Nine Parchments / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Nine Parchments

10.02.2018 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Velho etsii seuraa tositarkoituksella

Nine Parchments on suomalaisen Frozenbyten tuorein peli, joka ei muistuta kuin ulkoasultaan tiimin aiempia pelejä. Tällä kertaa tarjolla olisi kahden tikun räiskintää varustettuna komealla grafiikalla, hillittömällä loitsutykityksellä ja ikävän ärsyttävillä puutteilla.

Pelaajat ovat velhoakatemian oppilaita, jotka suuntaavat maailmalle etsimään akatemiasta pihalle räjähtäneitä loitsuja. Tie vie milloin lumierämaihin, milloin kauniisiin japanilaistyylisiin puutarhoihin. Olipa paikka mikä tahansa, Nine Parchments näyttää ja kuulostaa upealta, kuten Frozenbyten peleillä tapana on.

Yksin pelattuna Nine Parchments on kuitenkin tylsä kokemus. Tuntuukin kovasti siltä kuin peli olisi suunniteltu puhtaaksi yhteistyöpeliksi ja mahdollisuus pelata yksin olisi mukana vain pakollisena velvollisuutena.

Kentät koostuvat vihollisareenoista, joissa vastaan tulee ennalta määritelty pino örmyjä. Niitä sitten tykitetään kumoon loitsuilla, joita on joka lähtöön. Kaikilla loitsuilla – ja vihollisilla – on oma elementtityyppinsä, eikä esimerkiksi tulipallolla kannata heitellä tulivihollisia. Aluksi käytössä on vain kolme loitsua, mutta jokaisen pomotaistelun jälkeen saa valita plakkariinsa uuden työkalun kolmesta vaihtoehdosta.

"Tuntuukin kovasti siltä kuin peli olisi suunniteltu puhtaaksi yhteistyöpeliksi ja mahdollisuus pelata yksin olisi mukana vain pakollisena velvollisuutena."

Vaikeustaso jojottaa melkoisesti tuurista riippuen. Jos on valinnut loitsut, jotka sattuvat soveltumaan juuri käynnissä olevaan taisteluun, Nine Parchments on todella helppo peli. Toisaalta voi käydä niin, että viholliset ovat immuuneja suurelle osalle loitsuvalikoimasta ja tykittävät puolestaan pelaajan kumoon alta aikayksikön. Yksinpelissä käytössä on vain yksi elämä, ja seuraavasta kuolemasta tulee usein reippaasti takapakkia, sillä pelin välietapit on sijoiteltu hyvin kitsaasti.

Onneksi peli tarjoaa vaihtoehdon. Pelata voi maksimissaan neljällä pelaajalla, ja mitä enemmän pelaajia saa paikalle haalittua, sitä hauskempi peli Nine Parchments on. Kun käytössä on laajempi valikoima loitsuja, tiimillä on työkalut miltei joka tilaisuuteen. Joku parantaa kavereitaan, toinen heittelee isoja alueloitsuja, kolmas jäädyttelee hankalia vihollisia jääsäteillään ja niin edelleen.

Pelaaminen on myös riemastuttavaa kaaosta. Oletusarvoisesti pelaajien loitsut tehoavat myös heihin itseensä ja tiimikavereihin, joten huonosti tähdätty tulispiraali voi parhaimmillaan kellistää koko ryhmän. Jokaisen kentän jälkeen peli sitten listaa, kuka on auttanut tai ”auttanut” tiimikavereitaan tehokkaimmin.

Pelasipa yksin tai porukalla, Nine Parchmentsissa on ongelmia. Teoriassa pelin pitäisi pyöriä saaliin haalimisen ympärillä. Kentistä voi löytää muiden velhojen taikasauvoja, joita keräilemällä ja pelin sisäisiä haasteita suorittamalla saa avattua uusia velhoja, joilla on sitten omat kykypuunsa ja taikavalikoimansa. Mitään mahdollisuutta pelata kenttiä uudelleen ei kuitenkaan ole. Jos haluaa löytää sauvan pelin 17. kentästä, on pelattava koko roska alusta alkaen uudelleen. Hahmoja ei myöskään voi vaihtaa kesken pelin, joten jos haluaa kokeilla uutta kissavelhoaan, on pakko taas aloittaa alusta.

Peli sisältää muitakin samanlaisia outouksia, joiden yhteisvaikutuksena muodostuu harmillisen ongelmallinen kokonaisuus. Porukalla pelattuna Nine Parchments tarjoaa viihdyttävää tykittelyä ja kaaosta, joten päivitysten avulla kokonaisuuden voi vielä saada loistamaan. Juuri nyt yksinäisten ei kuitenkaan kannata vaivautua.

6/10

Kehittäjä: 
Frozenbyte
Julkaisija: 
Frozenbyte
Peligenre: 
Räiskintä, Toiminta
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Nintendo Switch, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows