Grand Theft Auto: Liberty City Stories / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Grand Theft Auto: Liberty City Stories

20.04.2006 // Kirjoittanut: otto_pelaaja
41

Grand Theft Auto: Liberty City Storiesia voi lähestyä kahdesta suunnasta. Sitä voi pitää GTA 3:n törkeänä uudelleenlämmittelynä, jonka tarkoitus on vain ottaa rahat pois uuden käsikonsolin omistajilta. Tätä näkökulmaa ei ole vaikea perustella: kaupunki on sama, eikä tehtävissä tai hahmoissa ole näkynyt kehitystä sarjan kaksiulotteisten osien jälkeen, tyyliseikkoja lukuun ottamatta. Tämä näkökohta on kuitenkin varsin hedelmätön ja jättää huomioimatta sen tosiseikan, että LCS tarjoaa hyvää pelattavaa sellaisessa mitassa, että eipä ole käsikonsoleilla ennen nähty. Valitaan siis positiivisempi asenne ja ryhdytään herkuttelemaan!

Been there, done that

Liberty City Storiesin alku on hauska, sillä siinä pelaaja on täysin samassa tilanteessa kuin pelihahmokin, Tony Cipriani. Molemmat palaavat Liberty Cityyn pienen tauon jälkeen, ja luvassa on samoja hommia kaupungissa toimiville eri tahoille. Samaistuminen pelihahmon tilanteeseen lisää pelin immersioon heti kättelyssä uuden tason. Kaupunki on siis sama kuin PS2:n ensimmäisessä GTA:ssa. Toistoa tai ei, tämä on hyvä asia, sillä kaupunki on kompaktimpi kuin San Andreaksen aivan liian suuri pelialue. SA:n osavaltiossa on minulla edelleen niin paljon käymättömiä korpimaita, että on suorastaan ihana, tuttu ja turvallinen fiilis palata jälleen Liberty Cityn kaduille. Koolla on merkitystä: kyllä se pienempikin käy, jos sitä osaa käyttää. Liika avaruus yleensä vain ahdistaa.

Rakennemuutos

Muutenkin PSP:n tekniset rajoitukset ovat pitäneet Rockstarin megalomanian hyvin aisoissa. Mittakaavan supistamisen lisäksi PSP:n oletettu ”tien päällä” tapahtuva ja jaksoittainen pelaaminen on otettu tehtäväsuunnittelussa hyvin huomioon. Tehtävät on rytmitetty oikein: tarjolla on yleensä pikku pläjäyksiä, kuten ajokilpailua ja nopeita keikkoja, sekä astetta hankalampia jobeja, joita voi yritellä sitten, kun siihen on aikaa ja hermoja. Yksinkertaisemmat tehtävät voi joku kokea tylsiksi, mutta minua ne eivät harmita. Itse koin Vice Cityn ja Andreaksen kohdalla jopa syyllisyyttä suorittamattomista tehtävistä. Ne pikku hotspotit tutkan ruudulla rupesivat jurppimaan, samalla tavalla kuin tiskipöydälle kerääntyvät likaiset astiat. Mutta nyt kaikki on toisin! Tarinaa edistävät tehtävät on nipsitty niin kivoihin sirpaleisiin, että niitä jaksaa suorittaa, vaikka keskittymiskyky olisi kultakalan luokkaa. Ja GTA-kokemuksen olennainen elementti, päämäärätön haahuilu ja pelehtiminen ympäri kaupunkia, on PSP:llä kuin kotonaan. Jos on hyvä tilanne tallennettuna pidempiä sessioita varten, pelkkä kaaoksen aiheuttaminen vapauden kaupungissa on mitä PSP:mäisintä puuhaa – sen voi aloittaa milloin tahansa ja lopettaa milloin tahansa.

Tekniikka on entisensä…

Ulkoasun osalta peliä tietysti vaivaavat kaikki PS2-isoveljien puutteet. Piirtoetäisyys on mitä on, samoin ruudunpäivitys. Varsinkin öiseen aikaan ja sateella kaupunki on aika suttuista katsottavaa. Pienestä koosta on graafisesti tosin hyötyäkin: isolla ruudulla kulmikkaat ja kömpelöt pelihahmot näyttävät pienempinä jopa siedettäviltä ja tyylikkäiltä. Tosin niissä esiintyy häntimistä, eli hahmot jättävät haamukuvioita nopeasti liikkuessaan. Uusi alusta vaikuttaa lähinnä siinä, että PSP:n analogisella salmiakkipastillilla on aluksi hankala ohjata. Totuttelu auttaa, mutta silti tämä ärsyttää. Jalkaisin oma hahmo vipeltää välillä aivan vääriin suuntiin, mikä tuo oman lisänsä muutenkin hankaliin jalkaisin käytäviin taisteluihin. Ohjauksen voi vaihtaa ristiohjaimeen, mikä sopii hyvin ajoneuvoille, mutta tekee kävelystä ja etenkin juoksusta ihan mahdotonta. Tahmailu tekee comebackin. Kun gangsteria ja poliisia pukkaa joka puolelta ja tiellä on jo iso kasa autoja romuna, pelaaja voi joko juosta kauas karkuun tai jäädä kiltisti odottamaan, että ruutuun tulee Wasted-viesti. Suuremmissa kahakoissa on turha edes yrittää taistella tosissaan. Automaattitähtäys toimii vähän sinne päin, mutta homma on niin takkuista, että toisinaan mielen valtaa raivo. Silloin kuolema tulee helpotuksena. Niinpä tehtäviä pyrkiikin tietoisesti tai tiedostamatta suorittamaan niin, että isommilta kohtaamisilta vältyttäisiin. Hyvänä esimerkkinä toimii kasinon puolustustehtävä pelin alkupuolella. Periaatteessa fiilis on hieno, kun odottaa konepistoolin kanssa kasinoa lähestyviä pahiksia – GTA goes High Noon! Mutta kun kolmas satsi hyökkääjiä on tulossa, kasinon kadunpätkä on jo niin kaoottisessa tilassa, ettei systeemissä riitä tehot. Niinpä tehtävä on ratkaistava toisella tavalla, jottei joukkokohtauksiin jouduttaisi. Ongelma toistuu kautta pelin. Ja on se ihme, ettei niihin lähi- ja tulitaisteluihin ole vieläkään saatu mitään tolkkua. Ei kukaan mitään Mortal Kombatia odotakaan, mutta silti… Samoin pelimaailman laiskin kamera on edelleen tallella. Sikäli kun ongelma liittyy suoritustehoon, tässäpä yksi konkreettinen asia, jonka seuraavan sukupolven konsolien tulisi parantaa: GTA-peleistä lopultakin teknisesti toimivia!

…mutta onneksi on sisältökin!

GTA-pelit, etenkin tämä uutukainen, ovat lopulliselta tekniikaltaan ja pelattavuudeltaan aina hiponeet rimaa. Mutta pelisarjan todellinen suuruus piilee juuri siinä, että pelaaja on valmis antamaan anteeksi ihan kaiken, koska sisältö, juoni, asenne ja tyyli ovat niin viimeisen päälle kohdallaan. Pelin parissa yksinkertaisesti viihtyy. Sisällön määrä on suurin yksittäinen pelastaja. Pelin hurmaava fiilis tulee juuri siitä, että tilapäistä hauskanpitoa on jatkuvasti tarjolla, mutta kaikki se syvyys, tehtävät, avattavat ja löydettävät jutut sekä koko tarina odottavat sitten niitä erityisiä hetkiä. Vähän kuin se todella hyvä kirja, jota säästelee mahdollisimman pitkään. Kyseessä on taas kerran varsin mainio peli, joka potkii lujaa, vaikka välillä suoraan munille. Tuttu ja hauska, kiero ja vittumainen – loistava kokemus!

Pari kysymystä kehittäjälle

Vastaajana Rockstar Leedsin Gordon Hall

Tämä on toinen PSP-pelinne Midnight Club 3:n lisäksi. Millaista PSP-laitteiston parissa on ollut työskennellä toista kertaa? Onko tiimi nyt paremmin sinut sen kanssa?

– Tähän mennessä se on ollut todella hauskaa. Tiimimme on aikaisemmin työskennellyt lähinnä GBA-pelien parissa, joista viimeisin oli Max Payne. On ollut todella hienoa siirtyä aitoon 3d-maailmaan ja Midnight Clubin ja Grand Theft Auton kaltaisten huippusarjojen pariin. PSP on mahtava laite. Se pystyy sellaisiin asioihin, joiden emme luulleet olevan edes mahdollisia silloin, kun saimme tietää sen tekniset tiedot.

Peli suoralataa streaming-tekniikalla sisältöä pelaamisen taustalla, mikä aiheuttaa huolia akun keston suhteen. Miten ratkaisitte tämän ongelman?

– Olet oikeassa, akun kesto oli yksi suurimmista huolenaiheistamme. Olisimme tietysti voineet käyttää vanhaa streaming-koodia, jolloin peli olisi toiminut todella hyvin, mutta erittäin lyhyen aikaa. Olemme testanneet lopullista ja täysin optimoitua koodia pelaamalla yksinpeliä sellaisella tavalla, että se kuluttaa virtaa eniten, ja saamme akusta irti yli neljä tuntia peliaikaa juuri ladatulla ja uudella PSP:llä. Aikaan vaikuttavat monet muuttujat: taustavalon kirkkaus, akun kunto, lämpötila, langaton yhteys ja niin edelleen. Olemme tähän tulokseen äärimmäisen tyytyväisiä, sillä tiimimme täällä Leedsissä sekä Skotlannissa näkivät sen eteen todella paljon vaivaa. Toivottavasti myös pelaajat ovat tyytyväisiä!

Nyt myös moninpeli

GTA: LCS sisältää sarjan historiassa ensimmäistä kertaa moninpelin. Se on tarjolla 2–6 pelaajalle PSP:n langattomalla yhteydellä. Pelitilojen valikoima on osin perinteinen, tappomatsia ja ajokilpailua, mutta seitsemän pelitilan joukossa on myös kiinnostavia tapauksia, kuten Protection Racket. Siinä puolustetaan limusiineja hyökkäykseltä, ja pelaajan on osattava päättää, milloin hyökkäys on paras puolustus. Moninpelien areenoina toimivat Liberty Cityn kaikki kolme saarta, joten mittakaavaltaan toiminnalla on valtavat puitteet. Tästä seuraa myös se, että vain kahden pelaajan voimin moninpeli saattaa olla yksinäinen juttu… Olisi ihme, jollei muutenkin tökkivän pelin moninpeli hieman hidastelisi, mutta viivettä ilmenee kuitenkin varsin vähän. Siihen vaikuttaa myös pelaajien määrä. Kokonaisuutena LCS:n moninpelit tarjoavat suuren määrän lisäsisältöä muutenkin massiiviseen kokonaisuuteen. Eikä akkukaan muodostu ongelmaksi, sillä moninpeli kuluttaa virtaa vain noin neljänneksen enemmän kuin yksinpeli.

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:7]

Liberty City Storiesin rajoittuneemmat ominaisuudet San Andreakseen nähden ja ja GTA3:sta tuttu peliympäristö osoittautuvat vahvuuksiksi. Etenkin kunnianhimoisempien tehtävien suorittaminen San Andreaksessa oli usein turhauttavaa heikosti toimivan pelimekaniikan ja rajoittuneen teknologian muodostaessa ongelmia. Liberty City Storiesin tehtävät ovat yksinkertaisempia, lyhyempiä ja hyvin alustansa ongelmat huomioivia. Näin ollen sarjaa vaivaavat ohjaus- ja kameratekniset ongelmat eivät nouse kovinkaan usein rasitteeksi. Toki vastaan tulee tehtäviä, joissa tähtäämisen epämääräisyys aiheuttaa tuskanhuutoja ja autot hajoavat vieläkin liian helposti, mutta tuttuun tapaan hyvät hetket hautaavat nämä alleen. GTA on tuotu hämmästyttävän hyvin PSP:lle. Teknisenä suorituksena LCS on huima. Ruudunpäivitys on tasaista ja latausajat kohtuulliset. Peli toimii paremmin kuin GTA3 PlayStation 2:lla. On kuitenkin todettava, että osa sarjan magiasta on ylitarjonnan takia hieman katoamassa, ja olisi toivottavaa, että sarja pitäisi parin vuoden tauon ja palaisi entistä ehompana. Näin ei kuitenkaan ole käymässä.

9/10

Kehittäjä: 
Rockstar LeedsRockstar North
Julkaisija: 
Rockstar Games
Peligenre: 
Toiminta
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation Portable, Sony PlayStation 2
Pegi-ikärajat: 
K-18
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän Harri_Pelaaja kuva
Harri_Pelaaja

Tasku-GTA on hyvä, mutta liian tuttu.

Käyttäjän Crono kuva
Crono

Plussana, että peli on perus GTA. Miinuksena sama

Käyttäjän feldon kuva
feldon

Wanha ja buginen, mutta on se silti GTA.

Käyttäjän ULVI kuva
ULVI

PSP:llä GTA tuntuu "vanhanakin" uudelta. Maistuu.

Käyttäjän Anaconda kuva
Anaconda

Loistavaa viihdettä taskukoossa.

Käyttäjän Yankee kuva
Yankee

PSP:lle uskomattoman laaja peli. Hieno kokemus!

Käyttäjän Maza kuva
Maza

Sonyn handheldin parhaimmistoa!

Käyttäjän Riot kuva
Riot

I luv it!

Käyttäjän venhis kuva
venhis

On ne nyt vaan niin täydellisiä

Käyttäjän maestro_opa kuva
maestro_opa

Tykkään, edelleen.