Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia / Blogit / www.pelaajalehti.com

Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia

21.01.2018 // Kirjoittanut: Petteri Uusitalo
14
Idän lumo: Kaikki englanti ei ole englantia

Nintendo julkisti tällä viikolla uuden Switch-oheistuotteensa, Labon. Itse pahvirakennussarjasta itsestään minulla ei ole mitään sellaista sanottavaa mitä joku muu ei olisi jo sanonut – lukekaa vaikka Johannan eilinen postaus aiheesta.

Sen sijaan tuotteen nimi on jännä. Sanasta ”labo” minulle tuli ensimmäisenä mieleen ”collaboration”, yhteistyö. Ehkä se johtui siitä että etukäteen oli lupailtu ”interaktiivista kokemusta”, ja siitä että Wii-konsolin nimi oli myös samanlainen yhdessä tekemistä henkivä sanaleikki – kirjoitetaan ”Wii”, lausutaan ”we”.

Miten lienee. Joka tapauksessa lainasana ”koraboreeshon” (ja sen lyhennetty versio ”korabo”) ovat Japanissa yleisiä termejä, joilla viitataan brändien väliseen kaupalliseen yhteistyöhön: muusikkojen yhteisprojekteihin, animehahmojen käyttämiseen jonkun vaatemerkin tai ravintolaketjun markkinoinnissa ja vastaavaa. Termin Wikipedia-artikkeli ei itse asiassa edes linkkaa muunkielisiin Wikipedioihin lainkaan, koska sen merkityssisältö on niin spesifi.

Epäilemättä nimi Labo sisältää myös implikaation vanhempien ja lasten yhdessä askartelemisesta. Huomasin ensivaikutelmani kuitenkin olleen pahasti vaillinainen, kun luin tämän Legends of Localization -sivuston artikkelin. Siinä kääntäjä Clyde Mandelin kertoo, miten sana toi hänelle ihan ensimmäiseksi mieleen EarthBoundin.

Kielellisistä syistä sanojen lyhentäminen niin että ne päättyvät konsonantteihin tuntuu japanilaisille epäintuitiiviselta. EarthBoundissa ”laboratory” on siis lyhennetty englanniksi eri tavalla kuin japaniksi.

Mandelin kuvailee postauksessa seikkaperäisesti, miten sana ”labo” on Japanissa hyvin yleisesti käytetty termi – eikä pelkästään sanan ”laboratory” lyhenteenä, vaan myös lukuisissa sellaisissa yhteyksissä, jotka sisältävät implikaation ”työpajasta” tai ”luokasta”. Postauksen lopusta löytyvä galleria on varsin silmiä avaava.

Labo tuotteen nimenä sisältää siis selvän implikaation työpajahenkisestä touhuamisesta. Japanilaisille tämä merkityssisältö on ilmiselvä, ulkomaalaisille ei niinkään.

Monille tätä lukeville saattaa olla aika uusi ajatus, että näennäisesti englantia oleva sana voi jossain toisessa kielessä sisältää erilaisia merkityksiä kuin englanniksi. Labo-esimerkki ei kuitenkaan ole mitenkään harvinainen, ja monet tutunoloiset sanat saattavat tarkoittaa jopa kokonaan eri asiaa.

***

Mutta lähdetään aluksi liikkeelle perusasioista. Japanin puhekielessä on paljon arkisia anglismeja, kuten sankyuu (”thank you”) tai donmai (”don’t mind”). Nämä vertautuvat suomalaisiin ilmauksiin ”jees” ja ”oolrait”.

Näiden lisäksi japanissa on kuitenkin paljon myös ihan kirjakielisiä lainasanoja muista kielistä. Suurta osaa niistä ei tietenkään sellaisiksi mielletä, koska ne ovat niin vanhoja lainoja – ei sen enempää kuin suomalaiset ajattelevat sanojen ”hanska” tai ”lamppu” olevan lainasanoja ruotsista.

Läheskään kaikki nämä sanat eivät kuitenkaan tule englannista: suurin osa vanhimmista lainasanoista on peräisin hollannista ja portugalista, jotka 1500-luvulla olivat ensimmäiset Japanin kanssa kosketuksissa olleet länsimaat. Yleisimmin arkikielenkäytössä vastaan tulevia tällaisia ovat varmaan ”pan” (leipä) ja ”kaban” (laukku).

Monet sanat muistuttavat englanninkielisiä sanoja, mutta niiden kirjoitusasu kielii edelleen siitä kielestä mistä ne on lainattu. Esimerkiksi kumi on ”gomu” eikä ”gamu” ja juomalasi on ”koppu” eikä ”kappu”, koska englannin sijaan ne pohjautuvat hollannin sanoihin ”gom” ja ”kop”. Niin ikään tupakkaa tarkoittavaa ”tabako” pohjautuu portugalin sanaan ”tabaco”, ei englannin sanaan ”tobacco”. “Botan” eli nappi taas tulee portugalin sanasta ”botão”, ei englannin sanasta ”button”.

Sanoja on toki lainattu myös monista muista kielistä. Esimerkiksi osa-aikatyötä tarkoittava ”arubaito” tulee saksan sanasta ”arbeit”. Ranskasta on lainattu etenkin ruokasanastoa, venäjästäkin muutama sana. On myös hyvä huomata, että iso osa englannista peräisin olevista lainasanoista tulee nimenomaan brittienglannista: siksi roskakorit ovat ”dust boxeja”, autoissa on ”number plate” eikä ”license plate”, ”pantsu” viittaa yksinomaan alus- eikä päällyshousuihin ja ”mansion” tarkoittaa kerrostaloasuntoa eikä kartanoa.

Nämä sanat ovat kuitenkin pelkkiä lainasanoja, eivätkä sellaisina sen kummempia kuin vaikkapa suomenkaan vastaavat. Niiden lisäksi Japanissa käytetään kuitenkin myös paljon sanoja, jotka ovat ”japanilaista englantia”, wasei-eigo. Ne saattavat nopeasti vilkaisten näyttää ihan tavallisilta englannin sanoilta, mutta ovat kuitenkin jotain ihan muuta.

Osa näistä ilmauksista käyttää saman asian ilmaisemiseen täysin eri sanoja kuin missään englanninkielisessä maassa tehdään. Esimerkiksi:

  • Jet coaster (oikeaksi englanniksi ”rollercoaster”)
  • Hot cake (oikeaksi englanniksi ”pancake”)
  • Ice candy (oikeaksi englanniksi ”popsicle”)
  • Soft cream (oikeaksi englanniksi ”soft serve”)
  • Pocket bell (oikeaksi englanniksi ”pager”, hakulaite)
  • Bed town (oikeaksi englanniksi ”suburb”)
  • Handle keeper (oikeaksi englanniksi ”designated driver”)
  • Live house (oikeaksi englanniksi ”concert venue”)
  • Gasolin stand (oikeaksi englanniksi ”gas station”)
  • Free size (oikeaksi englanniksi ”one size fits all”)
  • Silver seat (oikeaksi englanniksi ”priority seat”)
  • Key holder (oikeaksi englanniksi ”key ring”)
  • Baby car (oikeaksi englanniksi ”stroller”)
  • Cheergirl (oikeaksi englanniksi ”cheerleader”)
  • Viking (oikeaksi englanniksi ”buffet”)
  • Sharp pencil (oikeaksi englanniksi ”mechanical pencil”)
  • Front (oikeaksi englanniksi ”reception desk”)
  • Game center (oikeaksi englanniksi ”arcade”)
  • Coin laundry (oikeaksi englanniksi ”laundromat”)
  • Virgin road (oikeaksi englanniksi ”wedding aisle”)
  • Pine (lyhenne "pineapplesta", ananas makuna esim. jäätelössä)

Monet näistä ilmauksista ovat varsin helposti ymmärrettävissä, eivätkä välttämättä edes tunnu kauhean oudoilta meille ei-natiiveille englanninpuhujille.

Vähän vaikeampia taas ovat sellaiset ilmaukset, jotka ovat keksittyä englantia sellaisille konsepteille, jotka ilmaistaan englanniksi täysin eri tavalla – sikäli kun osalle niistä mitään suoraa käännöstä on ollenkaan. Moni japanilainen saattaa silti luulla näiden olevan ihan yleisesti englanniksi käytettyjä ilmauksia, ja hämmentyy kun kuulee että ne ovat puhtaasti japanilaista keksintöä.

  • Shutter chance (valokuvaamisen arvoinen hetki)
  • My pace (omaan tahtiin)
  • My boom (henkilökohtainen mielenkiinnonkohde)
  • Parasite single (töissäkäyvä aikuinen joka asuu vanhempien luona)
  • Cost down (karsia kuluja)
  • Bed in (harrastaa seksiä, juorulehtityylinen ilmaus)
  • Catch ball (edestakainen keskustelu)
  • Cherry boy (miespuolinen neitsyt)
  • Love hotel (tuntihotelli)
  • Salaryman (valkokaulustyöntekijä)
  • Skinship (fyysinen läheisyys läheisessä suhteessa)

Viimeisin näistä oli muuten se termi jota käytettiin siitä Fire Emblem Fatesin päänsilitysominaisuudesta, joka oli ison sensuurikohun aiheena vuonna 2016. Nettikommenttien perusteella moni piti jo itse sanaa vastenmielisenä – tajuamatta, että se on sana jota japanissa oikeasti käytetään.

En kommentoi.

Kaikkein eniten haasteita aiheuttavat kuitenkin ne sanat, joita nopealla vilkaisulla voisi luulla ihan tavallisiksi englanninkielisiksi sanoiksi, mutta joiden merkitys on kuitenkin täysin eri kuin englannissa.

  • Style (oikeaksi englanniksi ”figure”, vartalo)
  • Bitch (oikeaksi englanniksi ”slut”)
  • Stamp (oikeaksi englanniksi ”sticker”, viestisovelluksissa)
  • Feminist (oikeaksi englanniksi ”gentleman”)
  • Hip (oikeaksi englanniksi ”butt”)
  • Bike (oikeaksi englanniksi ”motorbike” – polkupyörä on ”jitensha”)
  • Consent (oikeaksi englanniksi ”power socket” tai ”outlet” – tämä tulee vanhasta ilmauksesta ”concentric plug”)
  • Tension (oikeaksi englanniksi ”excitement”)
  • Cunning (oikeaksi englanniksi ”cheating”, huijaaminen kokeessa)
  • Episode (oikeaksi englanniksi ”chapter”)
  • Comic (oikeaksi englanniksi ”volume”, mangapokkari)
  • Claim (oikeaksi englanniksi ”customer complaint”)
  • Dash (oikeaksi englanniksi ”hurry”)
  • Service (oikeaksi englanniksi ”extra”, kaupanpäällinen)

Näistä viimeisin on muuten se, mistä ilmaus ”fanservice” on alun perin peräisin. Siksi olen henkilökohtaisesti aina vastustanut sen suomentamista ”fanipalveluksi”, koska kyse on kuitenkin hieman eri asiasta.

Nämä viimeisen kategorian ilmaukset ovat juuri niitä sanoja, joiden päätymisestä sellaisenaan lopulliseen käännökseen voi helposti tunnistaa kokemattoman kääntäjän. Näissä tapauksissa poikkeukset on nimittäin tiedettävä, tai ei edes huomaa tekevänsä mitään väärin.

Toisaalta jos "Bitch Club" on osa sarjan nimeä, sen muuttaminen "Slut Clubiksi" varmaan haittaisi teoksen googlattavuutta.

Kääntäminen kielestä toiseen on taidetta eikä tiedettä. Mutta etenkin videopelipuolella ovat viime aikoina nostaneet päätään sellaiset mielipiteet, että japania tulisi kääntää englanniksi vain ja ainoastaan ”kirjaimellisesti”. Kärjistetyimmillään ollaan sitä mieltä että ”lokalisointi” on jo sinällään kirosana, ja kaikki muu kuin jokaisen sanan korvaaminen niiden ”kirjaimellisilla käännöksillä” on täysin sama asia kuin se miten Pokémonissa sanottiin aikoinaan riisipalloja donitseiksi.

Nämä mielipiteet lähtevät usein täysin puutteellisesta ymmärryksestä siitä, miten kielten väliset erot toimivat. Monissa tapauksissa ”kirjaimellinen” kääntäminen tekee tekstistä täysin käsittämätöntä mössöä, koska idiomit, lainasanat ja muut ilmaukset eivät suoraan käännetyinä ole enää oikeastaan yhtään mitään kieltä.

Tähän liittyen tämän postauksen esimerkit ovat ehkä kaikkein helpoiten sisäistettäviä esimerkkejä siitä, miksi näin on. Jos se lukijoita kiinnostaa voisin kuitenkin jatkossa kirjoittaa vähän syvemmällekin meneviä tekstejä siitä, millaisia haasteita japanin kääntämisen liittyy ylipäätään.

---

Petteri Uusitalo

Kirjoittaja on Anime-lehden päätoimittaja. Häntä ja blogia voi seurata Twitterissä.

---

Edellinen: Kun jokainen peli on visual novel

Seuraava: Ei tavoitetta vaan kokemusta varten

Kommentit

Käyttäjän Hayarigami kuva
Hayarigami

Viikon kohokohta jälleen!

Kiinnostaa toki. Itsekin tuli käytyä yksi kurssi japanin kääntämisestä syksyllä. Olisi myös mielenkiintoista kuulla näkökantasi siihen, miten se, pelaako japanilaisen pelin (pääasiassa roolipelin tai visual novelin) japaniksi vai lokalisoituna englanniksi, vaikuttaa pelikokemukseen. Minusta ei ole epätavallista, että hahmoihin muodostuu jopa hyvinkin erilainen side eri kielillä (vaikka enkkukäännös olisi laadukaskin). Tämä perustuu siihen, että japanissa on niin paljon elementtejä, joita ei vain pysty kääntämään englantiin luontevasti (esim. roolikielten erikoispiirteet, superkohtelias kielirekisteri, epätavalliset merkistövalinnat kuten kokonaan katakanalla kirjoitettu "robottipuhe").

Käyttäjän ELTP kuva
ELTP

Todella hyvä teksti, minua kiinnosti suuresti lukea tämä artikkeli läpi! Selvisi monen sanan oikea tarkoitus kirjaimellisen väärän käännöksen sijaan. Samankaltaisia artikkeleita luen mielelläni vastaisuudessa etenkin kun moni huippupeleista tahtoo olla Japanista lokalisoituja. Persona 5 on tällä hetkellä työn alla, ja on se vaan mahtava!

Käyttäjän Petteri Uusitalo kuva
Petteri Uusitalo

Oikein hyviä ehdotuksia, Hayarigami. Voisin laittaa ne korvan taakse.

Persona 5:stä tulikin muuten mieleen, että silloin kun sen lokalisaatiota kritisoitiin kovalla kädellä töksähteleväksi ja liian kirjaimelliseksi, niin harvempi nosti esiin keskusteluun sitä minkä takia lokalisaatioon on toisinaan lisättävä ylimääräistä puhekielisyyttä ja muita juttuja joita alkuperäisessä dialogissa ei kirjaimellisesti katsoen ole.

Syyhän on siis tosiaan se, että kielestä toiseen kääntäessä katoaa väistämättä aina jotain nyansseja, joten niiden emuloimiseksi on lisättävä toisia nyansseja. Muodollista kielenkäyttöä ja katakanapuhetta nyt sentään pystyy aika helposti emuloimaan monimutkaisilla lauserakenteilla ja fonttivalinnoilla. Mutta esimerkiksi minä-pronominit ovat paljon vaikeampi juttu, kun englannissa niitä on hyvin rajallinen valikoima, mutta jotenkin pitäisi silti saada välitettyä ero fiiliksessä vaikkapa ”bokun” ja ”watakushin” välillä. Ja puhuttelupäätteet sitten vielä erikseen.

Näin nopeasti mieleen tulevana esimerkkinä: Kun Kazuma Kiryuu sanoo ”Ore no shumi ja nai”, kirjaimellinen käännös voisi olla vaikkapa ”This is not my hobby.” Mutta kirjaimellinen käännös ei tavoittaisi ollenkaan sanan ”ore” karskiutta, ja toisaalta sanalle ”my” on vaikea löytää englanniksi mitään karskimpaakaan vastinetta. Joten puhekielisyys on lisättävä käännökseen muualle kuin minä-sanaan: ”This ain’t my scene.”

Pointtina siis tosiaan on, että mikäli ei tiedä mitä asioita kielestä voi tipahdella pois kääntäessä, niin ei välttämättä osaa ymmärtää miksi siihen on lisättävä jotain muuta niitä korvaamaan. Jolloin on helppo julistaa kaikki lokalisoiminen antikristuksen työksi.

Käyttäjän Vaapukkamehuw kuva
Vaapukkamehuw

Monella tapaa erinomainen ja informatiivinen artikkeli, mutta itseä jäi hieman häiritsemään sävy, että idea "kielten välisistä yhteensopivuusongelmista" olisi suomalaisille jotenkin uusi.

Itse väittäisin asian olevan liiankin tuttu jokaiselle, joka on yrittänyt kääntää jotain suomesta englanniksi ja yrittänyt säilyttää tekstin alkuperäisen sävyn, nyanssit ym. jokseenkin muuttumattomana.

Toisaalta ehkä lokalisaatiossa on hyvä noudattaa periaatetta, että vähempi on parempi. Jos esimerkiksi vieraskielisen idiomin merkitys on mahdollista päätellä kontekstista, niin kaipa sen voisi kääntää suoraan, vaikkei vastaavaa sanontaa olisi kohdemaan kielessä. Noinhan se kieli ajan myötä rikastuu entisestään.

Toki tuo riippuu lokalisoitavasta tuotteestakin, sillä vieraat sanonnat tekevät tekstistä hyvin nopeasti oudon ja eksoottisen. Joskus se voi olla hyväkin asia mutta toisinaan taas sitten ei.

Käyttäjän Petteri Uusitalo kuva
Petteri Uusitalo

Ihan hyvä huomio. Nimenomaan suomalaiset tosiaan varmasti ymmärtävät tätä asiaa paljon paremmin kuin vaikkapa jenkit, koska suurin osa meistä tosiaan osaa ainakin englantia. Toisin kuin ne englanninpuhujat, jotka osaavat vain ja ainoastaan äidinkieltään eivätkä ole koskaan tulleet ajatelleeksi että kielten välillä voisi olla muitakin eroja kuin ehkä korkeintaan sanajärjestys.

Idiomejakin on toki moneen lähtöön. Kodinrikkojien sanominen vertauskuvallisesti "varaskissoiksi" esimerkiksi riippuu siitä, että sanalla on jo valmiiksi konkreettinen merkitys, eli että kielessä on jo valmiiksi käsite konkreettisista kissoista, jotka tunkeutuvat koteihin avoinna olevasta terassin ovesta varastamaan ruokaa. Mutta siitä huolimatta se on kuitenkin juuri sellainen idiomi, joka aukeaa ilman tätä kontekstiakin - ja aika paljon näkeekin että "dorobou neko" on käännetty ihan vain "thieving cat". Ja kyllähän moni idiomi tosiaan on aika itsestäänselvä, niin kuin "Buddha helvetissä" tai "tehdä töitä takapuoli tulessa".

Vaikeammaksi homma kuitenkin muuttuu silloin, kun kyse on huumorista. Esimerkiksi joku musiikkikaupan näyteikkunan edessä sanottu kaksimielinen vitsi ei välttämättä tunnu yhtään hauskalta englanniksi, koska englanniksi huilunsoitto ei ole kiertoilmaus fellaatiolle. Silloin pitää soveltaa.

Mutta niin kuin sanoitkin niin lokalisoitavan teoksen konteksti pitää aina ottaa huomioon. Esimerkiksi "you can't catch a tiger's cub without entering it's den" on sinällään ihan ymmärrettävä ilmaus, mutta toisaalta onko olemassa mitään erityistä syytä olla kääntämättä sitä "nothing ventured, nothing gained"? Järkevin ratkaisu on täysin eri riippuen siitä sijoittuuko teos esim. historialliseen Japaniin, nyky-Japaniin vai vaikkapa Yhdysvaltoihin.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski
Lainaus Petteri Uusitalo

Idiomejakin on toki moneen lähtöön. Kodinrikkojien sanominen vertauskuvallisesti "varaskissoiksi" esimerkiksi riippuu siitä, että sanalla on jo valmiiksi konkreettinen merkitys, eli että kielessä on jo valmiiksi käsite konkreettisista kissoista, jotka tunkeutuvat koteihin avoinna olevasta terassin ovesta varastamaan ruokaa. Mutta siitä huolimatta se on kuitenkin juuri sellainen idiomi, joka aukeaa ilman tätä kontekstiakin - ja aika paljon näkeekin että "dorobou neko" on käännetty ihan vain "thieving cat".

Mielenkiintoista, jos on noin käännetty, koska "cat burglar" on käytetty idiomi myös englannissa. Sillä tarkoitetaan murtovarasta, joka suorittaa hommansa huomaamattomasti ja jälkiä jättämättä. Ei liene kovin kaukana tuosta japanilaisesta vastineestaan?

Kääntäminen on kyllä mielenkiintoinen aihealue. Helppohan sitä on lähteä liikkeelle vaikka Google Translaattorilla, mutta näissä nyansseissa todelliset ammattilaiset erottuu harrastelijoista. Älä käännä vain sanoja; käännä ideoita. Siinäpä se tenkkapoo tuleekin, kun pitäisi tietää miten joku idea välitetään vieraassa kielessä ja kulttuurissa.

Tuo oli muuten hyvä pointti, että esim. tämän "you can't catch a tiger's cub without entering it's den" -sanonnan käännös voi riippua ihan siitä mihin tarina itsessään sijoittuu. Jos tarinassa ollaan Japanissa, niin suoralla käännöksellä voidaan tuoda mukaan hyvin sitä eksotiikkaa ja pala vierasta kulttuuria, eikä ymmärrettävyys kärsi ollenkaan. Jenkkiläisessä arkipäiväisessä kahvipöytäkeskustelussa tuollainen taas kuulostaisi ihan hemmetin oudolta, joten silloin sanonnalle voi olla syytä hakea jotain tutumpaa vastinetta.

Käyttäjän Petteri Uusitalo kuva
Petteri Uusitalo

Termiä "cat burglar" (ja sen suomennosta "kissavaras") vastaa japanissa termi "kaitou", joka yleensä käännetään "phantom thief". Eli sellaiset fiktiiviset varkaat joiden repertuaariin kuuluvat salaiset henkilöllisyydet, mustat trikoot, limboaminen valokennojen kanssa ja taide- tai jalokivivarkaudet.

Sen sijaan termistä "dorobou neko" sanakirja sanoo nimenomaan "A cat that enters someone's house to steal food; someone who secretly does bad things (i.e. an adulterer)". Eli oikeastaan kyse on kyllä ihan eri termistä.

Kenties tämä sitten tosiaan on esimerkki juuri sellaisesta idiomista, jonka sellaisekseen jättäminen saattaa ehkä aiheuttaa hämmennystä. Mutta aika usein sitä kyllä näkee sellaisekseen jätettynä; kenties kääntäjät yleensä ajattelevat, että jos nainen huutaa toiselle "you thieving cat!" , niin kontekstista on selvää että nyt ei puhuta murtovarkauksista.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski
Lainaus Petteri Uusitalo

Termiä "cat burglar" (ja sen suomennosta "kissavaras") vastaa japanissa termi "kaitou", joka yleensä käännetään "phantom thief". Eli sellaiset fiktiiviset varkaat joiden repertuaariin kuuluvat salaiset henkilöllisyydet, mustat trikoot, limboaminen valokennojen kanssa ja taide- tai jalokivivarkaudet.

Sen sijaan termistä "dorobou neko" sanakirja sanoo nimenomaan "A cat that enters someone's house to steal food; someone who secretly does bad things (i.e. an adulterer)". Eli oikeastaan kyse on kyllä ihan eri termistä.

Kenties tämä sitten tosiaan on esimerkki juuri sellaisesta idiomista, jonka sellaisekseen jättäminen saattaa ehkä aiheuttaa hämmennystä. Mutta aika usein sitä kyllä näkee sellaisekseen jätettynä; kenties kääntäjät yleensä ajattelevat, että jos nainen huutaa toiselle "you thieving cat!" , niin kontekstista on selvää että nyt ei puhuta murtovarkauksista.

Ahaa, no jos tästä olisi ollut joku konteksti saatavilla, niin varmaan olisi merkitys avautunut paremmin.

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus Vaapukkamehuw

Monella tapaa erinomainen ja informatiivinen artikkeli, mutta itseä jäi hieman häiritsemään sävy, että idea "kielten välisistä yhteensopivuusongelmista" olisi suomalaisille jotenkin uusi.

Tämä tuli minullekin heti mieleen.

Tuon luulisi olevan itsestäänselvyys jos osaa edes kahta kieltä. Jos jo pelkissä murteissa on aluekohtaisia omia sanojaan, jopa lauseita, niin aika typerä pitäisi olla ettei ymmärtäisi että eroja on varmasti paljon enemmän kielten välillä eikä kääntämistä sen takia voi tehdä kirjaimellisesti.

Usein kun *köh* esim. kavereilla näkee netistä ladattuja tekstityksiä, niin huomaa heti että onko tekstittäjällä jotain kokemusta. Tärkeintä on osata löytää se olennainen, eikä kääntää koko lausetta (myös koska usein puhe on nopeampaa/pitempää kuin mitä katsoja ehtii lukea).

Käyttäjän Petteri Uusitalo kuva
Petteri Uusitalo

Tuosta en itse asiassa olisi lainkaan samaa mieltä. Sekä virallisella että epävirallisella puolella näkee toki niin hyvää kuin huonoakin jälkeä, mutta henkilökohtaisesti se kaikkein eniten nyppivä ongelma on nimenomaan virallisella puolella turhan usein näkyvä liiallinen mutkien oikominen.

Silloin kun tulee jotain amerikkalaista kamaa katsottua, niin jos virallisessa versiossa tarjolla ei ole englanninkielisiä closed captioneja, on pakko usein turvautua netistä ladattuihin tekstityksiin ihan vain siksi että viralliset suomenkieliset tekstitykset yksinkertaisesti jättävät pois ihan liian paljon. Lauseenpuolikkaita, sanailua, vitsejä, sivuhahmojen nimiä, toisinaan jopa kokonaisia lauseita jotka on todettu ei-olennaisiksi. Hirveitä tekstimuureja ei toki kukaan ehtisi lukea, mutta usein tunnutaan olevan sen suhteen aivan naurettavan ylivarovaisia.

TV-puolellakin tätä näkee, mutta kaikkein isoin ongelma se tuntuu olevan isoissa Hollywood-toimintaelokuvissa. (Ehkä siksi, että teatterissa tekstien on mahduttava kahdella kielellä?) Muistan edelleen selvästi sen, että vuoden 1998 Godzilla-leffassa oli ronskisti vain jätetty tekstittämättä kokonainen lause, jossa esiteltiin sivuhahmoja nimeltä. Tuoreempana esimerkkinä Pacific Rimissä taas suomenkieliset tekstitykset viittaavat Idris Elban hahmoon nimeltä vasta joskus leffan loppupuolella – sitä ennen hänestä puhutaan vain "marsalkkana". Vähemmästäkin putoaa kärryiltä.

Animen suhteen virallisissa tekstityksissä on toisinaan omat ongelmansa, mutta ne liittyvät enemmän kyseenalaisiin lokalisaatioratkaisuihin – kuten siihen puhutteleeko joku hahmo toista hahmoa nimellä vai tittelillä – eikä niinkään liialliseen karsimiseen. Jos animea tekstitettäisiin niin kuin Hollywood-elokuvia, ihmiset varmasti pillastuisivat.