Code Vein, Ni no Kuni II ja muuta! Katsastimme Bandai Namcon ensi vuoden pelejä / Artikkelit / www.pelaajalehti.com

Code Vein, Ni no Kuni II ja muuta! Katsastimme Bandai Namcon ensi vuoden pelejä

25.12.2017 // Kirjoittanut: Panu Saarenoja
0

Bandai Namco kutsui joulukuussa lehdistöä Pariisiin esitelläkseen joukon tulevia japanilaisia pelejään. Tapahtumassa oli omistettu aikaa esimerkiksi hiljattain paljastuneelle Soulcalibur VI:lle ja Dragon Ball FighterZille, joihin syvennyn tarkemmin tammikuun Pelaaja-lehdessä. Sitä odotellessa ohesta voi katsastaa joukon pienempiä silmäyksiäni muuhun tapahtuman tarjontaan.

Code Vein

FromSoftwaren Souls-sarja on asetettu horrokseen ainakin toistaiseksi, mutta Bandai Namco ei tunnu saaneen sen tyylisistä peleistä vielä tarpeekseen. Omatoimisesti japanilaispelitalo on valmistellut viime aikoina Code Veinia, jonka toiminnan tyyli ja tapa käsitellä kuolemaa on niin ehtaa Dark Soulsia, ettei pelin tuottaja Keita Iizukakaan lähde asiaa kiistämään.

Aivan persoonatonta kloonia Code Veinista ei ole toki haluttu tehdä. Peliä kehittää aiemmin hyvin Monster Hunter -tyylisen God Eater -sarjan parissa työskennellyt tiimi, mikä näkyy myös kehittäjien tavassa katsoa Code Veinia. Vaikka haaste on ehdottomasti osa uuttakin peliä, lähestyy se lajityyppiä selvästi kevyemmällä otteella esitellen mukaan virtaviivaistetummin kerrotun tarinan, pelaajaa hyökkäyksin ja parannuksin tukevia tekoälykumppaneita sekä uusia suoraviivaisempia mekaniikkoja. Ennakkodemossa pelihahmolla oli jo alusta asti käytössä esimerkiksi runsaasti tätä tukevia ja tehostavia Gift-taikakykyjä, joita opitaan lisää tehostamalla niin sanottuja Blood Codeja. Nämä toimivat käytännössä pelin ammatteina, joiden välillä hahmoaan pitäisi pystyä kehittämään kohtalaisen vapaalla otteella haluamaansa suuntaan.

Mitenkään Dark Soulsin veroiseksi en näe Code Veinin koskaan kuitenkaan nousevan. Jo pelin pelattavuudesta puuttuu samanlainen tyydyttävä jämäkkyys kuin Souls-peleistä, ja ylipäätänsä kehityksessä ei ole käytetty vastaavaa silmää yksityiskohdille kuin mihin FromSoftware on kyennyt. Kokonaisuus tuntuu heti ensiminuuteista alkaen rönsyilevältä, mikä toki tekee siitä samalla vähemmän raskaammalta tuntuvan pelattavan. Tämän ansiosta onkin vielä hyvinkin mahdollista, että peli voisi toimia joillekin pelaajille vielä oivana porttina Souls-pelien maailmaan.

Code Vein julkaistaan Xbox Onelle, PlayStation 4:lle ja pc:lle vuoden 2018 aikana.


Ni no Kuni II: Revenant Kingdom

PlayStation 3:n Ni no Kuni oli viitisen vuotta sitten tavattoman hurmaava roolipeli, eikä pelkästään vain kaikessa ghiblimäisyydessään. Kehittäjä Level-5:n pelit ovat kiehtoneet minua aina Dark Cloudista asti ja varsinkin pelitalon kyky rakentaa maailmoja yksinkertaisemmistakin palasista on ollut hurmaavaa seurattavaa Dragon Quest VIII:sta lähtien. Näistä kaikista asioista huolimatta intoni PS3-seikkailuun hyytyi kuitenkin jo noin 20 pelitunnin kohdalla.

Iso syypää tympääntymiseeni olivat erityisesti pelin hyvin automatisoidut taistelut, joihin vaikutettiin enemmän epäsuorasti omaa hirviötiimiä rakentaen kuin esimerkiksi täsmällisillä komennoilla. Revenant Kingdomin suhteen onkin heti huomattavaa, että jatko-osa uusii järjestelmänsä tyystin ja muuttuu käytännössä kevyeksi toimintaroolipeliksi.

Uusittu toiminta ei ole vieläkään erityisen kiivasta, mutta se tuo minulle henkilökohtaisesti taisteluihin huomattavasti lisää tarpeellista aktiivisuutta. Kamppailu on vielä myös juuri sopivan jähmeää, että iskuihinsa täytyy kiinnittää huomiota, että ne oikeasti menevät oikeaan osoitteeseen. Pientä vaihtelua tähän lisätään erilaisilla taikakyvyillä, vaihdettavilla hahmoilla sekä taisteluissa pelaajaa tukevilla higgledy-henkiolennoilla, jotka pystyvät välillä esimerkiksi voimistamaan sankarijoukkoa, kun näille muistaa antaa huomiota.

Puuhastelua on muutenkin monipuolistettu pelissä yleisesti. Eräitä silmiinpistävimmistä lisistä ovat uudet yksinkertaiset strategiayhteentot, joissa komentamaan pääsee omaa pientä armeijaa yksinkertaisien erikoistaitojen ja -komentojen tukemana. Omaa kuningaskuntaakin pääsee vielä jossain muodossa ehostamaan.

Epäilyni Ni no Kuni II:ta kohtaan eivät ole vielä kuitenkaan täysin kadonneet. Ennakkoon pelissä testaamani parit pomotaistelut olivat esimerkiksi turhan pitkän oloisia ilman mitään selkeää tuntua vaarasta tai tarpeesta mukautua uusiin taktiikoihin. Pomot yksinkertaisesti kaatuivat vain päättäväisyydellä jatkaa niiden hakkaamista, mikä ei ollut erityisen jännittävää tai tyydyttävää.

Toivoa sopiikin, että taisteluihin saadaan muissa osissa peliä vielä panoksia ainakin jollain tapaa. Jännityksellä odotan edelleen tietysti myös, kuinka luontevasti pelimaailman tutkiminen, hahmonkehitys ja tehtävien tekeminen tukevat vielä myös tätä kaikkea. Näihin kun on toistaiseksi annettu vasta hyvin pieni pintaraapaisu.

Ni no Kuni II: Revenant Kingdom julkaistaan PlayStation 4:lle ja pc:lle 23. maaliskuuta. Pelistä voi odottaa syvempää ennakkokatsausta vielä alkuvuodesta.


Little Witch Academia: Chamber of Time

Suomenkin Netflixissa katsottavissa olevaan Pieni noita-akatemiaan pohjautuva Little Witch Academia: Chamber of Time voi vielä muotoutua yhdeksi Namcon ensi vuoden yllättävimmistä  pelitapauksista. Jo tyylillisesti siinä on paljon särmää, sillä tutuista hahmoista on saatu iloisen eloisia ja sen hillitty rakenne tuo mieleen hieman retrommat sekä indiekehittäjille ominaisemmat toimintaroolipelit.

Periaatteessa Chamber of Time on koostumassa näillä näkymin kahdesta osasta. Toinen puolisko muodostuu noita-akatemian tutkiskelusta ja sen asukkaiden kanssa jutustelusta paikoin jopa kovin seikkailupelimäisessä hengessä. Toinen puolikas vie vuorostaan sivulta kuvattuihin luolastoihin, joissa itse kasattu ja kehitetty noitajoukko taistelee erilaisin taioin monenlaisia hirviöitä vastaan.

Mikäli Little Witch Academia: Chamber of Time onnistuu vain tasapainottelemaan hyvin kahden eri osa-alueensa välillä, on sillä potentiaalia viihdyttää vielä meitäkin, jotka eivät ole ehtineet hurahtaa noita-akatemiaan aiemmin. Uusien taikojen keruu ja niiden kanssa omien noitien varustaminen voi vielä varsinkin muotoutua hyvinkin palkitsevaksi, kunhan hahmonkehitys viedään vain ajatuksella loppuun asti. Näin pikaisesti ennakkoon testattuna taistelu tuntui kaikesta yksinkertaisuudesrtaan huolimatta tosin varsin kaoottiselta ja epäselvältä, joten saa nähdä, miten siihen lopulta tottuu. Noita-akatemian tutkiskelu ei toivottavasti sekään painotu liikaa edestakaisin juoksenteluun, sillä akatemialla piisaa jonkin verran kokoa.

Little Witch Academia: Chamber of Time julkaistaan PlayStation 4:lle ja pc:lle vuoden 2018 aikana.


Pac-Man Championship Edition 2 Plus

Switchin versio Pac-Man Championship Edition 2:sta on muuten sama kuin muille alustoille reilu vuosi sitten saatu kokonaisuus, mutta mukaan on ahdettu tällä kertaa tuore yhteistyöpelitila.

Yhteistyötila ei olekaan yhtään hassummin toteutettu. Se toimii hyvin vastaavanlaisella tavalla kuin Championship Edition noin yleensä, eli pelialueella vipeltää yhden Pac-Manin sijaan kaksi pillereitä jahtaavaa ja kummituksia välttelevää kiekkohahmoa. Sokkelosta toiseen hyppiminen vaatii samalla kuitenkin yhteistä koordinaatiota, sillä pillereiden popsimisen jälkeen tapahtuva hedelmien ja kummitusten syöminen täytyy tehdä nyt yhteistyönä. Kummitusjunat laitetaan parempaa poskeen esimerkiksi vasta, kun pelaajat iskevät niihin kiinni molemmista päistä, eivätkä hedelmätkään katoa ennen kuin Pac-Manit kohtaavat pelialueella tavalla, josta varmasti saadaan vielä vuosien edestä kiehtovaa fanitaidetta.

Hauskana lisänä pelaajat voivat myös pelastaa toisiaan, mikäli kummitukset sattuvat saamaan kaverin kiinni.

Uusi kaksinpeli on hyvän pelikaverin kanssa mukavan kevyttä vaihtelua tavanomaiseen Championship Edition -pelattavuuteen. Mitään pistejahtia kummempaa hupia se ei kuitenkaan pohjimmiltaan tarjoa. Switchin Championship Edition 2 ei jääne historiaan siis välttämättä mitenkään ylivertaisena versiona, vaikka se kyllä sopii laitteelle myös luonnollisemmin, kiitos Switchin kannettavuuden ja Joy-Con-ohjainten.

Pac-Man Championship Edition 2 Plus julkaistaan Switchille 22. helmikuuta.


Sword Art Online: Fatal Bullet

Minulla ei ole minkäänlaista historiaa Sword Art Online -animen tai -kevytromaanien kanssa, mutta niihin pohjautuvia pelejä olen ajautunut pelaamaan jo pariakin kappaletta. Näistä viimeisin, Hollow Realization, oli ongelmistaan huolimatta yllättävän kohtalainen lisenssitoimintaroolipeli, joka osoitti, että fiktiivisistä massiivimoninpeleistä kertovalla viihdesarjalla on vielä potentiaalia toimia myös oikeina videopeleinä.

Sword Art Online: Fatal Bullet osoittaa jälleen lupausta. Fantasian ja magian tällä kertaa scifiin ja ammuskeluun yhdistävä peli lupaa jättää taakseen viime pelissä minua suuresti häirinneet hahmojen väliset turhat sosialisoinnit ja keskittyä enemmän konkreettisempaan toimintaan. Mitään vuosikymmenen parasta räiskintää ei ole todellakaan tulossa, mutta sen rytmi ja suoraviivaisuus tuntuu näinä mahtipontisuutta tavoittelevien toimintarymistelyjen aikana jopa kovin raikkaalta. Kevyt hahmonkehitys myös lupaa, että toimintaan saadaan tasaisin väliajoin vähän vaihtelun ja kepeää edistymisen tunnetta.

Epäilen kyllä näin ennakkoon hieman Fatal Bulletin kykyä saada eri osa-alueistaan kaikkea mahdollista irti. Jo alkututoriaalissa pelaajan käyttöön annetaan esimerkiksi ympäristöissä liikkumista helpottava heittokoukku. Kaikki tähän asti näytetty materiaali viittaa vain siihen, että sen käyttö on pelissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämä on harmi, sillä  pelaisin tällä hetkellä erittäin mielelläni lennokkaampaa 3D-räiskintää.

Sword Art Online: Fatal Bullet julkaistaan Xbox Onelle, PlayStation 4:lle ja pc:lle 23. helmikuuta.

Nostoja