Frostpunk / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Frostpunk

6.07.2018 // Kirjoittanut: Miikka Lehtonen
0

Kylmää, niin kylmää, on aavoilla kylmää

Puolalainen 11 bit studios keräsi paljon huomiota ja palstamillimetrejä This War of Mine -pelillään, joka käsitteli siviilien kärsimystä Bosnian sodassa. Tiimin toinen peli yrittää toistaa saman ilmiön suuremmassa mittakaavassa, mutta valitettavasti kaava ei toimi aivan yhtä hyvin sivilisaation tasolla.

Frostpunk sijoittuu tulevaisuuteen, jossa maapallon on tuhonnut loputon talvi. Suurin osa ihmiskunnasta on jo kuollut, ja vain muutamat poloiset ovat onnistuneet taistelemaan tiensä kylmään pohjolaan rakennetun valtavan generaattorin ääreen. Siellä heitäkin odottaa hidas ja kylmä kuolema, ellei uuden siirtokunnan johtaja saa hoidettua asioita kuntoon.

Tarjolla on siis hieman erilaista kaupunginrakentelua. Frostpunkin pelialueena on pieni kraatteri, jonka keskellä siirtokunnan sydämenä toimiva jättigeneraattori jököttää. Sen ympärille rakennetaan kehissä asutusta, lääkintäpisteitä, kaivoksia ja kaikkea muuta, mitä siirtokunta toimiakseen tarvitsee.

Tila on koko ajan kortilla, joten pelaaja joutuu tekemään vaikeita valintoja joka välissä. Uskallanko ottaa kaupunkiini ryhmän pakolaisia, kun heidän asuttamisekseen pitäisi rakentaa uusia asuintaloja ja vääntää generaattoriin lisää virtaa? Tällaisiin kysymyksiin Frostpunk keskittyy, sillä lajityypin tuttuja monimutkaisia tuotantoketjuja ei oikeastaan ole. Maasta nostetaan raaka-aineita, joilla sitten lämmitetään kaupunkia tai rakennetaan tarvittavia rakennuksia.

"Koska moraalisysteemi tuntuu vain päälle liimatulta, Frostpunk ei saavuta potentiaaliaan."

Suurin vihollinen on kylmyys. Lämpömittari on jatkuvasti 60 miinusasteen alapuolella, joten paine yrittää pitää siirtokunta lämpimänä ja työkykyisenä on valtava. Jos ihmiset joutuvat työskentelemään tai nukkumaan liian kylmässä, he sairastuvat. Siitä alkaa usein kierre, jonka päässä odottaa vain hauta – ensin asukkaille ja lopulta pelaajalle, kun siirtokunnan toivo laskee liikaa ja tyytymättömyys nousee kapinatasolle.

Frostpunk on aluksi mahdottoman tuntuinen peli, sillä pelaajalla ei oikeastaan ole varaa virheisiin. Huonosti optimoitu kaupunki voi pyöriä hetken aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin lämpötila laskee liikaa tai jokin muu kriisi saa kaksi tuntia sitten tehdyn virheen päättämään pelin.

Kaavaa on yritetty maustaa kepeällä moraaliroolipelillä. Pelaaja saa säätää siirtokunnalleen vähän väliä lakeja, jotka ovat usein toisensa poissulkevia. Klassisena esimerkkinä pelaaja voi rakentaa kaupungin lapsille päivähoitopaikkoja tai komentaa nassikatkin vanhempiensa rinnalle kaivoksiin. Tavoitteena on selvästi ollut panna pelaaja valitsemaan helppo mutta moraalisesti arveluttava tai vaikea mutta moraalisesti helpommin nieltävä vaihtoehto. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu, sillä itse pystyin valitsemaan moraalisempia vaihtoehtoja ilman mitään ongelmia.

Pelin skenaariot on myös skriptattu ennakkoon niin, että jokaisella pelikerralla vastaan tulevat samat suuret ongelmat, kuten yhteiskuntarauhaa koettelevat kapinalliset, joita vastaan pitää taistella uskonnon ja hengellisyyden tai vanhan kunnon fasismin avulla.

Valinnat ovat peliteknisesti ihan kiinnostavia, sillä niiden avulla saa esimerkiksi käyttöön uusia rakennustyyppejä, mutta moraalipelinä ne eivät onnistu. Koska moraalisysteemi tuntuu vain päälle liimatulta, Frostpunk ei saavuta potentiaaliaan. Se on mekaanisesti kiinnostava ja todella haastava kaupunginrakennuspeli, joka yrittää kyllä sanoa paljon – mutta ei lopulta mitään kovin kiinnostavaa.

7/10

Kehittäjä: 
11 bit studios
Julkaisija: 
11 bit studios
Peligenre: 
Strategia
Julkaisualustat: 
Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-16
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu