Viimeksi pelatut pelit / Foorumit / www.pelaajalehti.com
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Menin Assassin's Creed: Brotherhoodin toissapäivänä läpi pelikellon näyttäessä noin 18 tuntia. En odottanut peliltä mitään uutta AC2:n jälkeen, mutta peli kyllä yllätti positiivisesti. Siihen oli lisätty Subject 16 puzzlejen, sulkien & lippujen lisäksi sivutehtäviä, mukavia Lair of Romulus -kiipeilytehtäviä ja mikä parasta, omia assassiineja! Taistelustakin oli saatu hieman erilaista perus counterin raiskauksen sijasta, piti enään vaan kerran tehdä se counter attack, jonka jälkeen pystyi tattia liikuttamalla tappamaan vihut yhdellä lyönnillä. Tarina oli mielenkiintoinen, missään vaiheessa ei saanut kyllästymään että enään ei jaksa pelata tarinaa. Nettipeliä en oo vielä edes kokeillut, liekö siellä enään edes pelaajia?

Pelasin tossa Singularityn läpi ja yllätyin kyllä todella paljon, ite pelistä en ollut aikasemmin kuullut paljoa muutakuin arvostelun luin. Grafiikat oli ihan hyvät (vaikka niillä nyt ei tässä niin väliä ollukkaan) ja pelimoottori sellanen simppeli Half-Life mainen ja niinku moni muukin oli tosi Half-Life:maista. Tykkäsin ja kannattaa kokeilla!
Tänää kävin hakemassa Metro 2033 mutta en oo kerenny viellä pelaamaan sitä. Siitäkään en oo hirveästi kuullu aikasemmin mut se vaikutti trailerin perusteella tosi kiinnostavalta ja Pelaajalehden lukijat on ainakin kehunut!
Edit. Ohi on Metro 2033, uutta osaa odotellessa!!! Vallan mainio peli, tekis mieli pelaa heti uuestaa läpi! Bugeja löytyi kyllä ja peli ois jääny kesken vikaan tehtävään jos en olis tajunnut että pelistä löytyy tehtävävalikko/lista vanhoista tehtävistä. Löyty tunnelmaa ja jännitystä ja kaikkea mitä hyvältä peliltä vaaditaan!

NHL06

Näin vaan pääsi käymään, kun viikko sitten löysin sen tuolta laatikosta. Yhden kauden kahlasin läpi ja kausihan päättyi SaiPan mestaruuteen. Banhamin runkosarjasaldo about 100 maalia. PC-versio kyseessä, eurolla ostettu jostain alekorista. Aika tuskaistahan tämä oli, kun Next-Gen NHL:iä oli jyystänyt jo monta vuotta.

Dodiin, tulipan väännettyä Battlefield 3:n yksinpeli kampanja läpi äskettäin, aikaa kului suunilleen 5 tuntia.
Peli on aikalailla sekoitus uusimmasta Medal Of Honorista ja MW3:sta omasta mielestä, soditaan suht realistisen tuntuvassa merijalkaväki sodassa ja siihen lisätään MW3:n terroristijutut ja "eeppiset" erikoistehtävät.
Enempää spoilaamatta voin sanoa että peli oli oikein mainio yksinpeliltä vaikka odotinkin vähän erilaista toimintaa.
Pelissä löytyy hassuja bugsahduksia ja ärsyttävän paljon puun takaa tulevia quicktime eventtejä.
Jos nyt pitäisi valita tämän vuoden suur-räiskinnöistä, kummassa on parempi yksinpeli(BF3 vai MW3), sanoisin helposti MW3. Moninpeli on taas eri luokkaa, ei pikkukujaselkääntulevaaadhdnopeinliipasinsormivoittaa-tyylistä pelattavuutta vaan wanhaan kunnon taktista kunnon tiimipohjaista toimintaa. Peliähän pelaan Xbox 360:llä.

Resident Evil 4 HD (xbox 360)
Tulipahan taas tuo Resident Evil 4 pelailtua läpi. Taisi olla jo neljäs läpipeluu kysyiselle pelille. Kerran tullut pelattua Gamecubella, kaksi kertaa PS2:lla ja nyt taas xbox 360:llä. Tuntuu vain joka kerta, että peli vain paranee ja paranee jokaisella pelikerralla. Vaikka hahmon liikkuminen ja ampuminen on toteutettukin hiukan kömpelösti, niin ei se haittaa kunhan sen vain sisäistää. Tarinallisesti ja tunnelmallisesti parempi kuin Resident Evil 5, vaikka ei sekään huono peli ollut. Tulee varmaan pelailtua tämä Resident Evil 4 HD vielä joskus läpi vaikeimmalla vaikeustasolla, jotta saisin viimeisenkin achievementin.
Loistava peli, suosittelen.

Urakka on ohi, ja Fallout 3 meni eilisiltana läpi. Pelialustana toimi tottakai PC, ja aikaa kului "vain" semmoiset n. 30h. Ei siis vetänyt läheskään vertoja edelliselle RPG:llleni Dragon Agelle jonka hakkaamisessa meni lähes 60h.

Itse en ole aiemmin ollut mikään Fallout fani. Legendaariselle kakkososalle annoin mahdollisuuden, mutta joku siinä ei purrut meikäläiseen. Kuitenkin olin aina kiinnostunut pelin maailmasta, pelin hahmonkehitys systeemistä jne, joten päätin antaa Fallout 3:lle mahdollisuuden. Olihan suuntakin kuitenkin muuttunut Bethesdan tullessa remmiin. Ja kokonaisuutena tuloksena oli varsin tyydyttävä kokemus.

Tein mielestäni paljon sivutehtäviä (vaikka tietysti olin vetänyt niistä ehkä noin 10 %), mutta silti pelikello näytti lopussa vähän alle 30h. Jos siis aiot mennä vain juosten pelin päätarina läpi, en usko että normaali pelaaja saisi juurikaan yli 20 tunnin kokemusta pelistä. Tottakai, hahmon kehittäminen on iso osa pelissä ja sitä kannattaakin tehdä. Kuitenkaan, peli ei muutamaa yksittäistä kohtausta lukuunottamatta tunnu yhtään vaikealta ja pelätyt Super Mutantitkin kaatuvat jo aika nopeasti hyvin helposti. Itse kehitin hahmon jonka päätaidot olivat: Big Guns, Repair ja Speech. Big Gunssia en tosin hirveästi päässyt hyödyntämään sillä pääase etenkin lopussa oli kiinalainen rynnäkkökivääri.

Tuli myös todettua että peli on erittäin buginen. Itse pelasin täysin 1.0.0 versiota, enkä päivitystä hankkinut ennen pelin aloittamista (mikä oli omalta osaltaan vahinko, mutta mielenkiintoinen kokemus kuitenkin). Ja kyllähän niitä bugeja on: ruumit roikkuvat ilmassa, tavarat lentävät älyttömillä fysiikoilla ja tekoälylläkin on omat hienot hetkensä. Silti, mitään pelikokemusta pilaavaa bugia ei syntynyt josta olin suunnattoman iloinen. Kaikki Fallout 2:sta pelanneet muistavat varmasti sen auton ja siihen liittyvän bugin...

Kokonaisuutena Fallout 3 on hyvä peli. En näe siinä mitään suurempia pelillisiä ongelmia lukuunottamatta päätarinan lyhyyttä, enkä näe mikseivät sarjan vanhemmatkin fanit voisi tähän olla kiinnostuneita. Ei yllä omalla henk.koht RPG-listalla sinne kärkeen, mutta on hyvä kokemus. 8/10.

Portal 2 (PS3)

Viime yönä tuli tämä tahkottua läpi ja täytyy kyllä sanoa että kyseessä on ehdoton timantti!

Se mitä ykkönen tarjoili monille teille aikoinaan ja minulle vasta tuossa muutamia kuukausia sitten, ni kakkonen tarjoaa saman mutta abaut 1000x enemmän!

Co-Op on vielä kokeilematta ja läpi pelaamatta, mutta singeplayer oli kyllä herkkua! Itse en kokenut peliä niin kuin jotkut ovat että tietyn kohdan saavuttua luulee päässeensä pelin läpi, mutta joutuukin "pettymään" kun peli vain jatkuukin yhä.

Kaiken tän tappamisen ja silpomisen kans mässäilyn ohella, tää peli on erittäin tervetullut piristysruiske! Mutta täytyy kyllä sanoa että en ole varma haluanko tästä pelistä välttämättä sitä kolmatta osaa, koska tasoraja on aika hyvin jo asetettu tohon noin ja mielestäni tuota voi olla aika vaikea lähteä nostamaan varsinkin jos kyseessä on ihan pikainen parin vuoden tuotanto pelistä.

10/10

Halo: Combat Evoled Anniversary X360
Sama loistava peli kuin alkuperäinen mutta näyttää huomattavasti paremmalta, sinäänsä tämä on paremman näköinen kuin Halo 3. Kunnollinen remake kerrankin eikä mitään vakio HD käännös paskaa. Jos pelin on jotenkin missannut ja Xboxi löytyy ei ole mitään syytä jättää tätä hommaamatta. Alle 30 eurolla kun tätä saa ei ainakaan hinnasta pitäisi olla kiinni. Heroicilla kun yksin pelailin niin pituutta taisi olla reilut 12h eli huomattavasti pitempi kuin nykyajan perus räiskinnät. Parhaita fps-kampanjoita koskaan, pelatkaa.

Bastion X360
Joulun alennuksista tämän nappasin ja kuten odotinkin, osottautui tämä melko perkeleen hyväksi. Juuri mukavan leppoisa mätkintä kauniilla ulkoasulla ja mielenkiintoisella/erikoisella tarinan kerronnalla tekee tästä yhden parhaista ladattavista peleistä mitä tästä sukupolvesta löytyy. Uudestaan tämä on jossain vaiheessa pelattava New Game+:n kanssa, pelin pituus on vallan sopiva jottei mäiskintä ehdi alkaa puuduttaan (alle 10h tavallisella vauhdilla pelatessa).

Pari tässä kuussa ostettua peliä nyt pelattuna läpi, parikymmentä vielä edessä. Kiitos Steamin alejen on tullut ostettua niin helvetisti pelejä etten viitsi edes laskea rahojen menoa. Max Payne ykönen ollut kovassa peluussa ja se kakosen kanssa pitäisi saada loppuun mahdollisimman pian. Uudemmista peleistä mm. Assassins Creed: Revelations odottaa vuoroaan. Meinaa tulla ähky kaikista peleistä...

Assassin's Creed 2 tuli pelattua läpi toissayönä ja Brotherhood tänää aluilleen. Eilen oli sähköt poikki klo 8 - 20 ja tulin kotiin kaverilta vasta klo 22, joten ei oikee voinu eilen pelailla.
AC2 oli aika huikee peli. Onneks sain tän kaverilta lainaan ennen ku alotin pelaa BH:ta tai Revelationsia, olisin muuten ihan pihalla juonesta.
AC:Brotherhoodin alku tuntunut kamalan matelevalta ja tylsältä. Oonko se vaan minä vai onko asia näin? o_O
Pitänee pelailla eteenpäin sitten kun taas ehtii!

Saints Row 3 (xbox 360)
Aiemmat Saints Rowt eivät olleet kovin kummoisia eikä muistettavia. Pelit olen pelannut kyllä läpi, mutta eipä niistä juurikaan mitään mieleen jäänyt. Jo Saints Row 3:n alku on paljon muistettavampi kuin aiemmat pelit yhteensä. Peli vetää aivan kaiken överiksi, mutta niin ettei se kuitenkaan mene liian yli. Peli koukutti heti alusta alkaen ja se tuli pelattua läpi parissa päivässä. Peliaikaa kertyi noin 15h. Pelistä löytyi todella vaihtelevia tehtäviä ja ne eivät juurikaan toistaneet itseään. Jos haluaa vaihtelua GTA-peleihin ja hiukan seköpäisempää meininkiä, niin suosittelen Saints Row 3:sta. Graafisesti peli ei ole kärkipäätä, mutta tälläisessä sekoilussa ei grafiikka olekaan pääasia.

Disgaea 4

Tarina läpi. Mutta nythän oikea Disgaea alkaa. Grindausta, vähän lisää grindausta ja lopulta grindausta. Tarina oli ihan kiva, mutta alkoi kyllä ärsyttämään hahmojen motiivien toistaminen ja heidän elämäntarinansa hyväksikäyttäminen (tämä on uneni, minun unessa ei voi käydä näin, ompa unenni sekainen, unessani on outoja olentoja ja niin edespäin). Kului 30 tuntia tuossa tarinassa, mutta valmistauduin tuona aikana Disgaean alkuun, nimittäin jos joku lopettaa tämän tarinan jälkeen, niin koko peli oli turha ostos. Disgaea 3 grindasin ihan täysillä monta kymmentä tuntia ja vain vahvimmat kusettajat jäi tappamatta. Nyt on taas urakka edessä ja Aseiden kopioiminen poistettiiin, eli lisää grindausta (huomioiden, että parhaan aseen saamiseen ja sen statsien maksimoimiseen kuuluu selvästi yli 20-30 tuntia).

NIS oli kyllä kiltti, kun laittoivat helpon grindaus kentän tarinakenttiin.

Mass Effect

Oh sweeeet jesus i'm in love! Tämän Steamin joulualeista poimin mukaani, ja voi herranjumala kun on maistunut hyvältä. Peli meni juuri läpi, ja kaapissa odottaa ME2 jonka läpipeluu alkaakin ihan tämän viestin kirjoittamisen jälkeen PS3: lla. Olihan pelissä pienet ongelmansa, kuten tuo sekava inventory ja turhan tavaran kertyminen, mutta for real, kun tarina on näin loistava, who cares! Tämä oli peli jossa oikeasti välitin hahmoista, ja varsinkin lopussa olevat valinnat pistivät oikeasti miettimään, ja pystyin eläytymään tunnelmaan juuri oikealla tavalla, eli vaikken ajatellut asiaa niin koko ajan takaraivossa jyskytti se tunne että "nyt on kiire, pakko valita nopeasti ja hyvin.."

Modien laittaminen aseisiin oli mukavaa, tykkäsin tästä systeemistä kovin. Eihän toiminta ole mitään Uncharted tasoa, mutta aseissa silti oli rutkasti tuntumaa ja toiminta oli todella nautittavaa. En suorittanut paljoa sivutehtäviä, ja läpipeluuseen meni yllättävän vähän aikaa, 14h.

10/10

Katsotaan pystyykö Mass Effect 2 parempaan..

Eilen meni Arkham City läpi ja suureksi järkytyksekseni pääjuoni kesti korkeintaan 8h. Muuten ei valitettavaa, upea teos. Kauheasti löydettävää, sujuvat kontrollit ja upea grafiikka. Juoni on myös ensiluokkainen sisältäen loistavan twistin. Menee Dark Soulsin ja Dead Islandin kanssa vuoden top 3:ni. Sama homma itselläni AssCreed Veljeskunnan kanssa, ei vaan nappaa vaikka kakkonen oli loistava peli. Kai tuo on pakko tahkota läpi kun 12e maksoi, mutta yllättävän heikosti houkuttaa. Se vain on ihan sama peli kuin kakkonen(miksei ykkönenkin) joka tuntuu kusetukselta.

Rayman: Origins

Tämän tarina tuli jo muutama päivä sitten läpäistyä, ja sen jälkeen on tullut hakattua noita time trialeja pokaalien toivossa. Kaikki red skullitkin sain hankittua, ja niiden hankkimisessa oli haastavuutta ihan sopivasti..maatkin olivat mukavaa "rytmijumppaa". Tuossa äskettäin sain hankittua viimeisenkin time trial -pokaalin ja näin ollen ollaan askel lähempänä platinaa. Vielä pitäisi nuo kaikki elektoonimitalit saada hankittua...Niihin kai sitten meneekin loppuviikko :D kattoo nyt, vaihtuuko peli vai ei.
Oli muuten ne viimeisen alueen tasojen time trialit vaikeudeltaan aivan omaa luokkaansa..huhhuh.

Ehdottomasti parhaimpia 2d-loikintoja pitkään aikaan, suosittelen.

Killzone 2

Jouluaattona tämän läpi pelaisin ja paljon siitä pidinkin. Yksinpelikampanja on omasta mielestäni valovuosia joitain CoDien vastaavia edellä. Vaikka kentissä juostiinkin pisteestä A pisteeseen B, oli pelialueella mukavasti liikkumatilaa. Aina pystyi etenemään muuta reittiä pitkin jopa vihollisten selkään, jos ensimmäinen reitti ei tahtonut onnistuvan. Grafiikka oli komeaa katseltavaa ja aseet tuntuivat hyviltä ampua. Pelin kentät olivat myös ikävästä harmaa-ruskeasävyisestä värimaailmasta huolimatta kiinnostavia ja kauniita katsella. Helghast-sotilaat olivat todella mielenkiintoisia ja omalla tavallaan jopa pelottavia vihollisa. Varsinkin Radec oli hieno hahmo. Pientä miinusta on pakko antaa kontrolleista, joiden kanssa sai tuskailla pitkään ennen kuin niihin tottui. Ymmärrän Guerrillan pointin liikkeen raskaudesta, mutta pelatessa kääntymisen hitaus oli ehkä rasittavin asia koko pelissä. Varsinkin kun yritti juosta suojaan vetämään henkeä, kankea ohjattavuus nosti päätään. Peli ei myöskään ollut helppo. Vaikka en maailman paras pelaaja olekkaan, pääsen yleensä pelit läpi ilman monia kuolemia, mutta tätä peliä pelatessa kuolo korjasi useampaan otteeseen. Varsinkin pelin viimeinen kenttä aiheutti itselleni suunnatonta ragea, mutta koin myös suurta tyydytystä, kun pääsin vihdoin eteenpäin.

Jos haluaa kokea hyvän yksin pelattavan FPS-pelin pleikkarilla, niin Killzone 2 kannattaa katsastaa. Suosittelen.

Splinter Cell Trilogy HD

Vaikkakin saanut huonot HD arvostelut niin aattelin ostaa kun hiiviskely fani olen ja PS2 aikana pelannut nämä läpi,mutta eihän itse pelit ole mihinkään muuttunu samaa laatu kamaa kuin ennenkin.Tuli oikein nostalgia fiiliksiä kun pelaili ekaa splintteriä.Eiköhän näistä kaikista vedetä Platina trophyt.

The Legend Of Dragoon (PSX)

Huhhuh, että olikin hyvä japanirope. Vaikka ei ollut niin sanottua avointa maailmaa mitä tutkia loputtomiin niin kuitenkin tykkäsin erittäin paljon. Ääninäyttely nyt oli mitä oli mutta eikö se ole näissä kaikissa ropeissa aina se asia mikä ensimmäisenä pistää korvaan. Jos numeron antaisin niin se liikkuisi jossain 8,5-9/10.

Nyt kun on taas yksi peli vähemmän pelattavana voi käydä kaikessa rauhassa Dragon Quest IX:n kimppuun.

Assassin's Creed: Revelations X360
Spoileria tietenkin voi olla mukana:
Ensimmäinen AC joka osottautui pettymykseksi. Peli on kyllä hyvä ja mielellään sen läpi pelasi mutta paljon enemmän tältä odotin. Luulin että nyt saataisiin paljon vastauksia kysymyksiin ja peli olisi tietenkin myös hiotuin tähän mennessä tulleista, mutta ei. Vastauksia tietenkin tuli jokunen lopussa ja kolmosta innolla odottelen mutta Altäir sekä etenkin Ezio eivät saaneet ihan arvoistaan loppua omasta mielestä. Vielä enemmän olisi saanut fiilistellä kummankin herran elämää. Muutenkin tosissaan tuntuu että uudet ideat ja huikeat juonikuviot on säästetty kolmosta varten.

Pahinta tässä pelissä oli varmaan se että tämä otti omasta mielestä pelimekaniikan puolesta takapakkia. Asevalikko oli paskempi, uusi koukkuterä on kiva mutta sen ansiosta kuolin turhan monesti. Eli siis koitin nopeasti kiivetä mutta oho Ezio hyppäsikin ihan minne sattuu ja kuolee. Sinäänsä en tainnut kuolla kertaakaan taistelussa tai muusta syystä, kaikki kuolemat menivät VIELÄKIN kontrollien syyksi. Neljäs osa jo ja vieläkin sisältää saman ongelman kuin ensimmäinen peli. Mutta niin, ihan hyvä pelihän tuo oli mutta odotin paljon enemmän. AC3:n on sinäänsä helppo tästä parantaa mutta jos samalla linjalla Ubi jatkaa ei kauheana innosta minua. Toivon tietenkin parasta.

Tulipa pitkästä aikaa (moneen vuoteen) pelattua Warcraft III:n moninpeliä...yllättävän monta matsia tulikin voitettua, vaikka toisaalta vastaam tuli myös paljon kokeneempia pelaajia, jotka pistivät luun kurkkuun...

Harmittavasti Custom-pelien puolella, ei juuri mitään muuta enää pelata kuin DOTAa =(....toista se oli vielä silloin WC3:n suosituimpina päivinä, jolloin oli helppo saada porukkaa mukaan muihinkin pelimuotoihin....nyt sain turhaan odottaa, että kukaan olisi tullut pelaamaan Darwin's Islandia, joka Warcraft III:n "modeista" oli ja on edelleen se oma suosikki =(

Sly 2 - HD-remake

Tulipa vihdoin tänään läpästyä tämä toinen Slaikkari ja samalla paltinoitua, kun niin älyttömän helpoksi oli tehty. Ensimmäisen osan myös oli semikovat odotukset, mutta tulihan sitä taas petyttyä. Pelissä oli hyviä puolia ensimmäiset kolme maailmaa ja viimeiset kolme. Valitettavasti niitä taisi kuitenkin olla 8-9, joten väliin mahtui pari umpitylsää ja puuduttavaa. Tarina oli löyhä ja no ei se ykköstä huonompi ollut, mutta eipä parempikaan. Pelaaminen oli itselle ainakin ensimmäisessä osassa mielenkiintoisempaa. Avoin maailma ja kolme pelattavaa hahmoa pitää tietenkin ps2-aikakauden peliksi laskea plussaksi, mutta tehtävät olivat jokaisessa maailmassa samaa kauraa. Haetaan jotain tiedustelukuvia ja sitten hakkeroidaan koneita ja tehdään keikka. Hakkerointi nyt oli minipelinä ihan hyvä.

Loppupäässä peliä lentokohtaukset alkoivat jo muistuttaa touhouta ja ammuksia tuli niin maan joka suunnasta. Vaikea peli tämä ei kuitenkaan ollut. Tuskin tuli missään yli viittä kuolemaa. Kolmonen pitäisi varmaan laittaa vielä tulille jossain välissä. Kaksi osaa pelanneena on kuitenkin todettava, että odotin tältä sarjalta hieman kovempaa tasoa tai sitten vain olen liian myöhässä tämän kanssa. Toivottavasti se petraisi tasohyppelyssä sillä kakkonen jäi aika kauksi ykkösestä tässä. Pituuttakin oli pelillä hieman liikaa, kun ottaa huomioon, että jokaisella alueella suoritettiin samanlaisia tehtäviä.

6/10

Lainaus käyttäjältä Balnazzard

Tulipa pitkästä aikaa (moneen vuoteen) pelattua Warcraft III:n moninpeliä...yllättävän monta matsia tulikin voitettua, vaikka toisaalta vastaam tuli myös paljon kokeneempia pelaajia, jotka pistivät luun kurkkuun...

Harmittavasti Custom-pelien puolella, ei juuri mitään muuta enää pelata kuin DOTAa =(....toista se oli vielä silloin WC3:n suosituimpina päivinä, jolloin oli helppo saada porukkaa mukaan muihinkin pelimuotoihin....nyt sain turhaan odottaa, että kukaan olisi tullut pelaamaan Darwin's Islandia, joka Warcraft III:n "modeista" oli ja on edelleen se oma suosikki =(

Itse War3:n normipelistä en tykkää lainkaan, ja mielestäni pelisarja pilattiin jo tuossa vaiheessa. Sillä Warcraft 2 on edelleenkin mulle se paras strategiapeli ikinä, ja samalla ainut strategiapeli, mitä tuli tykiteltyä oikein kunnolla aikoinaan. Mutta tuosta huolimatta, nuo warcraft 3:n customit ovat kuitenkin kyseisen pelin vahvuudet, ja niitä kyllä jaksaa pelata joskus kavereiden kanssa.

Porukka ei varmaan tykkää kauheasti jos kaikki kertoisivat pelaamistaan demoista, mutta nyt on pakko vuodattaa Kingdom of Amalur: Reckoningin demosta.

Odotin peliä itseasiassa aika paljon, koska roolipelaaminen lähes GoW tasoisella tappelusysteemillä kuullostaa todella hyvältä. Peli ei kuitenkaa demon perusteella täysin vakuuttanut. On mielestäni erittäin outoa käyttää moista lollipop-grafiikkaa pelissä jonku tunnelma vaikuttaa näinkin synkältä. Grafiikka oli muutenkin paikoittain jopa rumaa, mutta tämän antaa kyllä anteeksi. Lähes anteeksiantamattomaksi nouseekin hahmon juoksuttaminen ja tappeleminen, se ei vain tunnu hyvältä. Hahmo tuntuu sinkoilevan sinnetänne, ja tappelu on kyllä 100x mieluisempaa kuin mihin roolipeleissä on totuttu (Skyr..kröhööhöhm) mutta silti en voi välttyä siltä että vertaan sitä sodan jumalan sarjaan. Hahmoanimointi ja hahmon kontrollointi ei vain tunnu yhtä hyvältä, ja kunnon turpakäräjien fiilis jää uupumaan.

Demon tekniset ongelmat lyövät myös vasten kasvoja, ruudunpäivitys droppailee oikein urakalla, toivottavasti tämä on vain demossa, nimittäin tämän pelin voisi silti alelaarista hankkia! Peli myöskin jäätyi kerran (3 piippiä), enkä enää jaksanut aloittaa demoa alusta.

Kehotan jokatapauksessa kaikkia kokeilemaan!

Vihdoinkin jouluna tuli 3ds meidän taloon. Tietysti piti saada heti tilaukseen Legend of Zelda:Ocarina of Time
Nyt olen hetken ehtinyt pelata ja erittäin hyvä fiilis. Pelimaailmassa on todella paljon erilaisia vihollisia ja -paikkoja.
Ja ne musiikit luovat niin hyvän tunnelman, että peliin voi uppoutua vaikka viideksi minuutiksi, mutta kun katsoo kelloa, onkin kulunut jo tunti.

Lainaus käyttäjältä appa-king+

Asiaa Kingdoms of Amalur: Reckoningista

Kokeilin juuri tuota demoa ja mielestäni kyseinen peli on hyvinkin nätti. Tyyli on mukavasti jostain Fablen ja WoWin välistä, eivätkä tekstuuritkaan pahalta näytä. Itse olen jo hieman kyllästynyt kaikkiin photorealistisiin ropeihin.

Taistelusysteemi on kieltämättä "heikompi" kuin kunnon mättöpeleissä, mutta mitä muuta voi odottaa peliltä, joka pohjaa taistot numeroihin ja mittavaan määrään loottia? Omissa näpeissä tuo tuntui Fable 2:n ja Darksiderssin sekoitukselta. Variaatiota löytyy mukavasti jo puukko+combosyöksyhässäkkä ja miekka+grapple -yhdistelmällä. Aseille kaipaisin yhteisiä komboja, mutta eiköhän se murhe katoa jokaiselle aseluokalle avattavien uusien kombojen muodossa. Toisen aseen käyttäminen kuitenkin keskeyttää edellisen kombon ja aloittaa uuden ilman taukoa, joten yhdistelmät taitavat olla moninaiset.

Ruudunpäivitys ei tipahtele boksilla kuin counterin ja edellämainitun syöksyilyn ohessa, mutta molemmat taitavat ikävä kyllä olla tarkoituksellisia juttuja. Jossain muussakin pelissä (Castlevania: LoS?) tuli alkuun ärsyttävä paussi jokaisen counterin jälkeen. Ainoa varsinainen tekninen ongelma tuntuu olevan klassinen pop-in.

Vähän vanhempia pelejä olen hyllystäni kaivanut pelattavaksi ja tällä kertaa läpi on mennyt tämmöistä:

Star Wars: The Force Unleashed X360
Pari vuotta tuolla hyllyssä tämä(kin) peli on homehtunut mutta nyt päätin tämän vetäistä läpi. Peli osottautui.... ihan hyväksi. Paras asia pelissä on itse Voimalla leikkiminen, se toimii pääasiassa hyvin sekä siitä saa aina vaan nautintoa kun avuttomia vihollisia nakkelee seinille. Tarina on myös ihan hyvä, ainoa huono puoli siinä oli sen vähyys. Välivideot olivat melko lyhyitä ja mielestäni pituutta ja määrää niillä olisi saanut olla lisää.

Mutta huonot puolet.... Grafiikka on ihan jees vielä nykyäänkin mutta jotenkin turhan suttuinen että vaikea välillä hahmottaa mitä pystyy hajottaa taikka edes mitä pitää tehdä joissain huikeissa "puzzleissa". Pelattavuus on anuksesta. Jotenkin vaan tuntuu ihme räsynukelta tuo oma pelihahmo eikä se tunnu tottelevan komentoja kovin hyvin. Voimalla leikkiminen on hauskaa, kun se toimii. Välillä on turhan vaikeaa nakata paskaa sinne minne tahtoisi ja tässä on osasyynä hirveä kamera joka tuntuu aina olevan hieman väärin.

Silti, ihan hyvä peli vielä nykyäänkin. Pelistä voi jopa nauttia jos kestää ajottaista ohjattavuuden paskuutta.

The Elder Scrolls IV: Shivering Isles X360
Tämä Oblivionin lisä-osa on jäänyt aikoinaan pelaamatta ja nyt tämän virheen korjasin. Pelasin pääasiassa vain itse pääjuonen joka oli hyvä. Tarinaltaan ja twisteiltään jopa yllättävä, huumorin määrä (ja laatu) oli huikeaa ja monesti sai hymähdellä Madgodin jutuille. Tekniseltä puolelta tämä oli omasta mielestä heikompi kuin itse pääpeli. Bugeja oli välillä paljonkin mutta mitään vakavaa ei tullut vastaan. Itse tehtävät olivat hieman itseään toistavia kun pääasiassa aina vaan mentiin luolasta toiseen hakemaan jotain jollekkin. Kuitenkin vaihtelua oli sen verran ettei pelaaminen mennyt ihan pakkopullaksi.

Itse kun tämän parilla eurolla sain tuntui hinta/laatu suhde hyvältä. Mutta jos tästä olisin sen melkein 30 euroa maksanut voisi vähän vituttaa. Omasta mielestä ei pelattavaa kamalasti tuossa ole, joitain sivutehtäviä tein mutta mitään erikoisempaa niissä ei tapahtunut jotta jaksaisi pahemmin vaivautua. Halvalla jos saa niin melkein pakollinen osa Oblivionista pitävälle mutta nykyään enään ei tästä kannata paljoa maksaa.

Jokusen tunti sitten tuli läpäistyä sellanenkin peli kuin Duke Nukem Forever, mikä tuli hankittua viime viikolla gamestopista halvalla. Arvosanojen ja muiden mielipiteiden lukemisen jälkeen (pikkaisen julkaisun jälkeen) peli on ollut todella pitkään "ostanko vai enkö osta" -listalla. Lisäksi oli itselläni vähän sellainen "meh"-fiilikset jäänyt nähdyn sekä demon perusteella. Peli kuitenkin jo heti alkumetreillä onnistui kolahtamaan todella hyvin, ja sen pelaaminen oli alusta loppuun saakka todella viihdyttävää. En yhtään kyllä ymmärrä pelin saamaa vihaa, eikä DNF sitä haukun määrää ansaitse todellakaan, sen verran kelpo peli. Itseasiassa peli oli jopa imo niinkin hyvä, että se mahtuu viime vuoden parhaimmistoon Ragen ja Bulletstormin kanssa räiskintäpeleistä. Tärkeimmät syyt varmaankin miksi peli kolahti kovaa olivat pelin "tyhmä" huumori, vanhanaikainen sekä tietynlainen omaperäisyys nykyräiskinnöissä. Ennen Fantsua voisi varmaan vetästä pelin uudestaan lävitse, tällä kertaa vaikeimmalla tasolla ja metsästää samalla platina-trophya.
Arvosanaksi antaisin 8/10

Dragon Quest IX - Sentinels Of The Starry Skies (NDS)

Noin 50h meni päätarinaan. Kieltämättä tämä oli ihan kiva jrpg, mutta ei aivan päästy DQ VIII:n tasolle. Muutamat side questit tuli tehtyä mutta nekin jäi sitten kun oli niin turhia (en sitten tiedä olisiko niistä loppupeleissä saanut jotain hyödyllystä roinaa). Jos jotain numeroa antaisin niin liikuttaisiin 7-7,5/10 alueella. Nyt muutama päivä taukoa ja Chrono Triggerin kimppuun.

Portal 2
Tuli tuossa läpi pelattua pc:llä tunti sitten, koska olen amis ja idiootti, peli aikaa tuli sellaiset 9h. Puzzleissa sai välillä oikein miettiä tosi pitkään mitä tekee ja oli paljon vaihtelua. Pelin huumorikin oli siitä parhaimmasta päästä :) lisäksi pelissä oli mahtavia juonen käänteitä jotka olivat hyvin kirjoitettu.
Voin kyllä sanoa että oli viime vuoden yksi parhaista ja parhain puzzle peli mitä vähään aikaan pelannut :) Ykkös-osa osaa olen vain pari kertaa testannut ennen 2-osan läpipeluuta, täytyy sekin pelata lähipäivinä läpi :)

Lainaus käyttäjältä Dark

Portal 2
Tuli tuossa läpi pelattua pc:llä tunti sitten, koska olen amis ja idiootti, peli aikaa tuli sellaiset 9h.

Ahdistaa. Olin pitänyt itseäni viksuna ihmisenä, mutta kuitenkin arvioni omasta peliajasta menee reilusti yläkanttiin kaikista muista mitä olen nähnyt. Todellakin siis kyseessä on vain arvio, mutta yli 10 tuntia sen varmaan täytyi olla... en kyllä tuijotellut kelloa... mutta silti... ;__;

Tuli tänään soitettua loppuun kaikki DJ Hero ykkösen biisit. Groundhog ainut biisi koko pelissä, jota en ole vielä saanut mediumilla viiteen tähteen. Todella mukavaa vaihtelua ollut tämä, biisilista on todella hyvä, yhtään semmoista biisiä en löytänyt jota en jaksaisi soittaa loppuun. 20 euroa tästä ja kahdesta soittimesta ja tietenkin DJH2:sta on pilkkahinta näin koukuttavasta ja loistavasta musiikkipelistä.
Kakkos osaan en aijo koskea ennenkuin tuo Groundhog menee viiteen tähteen mediumilla ja hardilla myös aijon kaikki biisit mennä läpi ensin. Pääsee sitten alottamaan suoraan hardilla ainakin, sillä medium on melko helppoa tässä.

Lainaus käyttäjältä Rätsetti

Tuli tänään soitettua loppuun kaikki DJ Hero ykkösen biisit. Groundhog ainut biisi koko pelissä, jota en ole vielä saanut mediumilla viiteen tähteen. Todella mukavaa vaihtelua ollut tämä, biisilista on todella hyvä, yhtään semmoista biisiä en löytänyt jota en jaksaisi soittaa loppuun. 20 euroa tästä ja kahdesta soittimesta ja tietenkin DJH2:sta on pilkkahinta näin koukuttavasta ja loistavasta musiikkipelistä.
Kakkos osaan en aijo koskea ennenkuin tuo Groundhog menee viiteen tähteen mediumilla ja hardilla myös aijon kaikki biisit mennä läpi ensin. Pääsee sitten alottamaan suoraan hardilla ainakin, sillä medium on melko helppoa tässä.

Viime kesänä tämä tuli hommattua ja melko paljon tuli silloin jo pelattua, mutta sitten se vain unohtui. Viime viikolla päätin sitten taas ruveta tiskijukaksi ja "pienehköjen" sessioiden jälkeen tuli vedettyä kaikki biisit Expertillä viiteen tähteen. Lopputuloksena rajaton määrä ylpeyttä ja onnistumisen iloa sekä rasittuneet kädet. Eivät siis oikeasti rasittuneet, mutta kyllä kädet vapisivat Groundhogin sekä Beats and Pieces biisejen jälkeen.

Itsekkin on tullut testailtua paria demoa ja ajattelin vähän jakaa ajatuksiani.

The Darkness 2

Ensimmäistä osaa en ole koskaan testaillut, joten odotukset tätä kohtaan olivat siellä nollan tuntumassa. Myönnetään, olisihan se voinut olla paljon pahempaakin, mutta myös paljon parempaakin.
Kahden aseen ja lonkeroiden käyttäminen oli kieltämättä hauskaa ja melko toimivaakin, mutta välillä hitusen sekavaa. Johtuu toki varmasti osittain siitä, että ensimmäistä kertaa kokeilin, joten kun peliä pelaisi enemmän, niin siitä tulisi varmasti sujuvampaa. Sarjakuvatyyli toimii kuin nappi otsassa, mutta sitä olisi voinut vetää vielä pidemmälle. Tarinaa en mene kommentoimaan, mutta sen voin sanoa, että se pieni kääpiö oli kyllä huumoriltaan täysi hutilyönti. Ei vain toiminut ollenkaan.
Kaiken kaikkiaan, demo jätti melko hyvät fiilikset. En tule tätä uutena ostamaan, mutta jos arvostelut ovat positiivisia, niin alelaarista sen voisi poimia. Melko varmasti sellainen seiskan tai kasin peli tulossa.

KoA: Reckoning

Viime syksystä asti varovasti odotellut, että mitä tästä oikein tuleekaan, ja demon perusteella voisin sanoa, että melkoisen paljon potenttiaalia löytyy tästä paketista. Demo jätti tooooooooodella hyvän maun suuhun.
Hahmon loin melko pikaisesti, mutta eiköhän tuossa ole aivan riittävästi valinnanvaraa. Taistelemaan kun pääsee, niin itse olin melkoisen liekeissä melkein heti. Eri aseilla tuntuu olevan mukavasti eroa, ja tähän kun lyödään vielä secondary-aseet, taiat, väisteleminen, kilpi, niin saadaan jo melkein liikaa kaikkea. Itselleni kolahtivat veitsien, jousen ja taikojen yhdistelmä oikein kivasti. Varmasti menisi muutama tunti systeemin masteroimiseen. Taistelua haittasi paikoin villi kamera ja jousella tähtääminen ei auttanut asiaa, mutta näistä pienistä puutteista huolimatta, taisteleminen oli tooooooodella nautinnollista. Etenkin kun pääsit mätkimään vähän isompaa vihua, niin hymy oli herkässä.
Myös pelin ulkoinen anti oli melkoisen sykähdyttävä kokemus. Värejä oli kuin sateenkaaressa ja tämä on vain ja ainoastaan positiivinen asia. Mukavasti olivat saaneet mukaan väkivaltaa, kuitenkaan vetämättä sitä millään tavalla överöksi.
Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin demosta läpi paistava valtava loren ja tekemisen määtä minkä koko versio pitää sisällään. Sisällön määrä tuntuu olevan valtava ja kova olisi hinku päästä tutkimaan ja selvittämään maailman mysteerejä. Myös kaikki hahmon kehittämissysteemit tuntuvat olevan runsaita niin määrässä kuin koossakin.

Pienistä bugeista (mitkä kuulemma korjataan koko versioon mennessä) ja näistä muutamista napinan aiheista huolimatta, niin odottelen tätä jo melko innoissani. Arvosteluja odotellessa...

Eilinen oli omassa pelihistoriassani jokseenkin merkittävä päivä. Läpäisin nimittäin saman päivän aikana kaksi videopeliklassikkoa, Halo: Combat Evolvedin sekä The Legend of Zelda: Ocarina of Timen.

Etenkin Ocarinan läpäisy merkitsi itselleni paljon, sillä ensimmäisen läpipeluuyritykseni aloitin melkein yhdeksän vuotta sitten GameCubella. Olin tuolloin vasta hyvin junnu, ja ainoat kokemukseni Zeldasta liittyivät upouuteen the Wind Wakeriin, joka valloitti sydämeni ensi hetkistä alkaen. Kyseisen pelin bonuslevykkeeltä löytyi sitten tämä legendaarinen Ocarina of Time. Ensi alkuun en pitänyt sitä the Wind Wakerin veroisena pelinä, lähinnä palikkamaisemman ulkoasun ja astetta tönkömmän pelattavuuden vuoksi. Ensimmäinen yritykseni tyssäsikin jo Death Mountainille, kun jäin jumiin enkä osannut etsiä neuvoa netistä. Eipä meillä tuolloin ollutkaan nettiä.

Pari vuotta myöhemmin aloitin uudestaan, ja pääsin metsätemppeliin saakka, ennen kuin muut pelit veivät aikani ja huomioni. Toissavuonna kaivoin klassikon jälleen esille, ja matkani päättyi tulitemppelissä. Tuolloin syynä oli GameCuben reistailu, sillä peli jäätyi vähän väliä. En uskonut enää palaavani tämän Zeldan pariin, kunnes näin ensimmäiset kuvat 3DS:n Ocarina of Time 3D:stä. Viime kesänä sainkin sen käsiini, ja tahkosin sitä ennennäkemättömällä innolla. Uusittu, kaunis grafiikka sekä parantunut ruudunpäivitys ja näppärät kontrollit puhalsivat pelivanhukseen aivan uutta elämää. Tämäkin pelikerta jäi yli puolen vuoden tauolle mennessäni armeijaan, mutta eilen sain uskomattoman matkani viimeinkin arvoiseensa päätökseen. Kun lopputekstit rullasivat silmieni edessä eeppisen taistelun jälkeen, olin aidosti liikuttunut. Melkein vuosikymmenen kestänyt projekti oli viimein saatu päätökseen. Olin läpäissyt Ocarina of Timen.

Tuon tekstimuurin jälkeen totean vain, että Halo meni läpi kaverin kanssa jaetun ruudun co-oppina, ja tämäkin oli siis Xbox 360:n uudistettu Anniversary-painos. Ensimmäinen Halo on kestänyt aikaa varsin hyvin, mutta floodia vastaan taisteltiin kyllä lopussa ihan ihan liikaa omaan makuuni. Olen aina pitänyt Covenantia paljon mielenkiintoisempana vastustajana kuin näitä sienimäisiä zombeja. Ajattelimme kaverini kanssa aloittaa Halo Reachin tahkoamisen tässä lähipäivinä. Siihen peliin ei helposti kyllästy.

Dragon Age: Ultimate Edition (PC)

Olen sekä positiivisesti että negatiivisesti yllättynyt. Kyseessä ei ollutkaan mikään fantasiamaailmaan sijoittuva mass effect. Mutta toisaalta peli ei ollutkaan niin tylsä kuin luulin. Pelasin tarinan läpi kääpiösoturilla ja tietysti alakastin jäsenenä. Alussa oli pieni kulttuurishokki että kääpiöni ei puhunut sanaakaan ja koko pelin ajan pitää päällänsä tyhjää "tonnin seteli" katsetta. Toinen oli se kontrollisysteemi joka oli repäisty Everquestista. Hahmo liikkuu wasd:illa tai hiiren näppäilyllä ja numeroista tehdään erilaiset taisteluvalinnat. Alussa kuolin varmaan kymmeniä kertoja, kunnes tajusin että koko pelin elinehto on jatkuva taukojen pito välilyöntiä painamalla. Taistelut olivat muutenkin ärsyttävän hitaita ja ehkä turhan haastavia, sillä tavaravalikkoa saa selata vaikka kuinka kauan että löytää sen kakkakikkarejuomapullon, jolla saisi laskettua, jonkun ripulipallo vihollisen kakkasäteen tehoa. Kyllä siihen tottuu, mutta en tajua miksi Biowaren pitää kaikki näin vaikeasti tehdä.

Itse Juoni ja tarinankuljetus ovat taattua Biowaren laatua. Fantasiamaailmaa uhkaa örkkiinvaasio, pelaaja, joutuu liittymään "Grey Warden" nimiseen pahuutta vastaan taistelevaan ritarikuntaan. Melko alussa käytävässä suuressa taistelussa Fereldenin kuningaskunnan lordi lähtee pakoon kesken taistelun, Wardenit tapetaan ja ainoastaan pelaaja ja hänen kaverinsa pääsevät pakoon. Sitten vain aloitetaan uuden armeijan kasaus. Awakening jatkaa pelin lopusta kun örkit ja heidän pomonsa ovat saaneet turpaansa (Mitäs muuta odotit ?), mutta silti örkkejä tulloo jostakin ja pelaaja aloittaa Wardenien ja heidän (uuden) tukikohtansa rakentamisen.

Peli oli lievästisanottuna haastava. PC versio jota pelasin on kuulemma paljon konsoliserkkuja haastavampi. Minulle se F5 - F9 rämpytys otti pannuun ja päätin pelata Easyllä eikä sekään todellakaan ollut mikään piknik puistossa. Awakeningin sentään sain puristettua mediumilla, plus nuo ylimääräiset DLC kamppanijat (Golemia lukuunottamatta). Kakkonen on kuulemma surkeaa kamaa, joten todennäköisesti se jääköön hyllyyn ja jatkan Mass Effect kolmosen odotusta.

Ainiin, sen kääpiönaisen kanssa Awakeningissä ei päässyt tekemään lähempää tuttavuutta "Forever Alone.png"

7/10

Lainaus käyttäjältä Portable

Kakkonen on kuulemma vielä tätäkin heikompaa kamaa, joten todennäköisesti se jääköön hyllyyn ja jatkan Mass Effect kolmosen odotusta.

Kakkonen on enemmän Massojen tyylistä, taistelut ovat nopeampia, ja ainakin konsoleilla on pikanäppäimiä muistuttavia rinkeleitä jolloin valikkoselausta on vähemmän, tosin tämä oli myös ykkösessä. Peli on myös muutenkin aikapaljon yksinkertaistettu muun muuassa kavereiden armoreita ei voi muutella. Päähahmo myös tällä kertaa puhuu ja ja keskustelut hoidetaan rinkelillä Massojen tapaan. Itse pidän pelistä paljon, tykkään kyllä ykkösestäkin.

Lainaus

Kakkonen on enemmän Massojen tyylistä, taistelut ovat nopeampia

Lainaus

Päähahmo myös tällä kertaa puhuu ja ja keskustelut hoidetaan rinkelillä Massojen tapaan

No nyt sait jumalauta kiinostukseni heräämään. Tällainen tuon originssin olisi pitänyt olla alkujaankin. Olkoonkin että peli olisi silloin tyhmennetty.

Itse vedin juuri eilen dragon age 2:n läpi ja helpoimmalla oli kunnon hack and slash meininkiä. Ei tarvittu mitään parannus juomia tai muita kuin parissa viimisessä pomossa ja high dragonia vastaan tapellessa. Aikaa meni 22t ja muutamat pikku tehtävät jäi tekemättä.
Pelit lehden arvostelija oli käyttänyt yli 90t ja vissiin pelasi vaikeimmalla. Tuossa näkee kuinka paljon se jatkuva pausetus ja vaikeat taistelut pidentää peliä. Sanoi vielä, että peli on yhtä pitkä kuin eeppinen ykkös osa. No ei se kovin eeppistä ole jos noihin tappeluihin uppoaa se likemmäs 70t. Ykkösessäkin minulla taisi mennä alle 25t ja kaikki sivu hommat tein jotka vaan löysin.

Ainoa negatiivinen asia kakkosessa on se, että kaikki luolat näyttää aika identtisiltä. Siis vielä enemmän kuin esim oblivionissa. Tosin ei tuo minua haitannut ollenkaan.

Demot ovat olleet kovassa huudossa edelleen, tällä kertaa Twisted Metallin muodossa. Odotukset olivat tämän kohdalla todellakin nollan alapuolella, sillä en ole koskaan sarjaan tutustunut, eikä esimerkiksi metalli iske musiikkina ollenkaan, mutta voi hyvää päivää! Demohan oli aivan uskomattoman hauskaa meininkiä! Kontrollit olivat hetken hakusessa, johtuen toimintojen määrästä, mutta kun auton saa liikkeelle ja aseet laulamaan, niin meininki on katossa. Naamassani ollut hymy levisi naapuriin asti kun ensimmäisen kerran ajoin kiiturini rekkaa päin. Ajoneuvot tuntuvat mukavan erilaisilta ja niitä on jo pelkässä demossa runsaasti, sama pätee ajoneuvoihin. Nuke oli pelimuotona vallan mainio, joten toivottavasti muutkin pelimuodot ovat yhtä rautaa. Kokeilkaa ihmeessä!

Tulipas kokeiltua Kindoms of Amalur: Reckoningia. Demo jätti vähän ristiriitaiset vaikutelmat. Taistelumekaniikka ja taisteluanimaatiot oli toki hienosti tehty, mutta lore taas ei oikein tuntunut iskevän. Mukavaa vaihtelua kuitenkin Skyrimille demon upeat grafiikat ja tunnelma kuitenkin tarjosivat. Saattaa olla, että alennuslootasta vielä pelin joskus hankin. :)

Kun odottelen Skyrimin uutta pätsiä, niin päätin vetäistä myös kaksi viimeisintä Uncharteddia uudestaan läpi. Kolmonen oli minulle aluksi, ekan pelikerran jälkeen pettymys, mutta nyt uudestaan Kolmas Kartoittamaton tuntuu todella hyvältä. Toistaan elokuvamaisempia ja upeampia kohtauksia vyörytetään pelaajan päälle, kuitenkaan rytmityksen kärsimättä. Ensimmäisen pelikerran jälkeen olisin antanut pelille 7/10, nyt luvussa 15 olevassa toisessa seivissä numero voisi kuitenkin pyöriä jopa siellä ysin tienoilla.

Kakkonen on nyt jo lähes finaalissa, ja sanoisin sitä kuitenkin huonommaksi tästä parista, vaikka en olisi uskonut näin koskaan sanovani. Kakkososan alku SPOILERBorneon upeine sademetsineen ja museomurtautumisineenSPOILER oli aivan fantastinen, mutta nyt loppupäätä riivaa aivan liian suuressa osassa oleva toiminta. Juonikaan ei ole tässä osassa yltänyt millään kolmososan tasolle. Hieno peli varsinkin silloin 2009 on ollut kuitenkin kyseessä.

Noin nyt meni Dragon Age 2 läpi ja lopputeksit pyörii ruudulla parasta aikaa. Noin 40 tuntia meni läpipeluussa mikä on ihan hyvä aika ropelle.Täytyy sanoa, että kaikesta pc-pelaajien ja hc-ropettajien vihasta huolimatta olihan se aivan pirun hyvä peli itselleni. Suurin miinus oli varmaankin juuri se paikkojen kierrätys, mutta eipä tuo itseäni oikeastaan häirinnyt yhtään pelin aikana. Paikat vain soljuivat pelin läpi, sillä aikaa kun keskityin siihen tärkeämpään eli taisteluun ja juoneen, mitkä oli muuten ihan hiton hyvin tehty. Ykkösen suurin miinus oli itselleni juuri taisteluiden hitaus ja tylsyys, vaikka systeemi olikin hyvin toimiva. MMO:hin ja 16bittisiin-japsiropeiluihin sellainen vuoropohjainen mätkintä käy, muttei elokuvamaiseen roolipeliin sitten millään. Onneksi taistelu oli muuttunut nopeatempoisemmaksi, muttei sentään helpoksi, sillä vaikka pelasinkin Normaalilla suurimman osan pelistä, aina välillä joutui vaihtamaan casuaalille, ja silti aina välillä meinasi mennä luu kurkkuun. Graafisesti peli on tehdyt valovuosien harppauksen ykkösen ankeasta ulkoasusta vaikka kyllä sitä hiukan kaipaa Itä-Eurooppalais-tyylistä maisemamaalailua vaikka ihan hienoja tuokiokuvia tässäkin oli ei siinä mitään.

Juoni ja näin käsikirjoitus yleisestihän tässä pelissä on about valovuosia edellä suurinta osaa peleistä ja pelin teemoja käsitellään mahtavasti ja välillä jopa kypsästi. Koskettaviakin hetkiä mahtuu pelin kuten myös niitä ei niin hienosti toteutettuja kuten [spoiler]veljen kuolema[/spoiler]. Ja tällä kertaa pelissä tehdään jopa hankalia päätöksiä elämästä ja kuolemasta, jotain sellaista joka Mass Effect kakkosessa puuttui ja se harmitti kovasti. Pelin loppu oli kyllä hieman töksähtävä, ja selvästi petaa tietä DLC:lle mutta enpä tiedä ostanko, olihan se aivan pirun hyvä peli, mutta tiedäppä sitten jaksaako käyttää rahaansa tähän vielä uudestaan. Tekisi kyllä mieli nähdä miten tarina jatkuu.

Voisi tämän pelin ehkä joskus pikapelata uudestaan vaikka naisroguella, että saisi tehtyä sen lesbosuhteen Isabellan kanssa, kun harmittaa kun yritin sitä koko ajan mutta Merril kiristi avioiutumaan prkl. Haluan harrastaa bittiseksiä Isabellan kanssa! Sehän se varmaan se tärkein syy olisikin pelata peli uudestaan, kun en ikinä oikein ole ollut sitä tyyppiä joka pelaa pelit useampaan kertaan, mutta on se Isabella vaan niin ihana.

Lainaus käyttäjältä PussikissaHelvetistä

Pelin loppu oli kyllä hieman töksähtävä, ja selvästi petaa tietä DLC:lle mutta enpä tiedä ostanko, olihan se aivan pirun hyvä peli, mutta tiedäppä sitten jaksaako käyttää rahaansa tähän vielä uudestaan. Tekisi kyllä mieli nähdä miten tarina jatkuu.

Loppu kyllä petaa tietä ihan kolmannelle osalle, ja ilmestynyt DLC, Mark of the Assassin's sijoituu ajallisesti ennen pelin varsinaista loppua. Dragon Age 2 voi hyvin pitää Hawken "Origins" tarinana, kun taas kolmonen luultavasti kertoo enimmäkseen siitä, kuinka Hawke pelastaa koko universumin, suurelta ilkeältä röllimöröltä.

Lainaus käyttäjältä Milkshake

Loppu kyllä petaa tietä ihan kolmannelle osalle, ja ilmestynyt DLC, Mark of the Assassin's sijoituu ajallisesti ennen pelin varsinaista loppua. Dragon Age 2 voi hyvin pitää Hawken "Origins" tarinana, kun taas kolmonen luultavasti kertoo enimmäkseen siitä, kuinka Hawke pelastaa koko universumin, suurelta ilkeältä röllimöröltä.

Ahaa, sellaisen käsityksen jostain olen saanut, että tarinaa oltaisiin jatkettu lisäosien muodossa mutta parempi näin niin saadaan enemmän herkkua sitten. Tuo Mark of the Assasin tekisi mieli kuitenkin ostaa, onhan siinä kuitenkin ihana Felicia Day<3.

Lainaus käyttäjältä Milkshake

Loppu kyllä petaa tietä ihan kolmannelle osalle, ja ilmestynyt DLC, Mark of the Assassin's sijoituu ajallisesti ennen pelin varsinaista loppua. Dragon Age 2 voi hyvin pitää Hawken "Origins" tarinana, kun taas kolmonen luultavasti kertoo enimmäkseen siitä, kuinka Hawke pelastaa koko universumin, suurelta ilkeältä röllimöröltä.

Alan oikeasti itkemään jos kolmannessa osassa pelataan taas Hawkella. Kaveri oli kyllä niin persoonaton fantasia mailman shepöörd. Ensimmäisessä osassa oli kaikkein parasta pelata juurikin elfillä tai Dwarfilla etenkin origins tarinat olivat loistavia. Mutta hei tietysti on 100 kertaa mielenkiintoisempaa pelata ihmisellä. Tämä kuvaa hyvin ropettajien mielipidettä tästä.

Jaa no itsekin mieluummin ottaisin Originssin tyylisen ratkaisun että voisin valita useammasta rodusta, mutta haluaisin sitten vielä sen että päähenkilöllä olisi silti ääni eikä olisi vain tyhjä taulu, nakersi kuitenkin aika paljon ykkösessä se, muutenkin saisivat ottaa kaiken kakkosesta taistelusysteemiä myöten, mitä nyt hiukan vaihtelevammat maisemat. En kyllä itke vaikka jatkaisivat Hawken tarinaa olihan se kakkonen kuitenkin hyvä peli. Eli useampi rotu ja taustatarina kiitos kolmoseen, jos ette jatka Hawken tarinaa.

Nyt kun reservissä on tullut jo kuukausi vietettyä niin se on ollut oikein erinomaista aikaa saada viime vuoden aikana kertynytty pelipinoa pienemmäksi. Deus Ex ja Uncharted 3 tulivat pelattua läpi jokunen aika sitten (molemmat oikein mainioita) ja tänään tuli Mass Effect 2 viimeinkin pelattua läpi ja pakko sanoa, että enpä enää yhtään ihmettele pelin saamia kehuja/palkintoja muutama vuosi sitten. Ykköstä en ollut aikaisemmin päässyt ikävä kyllä pelaamaan mutta siitäkin huolimatta juoni imaisi minut mukaansa alkumetreistä saakka. Noin 33 tuntia tuntui kuluvan erittäin nopeasti, mikä kertoo aika paljon pelin koukuttavuudesta. Mieli tekisi vielä ostaa loput dlc paketit PS Storesta mutta pelaamattomia pelejä on vielä niin paljon kesken, että aika ei vain riitä.

Seuraavaksi olisi sitten luvassa Dark Souls sekä ensi viikolla saapuva MGS HD collection. Aikamoinen himo on kyllä taas päästä pelaamaan MGS2:ta kun ei ole tullut sitäkään yhtään pelattua HD collectionin julkistamisen jälkeen.

Darksiders tuli pelattua läpi tuossa viime viikon puolella ja platinoitua. Hyvä pelihän se on, muistuttaa kovastikin Zeldaa ja God of Waria ja loppua kohden on myös otettu vaikutteita Portalista. Jos rehellisiä ollaan niin tässähän voisi puhua jopa plagioinnista mutta se ei menoa haitannut. Todella paljon tykkäsin ja pitää se jatko-osakin aikanaan hankkia ja pelata.

Viime aikoina tullut pelattua paljon Star Wars: The Old Republiccia, mutta nyt on alkanut kyseinen peli puuduttamaan. Liika on liikaa ja kai tässä on pakko miettiä tauon pitämistä. Hieno ja koukuttava peli toki kyseessä, mutta tason 50 jälkeen en meinaa enää keksiä mitä tekisi. Toki siis on flashpointit ja PvP, mutta esim. flasheja haluaisin pelailla lähinnä kiltalaisten kanssa ja PvP taas on sellaista unbalanced paskaa että oksat pois.

Dark Souls tuli myös aloitettua uudelleen ja laatu viihdettähän tämä on. Vaikka joka paikan muistaa jo ulkoa, niin erilaisella hahmolla pelaaminen on silti todella hauskaa. Ja tulipahan ensi kertaa aloitettua Metal Gear Solid jonka latasin PSN storesta. Pakkohan tämäkin monien hehkuttama peli on viimein pelata, varsinkin ennen kuin zavvista tilaamani Metal Gear Solid HD Collection saapuu. Alku meni kontrollien kanssa sekoillessa ja siitä kertyikin monta kuolemaa. Mutta hieno peli on kyseessä mitä nyt 3 tuntia olen pelaillut.

Ja sitten viimeisenä jotain aivan randomia ja uutta itselleni. Aloitin eilen pelaamaan visual novellia nimeltään Katawa Shoujo. Yleensä en visual novelleihin ole koskenut, koska vaikuttavat lähinnä hentailta ilman sen erikoisempaa tarinaa. Mutta ainakin tässä tapauksessa pelkoni oli turhaa. Mitenköhän tätä peliä nyt kuvailisi... Tunteellinen tarina pojasta ja tytöistä jotka ovat vammautuneet elämänsä aikana fyysisesti tai henkisesti. Kuulostaa varmasti monen korvaan oudolta aiheelta peliin. Omakin reaktioni peliin oli aluksi, että "Mitähän helvettiä minä oikein olen nyt pelaamassa? Anime tyylinen peli vammautuneista ihmisistä?". "Pelaaminen" lähinnä rajoittuu valintojen tekemiseen tarinan edetessä ja näitä tehdessäni sain itsekin välillä miettiä, että mitähän nyt tekisinkään. Dialogia on paljon ja sitä mielellään lukeekin ajatuksen kanssa. Ääninäyttelyä pelistä ei löydy, mutta hieno soundtrack kyllä. Suosittelen kokeilemaan kyseistä peliä. Sangen omaperäinen ja upea peli kyseessä, joka varmasti olisi uusi kokemus monelle muullekin. Niin, ja pelihän on ilmainen. Tässä linkkiä, jos joku innostuu: Katawa Shoujo
Ja tosiaan, pelihän on K18, vaikka mitään tämän tyylistä materiaalia pelistä ei juuri löydy. Optionsista voi toki sen vähänkin sensuroida jos siltä tuntuu.

Onkos kukaan läpäistellyt LBP:tä? Hirvittävä hirvi oli loppupuolella tämä hitonmoinen pyörä tai jokin helvetin olento.tuskaa,tai mitäs onko kenelläkään platinaa tästä? :O vinkkejä tuohon kenttään?

Noniin, nyt voin viimein sanoa että tuli pelattua. Nimittäin Dark Souls meni juuri platinalle ^^
Parin viikon tehopeluu toi sitten viimein voiton, tänään menin aikamoisen matkan että tuli tavoite hoidetuksi.
Tämän päivän saldo=
NG+
-Priscilla (viimein tikari, kerran piti tapattaa itseni kun meinasin sen tappaa)
-Darksun Gwyndolin
-Seath
-Nito
-Gwyn
NG++
-Kellot
-Sif
-Anoriin sepälle ja kun tuli taottua niin siihen lopetin.

En toki yhdessä erässä, tuli jotenkin muutakin ehdittyä tehdä. Mutta joo, olipas urakka ^^

Dead Space 2 (Xbox 360)

No olihan tämä aivan hemmetin hyvä peli. Isoin miinus tulee kyllä pituudesta kun itsellä meni läpäisyyn noin 11h tutkien suurin piirtein kaikki mahdolliset paikat. Nyt vaan odottelemaan sitä Dead Space 3:sta.