kuten se on käännetty. Tämähän lukeutuu kategorioihin "lähtee ja etenee hitaasti" sekä "aikuisempaan makuun". Loppuun asti kohtalaisen tylyä menoa, eikä matkalta mutkia puuttunut. En ollut missään vaiheessa niin liekeissä kuin monet muut, mutten osaa sanoa, mistä moinen johtuu. Hahmot ovat hyviä, visuaalinen tykitys on välillä uskomattoman hienoa ja tarinakin pitää kutinsa enimmäkseen hyvin. Suosittelen jälleen katsastamaan, jos joku on skipannut.

Toisena Little Busters! Hilpeä pelleily, ylitse vedetyt hahmot ja välillä hyvinkin surulliset tapahtumat kulkevat hämmästyttävän hyvässä sovussa. Taustalla on kuulemma jokin kunnon salaliitto tai muu mysteeri, joten odottelen kauden viimeisen jakson paljastuksia innolla. Tulossa on ainakin yksi kausi lisää, mistä olen hyvin onnellinen. Tarkoitus on kuulemma tehdä koko VN animemuotoon.

Keväästä en osaa sanoa yhtään mitään, mutta kai tässä tulee taas katseltua joitain sarjoja. Ainakin Attack on Titan vaikuttaa sen verran päräyttävältä, että piratismi huokuttaa jälleen, mikäli Crollin poppoo päästää sen hyppysistään.

Lainaus käyttäjältä Fazu

Siinä missä One Piece on tarvinnut jotain 600 jaksoa about 57 pokkarin tarinan kertomiseen, niin JoJo on tarvinnut 26 jaksoa 12 pokkarin tarinan kertomiseen. Ei turhaa pitkitystä, ei turhia flashbackeja, vain kunnon shonen mättöä.

Asiaahan ei toki JoJon kohdalla helpota että sarja on todella pitkällä mangana eikä flashbackeille ja fillereille ole tarvetta.

Part kolmosta kyllä toivoisi kunnon adaptiona, tähän mennessä on vaan sarja ollut niin hyvää settiä että toivoisi lisää.

Juuh, elikäs Part 3 alku näytettiin vikassa jaksossa. Nyt oottelee sitä :)

JOOJOOOOOOOOOOOOOOO!!!!

Elikkäs, itsekin tuli katseltua Jojon Outo Seikkailu loppuunsa ja olihan se kiva sarja, eihän siitä pääse mihinkään. Harmi vain, että Phantom Blood ei pääse lähellekään erinomaisen Battle Tendencyn tasoa, monessakaan mielessä. BT:n aikakausi kyborginatseineen sun muineen oli vain omaan makuuni paljon kiinnostavampi kuin 1800-luvun maalaiskylä-näyttämö, ja toiminta ja huumori olivat muutenkin aivan toisessa ulottuvuudessa verrattuna PB:n. PB:ssä tosin lemusi myös hukattu potentiaali, odotin koko ajan vain jotain suurta ja eeppistä, mitä ei sitten tullutkaan, nyyh. Onneksi tämäkin asia tosin korjattiin BT:ssä jossa oli eeppistä toimintaa, että myös kyynelkanavia kutittavia kohtauksia. [spoiler]Caesar.. ;__; [/spoiler]

Mutta molempia arceja yhdisti ainakin kaksi asiaa, helvetin hieno visuaalisuus neonväreineen ja soundtrack, johon ihastuinkin ensi kuulemalta. Eritoten haluan kehua molemman arcin opening themejä joita jaksan vieläkin kuunnella tasaisin väliajoin. Ah. Myös lopputunnari Rounabout on erinomainen valinta, joka laittaa aina ilmabasson soimaan.

Kolmatta arcia odotellaan kuumeisesti täälläkin, mutta ikävä kyllä sarjaa työstäneellä studiolla taitaa olla ainakin yksi toinen sarja työn alla, joten saattaa mennä pitkäänkin ennen kuin Jojosta pääsemme nauttimaan uudelleen. Niin no, kaikki sanovat, että Stardust Crusaders on Jojon paras Storyarc, joten kyllä sitä laatua kelpaakin odotella. Muutenkin niin paljon katsottavaa, että on melkeinpä helpotus, että yksi sarja siirtyy tuonnemmas.

Jumantsuikula, että tuon Shingeki no Kyojinin eka jakso oli tiukkaa settiä. Helvetin eeppistä menoa, eikä tapahtumiakaan puuttunut. Piirrostyyli, visuaaliset kikat ja animaation taso ovat myös uskomattoman hienoa katsottavaa tv-sarjaksi. Jos sarja jatkuu yhtä vahvana, on siitä tulossa klassikkokamaa. Odotan jatkoa hyvin mehuissani.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Jumantsuikula, että tuon Shingeki no Kyojinin eka jakso oli tiukkaa settiä. Helvetin eeppistä menoa, eikä tapahtumiakaan puuttunut. Piirrostyyli, visuaaliset kikat ja animaation taso ovat myös uskomattoman hienoa katsottavaa tv-sarjaksi. Jos sarja jatkuu yhtä vahvana, on siitä tulossa klassikkokamaa. Odotan jatkoa hyvin mehuissani.

Pakko kompata. Etenkin taustat olivat välillä todella hienon näköisiä. Soundtrackikin kuulosti ihan kivalta OP:a lukuunottamatta. Eiköhän tämä tule ainakin tämän kauden parasta toimintaa tarjoamaan. Toivon vain, että ei sarja ei muutu miksikään edgyfestiksi vaan pitävät huumoria mukana ainakin saman verran kuin tässä ensimmäisessä jaksossa.

Lainaus käyttäjältä Munkk1+

Jumantsuikula, että tuon Shingeki no Kyojinin eka jakso oli tiukkaa settiä. Helvetin eeppistä menoa, eikä tapahtumiakaan puuttunut. Piirrostyyli, visuaaliset kikat ja animaation taso ovat myös uskomattoman hienoa katsottavaa tv-sarjaksi. Jos sarja jatkuu yhtä vahvana, on siitä tulossa klassikkokamaa. Odotan jatkoa hyvin mehuissani.

Komppaan myös. Erinomainen aloitus sarjalle toden totta. Visuaalisestikin todella nättiä katseltavaa. Muutenkin ekan episodin tarjoama toiminta oli pitkästä aikaa sellaista settiä, jota odottaa innolla näkevänsä lisää. Ainakin nyt näkemäni perusteella pelkoni mangan sössimisestä voi unohtaa. Ja kyllähän tuonne komediaakin pitäisi mukaan vielä mahtua, mutta aika grimdark settiä on luvassa. Pitäisi tosiaan palailla mangaakin lukemaan. 4 uusinta chapteria vielä katsastamatta.

Tuplapostausta pukkaa.

Alkaa pikkuhiljaa nuppi kuumenemaan tuon Crunchyrollin kanssa. Jo pidemmän aikaa kyrsinyt saitin tyyli estää monia maita katsomasta osaa, ellei jopa suurinta osaa sarjoistaan. Nyt sitten verenpaineeni nousikin uusiin mittoihin, kun näin sivun uusimman hankinnan, Attack on Titanin, olevan saatavilla vain Pohjois Amerikassa, Englannissa ja Irlannissa. Toki sarjan voi nähdä muualtakin, mutta mieluiten Crunchyn puolella olisi tuota katsellut HD:nä.

Eilen myös kolahti postiluukusta neljä ensimmäistä volyymiä Attack on Titania. Kiitos taas kerran nopeasta toimituksesta Bookdepository. Onhan tuo manga tullut luettua jo netin kautta paria viimeisintä chapteria lukuunottamatta, mutta erinomaisia sarjoja on pakko tukea. Luettuani tänään uudelleen tuon ensimmäisen osan, en voi kuin ihmetellä miten paljon sarjasta löytyy alusta alkaen viittauksia Muv Luv visual novelliin, jota hehkutin jokin aika sitten. Sarjan tekijä onkin useaan otteeseen kertonutkin saaneensa inspiraation ML Alternativesta.

Ja tulipahan tuo ensimmäinen osa Nyarko-san: Another Crawling Chaos W katsottua myös. Magnificent. Samaa täysin järjetöntä touhua vailla mitään tolkkua, josta niin paljon jo ensimmäistä kautta katsoessani pidin. H.P.Lovecraft pyörisi varmaankin haudassaan, jos tietäisi mitä hänen Cthulhu mytologialleen on menty tekemään.

Lainaus käyttäjältä Retro+

Alkaa pikkuhiljaa nuppi kuumenemaan tuon Crunchyrollin kanssa. Jo pidemmän aikaa kyrsinyt saitin tyyli estää monia maita katsomasta osaa, ellei jopa suurinta osaa sarjoistaan. Nyt sitten verenpaineeni nousikin uusiin mittoihin, kun näin sivun uusimman hankinnan, [b]Attack on Titanin[/b], olevan saatavilla vain Pohjois Amerikassa, Englannissa ja Irlannissa. Toki sarjan voi nähdä muualtakin, mutta mieluiten Crunchyn puolella olisi tuota katsellut HD:nä.

Samat olivat omatkin fiilarit. Miksi he eivät hommanneet laajempaa lisenssiä kauden, ellei koko vuoden, odotetuimmalle sarjalle? Onneksi se tulee YouTubeen höödeenä helposti saataville. Toinen jakso vain vahvisti luottamustani sarjan erinomaisuudesta. Eipä tuota voida enää kusta kuin jollain kämäisellä animea varten väsätyllä "loppuratkaisulla".

Löysin eilen tuon uusimman One Piece elokuvan, Film Z:n ja päätin iltani pyhittää sille. Vähän sekavin tuntein aloin tuota katsomaan, koska en erityisemmin ollut syttynyt trailereista ja kaikenlaisista hahmosuunnittelukuvista. Lisäksi edellinen kunnon leffa Strong World oli mulle vähän pettymys, tähän mennessä kutonen on ollut se jolle sydämeni sykkii.
Muttah! Elokuva olikin aivan mahtava, ainakin omilla standardeillani. Aloitus varsinkin oli komea synkkyydellään ja selkäpiitä kylmävällä lauleskelulla. Hahmosuunnittelu oli harvinaisen hyvää sen kannalta, että ei muutamaa minuuttia mennyt pääpahiksen esiintymisestä kun jo tunsin syvää kiinnostusta tätä kohtaan.
Itse elokuvakin oli rakennettu onnistuneesti, siinä oli mukavasti hengähdystaukoja taisteluiden välillä eikä juoni vaikuttanut liian kiirehdityltä. Lopputappelu oli minusta suoraan sanottuna täydellinen. Mukavaa oli nähdä Olkihattujen lisäksi muita tuttuja hahmoja, kuten Aokiji ja Kizaru, ja vielä kunnon rooleissa eikä vain ohimennen. Mahtihomma oli myös epämääräisen (lue: seiskaleffan pomppurinnat) fanservicen puuttuminen, mutta kyllähän sitä siellä mukana oli tosin kivasti kaikille (näin naikkosena arvostin kylpyläkohtausta ehhohe).
Mutta oli niitä kömmähdyskiviäkin *köhkutenAvrilLavignenmusiikinkäyttököh*. Z:n menneisyydestä olisi voinut kertoa hieman erilailla, jotenkin ei vedonnut niin hyvin kuin olisi voinut, mutta hyvä oli tämäkin ettei alettu sillä liikaa tunteilla. Myös Olkihattujen keskustelu heidän esiintyessä leffassa ekaa kertaa oli jotenkin tönkköä, tosin osasyynä taisi olla myös tekstityksen tökeryys.
Kaiken kaikkiaan tämä oli harvinaisen hyvä animeen/mangaan perustuva elokuva, nyt minulla on myös uusi lemppari One Piece-elokuvien keskuudesta. Köhh kävisin kattoo elokuvateatterissa.

Juuh, on ollut vähän tuolla manga ja anime rintamalla hiljaista viimeaikoina... Kuitenkin sain tuossa jokunen hetki takaperin katsottua loppuun tuon Mirai Nikkin. Oli kyllä huikea sarja!! :) Välillä verkkokalvoille heitettiin sen verran eeppistä kamaa, että huhuh. :) Sarjassa oli kyllä tosi hyvä twisti. Ihan suu loksahti auki, kun erään hahmon menneisyydestä paljastui sarja asioita, jotka vetivät sarjan tapahtumat aivan uuteen mittakaavaan.
Mirai Nikkissä ei sinänsä ollut mitään vikaa, paitsi päähenkilö, Yuki. Yuki ärsytti tietyissä kohtauksissa itseäni aivan helvetisti, mutta jotenkin loppu kohden Yukistakin tuli joten kuten ok hahmo. Onneksi...

Nyt pitäisi sitten keksi jotain uutta katsomista. Olisikohan tuo Tonari no Kaibutsu-kun(My little monster) hyvä??

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen

Nyt pitäisi sitten keksi jotain uutta katsomista. Olisikohan tuo Tonari no Kaibutsu-kun(My little monster) hyvä??

Katsoin kyseisen sarjan tuossa muutama kuukausi sitten, ja ellen ihan väärin muista niin se taisi olla myös ensimmäinen romcomini jonka näin, joka saattaa myös vaikuttaa mielipiteeseeni jonkin verran, mutta kyseinen animu on mestariteos. Siis ihan aikuisten oikeasti. Se on todella hyvä. Todella kivan näköinen taidetyyli, samaistuttavat ja hauskat, mutta myös paikoin traagiset hahmot ihastuttavat, vaikka juoni onkin enemmän tai vähemmän sitä perus romcom-matskua, joka saattaa joitakin vaivata (minua ei). Itseasiassa hahmot, ja varsinkin Haru olivat pääsyy miksi ihastuin kyseiseen sarjaan niin paljon. Samaistuin pääosa-kaksikkoon aivan kybällä ja ensimmäisen jakson lopussa olin aiheuttanut tulvan kyynelilläni ja ajattelin vain: "Et ole enää yksin Haru ;__;"

Mutta oli sarjassa myös vikaa (yksi vika) ja se oli liian avoin loppu omaan makuuni. Olisin kaivannut jonkinlaista selkeää loppua sarjalle, mutta se sitten jätti asiat avoimeksi, ja oli suoraan sanottuna hienoinen antikliimaksi. Onneksi kesäkuussa sentään tulee OVA, mutta en nosta odotuksiani liian korkealle, koska tiedän että yhteen pikku episodiin ei kovin paljon saada aikaiseksi, mutta toivon, että edes kunnollinen lopetus Harun ja Shizun tarinalle. Toki parasta olisi jos tälle saataisiin vielä 2.kausi, mutta jotenkin epäilen sitä, vaikka ainahan sitä saa toivoa..

Lainaus käyttäjältä PussikissaHelvetistä

Lainaus käyttäjältä hemmoheikkinen Nyt pitäisi sitten keksi jotain uutta katsomista. Olisikohan tuo Tonari no Kaibutsu-kun(My little monster) hyvä??

Katsoin kyseisen sarjan tuossa muutama kuukausi sitten, ja ellen ihan väärin muista niin se taisi olla myös ensimmäinen romcomini jonka näin, joka saattaa myös vaikuttaa mielipiteeseeni jonkin verran, mutta kyseinen animu on mestariteos. Siis ihan aikuisten oikeasti. Se on todella hyvä. Todella kivan näköinen taidetyyli, samaistuttavat ja hauskat, mutta myös paikoin traagiset hahmot ihastuttavat, vaikka juoni onkin enemmän tai vähemmän sitä perus romcom-matskua, joka saattaa joitakin vaivata (minua ei). Itseasiassa hahmot, ja varsinkin Haru olivat pääsyy miksi ihastuin kyseiseen sarjaan niin paljon. Samaistuin pääosa-kaksikkoon aivan kybällä ja ensimmäisen jakson lopussa olin aiheuttanut tulvan kyynelilläni ja ajattelin vain: "Et ole enää yksin Haru ;__;"

Mutta oli sarjassa myös vikaa (yksi vika) ja se oli liian avoin loppu omaan makuuni. Olisin kaivannut jonkinlaista selkeää loppua sarjalle, mutta se sitten jätti asiat avoimeksi, ja oli suoraan sanottuna hienoinen antikliimaksi. Onneksi kesäkuussa sentään tulee OVA, mutta en nosta odotuksiani liian korkealle, koska tiedän että yhteen pikku episodiin ei kovin paljon saada aikaiseksi, mutta toivon, että edes kunnollinen lopetus Harun ja Shizun tarinalle. Toki parasta olisi jos tälle saataisiin vielä 2.kausi, mutta jotenkin epäilen sitä, vaikka ainahan sitä saa toivoa..

Joo, tuossa eilen katsoin pari jaksoa ja tykkäsin kyllä kovasti :) Haru vaikuttaa todella hyvältä hahmolta. Vähän tuli mieleen Kyon tuosta Fruits Basketista.
Huumori on välillä jotain tosi random kamaa( se kukko... :D ) Saa nauraa melkein koko ajan, ja vasta vähän aika sitten lukion suorittaneena samaistun myös hahmoihin. Eli siis hyvältä vaikuttaa ja täytyy tänään varmaan katsoa vielä lisää.
Asiasta kuudenteen. Sain eilen suureksi ilokseni tietää, että Chūnibyō Demo Koi ga Shitai! saa toisen kauden!! :) Hell yeah! Pidin sarjasta todella paljon, ja seuraava kausi on oikein tervetullut. :)