Kommenttiosio-blogi: Tästäkin mielipiteestä minulle maksetaan / Blogit / www.pelaajalehti.com

Kommenttiosio-blogi: Tästäkin mielipiteestä minulle maksetaan

15.04.2017 // Kirjoittanut: Johanna Puustinen
8
Kommenttiosio-blogi: Tästäkin mielipiteestä minulle maksetaan

Tästäkin mielipiteestä minulle maksetaan

Kommenttiosio on Pelaajalehti.comin viikoittainen blogi, joka pui tuoreita uutisotsikoita pelialan sekatyöläisen lähes pöyristyttävän subjektiivisesta näkökulmasta.

Kun minkä tahansa median edustaja päätyy muiden uutislähteiden etusivuille, on jotain lähes aina pielessä. Näin on myös tämän viikon riitaisimpia otsikoita synnyttäneen Brash Gamesin kohdalla. Vaikka kilpailijoidensa rinnalla suhteellisen tuntematon pelisivusto ei ollut monille tuttu entuudestaan, on sen spektaakkelimaista tuhoa seurattu mielenkiinnolla niin alan julkaisuissa kuin somessakin.

Brash Gamesin synnit paljastuivat suurelle yleisölle, kun palkattomia avustajia käyttävän sivuston julkaisusyötteeseen lipsahti artikkeli, joka arvosteli pelin sijaan firman johtoa. Hermonsa menettäneen freelancerparan lista moraalittomuuksista oli pitkä, mutta päällimmäisenä käteen jäi monille täydellinen epäkunnioitus rahatta raatavien työntekijöiden oikeuksia kohtaan. Jos avautumista on uskominen, operaation pääjehu hallitsee arvosteluasteikkoa rautanyrkein ja muuttelee numeroita mielensä mukaan, ja lopputilin ottaneet tai muutoin sivuston linjauksille epäsuotuisat henkilöt pyyhitään sivuhistoriasta välittömästi.

Ei vaadita journalismin maisteria ymmärtämään, ettei moinen peli vetele. Brash Games on päätoimittajineen saanut menneellä viikolla osakseen loppuelämän tarpeiksi eettistä paheksuntaa ja aiheellista moralisointia, joten sitä en itse aio harrastaa. Puhe yksittäiset mielipiteet ylittävistä linjanvedoista ja esimiesportaan oikeuksista on kuitenkin nostanut pintaan kysymyksiä, joita olen jo pidempään pohtinut omassa toimenkuvassani.

Pelaajalehti.comia selaillessa haaviini on nimittäin jäänyt viime aikoina useampi tuohtuneeseen sävyyn kirjoitettu viesti, jossa omat arvosteluni tai mielipiteeni todetaan lehtemme kuvitteelliseen linjaan sopimattomiksi. Huomion arvoista on, että huolenilmaukset ovat peräisin yksinomaan lukijoidemme riveistä, eivät ylemmästä portaasta – ja hyvästä syystä. Kumpi lienee eettisesti epäilyttävämpää: arvostelija, joka on asioista eri mieltä päätoimittajan kanssa, vai arvostelija, joka ei saa olla eri mieltä päätoimittajan kanssa?

Kritiikin kohteeksi eivät aina joudu vain erimielisyydet vakituisen toimituksen kanssa, vaan osa kommentoijista tuntuu olettavan, että myös kaikkien avustajien tulisi olla samaa mieltä keskenään. Minua on aina kiehtonut, millaiseen lopputulokseen moisella maagisella käytäntökirjasella pyrittäisiin tällä alalla. Arvostelu on ennen kaikkea yksilöllinen mielipide, vaikkakin objektiivisten faktojen pohjalta muodostettu, ja omasta mielestäni formaatista tekee lukemisen arvoisen puhtaasti se, ettei jokaista tekstiä tarvitse ahtaa samanlaiseen muottiin.

Tätäkin ihmisryhmää hämmentävämpiä ovat kuitenkin ne, jotka eivät vain kuvittele moisen mielipidemanuaalin olevan olemassa, vaan kirsikkana kakun päällä uskovat sen olevan jonkun muun kuin lehden toimituksen käsialaa. Jokainen lukijan omista mielipiteistä eroava päätelmä on luonnollisesti rahalla maksettu mainos ja kaltaisemme lahjotun median läpinäkyvyys tuskallisen noloa. Jos edes murto-osa näistä foliohattuilijoista olisi oikeassa, olisi minunkin palkkapussini nykyistä huomattavasti paksumpi, eikä tämän blogin vaivoin täyttämää talousvajetta olisi olemassakaan.

En varsinaisesti edes osaa spekuloida, mikä kumma tällaisiin väärinkäsityksiin ja pseudojournalistisiin periaatteisiin on voinut aikanaan johtaa. Kenties Brash Gamesin päätoimittajan kaltaisille kuikeloille annetaan liikaa palstatilaa, ja valheellinen kuva pelimediasta läpimätänä korruption kehtona saa kustakin otsikosta lisää tuulta siipiensä alle. Saattaa myös olla, että epätoivotuista pistemääristä mankuvat ovat samaa ihmistyyppiä kuin edellä mainitun sivuston päätoimittaja – kykenemättömiä nielemään eriäviä mielipiteitä. Oli miten oli, omanne on tässä kohtaa väärä. Ikävää!

Johanna Puustinen

Kommentit

Käyttäjän edqe kuva
edqe

Pisteytyksestä luopuminen säästäisi luultavasti monelta harmilta. Eri arvostelijoiden arvostellessa saman tyyppisiä pelejä tekee pisteiden vertaamisesta houkuttelevaa, mutta aiheuttaa helposti närää; yhdessä arvostelussa avoimen maailman tyhjyys saattaa olla pisteen arvoinen rangaistava tekijä, mutta toisessa yhtäkkiä hyväksyttävää ilman enempiä selittämättä. Myös pelin tekninen vaativuus, eikä pelkästään toteutus, pitäisi mielestäni olla jollain tavalla huomioituna pisteissä.

Itselläni luottamusongelmia arvosteluiden suhteen. Pisteitä joutuu tulkitsemaan liikaa ja isot nimet (kehittäjät ja peli-IP:t) tuntuvat valitettavasti pääsevän helpommalla.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski

@edqe
Pisteytysjärjestelmän yksinkertaistaminen ainakin olisi ehdottomasti tarpeen. Jo kymmenportainen arvosteluasteikko alkaa olla sellaista mutuhapuilua, että asteikon merkitys katoaa lukijan mielessä ja vahinko on siis jo tapahtunut. Puhumattakaan jostain ammoisista sadan pisteen asteikoista. Joka tapauksessa mitä enemmän pisteitä asteikossa sitä enemmän vain huippupisteet alkavat ylikorostua: Esimerkkinä Jim Sterlingin nettoamat tappouhkaukset, kun hänen Breath of the Wild -arvostelunsa pudotti uutukaisen Metacritic-keskiarvoa yhdellä pisteellä. Koittakaapa huviksenne päässänne rationalisoida 98:n ja 97 pisteen pelien ero?

Mielestäni viiden tähden asteikon pitäisi olla ehdoton maksimi ja pistetasoille pitää ehdottomasti antaa selitykset tyyliin 1 = surkea, 2 = huono, 3 = OK, 4 = hyvä, 5 = erinomainen. Itse voisin jopa tyytyä pelkkiin ylös tai alas osoittaviin peukkuihin, joilla ilmaistaan vain suositteleeko arvostelija peliä vai ei.

Pelaajallakin olisi tässä tarkistamisen paikka. Huomaan itsekin monesti skippaavani arvostelujen lukemisen pistemäärän perusteella: "Ai, tämä odottamani peli saikin vain seiskan, ei se varmaan sitten ollutkaan niin hyvä" ja näin päähäni on asetettu vahva mielikuva yhdellä ainoalla numerolla, lukematta riviäkään tekstiä (EDIT: huomiona 7 pyöristyisi 5 tähden asteikolla 4/5:een, mikä antaisi lukijan mielikuvitukselle huomattavasti enemmän liikkumavaraa). Jos päädynkin lukemaan arvostelun, niin se numero koputtaa silti takaraivossa ja värittää tekstiä sen mukaan. Onko näille olemassa mitään järkiperustetta muuta kuin se, että suurin osa ihmisitä ilmeisesti tykkää tällaisista yksinkertaisista totuuksista?

Käyttäjän frozen kuva
frozen

Pisteet pois että ihmiset lukisi itse arvostelun ja sen perustella sitten ostetaan tai ei

Käyttäjän gurgi kuva
gurgi
Lainaus käyttäjältä frozen

Pisteet pois että ihmiset lukisi itse arvostelun ja sen perustella sitten ostetaan tai ei

Suurinosa ihmisistä on sen verran tyhmiä, etteivät he osaa pelkkästään tekstiä tulkita ja ne tarvii sen numeron siihen tietääkseen onko peli hyvä vai ei.

Onhan monet pelimediatkin jo luopuneet arvostelunumeroista ja mielestäni ihan oikea ratkaisu, näin vältyttäisiin myös näiltä urveloilta jotka pitävät arvostelu keskiarvoja jonain ultimaattisena totuutena mielipidekeskusteluissa, eikä "seiskan" peli jäisi välttämättä niin monelta kauppaan vaan voisi monet yllättää hyvyydellään positiivisesti.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski
Lainaus käyttäjältä gurgi

Suurinosa ihmisistä on sen verran tyhmiä, etteivät he osaa pelkkästään tekstiä tulkita ja ne tarvii sen numeron siihen tietääkseen onko peli hyvä vai ei.

Onhan monet pelimediatkin jo luopuneet arvostelunumeroista ja mielestäni ihan oikea ratkaisu, näin vältyttäisiin myös näiltä urveloilta jotka pitävät arvostelu keskiarvoja jonain ultimaattisena totuutena mielipidekeskusteluissa, eikä "seiskan" peli jäisi välttämättä niin monelta kauppaan vaan voisi monet yllättää hyvyydellään positiivisesti.

Teoriani, jonka olen huomannut toimivan itsessäni ja monessa tutussa on se, että kun asteikko alkaa mennä yli hilseen, niin mieli kaventaa sen automaattisesti. Jos verrataan 5 pisteen systeemiä vs. 10 pisteen systeemi, niin mielikuvissani 6/10 ja siitä alaspäin on jo aika absoluuttista kurapaskaa, mutta 3/5 on vielä ihan mahdollisesti kokeilemisen arvoinen, jos pelissä on joku kiinnostuksen herättävä koukku. Tästä siis teoretisoin, että "käyttökelpoinen" skaala kapenee joka tapauksessa suunnilleen sinne 5 parhaaseen numeroon ja siitä alle kukaan ei enää oikeastaan tiedä mikä tarkalleen on vaikkapa 3:n, 4:n tai 5 pisteen ero. Näkeekö kukaan tuota skaalan alapäätä oikeasti merkityksellisenä vai sulautuuko kaikki teidänkin mielessäni vain yhdeksi samaksi paskaksi?

Käyttäjän edqe kuva
edqe
Lainaus käyttäjältä Haerski

Mielestäni viiden tähden asteikon pitäisi olla ehdoton maksimi ja pistetasoille pitää ehdottomasti antaa selitykset tyyliin 1 = surkea, 2 = huono, 3 = OK, 4 = hyvä, 5 = erinomainen. Itse voisin jopa tyytyä pelkkiin ylös tai alas osoittaviin peukkuihin, joilla ilmaistaan vain suositteleeko arvostelija peliä vai ei.

Pelkkä peukku riittäisi kyllä mullekin hyvin. Linkki arvostelijan aikaisempiin arvosteluihin olisi hyvä olla myös, koska jos listalta löytyy suositeltuja pelejä, joista ei itse välittänyt ollenkaan, niin antaisi hieman lisää perspektiiviä lukemaansa arvosteluun.

Jonkinlainen pelisaitin käyttämä ohjeistus arvostelujen kirjoittamiseen voisi olla ihan hyvä. Eli kaikissa arvosteluissa käytäisiin edes suurin piirtein samoja piirteitä läpi; tarina, pelattavuus, tekninen haastavuus ja sen toteutus, jne. Nyt kaikilla vähän oma tyylinsä mikä tekee hankalaksi hahmottaa, että ottiko arvostelija joitain tiettyjä asioita huomioon millään tavalla. Toisaalta se ei saisi olla liian tiukka, että arvostelija voisi ilmaista asiat omalla tavallaan.

... mutta enhän minä näistä mitään ymmärrä. Todella vähän tulee arvosteluita seurattua, vaan haluan itse kokeilla ja kokea pelin. Monet omasta mielestäni erinomaiset pelit olisivat jääneet kyllä väliin jos olisin luottanut "kaikenmaailman arvostelijoiden" arvosteluihin. Toisaalta monet kehutut pelit ovat osoittautuneet itselle suuriksi pettymyksiksi, kuten esimerkisi Shadow of Mordor. Tuonkin pelin arvosteluissa monesti jätettiin mainitsematta, että miten itseään toistava ja yksinkertainen peli on kyseessä.

Käyttäjän Johanna Puustinen kuva
Johanna Puustinen
Lainaus käyttäjältä edqe

Monet omasta mielestäni erinomaiset pelit olisivat jääneet kyllä väliin jos olisin luottanut "kaikenmaailman arvostelijoiden" arvosteluihin. Toisaalta monet kehutut pelit ovat osoittautuneet itselle suuriksi pettymyksiksi, kuten esimerkisi Shadow of Mordor.

Tämä kiteyttänee parhaiten myös oman argumenttini siitä, miksei yhdenkään arvostelijan mielipiteitä tulisi kohdella absoluuttisena totuutena, jota koko muun toimituksen pitäisi mukailla. Makuasioitahan nämä vain ovat.

(Enkä muuten itsekään pitänyt Shadow of Mordoria kummoisena kokemuksena!)

Käyttäjän edqe kuva
edqe
Lainaus käyttäjältä Johanna Puustinen

Tämä kiteyttänee parhaiten myös oman argumenttini siitä, miksei yhdenkään arvostelijan mielipiteitä tulisi kohdella absoluuttisena totuutena, jota koko muun toimituksen pitäisi mukailla. Makuasioitahan nämä vain ovat.

Harmi, että arvosteluille annetaan kuitenkin niin valtavasti painoarvoa nykyisin. Kuten olemme voineet lukea, niin kehittäjillä saattaa olla bonukset kiinni arvostelupisteissä ja toisaalta pienemmillä kehittäjillä koko toiminnan jatko arvostelujen varassa. En ihmettelisi ollenkaan jos monilla sivustoilla annetaan isoille nimikkeille ja tunnetuille tekijöille hyvät pisteet lukijakadon ja heidän raivon pelossa. Arvosteluiden ollessa mielipiteitä, nousee arvostelijan objektiivisuus ja ammattitaito kysymysmerkiksi. Itsellänikin on muutama arvostelija mielessä, joiden arvosteluihin en pysty luottamaan lainkaan.

Pelimaailmassa monia asioita, jotka tekevät sen seuraamisesta epämiellyttävää; E3, GOTY-äänestykset, arvostelujen luotettavuus, SJW-aiheiset kiistelyt, jne. Toisaalta sitä tuleekin seurattua enempi ammatillisessa mielessä, jonka kanssa listaamillani asioilla ei ole onneksi mitään tekemistä.

Nostoja