1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

L.A. Noire

Remasteroidun L.A. Noiren sain päätökseen eilen, vielä muutama trophy kerättävänä platinaa varten.

Peli oli kaunis, pelattavuus hyvä ja tosiaan mukavan erilainen verrattuna peleihin joita yleensä pelaan. Tehtävät olivat mielenkiintoisia eikä kyllästymistä tarvinnut pelätä - peli tosin oli melkoisen lyhyt myös, perheellisenä ja työssäkäyvänä sain sen pelattua alle kahden viikon vaikka myös seikkailin, etsin keräiltäviä ja fiilistelin kiirehtimättä.

Sen enempää spoilaamatta, yhdessä vaiheessa loppua kohden tuli sellainen juonikuvio joka meinasi viedä pelifiiliksen, omasta mielestä aivan hölmö ja tarpeeton asia tarinan kannalta. Siitä syystä en loppujenlopuksi jäänyt kaipaamaan peliä sen kummempaa, oli kiva kokemus, mutta toista pelikertaa ei tule.

Summasummarum, arvosanaksi antaisin ehkä 8-

Tilasin tämän toissapäivänä tarjouksesta Switchille. Aikaisempaa kokemusta pelistä löytyy PS3-ajoilta, jolloin peli jäi kesken ja vein sen läjässä vaihtoon.

Nyt tuntuu, että noir-meininki puhuttelisi enemmän ja himo ratkoa rikokset on kasvanut, joten pakko pelata läpi vaikka tiedän, että ajelu ja action oli pelissä vähän nääh. Oikeastaan kaikki, mitä rikosten ympärille on ympätty, on muistaakseni jätetty vähän ontoksi. Mutta toivottavasti tällä kertaa saan pelin loppuun asti.

Tuohon LA Noireen:

Itsellä tökki aikoinaan LA Noiressa se, että joissain tehtävissä ei järjellä voinut saada oikeaa vastausta. Syynä se, että juoni jatkui myöhemmin ja vasta sitten saatiin tekijä kiinni. On siis aika hiton epäreilua, epäloogista ja suoranaista sontaa, että tuollaisessa tapauksessa edes on "oikea" vaihtoehto.

Olikohan niin, että itse en tyyppiä tuominnut vaikka olisi pitänyt laittaa vankilaan, tai sitten toisinpäin, ja se "oikea" vaihtoehto olikin päästää se vapaaksi. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään perusteita sille päätökselle.

Muistan myös lukeneeni oikeat vaihtoehdot ja nimenomaan niidenkin jälkeen tuo tuntui typerältä. Tehtävästä toiseen jatkuva juoni ei haittaa mutta jos jotain oikeita vaihtoehtoja on, pitäisi niille olla myös perusteet, jotka pelaaja voi saada/löytää.

Tuota peliähän sai ainakin joku aika sitten 20 eurolla PS4:lle. En ostanut ja syynä tuo typerä juttu. Ärsyttää siis yhä vaikka peli muuten oli todella virkistävä kokemus.

Itsellä meni kanssa aikoinaan ton takia peli tunteisiin aika pahasti. Chapterin lopputuloksen nähtyä piti vetää se uusiksi muutaman kerran "oikeaa" loppua tavoitellen ja sitten viimeisenä oljenkortena google paljasti tämän kauheuden. Meni hyllyyn pariksi viikoksi sen jälkeen.

Resident Evil 7:n lisäreitä on tullut nyt pelailtua. Niistä jokunen sana.

Voi olla mietoja spoilereita!

21
Nimi kertonee jo jotain. Nyt pelataan korttia ja panoksena on henki. Blackjackin sääntöjen lisänä on erikoiskortteja, joilla voi auttaa itseään tai haitata vastustajaa. Jompi kumpi menettää lopulta henkensä. Kolme pelitilaa, joissa vaihtelevat voitettavien vastustajien sekä erikoiskorttien määrä. Ihan mukavaa viihdettä mutta en jäänyt enää pelailemaan kun sain trophyt kerättyä. Kyllä tätä silti ihan mielellään pelaili. Mukavan erilainen.

Bedroom
Pääpelin 'Happy Birthday'-nauha lienee lähimpänä tätä. Minulle tuo kertoisi heti sen, että tämä on loistavaa viihdettä, sillä pidin huoneesta pakenemisesta puzzleja selvittämällä todella paljon. Tämä on siis puhtaasti puzzleilua. Lyhyt mutta sitäkin loistavampi kokemus.

Daughters
Tämä lisäri avaa vähän meininkiä ennen kuin pelin tapahtumat saivat alkunsa. Ikävän lyhyt teos, johon on kuitenkin saatu mukaan kaksi loppua. Tykkäsin tästäkin kovasti, sillä tunnelma oli kohdillaan ja oli hienoa nähdä miten kaikki lähti käyntiin Bakerien talolla.

Jack's 55th Birthday
Nyt ollaan kujalla. Mitään tällaista en odottanut mutta tämän parissa viihtyy yllättävän hyvin. Tarkoituksena on kerätä tiettyä kamaa tiettyyn tarkoitukseen ja niistä pisteytetään. Aikaraja on olemassa ja monstereiden hakkaamisesta ja hoitelemisesta saa kellon pysäytettyä tietyksi aikaa. Kenttiä taisi olla ainakin kuusi ja arvosanoja jaellaan C,B,A,S-tyyliin. SS-arvosanaakin voi yrittää mutta ymmärtääkseni vasta kun kentästä on kerran saanut jonkin arvosanan, sillä SS-arvosanan vaatimuksia ei ainakaan näy ennen yhtä läpäisyä. Vai vaatiko jopa S-rankin saamisen, enpä muista.

Haastetta on jo S-rankille ja reitin täytyy olla optimaalinen. Läpipeluuohjeenkaan avulla en viimeistä ole saanut kohdalleen, joten en tajua kuka tässä noita SS-rankkeja vetelee. No, aina on hinkkaajia.

Not a Hero
Nyt ollaan pääpelin lopussa paikalle ilmestyneen tyypin saappaissa. Ilmeisesti homma jatkuu pääpelin loppupäästä ellei jopa suoraan lopusta ja jahdataan yhtä pelin pääantagonisteista. Uutta pelimekaniikkaa on paljolti mukana ja homma on asepainotteista. Nyrkeistäkin on hyötyä vähintään viimeistelyn osalta.

Kestoa tällä oli tunnista kahteen, riippuen kuinka paljon aikaa käyttää haahuilemiseen. Mukava pieni pläjäys, joka räiskintäpainotteisuudesta huolimatta pysyy hyvänä eikä tunnu esim. Resident Evil 6:lta. Puzzleilua myös harrastetaan vähän Zelda-hengessä, sillä tietty tavara pitää saada paikasta A päästäkseen paikkaan B, josta saa tavaran 2, jolla pääsee paikkaan C jne.

Hyvillä mielin pelasin ja olisi tätä pelannut enemmänkin. Tarina myös kertoi mukavasti pääjuonesta puuttuneen hahmon menot.

End of Zoe
Tässäkin sidotaan Not a Heron tavoin juonilankoja kiinni ja päästään näkemään mitä eräälle pelihahmolle kävi tietyssä vaiheessa peliä. Nimestä voi toki päätellä jotain mutta ehkä ei sittenkään, vai voiko? Vai ei? Vai hä? En kerro.

Hyvin samanlainen tapaus Not a Heron kanssa. Uutta aluetta miksattuna sopivasti vanhaan ja pientä uutta pelimekaniikkaa mausteena. Jälleen pelailin hyvillä mielin ja olisin viihtynyt kauemminkin tämän parissa. Tarinakin oli ihan kiva täyte auki jääneeseen seikkaan.

Nightmare
Täyttä painajaista. Tällainen horde-mode ei innosta sitten tippaakaan. Kellarissa keräilet osa-koneista osia, joilla teet aseita ja varusteita jatkuvasti aaltoina kimppuun tulevia örmöjä varten. Viisi tuntia eli viisi erää. Pisteitä myös tietenkin lasketaan. Olisi voinut olla ilmainen lisäri pelissä, sillä en tiedä kuka tällaisesta haluaa maksaa. Kaiken huipuksi tässä on mukana vaikeampi taso, joka kulkee nimellä Night Terror. Jes.

Ethan Must Die
Tämä on vielä itse testaamatta mutta kuvauksen perusteella jotain Nightmaren tapaista. Random-tavarasijoittelu ja örmöt, ilmeisesti vielä vaikeustaso tapissa. Kuulostaapa tosi "hyvältä". Nightmaren tapaan soisin tällaisen turhakkeen olevan ilmainen tai jo emopelissä julkaisusta asti mukana.

No, oliko nämä Resident Evil 7:n lisärit hinnan arvoisia tai muuten vaivan/rahan arvoisia? Sanoisin että harmittavan lyhyestä yhteiskestosta(kin) huolimatta olisin mieluummin kokenut nämä kuin jättänyt kokematta. 20 euroa tästä kokonaispaketista voisin vielä maksaa mutta en ehkä sen enempää. Erityisesti yhdessä emopelin kanssa siis joku 45-50 euroa ei ollenkaan paha hinta.

Seuraavaksi voisivat tuoda "Happy Birthday"-nauhan, "Bedroom"-osion sekä jopa "21"-osion tyylistä lisäsisältöä. Lyhyitä mutta sitäkin nautittavampia puzzleiluja. Kaikki nämä esimerkithän liittyvät suoraan Not a Herossa jahdattavaan hahmoon, jonka tuotoksia olisin toivonut jo emopeliin enemmän.

Läpäisin tänään Switchillä Celesten, Metacritic-kriitikoiden tähän mennessä vuoden parhaaksi arvostaman pelin. Loppuruutu näytti tällaisen tilaston:

99/175 mansikkaa kerätty
2515 kuolemaa

Lopputekstien näkemiseen meni aikaa vähän yli 10 tuntia. Pelattavaa on edelleen runsaasti tarjolla, sillä lyhyttä kokeilua lukuun ottamatta en ole koskenutkaan pelin Chapter-lukujen "B-puoliin", jotka tarjoavat moninkertaisen haasteen tavanomaisiin Chaptereihin verrattuna. Myös muuta ekstraa on, mutta sitä en ole vielä saanut avattua (unlock).

Täytyy sanoa, että nautin todella Celestestä. Se oli juuri sellainen kuin toivoin - jopa parempi kuin uskalsin odottaa - eivätkä kriitikoiden huippuarviot kyllä valehtele. Pelissä on vahva oma tunnelmansa, jonka muodostavat persoonalliset hahmot, taidetyyli, äänet ja musiikki, mutta kaiken ytimessä ovat pelattavuus ja kenttäsuunnittelu. Kentät ovat kerrassaan loistavia, sillä samoja ideoita ei missään vaiheessa kuluteta loppuun, vaan juuri sopivin väliajoin esitellään aina jotain uutta. Jos pidit Mario Odysseyn kentistä, pidät varmasti näistäkin.

Ja minkä haasteen kentät tarjosivat! Vaikka kuolemia tuli näennäisesti valtava määrä, ne eivät turhauttaneet. Kuten pelissäkin sanotaan: "Ole ylpeä kuolemalaskuristasi, sillä mitä enemmän kuolet, sitä enemmän opit". Tuo piti hyvin paikkansa. Jo pelin alkuvaiheilla mietin, että joudunkohan jossain vaiheessa käyttämään helpottavaa Assist Mode -toimintoa, kun pelin vaikeuttakin on arvosteluissa korostettu. Mutta sellainen turhautuminen, joka olisi tuonut mieleen Assist Moden, ei ollut lähelläkään. Tämä kertonee jotain pelin reiluudesta ja innostavuudesta - kuolemat eivät tunnu kuolemilta vaan siltä, että oppimisprosessi on vielä kesken. Olen tehnyt päätöksen, että B-puolissakaan en tule käyttämään Assist Modea. Jos en selviä niistä omilla taidoillani, niin sitten saavat olla. Avainasiahan pelin reiluudessa on sen huoneiden eli tasojen lyhyys. Vaikeaa kohtaa pääsee yrittämään lähes välittömästi uudelleen, joten kynnys kokeilla kaikenlaista luovaa ja kekseliästä on erittäin pieni.

Vuosi sitten Super Meat Boytä pelatessani ajattelin, että tulisipa toinen yhtä palkitsevalta tuntuva vaikea tasohyppely. Ja niin tuli, ohittikin Super Meat Boyn parhaudessa. Celeste on malliesimerkki legendaarisesta 2D-tasohyppelystä.

P.S. Vielä missään Switch-pelissä käteni eivät ole hionneet jännityksestä yhtä paljon kuin Celestessä. Vähän väliä sai olla pyyhkimässä vettä konsolin takapuolelta!

Shadow of the Colossus - ensitunnelmat remasterista.

Hyvien arvostelujen ja kehujen takia ostin sitten tämän. Hintakaan ei ollut kuin 35 euroa, joten ajattelin että miksipäs ei. Muutenkaan en ollut huolissani kuin kontrolleista ja tuli ikävästi mieleen kesken jättämäni Last Guardian. Ajattelin sen suhteen että miksi kidutan itseäni pelillä, jonka pelaaminen tuntuu paskalta ja siirryin muihin teoksiin. Toivoin että tähän remasteriin olisi saatu kontrolleja hiottua ps2-ajasta.

Kolmen kolossin kaatamisen jälkeen tunnelmat ovat vähän laimeat. Ei peli kauhean erikoisen näköinen ole ja kolossitkaan eivät aiheuta isompia tunteita. Tämä ei vain enää ole niin kova juttu ja kun vielä homma on jo kerran koettukin. Hevoskontrollit on ihan perseestä. Tuli sumuiset muistikuvat mieleen että niin ne oli alkuperäisessäkin ja niiden kanssa piti oppia elämään.

Muut kontrollit on sitä samaa lagia mitä aiemminkin mutta nyt sentään homma rullaa sulavammin kun on alla enemmän tehoja. Hahmo on silti ärsyttävän kömpelö, jonka rinnalla GTA:n hahmot on parkour-sankareita. Tulee myös mieleen pelimekaanikan seikkoja, jotka joskus olivat ihan ok mutta nykyään tuntuvat jotenkin turhilta ratkaisuilta: miksi minun pitää itse "pitää kiinni" näppäimellä? Mitä tarkoitusta se palvelee kun ei se maailmaan yhtään enempää minua integroi. Riittäisi että pitäisi osata painaa kiinniottaminen ja irti päästäminen ja hahmo roikkuisi muuten niin kauan kiinni kunnes toista käskee.

Odotin ehkä tosiaan liikoja. Eihän peliä edes voisi tehdä täysin uusiksi noiden osalta, sillä varmaankin paljon muutakin pitäisi tehdä täysin uusiksi. Toisaalta tämä on remaster, eli uusiksi olisi voitu tehdä reilumminkin.

Ei tämä missään nimessä täysin susi ole ja ymmärrän kyllä kehutkin. Minulle nyt vain jää tästä alkufiiliksinä että tämä onkin lähempänä remasteria kuin remakea. Pelin suurin ero (alkuperäiseen) kun minulle näin pikaisen testauksen jälkeen on lähinnä sulavampi ruudunpäivitys ja nykypäivään tuotu graafinen ilme. Itse pelattavuus tuntuu siltä miltä muistelen sen tuntuneen jo silloin aiemmin. Ja silloin sen antoi anteeksi kun ei ollut niin kova tarjonta paremmin tehdyn ohjattavuuden peleistä.

Varmasti peli oikeasti on selkeästi ohjattavuudeltaankin alkuperäistä parempi mutta puhun nyt siis siitä, miltä tämä tuntuu ja vaikuttaa.

En tiedä kuinka paljon esim. uusi Ratchet & Clank eroaa pelimekaniikoiltaan alkuperäisestä mutta jotain yhtä reilumpaa uusimista olisin toivonut. Tai jos haltijakummi on hereillä, niin tehkää kokonaan uusi peli samalla idealla jättimäisistä vastustajista, kiitos.

Tulee tuplapostausta mutta haluan mieluummin tämän omaan viestiinsä vaikka onkin sama peli kyseessä.

Shadow of the Colossus se remaster, PS4-versio

Tuli sitten vaihdettua kolmen kolossin jälkeen peli hardille ja otettua tavoitteeksi speed demon trophy. Pelaile peli siis läpi hardilla ajassa 5:41:28. En tiedä mistä tuo kyseinen aika on muodostettu mutta osoittautui että se on enemmän kuin riittävä. Ainakin jos on peliä yhtään aiemmin pelannut.

Otetaan taas ensin ne valitukset kun ne tulee kuin luonnostaan. Eniten ärsytti hevonen. Voi että se otti päähän. Minkä ihmeen takia se elukka on toteutettu sillä tavalla? Okei, nyt todella on tunne, että ohjaat pelihahmoa, joka antaa ohjeita hevoselle, joka sitten joko tekee tai sitten ei.

Mikä siinä sitten mättää? Hevosen vauhti hidastuu jatkuvasti. Nurkissa ollaan koko ajan jumissa. Outoja väistöä tehdään vaikka tie on selvä. Olisin toivonut viimeiseksi vastukseksi tuon kyseisen hevosen, jonka olisin voinut puhkoa miekalla mustaksi mössöksi. Sen verran se otti päähän.

Hevosesta päästään HEVOSENsiltaa pitkin seuraavaan aiheeseen, joka koskee hevosta ja siltaa. Sekä pelimekaniikkaa. Missään vaiheessa peliä ei hevosella hypätä minkäänlaisen rotkon, kielekkeen tai muun yli mutta loppupuolella peliä se on pakko tehdä jos ei halua rotkon jälkeen katsoa "game over"-ruutua. Mikä idea on tuoda täysin uusi pelimekaniikka/idea peliin lopussa? Mistä ihmeestä minun olisi pitänyt tietää (tai muistaa) että sillan ylitykseen vaaditaan heppa alle tai muuten ei vauhti riitä?

Siinäpä sitten olin rotkon pohjassa kun poikanen ei jaksa juosta siltaa pitkin ennen kuin se romahtaa. Ei muuta kuin uusiksi koko hiton matka ja tällä kertaa hepalla pienen rotkon yli ja siltaa pitkin eteenpäin. Totta kai. Olisihan se pitänyt tajuta. Joo.

Pelimekaniikasta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta todella outoja kontrolleja. Jousi viritetään samasta napista, josta se ammutaan eikä erillistä, jo peleissä syystäkin vakiintunutta tähtäämisnappia ole.

Kamerastakin voisi valittaa mutta en jaksa, sillä se on pienin murheista kun hyppii valtavien kolossien karvojen seassa. Niihin liittyen tosin täytyy haukkua pelin fysiikkaa. Poju ensinnäkin on heiveröisin tyyppi ikinä yhdessäkään pelissä, joka käyttää jonkinlaisia kiipeilymekaniikkoja. Jo tasaisella maalla hypätessä hahmo horjahtaa. Ja saman tyypin pitäisi roikkua jättimäisissä otuksissa niiden riehtoessa raajojaan? Jep.

Lisäksi poju jää makaamaan aivan älyttömän kauaksi aikaa maahan jos ottaa vähänkään isomman osuman. Ei auta vaikka mitä nappia hakkaisi, siellä sitä otetaan lepoa.

Aseiden vaihto on tarpeettoman hidasta myös, joskin sekään ei haittaisi jos tärkeämmät asiat olisivat kunnossa.

No niin, olikohan siinä kaikki? Mitä mieltä pelistä yleisesti? No hyvä pelihän se on jos kestää nuo ongelmat ja pystyy elämään niiden kanssa. Vaatii vähän sopeutumista että pelistä kunnolla nauttii enkä ihmettelisi jos joku nykypeleihin tottunut jättäisi koko teoksen kesken kuten itse tein Last Guardianin kanssa. Tämä SotC taas on itselle sen verran klassikkoteos että hieman hammasta purren jaksoin kökötellä teoksen läpi.

Harmittaa ehkä eniten se, että kun kyseessä on remaster, niin sen puitteissa pelin olisi voinut oikeasti korjata. Jos olisi tullut liian helpoksi toimivimmilla mekaniikoilla, niin eiköhän sitäkin vaikeustasoa olisi saanut jotenkin lisättyä. Äkkiseltään tulee mieleen vaikka lisätä kriittisiä osumakohtia kolosseille.

Mikäli tässä nyt pitäisi päättää että suosittelenko peliä, niin pitäisi kyllä tietää millainen pelaaja on kyseessä. Peli tuntuu oikeasti edelleen joltain beta-versiolta (tai pitkällä olevalta alfalta), josta puuttuu se viimeinen hionta.

Mikäli ne aiemmat versiot on iskeneet ja peli edelleen kiinnostaa niin pienin varauksin suosittelen. Ne kököt mekaniikat on hyvin säilötty mukaan myös tähän ja eiköhän se joidenkin mielestä jopa kuulu asiaan. Itse olisin mieluusti ottanut rankemmin uusiksi vedetyn painoksen mutta en minä tämän ostamista ja pelaamista kadu. Itse maksoin 35 euroa ihan uutena ja tarkoitus on vetää vielä kaikki time trialit sun muutkin.

Olisin ehkä enemmän maksaneena ollut jopa pettynyt. Olen kuitenkin pelin jo kokenut ja vaikka ruudunpäivitys ja grafiikka onkin tuotu nykypäivään, on peli kuitenkin silti yhä se sama kokemus kuin joskus aikoinaan.

EDIT: TLDR-ihmisille todella hyvä video, joka tiivistää oikeastaan kaiken kirjoittamani:
https://www.youtube.com/watch?v=Ji_slRovrmk

Dragon Ball FighterZ (PS4)

Ala-aste aikoina seurasin hyvin tiivisti Dragon Ball manga- ja animesarjaa ja nykyään katson lähinnä Dragon Ball Z Abridged -parodiasarjaa, sekä hieman sivusilmällä uutta Dragon Ball Super -animesarjaa. Minulla ei ole hirveästi kokemusta Dragon Ball -videopeleistä, mutta omistin aikaan Super Dragon Ball Z -taistelupelin, joka ei kuitenkaan onnistunut säväyttämään pienellä hahmovalikoimallaan. Serkkuni kuitenkin omisti Dragon Ball Z Budokai Tenkaichi 2, jossa oli taas paljon suurempi hahmokaarti ja nautin sen pelaamisesta huomattavasti enemmän. Olen seurannut sivusilmällä Bandai Namcon viime aikaisia Dragon Ball -julkaisuja, mutta mikään niistä ei ole onnistunut herättämään minussa kiinnostusta ja sytyttämään Dragon Ball -fanin liekkiä uudestaan. Sitten vastaan tuli yllättäen Dragon Ball FighterZ.

Dragon Ball FighterZ on visuaalisesti uskomattoman lähellä animesarjan tyyliä ja peli on erittäin uskollinen lähdemateriaalilleen kaikkine efekteineen, ja äänisuunnitelullaan. Ja mikä parasta, sen pelaaminen on oikeasti hauskaa! Kaksiulotteinen taistelu toimii ja pelin mekaniikkoihin on huomattavasti helpompi päästä sisälle verrattuna esimerkiksi Street Fighteriin. Taisteluiden pääteeksi onnistuneen lopetusliikkeen suorittaminen on hyvin eeppistä ja niin tyydyttävää.

Olen pääasiassa pelannut pelin omaa tarinatilaa, joka on alussa todella pitkäveteinen ja täynnä myötähäpeää, mutta heti kun näistä päästään yli antavat pelin taistelut puhua puolestaan. Vaikeuskäyrä on alussa melko olematon, mutta se kuitenkin kasvaa jatkuvasti loppua kohden, ja tämä onkin aloittelijalle oiva tapa saada kokemusta pelin mekaniikoista ja kehittyä rauhallisella tahdilla kokeneeksi taistelijaksi.

Pelin arcadetilassa tekoäly ei ole yhtä armollinen ja pelaaja saa oikeasti keskittyä pelaamiseen. Aluksi minua piestiin kunnolla arcadessa, mutta palasin myöhemmin takaisin hieman kokeneempana pelaajana ja sain pelattua normaalit kurssit läpi, toki surkeilla arvosanoilla. Seuraavaksi täytyy varmaan kokeilla vaikeampia kursseja.

Verkossa olen ottanut matsia vain muutaman otteeseen, mutta niiden aikana olen kokenut ikävää lagia taisteluiden keskellä, mikä on vaikuttanut suuresti omaan keskittymiseen ja matsin lopputulokseen. En tiedä onko kyseessä laajempia yhteysongelmia, vai onko vika omassa verkossani.

Yhteysongelmista puheen ollen, en juuri pidä pelin omasta lobbysysteemistä, johon on pakko liittyä, vaikka tarkoituksenani olisi pelata ainoastaan yksinpelisisältöä. Minut on potkittu jatkuvasti lobbysta tilalle ja joudun turhan monesti kirjautumaan takaisin sisälle lobbyyn.

Itsekin tuli nyt edellisenä viikonloppuna ostettua Dragon Ball FighterZ ja kyllä se maittaa :) Street Fighter ei koskaan kunnolla innostanut oppimaan komboja jne jne, mutta nyt haluan kehittyä, saada kaikki trophyt sekä lobby hahmot. Peli näyttää niin samperin upealta ja fan service saa hymyn huulille. Tämä ja Nioh tulevat viemään aikaani muilta peleiltä nyt pitkään (prkl pitää Persona 5:kin vetää loppuun jossain välissä).

GTA online

En onnistunut löytämään pelin omaa aihetta ja ehkä on ihan hyvä, että sitä muumiota ei herätetä henkiin yhden viestin takia.
Alunperinhän kirjoitin onlinesta hieman tähän tyyliin: "kiva extra, mutta ei sen kummempaa".
Nyt on taas pari henk.koht "saavutusta" tullut saatua viime vuoden lopulla. Nyt on 2000+ tuntia pelattuna ja 8000+ kisaa ajettu.

Vieläkään tämä ei kyllästytä vaikka välillä saattaa olla parin kuukauden tauko kun muutakin pelattavaa on aivan tarpeeksi. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee taas palattua pelin pariin. Ellei muuten niin sitten tienaamaan, että on varaa ostaa taas uusia autoja.
Nykyisin koitan pitää tilin saldon 20 miljoonan paremmalla puolella, että on varaa ostaa kaikki "pakollinen" kun uusi päivitys tulee.

Kauas ollaan tultu siitä, kun kaikki rahat meni aina uusien autojen ostamiseen jotta pärjäsi kisoissa. Nyt voi ostella autoja ihan vaan sen takia, että ne näyttää hienolta. Import / export bisneksen ja bunkkerin avulla saa tienattua 2 miljoonaa päivässä joten rahan saaminen on vaan siitä kiinni, että onko fiilis tehdä noita.

Tämä on kyllä yksinpelin kanssa oman "paras peli ikinä" listan kärjessä. Kakkosena ja kolmosena tuolla listalla on mgs 2 ja shen mue 2.

Tästä päästäänkin kätevästi toiseen peliin jota on tullut pelattua säännöllisen epäsäännöllisesti eli trials fusion.
GTA onlinen lisäksi tämä on ainoa peli jonka pariin tulee välillä palattua vaikka ikää on jo ihan kivasti.
Viimeksi pari päivää sitten tuli pelattua ja olihan siellä track centralissa taas mukavasti uutta ajettavaa. Lähinnä tsekkasin Uplay recommended listan ja siellä oli ainakin halloween teemaista settiä ja jotain muutakin.

Nyt siellä on käynnissä kisa jossa tehdään rata TKO panda mönkkärille. Täytyy muistaa käydä jossain vaiheessa tsekkaamassa mitä siellä on tarjolla.

Trialseissa, ainakin Evolutionissa ja Fusionissa, riittää kyllä tekemistä niiden track centralien ansiosta ihan älyttömästi. Laatukin on parhaimmissa selvästi pelien omiakin jopa parempaa sekä erityisesti erikoisempaa. Fusionin tapauksessa en kauheasti lataillut lisäkenttiä kun jo Evolutionissa alkoi tulla ähky siitä määrästä. Ne ei tuntuneet ikinä loppuvan ja aina tosiaan oli laadukasta uutta kenttää tarjolla. Ainoa syy miksei noita nykyään pelaile, on se, ettei aikaa oikein riitä uusiinkaan peleihin.

The Legend of Zelda: Breath of the Wild (alkufiiliksiä)

Vajaan tunnin taisin eilen testailla ja en kyllä vielä löytänyt sitä hypen ja kehujen aihetta. Ihan kiva & jees. Isoin äimistys lähinnä se, mitä on saatu puskettua käsikonsoliin. Tämäkin peli tosin olisi vielä niin paljon parempi tehokkaammalla raudalla, kuten on jostain emuloinneista voitu huomata.

Isoin ärsytys on nappijärjestely. Mikä idea on, että ylin nappi on hyppy eikä alin, joka on jo vakiintunut täysin hyppynapiksi? Ja ennen kuin tänne tulee "joku" japani-fani kertomaan että se on japanissa normaalia, niin ostin tämän pelin euroopasta, jonne se on lokalisoitu jo tekstien osalta, joten myös napit olisi voitu "lokalisoida". Toivottavasti nuo saa muutettua - pitää tarkistaa mutta en oikein usko sellaiseen mahdollisuuteen.

Eiköhän tuon parissa saa tunteroisen ja parin kulutettua silloin tällöin mutta jos jo vähän viimeistelemätön Rime (ei kökkö Switch-versio vaan uber-PS4) imaisi heti mukaansa muttei Zelda, niin jotain tässä nyt mättää. Ei vain sitten ole ehkä minun palani kakkua tai jotain.

Valikosta löytyy kohta missä pystyy vaihtamaan hyppynapin paikan.Näin toimin itse ja sopi itselle paljon paremmin. Jotenk7n niin väsyttävää kun aina joku viitsii mainita tehojen puutteesta Switch pelien kohdalla. Tuo tiedetään jo ja samaa märinää on pidetty Switchin julkaisusta lähtien. Ilman Nintendoa ei olisi koskaan luotu BOTW:ia ja sitä ei pelaisi kukaan varsinkaan emulaattoreilla eikä kannettavana.

Voihan sitä aina pohtia mitä Nintendo saisikaan aikaiseksi 10tflopilla mutta Nintendon fokus on nyt muualla ja tuoda kannettavan ja kotikonsolin pelit yhdelle alustalle.

Minulla meni jokunen tunti ennen kuin Zelda imaisi mukaan kunnolla. Ihan ehdoton viime vuoden ykkönen eikä tekniset rajoitukset haittaa ollenkaan, kun en niitä edes ajattele Zeldan parissa. Joissakin muissa peleissä saatan narista kuin vanha ovi, mutta kun jokin vie puhtaan magian pariin niin narinat loppuu.

Vai että joku aina muistaa mainita... No kyllähän se on fakta että kaikki open worldit vaatisivat mahdollisimman paljon tehoa vähintään prosessorilta kun ruudulla on paljon tavaraa ja asioita piirretty yhtä aikaa.

Miksi tuo nyt on niin ihmeellistä jos vain ohimennen mainitsee että harmittaa kun peli voisi olla vieläkin parempi. Samalla tapaa minä myös harmittelin Shadow of the Colossuksesta kun sen kontrolleja ei oltu hiottu siitä PS2 aikaisesta versiosta. Jos on jokin asia mistä kritisoida tai joka vaikkapa harmittaa, niin miksi siitä ei voisi sanoa?

Vai onko tässä taas kyse siitä että nähdään jotain Nintendo-vihaa jokaisessa kritiikissä joka sitä koskee? Itse pidän Switchistä kovasti mutta jos olisi mahdollista niin ottaisin saman laitteen vielä tehokkaampana. Samoin kuin tuon Zeldan. Ihan minkä tahansa pelin jos totta puhutaan, jos tehoja käytetään oikein ja erityisesti jos niitä jopa tarvittaisiin.

Nyt juuri lopettelin en-tiedä-kuinka-pitkän Zelda-session ja kun noita ensimmäisiä shrinejä sun muita alkoi tuonne nousemaan niin homma sai selvästi enemmän vauhtia ja nostetta mukaan. Ei tunnu miltään Minecraftin "tee-se-itse"-seikkailulta vaan on edes jotain jota kohti mennä. Jokin "erikoinen" mäennyppylä tai vastaava ei oikein itselle riitä kun niitä on joka pelissä. Kaiken huipuksi tässä on parit pylväät tullut kiivettyä ja löydettyä arkkuja vain huomatakseen että niissä on jotain matafakin nuolia. Kaikki se vaiva sen takia.

Ei yllä kaiken hypen tasolle siis todellakaan vieläkään näiden vähäisten alkutuntien osalta mutta muuten varsin kivan oloinen teos. Mario kyllä iski heti alussa ja kuten sanoin, niin tämän kuun PS Plussasta tullut Rime, joka on muuten jopa hyvin Zeldamainen tietyiltä osin. Hyvä teos sekin ja oikeastaan siitäkin voisin kirjoitella jotain kunhan ehdin.

Tottakai open worldit hyötyy tehoista se on selvä. Sitä saisi Xboxin 6 tflopin tehoilla Nintendo jotain sellaista aikaiseksi että muUt saisivat suu pyöreen ihmetelläja yrittää 5 seuraavaa vuotta kopioda ja parantaa epätoivoisesti. Nintendohan teki hybridin uusimmalla tekniikalla mikä oli saatavilla kun konsolia aloitettiin kasaamaan. Ei nyt vedetä mitään Nintendoviha höpötyksiä tähän vaan se että tuota tehonpuute puheeseen Switchin kohalla on kyllästymiseen asti kuullut(varsinkin muutaman tosipelaajan suulla) ja Nintendo luo noillakin tehoilla pelimaailman parhaita pelejä. Switchin tehottomuus on niin itsestään selvää jokaiselle että erikseen maininta vaan väsyttää jo. Ajatellaan vaikka viimeisintä 3DS:sän Zeldaa kuinka loistopeli oli kyseessä ja millä tehoilla. No vastaaviahan esimerkkejä löytyy jo Switchiltäkin runsaasti.

Joopa joo, kyllä nyt on vahvat Nintendo-lasit päässä eli sieltäpä se mielen pahoittaminen näköjään tässä syntyi. Jos olisin sanonut samaa vaikka jostain Witcherin konsoliversiosta niin ei varmasti olisi sanottu samaa vaan jokainen olisi nyökytellyt että "kyllä, totta turiset, voisi olla vieläkin parempi jos tehoja olisi alla enemmän". MUTTA kun kyseessä on Nintendo niin tämä ei olekaan vain sivuhuomio vaan "kyllästymiseen asti kuultu" juttu.

No minäpä puhun ihan pelikohtaisesti asioista ja Zeldan kohdalla se on täysin selvä juttu että potentiaalia olisi vielä kovempaankin. Se selviää jo katsomalla Wii U -emulaattoreilla pelattua Zeldaa 4K-grafiikoilla sun muilla. Ja se siis ilman että peliä on tehty alunperin tuollaista varten.

3DS:n Zeldan kohdalla taas on ymmärretty pysyä laitteen rajojen sisällä. BotW:ssa edelleen kunnioitettavaa tekijöiden ottama haaste open worldin tuomisesta kannettavalle laitteelle mutta ei se ole se ideaali noille tehoille. Itse vieläpä ottaisin henkilökohtaisesti mieluummin sellaisen A Link to the Past -pelin kuin BotW:in.

Eiköhän tässä enemmän tätä jauhantaa tästä "tehonpuutteesta" tullut sinun mielenpahoittamisen kautta kuin minun lyhyen maininnan kautta. Ehkä olisikin tarve katsoa peiliin, että miksi tuo on niin kova paikka? Minä en pahoita mieltäni jos mielipelejäni tai laitteitani kritisoidaan, en vaikka olisi joka kerta samasta asista. Sillä sehän on vain ymmärrettävää: jos jokin asia on aina olemassa ja vieläpä itsestäänselvä, niin eikö se ole hyvä mainita jos se kokemukseen vaikuttaa tai sen aikana tulee jotenkin esille? Aika outoa tällainen Nipa-poikien sensuuripyrkimys ettei vain mitään pahaa saa sanoa Switchin tehoista.

Eikä kyse ole Switchin tehoista, vaan siitä, mihin ne riittävät ja mitä tai miten sille kannattaa kehittää. Esimerkiksi tuo mainitsemani Rime on todella tökkivä kokemus Switchillä. Huono portti tai tehot ei riitä. Olisi kannattanut hioa tai jättää tekemättä. Sama homma jos peliä ei saada toimimaan kunnolla joltain osin: parempi tehdä laitteelle sovitettu oma versio pelistä, aivan kuten joskus oli Segan ja Nipan versiot samannimisestä pelistä hyvinkin erilaisia.

Huvittavaa muutenkin tuo miten Nipa on muka niin maaginen kehittäjä että tekee sellaisia taikoja ettei muut perässä pysy... Olihan Mario Odyssey varsin mainio mutta jos tosiaan jopa Rime sekä erityisesti Horizon: Zero Dawn imaisivat heti alusta loppuun asti mukaansa, niin en Nintendoa ja sen pelejä ainakaan omissa listoissani pysty kovin korkealle nostamaan Zeldan perusteella. Eikä syynä ole edes tehot tai pelin tekninen puoli. Ehkä se tästä kuitenkin vielä näyttää ne hyvät puolensa ja ihmeensä.

Yritä nyt kuitenkin, Wilburi, ymmärtää etten edes kritisoinut Switchin tehoja vaan huomautin vain miten peli olisi päässyt vielä pari pykälää seuraavalle levelille tehokkaammalla alustalla.

Mutta kuten vaikka Bayonetta 3, parempaa ei saada ja on todella hyvä että saatiin edes nämä kyseiset pelit tällaisina. En silti voi ymmärtää miten muka kukaan muu ei hetkeäkään ajattele tällaisia mahdollisuuksia. Itse ajattelen useinkin enkä vain Switch-pelien suhteen. Monissa peleissä huomaan potentiaalia vaikka mihin mutta jotain sitten ikävästi uupuu. Varmasti jos näitä viestejäni lukee niin löytää samanlaisia huomioita muistakin peleistä mutta nyt oli Nintendo kyseessä niin heti tuli hulabaloo. Jep jep. Laseja vaihtoon, kiitos.

Voi vitun lasit ja mielensäpahoittaminen sensuuri ja Nintendofanipoika. Voi kiesus. Niin ja mitä sensuuria olen vaatinut?!Minä mainitsin vain että tuo tehojenpuute höpinä on väsyttävää kuunneltavaa Switchin kohalta kun sitä on puolitoistavuotta saanut kuunnella. Kaikki kyllä tietää sen ja jopa sen että se asettaa rajoituksia pelien teknisiin puoleen. On se kumma että kun väsymyksen mainitsee tehojen puute läpinään niin viuhuu fanipoika,mielensäpahoittaja ja punalasikortti.

Mitä Zeldaan tulee niin siittä ei varmasti kaikki pidä mutta toisaalta monet mitkä on pelanneet kaikki avoimenmaailman pelit alusta loppuun rankkaa Zeldan ykköseksi. Minulle se oli kaikkien aikojen pelikokemus mutta hyvin ymmärrän ettei se kaikille sitä ole. Fakta on kuitenkin se että Nipa loi pelin pienillä tehoilla uskomattoman openworld pelin ja käytti maksimaallisesti rautaa hyväkseen.Eikö muka BOTW:ssa ole ymmärretty pysyä laitteen rajoissa?Onko siinä joku erityinen kohta joka tuo sen ilmi?Millälailla se olisi pitänyt kehittää erilailla jotta se olisi ollut Switchin tehoihin sopiva?

Minä mieluummin henkilökohtaisesti nautin peleistä enkä pohdi jatkuvasti että kumpa tähän saisi paremmat resoluutiot niin ei särkisi silmät suttugrafiikan vuoksi. Vaikea on täysillä nauttia pelistä kun koko ajan pitää pohtia kuinka paljon parempi peli olisi ollut paremmalla raudalla. Uskon että on olemassa paljon muitakin pelureita jotka nauttivat peleistä ilman noita pohdintoja.

Lainaus

Minä mieluummin henkilökohtaisesti nautin peleistä enkä pohdi jatkuvasti että kumpa tähän saisi paremmat resoluutiot niin ei särkisi silmät suttugrafiikan vuoksi. Vaikea on täysillä nauttia pelistä kun koko ajan pitää pohtia kuinka paljon parempi peli olisi ollut paremmalla raudalla. Uskon että on olemassa paljon muitakin pelureita jotka nauttivat peleistä ilman noita pohdintoja.

Juuri näin, Wilbur. Yhdyn sanomaasi täysin.

Olen aivan äärimmäisen kiitollinen, etteivät silmäni ole samanlaiset täydellisyydenvaatijat kuin näillä eräillä täällä. Kertaakaan en Zeldan aikana miettinyt, että "voi voi kun nyt on hukattu potentiaalia". Päin vastoin, haukoin henkeä pelin upean näköiselle maailmalle. Maaginen maailma imaisi mukaansa, ja sääliksi käy niitä, joita se ei vie, kun pitää uhrata huomiota epäolennaisuuksiin.

Tuo grafiikkahössötys on nykyajalle tyypillistä kiittämättömyyttä, jossa mihinkään ei olla tyytyväisiä vaan aina haikaillaan parempaa. Valittivatkohan ensimmäisen pelin, Pongin, pelaajat samalla tavalla? En usko - he nauttivat pelaamisesta. Peiliin katsomisen paikka.

Hah :D Aivan, vaadit zappah vääriä asioita! Vika on sinussa ei pelissä :D Sietääkin katsoa peiliin.

Zeldasta ja peleistä voi olla montaa mieltä ja niistä voi keskustella ja kiistellä, mutta toisen kritiikin ohittaminen sillä että se on kiittämättömyyttä tai että asian pohtiminen vain pilaa pelikokemuksen on... no, ihan paska puhetta. Jokainen arvostelee pelin omilla kriteereillään, ei toisen. Se mikä on toiselle epäolennaista on toiselle olennaista. Ehkä muuten yleisestikkin yksi tärkeimpiä asioita mikä kannattaa elämässä sisäistää.

Itse Zeldasta niin, onhan se teknisesti sinänsä aika huima taidon näyte. Se ei kuitenkaan poista sitä, että esim. framerate lagaa paikoitellen. Onko se itselle deal braker? No ei. Olisiko BotW parempi jos näitä teknisiä vajavaisuuksia ei olisi? Totta kai.

Ja vielä: Eihän kukaan erikseen ala tarkastelemaan pikseleitä tai frameratea pelin aikana jos löytäisi ongelmia ja pahoittaisi mielensä. Sen huomaa.

Musiikki voisi olla hyvä vertauskuva tähän (vaikka yleensä vältän näitä, koska yleensä aina joltaon menee pointti täysin ohi). Kun kuuntelee loistavaa kappaletta hyvällä äänentoistolla, fiilis on huikea ja musiikkiin uppoutuu täysin ja siitä löytää uusia juttuja. Sitten kun laittaakin saman biisin soimaan puhelimesta (kärjistetysti), kappaleen tunnistaa ja siitä pitää edelleen, mutta fiilis ei yllä "loppuun asti" ja siinä kaipaa niitä kunnon kaiuttimia josta musiikki vain kuulostaa paremmalta, monipuolisemmalta, tarkemmalta jne.

Ja vielä sivu huomiona: Pong on aikalailla sama peli edelleen, kuin sillä vanhalla raudalla. Eli sitä ei käytännössä tekniikalla paranneta.

Se on lähinnä tuo teidän Nipa-poikien ylireagointi asiaan. En minä noita asioita koko ajan mieti mutta totta kai se voi käydä mielessä. Mielessä voi myös käydä vaikkapa sellainenkin asia, että "voisipa keittää kahvia" ja ihan pelin aikana. Ei se minulta vaadi mitään erityistä että käy asioita mielessä ja toisista asioista tulee taas muuta mieleen.

Pelinkin parissa olen viihtynyt mutta kyllä nyt on paha mieli teille Nipattajille saatu aikaiseksi kertomalla vain omia fiiliksiä pelistä.

Edelleen tuntuu että olette haukkana heti paikalla jos edes sivulauseessa mainitaan jotain tehoista tai pelin potentiaalista jollain toisella alustalla. Nuo asiat ei edelleenkään edes koske vain Nipaa vaan sama kritiikki/huomio voi olla olemassa ihan minkä tahansa pelin kohdalla. Mutta enpä minä ole samanlaista showta täällä nähnyt kun on ollut "ei-Nipa"-peli samanlaisen puheen alaisena.

BotW on tekninen taidonnäyte enkä sitä ole kieltänyt mutta on edelleen outoa etteikö muka ihan kasuaalisti tulisi mieleen edes kerran pelin aikana että peli voisi olla vielä parempi. Mutta anteeksi kun en tiennyt että tämä Nipa ja tehot on sensuurin alainen asia eikä sitä kannata mainita tai on iskuryhmä tuttuine nimimerkkeineen paikalla. Huh huh, mitä sankareita :D

Mikäli myös yhtään viestejäni olisitte lukeneet niin en tosiaankaan ole mikään grafiikan perään itkijä. Onelle tulossa olevat, kiinnostavat pelit on jotain Ori and the Will of Wispiä (hieno, mahtava taidetyyli) sekä erikoisia pikselipelejä ja kaikki kiinnostaa kovasti. Oma suosikkini graafisista tyyleistä on nimenomaan Rimen sekä Wind Wakerin käyttämä cellshading. Tässä BotW:ssa on ilmeisesti samaa mutta se ei jostain syystä näytä niin mukavalta kuin nuo kaksi verrokkia. MUTTA koska tämä on teille pässeille pakko täsmentää, ei BotW todellakaan huonoltakaan näytä, se vain voisi näyttää vielä paremmalta. Esimerkkeinä Rime ja Wind Waker. Tämä on muuten samanlainen lause kuin se "olisi parempi tehokkaammalla alustalla" mutta tämäkin lienee väärä ja "kyllästyneisyyteen asti kuultu" juttu ja sen tähden olisin velvoitettu käyttämään itsesensuuria.

Voi Nipottajat.

Jayeizhillä hyvä vertaus musiikin suhteen mutta ei se taida tässä auttaa kun ongelma näyttää olevan se, että tuo ikävän todellisuuden mainitseminen on liian vaikea pala nieltäväksi - erityisesti kun sitä on joutunut kuuntelemaan hurjat puolitoistavuotta.

Musiikista tulikin mieleen että olen pariinkin otteeseen kuunnellut jotain kappaletta ja tullut mieleen, että jos olisi tuotantoarvot kovemmat niin saisi vielä paremman nauhoituksen hyvästä biisistä. Tai kun on nauhoitettu livenä jotain eikä vehkeet ole olleet parhaat mahdolliset mutta itse esitys on timanttia. Mutta tällaista ei saa edes ajatella, koska se itse teos on hyvä ja on kiittämätöntä edes ajatella jotain kriittistä asiaan liittyen.

Nipapojat ja nipottajat. Siinäpä oli zappah oikein teksti, sankari. Voit vetää sen mielensäpahoittaja kortin johonkin. Selvästikkään ei kannata mainita että on väsynyt tuohon tehottomuus höpinään ja viittauksiin tai saa sinunlaiselta ei Nintendofanilta niskaansa nimitykset fanipoika, sensuroija, punalasimies etc... Niin ja minun puolesta jokainen voi olla Switchistä ja Zeldasta ihan sitä mieltä kun haluaa ja vaikka haukkua kummankin ihan paskaksi(toki mieluusti kokemuksesta eikä vain periaatteella testaamatta paskaa). Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tuota tehottomuus lätinää ja vinkkailua olen kuullut väsymykseen asti. Se mikä peleissä ratkaisee minulle on taikatunnelma ja toimiva ohjaus. Uudessa Mariossa ja Zeldassa oli kumpikin ominaisuus vahvasti läsnä! Niin ja näiden pelejen vuoksi edelleen jaksan peliharrastusta jatkaa. Vieläkö vängätään asiasta ja heitellään noita vähätteleviä fanipoika lauseita niistä jotka on väsyneitä Switchin tehottomuuden mainintaan ja on erimieltä tehoasioista!?

Kyllä olen nyt zappahin kanssa siinä samaa mieltä että Zelda hyötyisi lisätehoista. Loistava peli silti. Odotellaan sitä seuraavaa, BotW oli kuitenkin Wii U peli.

Niin minä en ainakaan ole väittänyt etteikö Botw hyötyisi lisätehoista vaan kerroin että väsynyt aiheeseen Switch ja tehottomuus. Realismia on se että Switch on Nintendon pääkonsoli seuraavat 5 vuotta ja pelit tehdään sen ehdoilla eikä yhtäkään Mariota,Zeldaa,Metroidia ja monia muita sarjoja olisi pelimaailmassa jos ei Nintendo niitä kehittäisi rajoitetulle alustalleen. Niin ja jos ne tehtäisiin multiplättyinä niin niiden tasolle kävisi kuin Segan peleille.

NS ja tehottomuus tulee olemaan aihe joka tukee koskemaan suurinta osaa sen peleistä. Kun laitetta pelataan TV:llä ja usein jopa aivan samoja pelejä kuin X1:llä PS4:llä vertailu on väistämätöntä ja osin jopa välttämätöntä. Ja kuinka sr ärsyttäisikin, se on olennainen osa mielipidettä jonka pelistä muodostaa. Edes tehojen vähättelijät eivät ohita tätä, vaan sanovat että se ei häiritse. Jokainen itseään kunnioittava pelimediakin kertoo aina kuinka NS:n pelit toimivat teknisesti, varsinkin porttauksien osalta, koska se vain on olennainen osa peliä. Vaikka ei sillä, kyllä siihen kiinitetään huomiota jokaisella alustalla.

Joten jos joku kertoo mielipiteensä pelistä jossa tekninen suoritus ei ole sillä tasolla mitä se voisi olla, totta kai sen mainitsee. Jos tätä ei kestä kannattaa pydyä poissa palstoilta ja lopettaa pelimedian lukeminen yleensäkkin. Tässä jos jossain tilanteessa on peiliin katsomisen paikka.

Ja ei sillä, totta kai omasta mielestä turha valittaminen voi kyrsiä. Mutta näin ne mielipide erot ja paremman sanan puutteessa "havainnointi erot" usein menee.

Hyvää kommentointia.

Jossittelua harrastan joskus itsekin ja joskus se tuntuu vain jäävän pois. Zelda olisi toki vielä parempi teknisesti kovemmalla laitteella, mutta muuten peli on itselleni niin kova, että ei sitä kyllä tule edes jossiteltua lopulta. Itse olen silloin jonkun todella hienon äärellä, kun sinällään negatiivinen jossittelu jää pois.

Harmi, että uusin Mario ei taas minuun kovinkaan iskenyt. Siis ihan mukava pelailla, mutta ei niin sytytä. Voi olla, että itse olen jotenkin kulkeutunut vain Marion ohitse tms.

En jaksa replyttää kun tämä foorumisofta on niin sekava ja sotkee lukemista kun hyppii kommentit typeriin väleihin. Quottelen siis.

Lainaus

Voit vetää sen mielensäpahoittaja kortin johonkin. Selvästikkään ei kannata mainita että on väsynyt tuohon tehottomuus höpinään --

No ei kannata, koska sillä ei ole mitään merkitystä. Se tuo vain turhaa inttämistä aiheeseen. Jos minulla oli yksi lyhyt kohta, jossa satuin mainitsemaan että peli voisi olla vielä parempi, niin ei se vaadi tällaista valitusta ja väittelyä aiheesta. Ylireagointia, josta tulee pakostakin mieleen Nipa-poikien herkkä hipiä, joka ei kestä mielipiteeksikin laskettavaa huomiota yksittäisestä asiasta. Ihme touhua edelleen ja ei tänne muiden pelien tai laitteiden fanit tule samalla lailla itkemään. Mieti nyt kuinka lapsellista tuo touhu on.

Lainaus

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tuota tehottomuus lätinää ja vinkkailua olen kuullut väsymykseen asti.

Ja sinusta oli sen kautta ok nostaa se nyt tähän kinastelun aiheeksi ja saada siitä isompi asia kuin se alunperin oli? Onko järkevää? Etkö yhtään näe kuinka typerää tuo sinun + hengenheimolaistesi toiminta on? Koska veditte herneen nenään niin nyt tässä jauhetaan niistä sinun inhoamistasi ja kyllästymiseen asti kuulluista tehoista. Menikö nyt kuten toivoit? Jos olisit jättänyt turhan valituksen pois niin olisit saanut vähemmän sitä jauhamista niistä tehoista. Mutta kun herne on nenässä niin on pakko avautua tai jotain Nipan kunniaa puolustaa :D

Lainaus

Se mikä peleissä ratkaisee minulle on taikatunnelma ja toimiva ohjaus.

"Taikatunnelma" :D Ei helv. :D

Lainaus

Niin ja näiden pelejen vuoksi edelleen jaksan peliharrastusta jatkaa.

Eli siis koska sanoin omat mietteeni sinun rakastamastasi pelistä, niin koit tärkeäksi tulla valittamaan kuinka olen väärässä? Ja Nipan kunniaa puolustamaan :D For fukkens sake...

Lainaus

Vieläkö vängätään asiasta

Sinäpä sen päätät kun aloititkin :D

Lainaus

ja heitellään noita vähätteleviä fanipoika lauseita niistä jotka on väsyneitä Switchin tehottomuuden mainintaan ja on erimieltä tehoasioista!?

Lauseita heittelin sen takia että ei tässä oikein muuta selitystä tuollaiselle puolustuksella keksi. Asia oli mielipiteeni ja kukaan ei muiden pelien ja alustojen kohdalla tule samalla tapaa itkemään toisen mielipiteestä. Fanilasit on siis aika kovilla vahvuuksilla päässä. Olisit antanut olla niin olisit säästynyt tehokeskustelun räjähtämisestä käsiin. Nauti nyt kuitenkin aikaansaamastasi tehokeskustelusta :D

Huvittavaa että puhut tehoasioista kun en itse edes niistä suoranaisesti puhunut. Mainitsin vain itsestäänselvyyden, joka minulle tuli peliä pelatessa mieleen ja jonka kuvittelen jokaisen tiedostavan. Samalla tapaa voisin sanoa että Last Guardianissa on kökkö ohjaus mutta kukaan ei tule valittamaan että "siitä on kuultu joka paikassa ja olen kyllästynyt siihen ohjauskeskusteluun" vaan se on ihan ok mainita koska se tulee pakostakin esille peliä pelatessa. Mutta kun oli kyseessä Zelda ja/tai Nintendo niin piru on irti jos edes käy jokin negatiivinen asia mielessä.

Mutta jääpä tänne tehokeskustelua lukemaan, minä tästä menen pelailemaan Preyta tai sitä Zeldaa. Tämä keskustelua kun ei vaikuta mitenkään peleistä nauttimiseeni.

Lainaus

Edes tehojen vähättelijät eivät ohita tätä, vaan sanovat että se ei häiritse.

Huomaa nyt toki, että "tehojen vähättelijät" eivät yleensä itse nosta kyseistä aihetta puheenaiheeksi, koska se ei häiritse. Aihettahan on kuitenkin pakko kommentoida jotenkin, kun muut (=tehojen arvostajat) tykkäävät nostaa sen puheenaiheeksi.

Lainaus

Nipa

Onko Nintendosta pakko käyttää noin junttia lempinimeä? Vähän kuin kutsuisi Sonya Sonniksi.

Kyllä se usein tulee sieltä vähättelijöidenkin suusta(/kirjoituksista) oma-aloitteisesti. Varsinkin NS:n tapauksessa (toimii telakassa kuten kädessäkin tms.).

Nintendo, Nipa, Microsoft, M$, Sony,.. Sony on muuten osannu keksiä nimen josta ei lempinimeä niin vaan keksikkään...