PlayerUnknown's Battlegrounds / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

PlayerUnknown's Battlegrounds

27.02.2018 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Vuoden ilmiö

PlayerUnknown’s Battlegrounds eli fanien kesken PUBG oli kiistatta vuoden 2017 tärkein peli-ilmiö. Vielä kevään ajan rauhallista vauhtia kasvanut peli räjähti syksyn mittaan käsiin ja on sittemmin komeillut useita kertoja Steamin pelatuimpana pelinä. Aivan joulun kynnyksellä se sai myös virallisen julkaisunsa, kun versionumero pyörähti 1.0:aan. Eihän peli toki vielä valmis ole, sillä sitä kehitetään yhä aktiivisesti. Näin vain saatiin peli kätevästi mukaan vuoden peli -valintoihin vielä, kun rauta oli tulikuuma. Mutta mistä pelissä oikein on kyse?

Perusidea on simppeli. Sata pelaajaa hyppää lentokoneesta laskuvarjoilla autiolle saarelle. Jalkojen koskettua maata olisi tarkoitus keräillä maastosta aseita ja varusteita, joiden avulla yritetään selvitä voittajaksi pysyttelemällä hengissä viimeiseksi. Paperilla niin helppoa, käytännössä hyvin vaikeaa.

Idea on erinomainen ja kutkuttelee ainakin minulle niin kovin rakkaita roguelike-hermoja. Jokainen pelikokemus tarjoaa yllätyksiä ja pakottaa reagoimaan lennosta, sillä vaikka pelialue on aina samanlainen, aseet ja muut tavarat on sijoiteltu pitkin saarta joka kerta eri tavalla. Siten omasta vakiopaikasta voi yhdellä pelikerralla löytyä tehokas rynnäkkökivääri, tähtäin ja luodinkestävät liivit, kun taas toisella kerralla kämäinen pistooli tai vaikka paistinpannu.

Jotta homma ei menisi pelkäksi pusikossa kykkimiseksi, saarta ympäröi voimakenttä, joka kutistuu tihentyvin väliajoin. Pelaajien on pakko liikkua koko ajan pienemmälle alueelle, mikä pakottaa kätevästi heidät ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan ja tappamaan toisiaan.

Mikäli onnistuu jonkun kukistamaan, saa tästä palkkion. Kuolleiden pelaajien varusteet ja aseet voi pölliä ruumiilta, mikä onkin maastosta löytämisen ohella ainoa tapa saada varusteita – tai edes lisää ammuksia.

PUBG on tunnelmaltaan huikea. Koskaan ei voi olla varma siitä, missä muut pelaajat lymyilevät. Vähän väliä tuntee selkäpiissään väreilyä, kun on aivan varma siitä, että on saamassa sala-ampujan luodista selkäänsä. Aseet ovat äärimmäisen tehokkaita ja kohtalaisen realistisia, joten esimerkiksi tähtäimet pitäisi osata säätää vihollisen etäisyydelle, jotta niistä olisi jotain iloa.

Näin peli saakin sydämen hakkaamaan ja kämmenet hikoilemaan. Jokainen taistelu tuntuu eeppiseltä ja jokainen tapettu vihollinen todelliselta saavutukselta. Turvallisen pelialueen kutistuessa ja pelaajamäärän huvetessa pulssi vain kohoaa. Olisiko tämä se kerta, jolloin minä voitan? Oli tuloksena voitto tai tappio, uuteen peliin pääsee hyppäämään sekunneissa, sillä pelaajia on valtavasti ja matseja käynnistyy jatkuvalla syötöllä. Edessä on taas uusi saari täynnä arvaamattomia vastustajia, uusia mahdollisuuksia ja kokeiltavia asioita.

”Vaikka nyt penseilen ja nyrpytän vaikka mistä, olen silti pelannut aivan liikaa lyhyessä ajassa.”

Pelaaminen on parhaimmillaan todella aktiivista, ja ymmärrän hyvin, miksi pelistä tuli näin suosittu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö PlayerUnknown’s Battlegroundsissa olisi todellisia ongelmia versionumerosta huolimatta.

Ensinnäkin PlayerUnknown’s Battlegrounds on kovin raskas peli. Omalla kärkiluokan koneellani peli pyörii noin 60 fps:n vauhdilla, joka olisi ihan kohtalainen ja riittävä tulos, mutta vähän väliä ruudunpäivitys nytkähtää reippaasti alaspäin. Se on huonompi juttu, kun kyseessä on tarkkuutta ja nopeita reaktioita vaativa peli. Myös verkkokoodissa riittää ongelmia, sillä peli lagaa usein urakalla. Omalla ruudulla selvästi osuvat luodit menevät todellisuudessa ohi, tai sitten itse saa kuulan kalloonsa tyypiltä, joka omassa pelissä näytti olevan seinän takana.

Samanlainen epävakaus vaivaa muutakin peliä. Helposti kaksinumeroinen prosenttiluku peleistä päättyi kaatumisiin tai totaalisiin jumituksiin. Teoriassa peliin pääsee takaisin mukaan kaatumisen jälkeen, käytännössä ei läheskään aina.

Juuri nyt PUBG sisältää myös runsaasti huijareita. Kuten kaikki muutkin pelit vuonna 2018, myös se sisältää loottilaatikoita. Niitä ei onneksi voi ostaa oikealla rahalla vaan tienaamalla pelin sisäistä valuuttaa pelaamalla. Laatikoiden sisältämää saalista kuitenkin voi myydä Steamin kauppapaikalla, joten bottaajia, hakkereita ja huijareita riittää.

Kehittäjät ilmoittivat joulukuussa bännänneensä yli 1,5 miljoonaa pelin reilusta 30 miljoonasta pelaajasta huijaamisen vuoksi, mutta se ei poistanut ongelmaa. Kirjoitushetkellä tammikuun alussa on yhä rutiinia törmätä pelaajiin, jotka napsauttavat kilometrin päästä konepistoolilla ohimoon sillä sekunnilla, kun pelaaja astuu kulman takaa näkyviin. Aimbotit ja muut ikävyydet ovat arkipäiväisiä.

Näitä teknisiä ongelmia ikävämpää on se, että PUBG on suunnilleen yhtä helposti lähestyttävä tapaus kuin raivotautinen harmaakarhu. Peli ei sisällä minkäänlaista opetusosiota tai harjoittelutilaa, vaikka sellaisia todellakin tarvittaisiin. Ohjausjärjestelmä ei ole mitenkään helppo tai intuitiivinen, eikä sitä ole kiva opetella niin sanotusti tilanne päällä.

Myös eri aseiden kanssa sinuiksi pääseminen on hankalaa. Tähtäysmalli todellakin vaatii pelaajalta paljon, eikä taistelun tiimellyksessä ole mitenkään selvää, mikä on pielessä, kun keskelle vihollista tähdätyt kudit vain pölisevät maastossa ympärillä – tai mitä ongelman korjaamiseksi voisi tehdä.

Myös pelimekaniikat ovat varmasti aloittelijalle sekavia ja hämmentäviä, eikä peli selitä niitäkään mitenkään. Toistaiseksi on pärjätty eräänlaisen osmoosin avulla, sillä yleensä kaikki peliä kokeilevat ovat ensin opetelleet pelaamista kaverin tai nettistriimaajan pelaamista katsomalla. Se ei riitä. Kyllä pelin pitää selvittää perusteensa ja ideansa pelaajalle sekä antaa mahdollisuus harjoitella ja säätää asetuksia turvallisesti. Hienoudet ja taktiikat toki kuuluukin opetella kantapään kautta rintamalla.

Ongelmia siis riittää, mutta niistä huolimatta PUBG jää selvästi voiton puolelle. Vaikka nyt penseilen ja nyrpytän vaikka mistä, olen silti pelannut aivan liikaa lyhyessä ajassa. Kun kiinalainen hakkeri sniputtaa tai peli kaatuu, edessä on kyllä pari kirosanaa mutta pienen jäähdyttelyn jälkeen myös yleensä hyppy uuteen peliin. Perusteet ovat siis kunnossa, ja nyt tiimi voi keskittyä kiillottamiseen.

7/10

Kehittäjä: 
PUBG Corp
Julkaisija: 
PUBG Corp
Peligenre: 
Räiskintä
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-16
Pegi-merkinnät: 
Huumeet, Väkivalta