Lukijat ovat puhuneet: Mitä pukinkontista oikein löytyikään?

2.01.2018 // Kirjoittanut: Ville Arvekari
13
Lukijat ovat puhuneet: Mitä pukinkontista oikein löytyikään?

Pelaajalehti.comin etusivulla olevissa kyselyissä tiedustellaan lukijoidemme mielipidettä milloin mistäkin aiheesta.

Joulun jälkeisellä viikolla kyselimme, mitä peliaiheista pukinkontista löytyikään. Enemmistölle pelaajakunnasta saapui rakkaasta harrastuksesta huolimatta pehmeitä paketteja, mutta vastausten perusteella myös kilttejä pelaajiakin on pukin lahjalistalta löytynyt.

Lopulliset vastausjakaumat voi katsastaa ohesta. Vastauksia kertyi yhteensä 499 kappaletta.

Uusi pelikonsoli tai -kone 7 %
 
Uusi pelikonsoli tai -kone + yksi tai useampi peli 7 %
 
Odottamani suurpeli 7 %
 
Yllätyspeli 5 %
 
Useampia pelejä 8 %
 
Pelaamiseen liittyviä lisälaitteita 4 %
 
Peliaiheista oheissälää 3 %
 
Lähinnä pehmeitä paketteja... 58 %
 
Vuoden ensimmäisessä kysymyksessä tiedustelemme, pitäisikö sinun mielestäsi seuraava kunnon konsolisukupolvi paljastua vuoden 2018 aikana. Vastata voit kuluvan viikon ajan Pelaajalehti.comin etusivulla tai vaihtoehtoisesti suoraan täällä.
 
 

Kenelle kävi näin tänä jouluna? #pelaaja #pelaajalehti #joulu #pehmeätpaketit #meemi #meemit

Henkilön Pelaaja (@pelaajalehti) jakama julkaisu

 

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Kommentit

Käyttäjän zerodaunholy kuva
zerodaunholy

mikäs pehmeissä paketeissa on vialla? vaatteillehan löytyy aina käyttöä. jos on vähänkään osattu ostaa.

Käyttäjän zappah kuva
zappah

Minulle lie olisi kohtuullisen vaikea ostaa peliaiheista kamaa. Ne kiinnostavimmat olen useimmiten jo itse hommannut ja lopuistakin on varmasti melko hankala tietää mikä minua sattuu kiinnostamaan. Random-pelin osto taas voi helposti osua täysin pieleen.

Tämän kautta ihan loogista ettei tule pelejä tai peliaiheista kamaa lahjaksi, sillä minähän olen ne tarpeelliset ja tärkeimmät jo ostanut itse itselleni.

Vaimolla tosin vielä periaate, ettei osta pelejä minulle. En tiedä täysin tarkalleen miksi. Ehkä nuo pelipinot tuolla vaikuttaa asiaan tai syy on juuri tuo, ettei oikein tiedä mitä ostaa kun helpoimmat eli varmat tapaukset on jo hankittuna.

Mutta eipä tuo haittaa. Itse kun ostaa itselleen niin saa mieluisaa. Voi sitten ne lahjavillasukat jalassa pelata ja napsia välillä lahjakonvehteja suuhun. Talosta poistuessaan voi suihkauttaa lahja-Axea kainaloon vaikka on vielä edelliseltäkin vuodelta purkit jäljellä.

Käyttäjän Brutal1ty kuva
Brutal1ty

En voinut vastata kyselyyn, koska en saanut mitään.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski

Se nyt pitäisi olla joululahjojen perussääntöjä, että tosiharrastajalle ei osteta mitään tämän harrastukseen liittyvää, ellei tämä ole esittänyt jotain nimenomaista toivetta. Muuten menee melkein poikkeuksetta pieleen ja sitten saa vastaanottajana keksiä luovia kohteliaisuuksia miten tämä aika mehworthy peli X laitteelle Y, jota et edes omista, oli juuri se mitä elämääsi tänä Jouluna halusit.

Lahjominen aikuisten ihmisten kesken on parhaimmillaan niitä käytännönläheisiä pehmeitä paketteja. Kukaan tuskin erityisemmin nauttii boksereiden ja sukkien shoppailusta, joten ihan hyvä, että varannot täydentyy automaattisesti aina näin Joulun aikana. Paremmalle puoliskolle taas ostin puhelimeen muistikortin, kun tallennustilan kanssa olikin jo jonkun aikaa kamppailtu.

Käyttäjän Erik H. kuva
Erik H.

Teini-ikäisille veljille pyysin pukkia tuomaan Pelaajan Valinnasta Postimies Paten, Eveliina: Maapallolla on kuumetta ja Viva Piñatan (2, 5 ja 15 €) sekä yhden keräilyversion Saksan Amazonista. Itselleni tilaamani pelien oheistuotteet, mm. joulukuun alussa Britanniasta lähetetyt, eivät ole vieläkään saapuneet, mikä silpaisi viipaleen joulumielestä.

Käyttäjän Hayarigami kuva
Hayarigami

Pelien toivominen ja saaminen on ollut minulla jokavuotinen perinne ainakin 2000-luvun alusta lähtien. Tietenkään en jätä pelinvalintaurakkaa lahjan antajien päänvaivaksi, vaan kirjoitan toivepelini toivelistaan tai kerron ne suoraan. Mikäli itse tiedän, mistä pelit saa kätevimmin ja edullisimmin, saatan hankkia ne itse ja toimittaa lahjan antajalle paketoitaviksi, jolloin lahjan antaja maksaa pelit minulle samalla, kun luovutan ne hänelle. Näin olen tehnyt nyt parina vuonna. Pelien ostaminen itse itselle ennen joulua, ilman mitään lahjapaketteja, tuntuu vain aika mauttomalta ja joulun hengen vastaiselta. Joulukuussa ei ole mitään odotettavaa, jos kaikki pelit saa käsiinsä milloin haluaa, ja näin joulunkin tunnelma laimenee hivenen.

(Zappahille tiedoksi, että "lie olisi" on syntaktisesti mahdotonta suomen kielessä. Vähän kuin sanoisi "olisi olisi". Oikea muoto on "lienee": minulle lienee vaikea ostaa. Sama karkea virhe on nyt toistunut sinulla pari kertaa, joten katsoin aiheelliseksi ja ystävälliseksi huomauttaa jatkoa ajatellen)

Käyttäjän Hayarigami kuva
Hayarigami

Pelien toivominen ja saaminen on ollut minulla jokavuotinen perinne ainakin 2000-luvun alusta lähtien. Tietenkään en jätä moista urakkaa lahjanantajan päänvaivaksi, vaan kirjoitan toivepelini toivelistaan tai kerron ne suoraan. Mikäli itse tiedän, mistä pelit saa kätevimmin ja edullisimmin, saatan hankkia ne itse ja toimittaa lahjanantajalle paketoitaviksi, jolloin lahjanantaja maksaa pelit minulle samalla, kun luovutan ne hänelle. Näin olen tehnyt nyt parina vuonna. Pelien ostaminen itse itselle ennen joulua, ilman mitään lahjapaketteja, tuntuu vain aika mauttomalta ja joulun hengen vastaiselta. Joulukuussa ei ole mitään odotettavaa, jos kaikki pelit saa käsiinsä milloin haluaa, ja näin joulunkin tunnelma laimenee hivenen.

(Zappahille tiedoksi, että "lie olisi" on syntaktisesti mahdotonta suomen kielessä. Vähän kuin sanoisi "olisi olisi". Oikea muoto on "lienee": minulle lienee vaikea ostaa. Sama karkea virhe on nyt toistunut sinulla pari kertaa, joten katsoin aiheelliseksi ja ystävälliseksi huomauttaa jatkoa ajatellen)

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus Hayarigami

Itselle lahjojen ostaminen ja vieminen muille, jotka maksavat ne

Aika hiton tökerön kuuloista hommaa. En kyllä viitsisi itse. Lie olisi pelien pakotoijatkin vähän ihmeissään kun tuollaista alkaisi harrastamaan.

Käyttäjän Erik H. kuva
Erik H.

Minäkin ihmisten kielenkäyttöä henkilöllistämään toivoisin mieluiten rehdisti räikeitä kielioppivirheitä, mutten toivo, sillä siitä on vain hetken huviksi.

Hankkimistani pelilahjoista tiesin, ettei niitä(kään) tulla kaikkia edes kokeilemaan, mutta onpahan yritetty, korjattu kaupasta talteen museoitumaan, ja jo sinällään olin ne tarkoittanut humoristisesti kullekin sopivaksi, vaikka vitsinä saattoi näin kalliiksi tullakin. Turhasta krääsästä harmittavat sen sijaan lahjapaperit ja -narut: ensi jouluna käytän jotakin jota ei joudu lajittelemaan sekajätteeseen, olkoonkin kääre puolet lahjasta.

Käyttäjän mecha_no_maniac kuva
mecha_no_maniac

No kuten täällä ovat muutkin sanoneet, peleistä tietämättömien on hyvin vaikea lähteä ostamaan harrastekamaa ilman ohjeita. Jotkut halvat, peliaiheiset karkkirasiat/pyyhkeet/avaimenperät yms. vielä menettelee (varsinkin jos tiedossa on edes joku pelaajan suosikkisarja), mutta mitään sen kummempaa on aika paha lähteä ostamaan omin päin. Ja jostain kumman syystä en enää aikuisena vaadi porukoiltani lahjaksi uutta konsolia, meinaan se vois olla vähän kohtuutonta :D. Viimeisimmät lahjapelit tuli saatua joskus teininä, silloinkin omien toiveiden sanelemana.

Nykyään toivonkin jouluna lähinnä jotain oikeasti hyödyllistä käyttötavaraa (nytkin hakusessa ois musta jakkara olohuoneeseen vierastuoliksi, äiskä meinas kustantaa sen jahka se löytyy). On niin kiusallista joutua hymyilemään mukamas kiitollisena lahjasta, jonka tiedät lahjoittavasi hyväntekeväisyyteen heti vuodenvaihteen jälkeen. Monet sukulaiseni antavatkin minulle nykyään lähinnä vaan käteistä ja kehoittavat ostamaan sillä omat lahjani. Ja mieluummin niin päin, kuin se, että saisin jotain kallista mutta täysin tarpeetonta merkkikrääsää nurkkiini pyörimään. Sarjassamme Arabiaa, Iittalaa, Finlaysonia, Fiskarssia ja ties mitä.

Joululahjojen saamisesta on tullut tylsempää, mutta lahjojen hankkiminen muille on sitä vastoin paljon mielenkiintoisempaa kuin lapsena. Varsinkin kun voin nykyään ostaa valtaosan lahjoistani kirppareilta, eikä hakuni rajoitu vain vuoden loppupäähän. Jos tarpeeksi mielenkiintoinen esine tulee vastaan, saatan ostaa sen talteen jo vaikka maaliskuussa. Viime joulunakin porukat saivat mm. koko joukon käytettyjä kirjoja: iskä sai 7 veljestä, äiti pari kasvikirjaa ja enolle lähti eka Forrest Gump. Varsinkin äidille noi kasvikirjat oli tosi helppo valinta, kun sen olohuoneen perällä kasvaa jo muutenkin pieni Amazonin viidakko.

Yhteishintaa noille neljälle kirppis kirjalle oli ruhtinaaliset 6 €, ja kaiken kaikkiaan kahdeksan henkilön joululahjoihin upposi noin 30 €. Sarjassamme penninvenyttäjän joulubudjetti... mutta lahjat näyttivät silti kelpaavan.