Guacamelee 2 / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Guacamelee 2

17.11.2018 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
1

Esto es lucha!

Muutaman vuoden takainen Guacamelee räjäytti potin tarjoilemalla sikamaisen kaunista, toimivaa ja vaikeaa tasohyppelyä, mätkyttelyä ja metroidvania-tutkimusmatkailua. Alkujaan PlayStation Vitalla kansaa ilahduttanut peli julkaistiin lopulta suunnilleen jokaiselle mahdolliselle alustalle ja löysi yleisönsä niiltä kaikilta. Niinpä jatko-osa oli vain ajan kysymys.

Ykkösosassa pahiksen piessyt ja prinsessan sydämen voittanut luchadore Juan viettää pulskeita eläkepäiviään, kun maailmaa uhkaa taas uusi pahuus. Tällä kertaa kohtalon keppi kalahtaa vähän turhan lähelle, sillä asialla on toisessa ulottuvuudessa Juanin hommat hoitanut ja maailman pelastanut luchadore. Miekkonen on sittemmin seonnut kirotun lucha-naamarinsa vaikutuksesta ja aikoo nyt tuhota koko maailman.

Edessä on taas kunnon masohyppelyä, sillä Guacamelee 2 jatkaa edeltäjänsä valitsemalla tiellä eli on aivan jäätävän vaikea. Tarinan edetessä Juan oppii jos jonkinlaisia erikoiskykyjä, kuten siirtymään elävien ja kuolleiden maailman välillä sekä tekemään eri ilmansuuntiin tähdättäviä erikoisiskuja. Kokonaan uutta on kyky muuttua kukoksi, jolla onkin sitten ihan omat liikkeensä ja pelityylinsä.

Kun kyvyt on annettu, niitä myös vaaditaan käyttämään. Guacamelee 2 on täynnä erittäin tiukkoja tasohyppelyosioita, jotka vaikuttavat usein ensisilmäyksellä mahdottomilta. Kykyjen luovalla ja saumattomalla yhdistelemisellä reitit kuitenkin aukeavat, mutta niiden toteuttaminen vaatii hirmuista sorminäppäryyttä ja koordinaatiota, kun pitäisi painella suunnilleen kaikkia ohjaimen nappeja tiukoilla ajoituksilla.

Guacamelee 2 arvostelu

"Harmitusta useammin hymyilytti tai suorastaan nauratti, sillä peli on oikeasti hurmaava, hauska ja mainiosti kirjoitettu."

Guacamelee 2 arvostelu

Alkuperäisen pelin tavoin pahimmat kidutuskohtaukset ovat vapaaehtoisia. Niitä läpäisemällä saa keräiltyä rahaa pienten parannusten osteluun tai lisää kestopisteitä ja erikoisvoimien käyttöön vaadittavaa energiaa. Helpolla ei kuitenkaan pääse, vaikka juoksisi vain silmälaput naamalla kohti maalia. Lisäksi peli kannustaa aktiivisesti tutkimaan maailmaa, sillä edettäessä opitut kyvyt myös avaavat uusia reittejä ja alueita, jotka sisältävät ties mitä salaisuuksia.

Ei kannata antaa vaikeustason karkottaa, sillä Guacamelee 2 on erinomainen peli. Ohjaus on enimmäkseen erinomaisen hyvin suunniteltu ja tarkka, ja peli on vaativasta luonteestaan huolimatta reilu. Osumalaatikot on määritelty erinomaisen hyvin, ja kun kuolee, kuolee ihan aiheesta.

Mukana on tietenkin myös runsaasti taistelua, ehkä vähän turhankin paljon. Kentissä palloilee perustason vihollisia ihan riittämiin, mutta lisäksi vähän väliä Juanin ympärille putoavat seinät, jotka eivät nouse, ennen kuin läpäisee vihollisaaltojen muodostaman pienoisen pulmaosion. Itse tykkäsin enimmäkseen näistä haasteosioista, mutta ymmärrän kyllä hyvin, jos ne välillä ärsyttävät.

Minut Guacamelee 2 kuitenkin hurmasi täysillä. Vaikka välillä sormet olivat solmussa ja rumat sanat tanssivat hattutanssia kielen kärjellä, peli meni läpi. Harmitusta useammin hymyilytti tai suorastaan nauratti, sillä peli on oikeasti hurmaava, hauska ja mainiosti kirjoitettu.

Matkalle kannattaa varata mukaan aimo annos lucha-asennetta, mutta reissu ehdottomasti kannattaa. Tulen varmasti muistamaan Guacamelee 2:n vuoden suosikkipeleistä puhuttaessa.

9/10

Kehittäjä: 
Drinkbox Studios
Julkaisija: 
Drinkbox Studios
Peligenre: 
Tasoloikka
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän Refloni kuva
Refloni

Ykkösosan länkkäriestetiikkaa tuli ikävä ja pahikset ei ehkä olleet yhtä huikeita, mutta muuten kaikin puolin parempi ja hiotumpi kuin ykkösosa. Todella hieno peli.

Mutta ei tämä yhtä vaikea ole kuin ykkönen. Jotkin kouluttajien antamat kyvyt on tosi tehokkaita, varsinkin parannus. Sain loppupomon piestyä kuolematta kertaakaan. Toki parempaan loppuun vaadittavat esteradat ovat suorastaan sadistisia.