Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia / Blogit / www.pelaajalehti.com

Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia

21.01.2018 // Kirjoittanut: Petteri Uusitalo
14
Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia

Nintendo julkisti tällä viikolla uuden Switch-oheistuotteensa, Labon. Itse pahvirakennussarjasta itsestään minulla ei ole mitään sellaista sanottavaa mitä joku muu ei olisi jo sanonut – lukekaa vaikka Johannan eilinen postaus aiheesta.

Sen sijaan tuotteen nimi on jännä. Sanasta ”labo” minulle tuli ensimmäisenä mieleen ”collaboration”, yhteistyö. Ehkä se johtui siitä että etukäteen oli lupailtu ”interaktiivista kokemusta”, ja siitä että Wii-konsolin nimi oli myös samanlainen yhdessä tekemistä henkivä sanaleikki – kirjoitetaan ”Wii”, lausutaan ”we”.

Miten lienee. Joka tapauksessa lainasana ”koraboreeshon” (ja sen lyhennetty versio ”korabo”) ovat Japanissa yleisiä termejä, joilla viitataan brändien väliseen kaupalliseen yhteistyöhön: muusikkojen yhteisprojekteihin, animehahmojen käyttämiseen jonkun vaatemerkin tai ravintolaketjun markkinoinnissa ja vastaavaa. Termin Wikipedia-artikkeli ei itse asiassa edes linkkaa muunkielisiin Wikipedioihin lainkaan, koska sen merkityssisältö on niin spesifi.

Epäilemättä nimi Labo sisältää myös implikaation vanhempien ja lasten yhdessä askartelemisesta. Huomasin ensivaikutelmani kuitenkin olleen pahasti vaillinainen, kun luin tämän Legends of Localization -sivuston artikkelin. Siinä kääntäjä Clyde Mandelin kertoo, miten sana toi hänelle ihan ensimmäiseksi mieleen EarthBoundin.

Kielellisistä syistä sanojen lyhentäminen niin että ne päättyvät konsonantteihin tuntuu japanilaisille epäintuitiiviselta. EarthBoundissa ”laboratory” on siis lyhennetty englanniksi eri tavalla kuin japaniksi.

Mandelin kuvailee postauksessa seikkaperäisesti, miten sana ”labo” on Japanissa hyvin yleisesti käytetty termi – eikä pelkästään sanan ”laboratory” lyhenteenä, vaan myös lukuisissa sellaisissa yhteyksissä, jotka sisältävät implikaation ”työpajasta” tai ”luokasta”. Postauksen lopusta löytyvä galleria on varsin silmiä avaava.

Labo tuotteen nimenä sisältää siis selvän implikaation työpajahenkisestä touhuamisesta. Japanilaisille tämä merkityssisältö on ilmiselvä, ulkomaalaisille ei niinkään.

Monille tätä lukeville saattaa olla aika uusi ajatus, että näennäisesti englantia oleva sana voi jossain toisessa kielessä sisältää erilaisia merkityksiä kuin englanniksi. Labo-esimerkki ei kuitenkaan ole mitenkään harvinainen, ja monet tutunoloiset sanat saattavat tarkoittaa jopa kokonaan eri asiaa.

***

Mutta lähdetään aluksi liikkeelle perusasioista. Japanin puhekielessä on paljon arkisia anglismeja, kuten sankyuu (”thank you”) tai donmai (”don’t mind”). Nämä vertautuvat suomalaisiin ilmauksiin ”jees” ja ”oolrait”.

Näiden lisäksi japanissa on kuitenkin paljon myös ihan kirjakielisiä lainasanoja muista kielistä. Suurta osaa niistä ei tietenkään sellaisiksi mielletä, koska ne ovat niin vanhoja lainoja – ei sen enempää kuin suomalaiset ajattelevat sanojen ”hanska” tai ”lamppu” olevan lainasanoja ruotsista.

Läheskään kaikki nämä sanat eivät kuitenkaan tule englannista: suurin osa vanhimmista lainasanoista on peräisin hollannista ja portugalista, jotka 1500-luvulla olivat ensimmäiset Japanin kanssa kosketuksissa olleet länsimaat. Yleisimmin arkikielenkäytössä vastaan tulevia tällaisia ovat varmaan ”pan” (leipä) ja ”kaban” (laukku).

Monet sanat muistuttavat englanninkielisiä sanoja, mutta niiden kirjoitusasu kielii edelleen siitä kielestä mistä ne on lainattu. Esimerkiksi kumi on ”gomu” eikä ”gamu” ja juomalasi on ”koppu” eikä ”kappu”, koska englannin sijaan ne pohjautuvat hollannin sanoihin ”gom” ja ”kop”. Niin ikään tupakkaa tarkoittavaa ”tabako” pohjautuu portugalin sanaan ”tabaco”, ei englannin sanaan ”tobacco”. “Botan” eli nappi taas tulee portugalin sanasta ”botão”, ei englannin sanasta ”button”.

Sanoja on toki lainattu myös monista muista kielistä. Esimerkiksi osa-aikatyötä tarkoittava ”arubaito” tulee saksan sanasta ”arbeit”. Ranskasta on lainattu etenkin ruokasanastoa, venäjästäkin muutama sana. On myös hyvä huomata, että iso osa englannista peräisin olevista lainasanoista tulee nimenomaan brittienglannista: siksi roskakorit ovat ”dust boxeja”, autoissa on ”number plate” eikä ”license plate”, ”pantsu” viittaa yksinomaan alus- eikä päällyshousuihin ja ”mansion” tarkoittaa kerrostaloasuntoa eikä kartanoa.

Nämä sanat ovat kuitenkin pelkkiä lainasanoja, eivätkä sellaisina sen kummempia kuin vaikkapa suomenkaan vastaavat. Niiden lisäksi Japanissa käytetään kuitenkin myös paljon sanoja, jotka ovat ”japanilaista englantia”, wasei-eigo. Ne saattavat nopeasti vilkaisten näyttää ihan tavallisilta englannin sanoilta, mutta ovat kuitenkin jotain ihan muuta.

Osa näistä ilmauksista käyttää saman asian ilmaisemiseen täysin eri sanoja kuin missään englanninkielisessä maassa tehdään. Esimerkiksi:

  • Jet coaster (oikeaksi englanniksi ”rollercoaster”)
  • Hot cake (oikeaksi englanniksi ”pancake”)
  • Ice candy (oikeaksi englanniksi ”popsicle”)
  • Soft cream (oikeaksi englanniksi ”soft serve”)
  • Pocket bell (oikeaksi englanniksi ”pager”, hakulaite)
  • Bed town (oikeaksi englanniksi ”suburb”)
  • Handle keeper (oikeaksi englanniksi ”designated driver”)
  • Live house (oikeaksi englanniksi ”concert venue”)
  • Gasolin stand (oikeaksi englanniksi ”gas station”)
  • Free size (oikeaksi englanniksi ”one size fits all”)
  • Silver seat (oikeaksi englanniksi ”priority seat”)
  • Key holder (oikeaksi englanniksi ”key ring”)
  • Baby car (oikeaksi englanniksi ”stroller”)
  • Cheergirl (oikeaksi englanniksi ”cheerleader”)
  • Viking (oikeaksi englanniksi ”buffet”)
  • Sharp pencil (oikeaksi englanniksi ”mechanical pencil”)
  • Front (oikeaksi englanniksi ”reception desk”)
  • Game center (oikeaksi englanniksi ”arcade”)
  • Coin laundry (oikeaksi englanniksi ”laundromat”)
  • Virgin road (oikeaksi englanniksi ”wedding aisle”)
  • Pine (lyhenne "pineapplesta", ananas makuna esim. jäätelössä)

Monet näistä ilmauksista ovat varsin helposti ymmärrettävissä, eivätkä välttämättä edes tunnu kauhean oudoilta meille ei-natiiveille englanninpuhujille.

Vähän vaikeampia taas ovat sellaiset ilmaukset, jotka ovat keksittyä englantia sellaisille konsepteille, jotka ilmaistaan englanniksi täysin eri tavalla – sikäli kun osalle niistä mitään suoraa käännöstä on ollenkaan. Moni japanilainen saattaa silti luulla näiden olevan ihan yleisesti englanniksi käytettyjä ilmauksia, ja hämmentyy kun kuulee että ne ovat puhtaasti japanilaista keksintöä.

  • Shutter chance (valokuvaamisen arvoinen hetki)
  • My pace (omaan tahtiin)
  • My boom (henkilökohtainen mielenkiinnonkohde)
  • Parasite single (töissäkäyvä aikuinen joka asuu vanhempien luona)
  • Cost down (karsia kuluja)
  • Bed in (harrastaa seksiä, juorulehtityylinen ilmaus)
  • Catch ball (edestakainen keskustelu)
  • Cherry boy (miespuolinen neitsyt)
  • Love hotel (tuntihotelli)
  • Salaryman (valkokaulustyöntekijä)
  • Skinship (fyysinen läheisyys läheisessä suhteessa)

Viimeisin näistä oli muuten se termi jota käytettiin siitä Fire Emblem Fatesin päänsilitysominaisuudesta, joka oli ison sensuurikohun aiheena vuonna 2016. Nettikommenttien perusteella moni piti jo itse sanaa vastenmielisenä – tajuamatta, että se on sana jota japanissa oikeasti käytetään.

En kommentoi.

Kaikkein eniten haasteita aiheuttavat kuitenkin ne sanat, joita nopealla vilkaisulla voisi luulla ihan tavallisiksi englanninkielisiksi sanoiksi, mutta joiden merkitys on kuitenkin täysin eri kuin englannissa.

  • Style (oikeaksi englanniksi ”figure”, vartalo)
  • Bitch (oikeaksi englanniksi ”slut”)
  • Stamp (oikeaksi englanniksi ”sticker”, viestisovelluksissa)
  • Feminist (oikeaksi englanniksi ”gentleman”)
  • Hip (oikeaksi englanniksi ”butt”)
  • Bike (oikeaksi englanniksi ”motorbike” – polkupyörä on ”jitensha”)
  • Consent (oikeaksi englanniksi ”power socket” tai ”outlet” – tämä tulee vanhasta ilmauksesta ”concentric plug”)
  • Tension (oikeaksi englanniksi ”excitement”)
  • Cunning (oikeaksi englanniksi ”cheating”, huijaaminen kokeessa)
  • Episode (oikeaksi englanniksi ”chapter”)
  • Comic (oikeaksi englanniksi ”volume”, mangapokkari)
  • Claim (oikeaksi englanniksi ”customer complaint”)
  • Dash (oikeaksi englanniksi ”hurry”)
  • Service (oikeaksi englanniksi ”extra”, kaupanpäällinen)

Näistä viimeisin on muuten se, mistä ilmaus ”fanservice” on alun perin peräisin. Siksi olen henkilökohtaisesti aina vastustanut sen suomentamista ”fanipalveluksi”, koska kyse on kuitenkin hieman eri asiasta.

Nämä viimeisen kategorian ilmaukset ovat juuri niitä sanoja, joiden päätymisestä sellaisenaan lopulliseen käännökseen voi helposti tunnistaa kokemattoman kääntäjän. Näissä tapauksissa poikkeukset on nimittäin tiedettävä, tai ei edes huomaa tekevänsä mitään väärin.

Toisaalta jos "Bitch Club" on osa sarjan nimeä, sen muuttaminen "Slut Clubiksi" varmaan haittaisi teoksen googlattavuutta.

Kääntäminen kielestä toiseen on taidetta eikä tiedettä. Mutta etenkin videopelipuolella ovat viime aikoina nostaneet päätään sellaiset mielipiteet, että japania tulisi kääntää englanniksi vain ja ainoastaan ”kirjaimellisesti”. Kärjistetyimmillään ollaan sitä mieltä että ”lokalisointi” on jo sinällään kirosana, ja kaikki muu kuin jokaisen sanan korvaaminen niiden ”kirjaimellisilla käännöksillä” on täysin sama asia kuin se miten Pokémonissa sanottiin aikoinaan riisipalloja donitseiksi.

Nämä mielipiteet lähtevät usein täysin puutteellisesta ymmärryksestä siitä, miten kielten väliset erot toimivat. Monissa tapauksissa ”kirjaimellinen” kääntäminen tekee tekstistä täysin käsittämätöntä mössöä, koska idiomit, lainasanat ja muut ilmaukset eivät suoraan käännetyinä ole enää oikeastaan yhtään mitään kieltä.

Tähän liittyen tämän postauksen esimerkit ovat ehkä kaikkein helpoiten sisäistettäviä esimerkkejä siitä, miksi näin on. Jos se lukijoita kiinnostaa voisin kuitenkin jatkossa kirjoittaa vähän syvemmällekin meneviä tekstejä siitä, millaisia haasteita japanin kääntämisen liittyy ylipäätään.

---

Petteri Uusitalo

Kirjoittaja on Anime-lehden päätoimittaja. Häntä ja blogia voi seurata Twitterissä.

---

Edellinen: Kun jokainen peli on visual novel

Seuraava: Ei tavoitetta vaan kokemusta varten

Kommentit

Käyttäjän Ruusujuuri kuva
Ruusujuuri

Varsin hyvä ja informatiivinen blogi niin kuin kaikki edellisetkin tähän asti, mutta pienen pienenä pilkunviilaustarkennuksena mukia vastaava termi "koppu" taitaa kylläkin kääntyä useimmiten juuri tuosta englannin termistä "cup" -> "kappu". Koppu väännöstä tunnutaan myös käytettävän mutta harvemmin tuota tullut vastaan (taitaa olla hieman kontekstiriippuvainen seikka, isommasta mukista puhuttaessa muoto yleensä juurikin コップ). Kumia vastaava "gomu" esiintyy puolestaan myös hieman kontekstista riippuen välillä joko juuri tuossa muodossa (vrt. esim. 消ゴム), mutta myös englannin väännöksenä "gamu", jolloin yleensä viitataan purukumiin. :-)

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus Petteri Uusitalo

-- henkilökohtaisesti se kaikkein eniten nyppivä ongelma on nimenomaan virallisella puolella turhan usein näkyvä liiallinen mutkien oikominen.

Puhummeko eri asioista? Olennaisen löytämisellä EN todellakaan tarkoita mutkien oikomista.

Lainaus Petteri Uusitalo

-- viralliset suomenkieliset tekstitykset yksinkertaisesti jättävät pois ihan liian paljon. Lauseenpuolikkaita, sanailua, vitsejä, sivuhahmojen nimiä, toisinaan jopa kokonaisia lauseita jotka on todettu ei-olennaisiksi. Hirveitä tekstimuureja ei toki kukaan ehtisi lukea, mutta usein tunnutaan olevan sen suhteen aivan naurettavan ylivarovaisia.

Tämä on totta ja asia, joka häiritseekin aika ajoin.

Tuolle on kuitenkin ihan selvä syy, joka liittyy sinunkin mainitsemaasi suoraan kääntämiseen. Kaikkea ei vain ole järkevää tai edes mahdollista kääntää jo tekstin määrän vuoksi. Kompromisseja on pakko tehdä.

Hyvä esimerkki huonosta kääntämisestä on nimenomaan se, että MITÄÄN ei jätetä pois. Näissä tapauksissa kaksirivisiä, pitkiä tekstejä vilisee ruudulla samaan tahtiin kuin hahmo ne sanoo. Ei niitä ehdi kukaan lukea. Jonkin pois jättäminen ei kuitenkaan tarkoita etteikö asian olennaisen osan saisi silti käännetyksi ruudulle.

Lainaus Petteri Uusitalo

-- kaikkein isoin ongelma se tuntuu olevan isoissa Hollywood-toimintaelokuvissa. (Ehkä siksi, että teatterissa tekstien on mahduttava kahdella kielellä?)

Hyvä huomio ja voisi taas kyseenalaistaa että mistä siinäkin teatterikokemuksessa maksetaan kun tekstityksetkin on karsittu ja mainoksia "saa" katsella yli 10 euron lipun hinnan lisäksi. No joo, sivuraiteille meni...

Lainaus Petteri Uusitalo

Vähemmästäkin putoaa kärryiltä.

Tämä pitää estää nimenomaan löytämällä ne oleelliset sieltä. Tekstittäjä on epäonnistunut jos katsoja kokee pudonneensa kärryiltä nimenomaan tekstityksen takia.

Käyttäjän Am To Us kuva
Am To Us

Todella hyvä blogahdus, mutta erityisesti pidän tästä tavastasi vastata kommentteihin. Keskustelu menee vielä jotenkin monipuolisemmaksi, ja mukavan asiallisia kommenteja boardilaisilta, kiitos tästä :)!

Käyttäjän Petteri Uusitalo kuva
Petteri Uusitalo

Eipä kestä! Mielelläänhän sitä aina kommentoi, jos on jotain kommentoitavaa.

Idealistisesti voisi miettiä, että blogipostaus on onnistunut sitä paremmin mitä enemmän keskustelua se herättää. Jos hyvin käy niin sama meno jatkuu vastaisuudessakin.