Lost in Blue / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Lost in Blue

20.04.2006 // Kirjoittanut: Jukka Kauppinen
1

Robinson Crusoeta voi pitää onnenpekkana. Vaikka mies huuhtoutui autiolle saarelle, hänellä oli sentään tarvikkeita ja myöhemmin löytyi kelpo apurinkin, Perjantai. Mutta Lost in Bluen Keithillä ei ole mitään tarvikkeita, ja Perjantain virkaa toimittaa verkonpainoksi joutava Skye-tyttö. Nauti siinä aution saaren antimista, kun kaikki aika ja energia menee epätoivoiseen ruoanetsintään, joka päättyy aivan liian usein äkilliseen nälkäkuolemaan. Game over. Miten viehättävä pikku seikkailupeli osaakin olla samalla näin rassaava kokemus?

Lost in Blue ei asetu seikkailujen tyypillisimpiin karsinoihin. Siinä on runsain mitoin myös Harvest Moon- ja The Sims -pelien kaltaisia aineksia, eli pelaamisessa on yhtä lailla elämäsimulaatiota kuin resurssinhallintaakin. Niinpä pelaajan on harkittava tarkoin toimensa. Muutoin käy kalpaten.

Saaren vangit

Keithin rauhallinen laivamatka katkesi myrskyyn ja laivan uppoamiseen, ja poika löytää itsensä puolikuolleena saaren rantahietikolta. Paikka olisi mitä parhain, jos vieressä olisi hotelli. Mutta eipä ole, vain palmuja ja humiseva viidakko. Nälkä kurnii ja jano vaivaa, mutta mitäs syöt, missäs nukut?

Selviytymisseikkailu on alkuvaiheissaan suoraviivainen. Pelaaja keräilee evästä kookospalmuista ja rannalta, löytää pian kivan luolan yöpymistä varten ja toivottavasti kuivia puitakin nuotioon. Toisen selviytyjän, hieman nuoremman Skye-tytön, löytyessä tilanne monimutkaistuu. Nyt ruokaa on kerättävä kahdelle, entistä laajemmalta alueelta. Ilman lasejaan Skye ei näe yhtikäs mitään, joten häntä täytyy taluttaa juomaankin kädestä pitäen. Hän ei osaa tehdä mitään oma-aloitteisesti, joten pelaaminen on pitkään etanamaista taluttamista tai edestakaista ravaamista ruoan perässä. Vaikka pelaaja voikin napostella luonnon antimia saarta tutkiessaan, niin Skye vain kökkii luolassaan ja nääntyy nälkään.

Skye joutaisikin muuten hengiltä, mutta hänestä on myös korvaamatonta hyötyä. Hän osaa tehdä maukkaita ja ravitsevia eväitä sekä väsätä hyödyllisiä apuvälineitä pelaajan tuomista tarvikkeista.

Kuljen kriisistä kriisiin enkä löydä apua

Vaikeustaso on vain lipsahtanut liian korkealle. Jatkuva nälän ja janon kierre on vihoviimeisen rasittavaa. Yritä siinä tutkia saarta, kun Skyelle on rahdattava koko ajan ruokaa. Tämä ei tunnu selviävän hengissä vuorokautta pidempään, vaikka luola notkuisi elintarvikkeita.

Muutenkin nälkäkuolemien armottomuus ja äkillisyys rassaa. Eräänäkin aamuna Keith kuoli nälkään heti huomenet sanottuaan. Ja tilanne oli tietysti tallennettu herätessä. Koko peli täytyi aloittaa. Hauskaa. Ei.

Niinpä saaren tutkiminen on loppujen lopuksi huomattavasti vähemmän hauskaa kuin se voisi olla. Tavaroiden keräily, rakentaminen ja elinolosuhteiden asteittainen koheneminen tuovat tapahtumiin tasaisesti uutta väriä, mutta rasittava selviytymistaistelu ja jatkuva nälkä syövät peli-iloa. Varsinainen seikkailu on pitkään melkeinpä sivuseikka, johon ei tahdo riittää aikaa.

Lost in Blue olisi voinut olla helposti huomattavasti pelattavampi ja nautittavampi seikkailupeli, mutta nyt pelattavuutta sotketaan liikaa jokapäiväisellä ruoanetsinnällä ja joutavilla kosketusnäyttöosioilla. Tässä on liikaa selviytymissimulaattoria, liian vähän nautittavaa seikkailua. Mutta kaikesta huolimatta siitä pilkahtaa välillä myös se keksimisen riemu ja uuden löytämisen ilo, joka saattaa sopivissa annoksissa pitää pelaajaa otteessaan.

Turhia DS-kikkailuja alipeleissä

Lostiin on upotettu runsaasti pikku alipelejä varsinaisen seikkailemisen lomaan. Paikkoja tutkimalla pelaaja löytää erilaisia tarvikkeita, joista voi rakentaa tuiki tarpeellisia apuvälineitä: esimerkiksi keihään, kalastusvälineet ja jousipyssyn. Näitä käytetään kosketusnäytön avulla. Erilaisia juureksia kaivetaan kosketusnäyttöä ruopimalla ja nuotiota sytytettäessä on tietenkin puhalleltava hiiliin.

Suurin osa kontrolleista tapahtuu kuitenkin perinteisin keinoin. Tuntuu että kosketusnäyttö- ja mikrofonitoiminnot on lykätty peliin enemmänkin puoliväkisin kuin pelisuunnittelun tueksi, sen verran laimeita ja turhia osa hiplausosuuksista on. Muutenkin käyttöliittymän suunnittelu on jäänyt puolitiehen, ja jopa perusasioita tehdään tarpeettoman monen mutkan kautta

5/10

Kommentit

Käyttäjän maurike kuva
maurike

Minä pidin, kunhan alun vaikeudet oli selvitetty.