Darksiders III / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Darksiders III

8.02.2019 // Kirjoittanut: Markus Heino
1

Vanhaa raivoa

Vaatimattomasti maailmanloppua sekä enkeleiden ja demonien lopullista välienselvittelyä sivuava hack’n’slash-tyylin seikkailupelisarja Darksiders sai marraskuun lopulla kolmannen osansa. Ilmestyskirjan tapahtumia ja muita raamatullisia teemoja mukautetusti hyödyntävä universumi ottaa uutukaisessaan harkitun askeleen tiiviimpään tarinankerrontaan, sillä pelin läpäisyyn ilmoitetaan menevän vain noin puolet Darksiders II:n 30 tunnista. Darksiders III on samalla taannoin uudelleennimetyn pelijulkaisija THQ Nordicin tähän asti korkeaprofiilisin julkaisu ja osoitus massiivisten AAA-pelien sijaan astetta pienempien AA-tuotantojen suuntaan liikkuvasta kehitysfilosofiasta.

Pelistudio Gunfire Games nähtävästi olettaa pelaajan tuntevan pelisarjan aiemmissa osissa esitellyn maailman taustoja, joten tilannekuva selvitetään Darksiders III:n alkuhetkien aikana todellisena pikakelauksena. Kaltaiselleni pelisarjaan vasta tässä vaiheessa loikanneelle päähenkilön ja taustalla vaikuttavien sivuhahmojen motivaatiot jäävät varsin ohuiksi.

Darksiders III -arvostelu

Darksiders-sarja seuraa muinaisen nephilim-rodun viimeistä neljää sisarusta, joille on erinäisten vaiheiden jälkeen myönnetty valtavat puolijumalalliset voimat ja Maailmanlopun ratsastajien tittelit. Jonnekin enkelin ja demonin välimaastoon sijoittuvat nephilimit valvovat tasapainoa salaperäisen The Charred Council -entiteetin alaisuudessa.

Neljästä ratsastajasta pohjustuksen mukaan vähäpätöisin on Fury, jonka kunnianhimoinen tavoite on saada muut ratsastajat johdettavakseen. Tähän syntyy mahdollisuus edellisosien tapahtumien myötä, sillä Furyn nuorin veli War on huhujen mukaan aloittanut maailmanlopun liian aikaisin tuhoamalla tasapainoa ylläpitävän Seitsemännen sinetin. Fury lähetetään sodan runtelemalle maapallolle palauttamaan sotkuun sekaantuneet seitsemän kuolemansyntiä ruotuun. Onnistuessaan Fury pääsisi vihdoin komentamaan kolmea veljeään sotaretkillään.

Alkuhetkistä lähtien Darksiders III tuntuu tavallistakin suoraviivaisemmalta jatko-osalta, eikä Fury juuri kasva hahmona tarinan aikana. Darksiders III on kuin puhtaasti sarjan faneille tehty paketti, jossa uusille pelaajille ei juuri selitetä mitään. Jäljelle jää hyvin yksinkertainen toimintaseikkailu keskivertoa onnistuneemmalla taistelujärjestelmällä. Furyn hahmon laiminlyönti on valitettavaa, sillä kylmäkiskoisen opportunistin rooli vaikuttaa perinteistä lihaspalloista koottua toimintasankaria mielenkiintoisemmalta.

Sisarussarjansa ainoana naishahmoisena ratsastajana Fury ei jää veljiensä varjoon tuhovoimansa puolesta, sillä Scorn-ruoskamiekoilla kaatuvat näppärästi niin enkelit kuin demonitkin koosta riippumatta. Matkan varrella mukaan tarttuu tietenkin lisävoimia ja varusteita, joista onnistuneimpia ovat eri elementtejä hyökkäyksiin lisäävät Hollow-artefaktit.

Esimerkiksi tulielementtiä tai ukkosen voimaa hyödyntävän ratsastajan koko olemus muuttuu aavistuksen, joskin suurin vinkki käytössä olevasta Hollow’sta on Furyn hulmuavien hiusten muuttuva väri. Hollow-voimia käytetään taistelun lisäksi aiemmin suljettujen reittien avaamisessa ja pelin esittämien kevyiden pulmien ratkonnassa. Tuli polttaa hämähäkinseittejä, ja sähkövoimalla Fury pystyy liitämään pitkiäkin matkoja ilmavirtojen mukana.

Darksiders III -arvostelu

Darksiders III:n taistelujärjestelmä on välittömästi tuttu From Softwaren Dark Souls -sarjaa ja sen tyylisiä pelejä pelanneille. Kehittäjätiimin mukaan Soulsit olivat suuri inspiraation aihe väistelyyn ja vastaiskuihin perustuvan toiminnan taustalla. Yhtä syviä kamppailuja tämä peli ei tarjoa, mutta suurempaa taktista elementtiä on mukana etenkin pomovastuksia kohdatessa. Furylla on vain rajoitettu määrä parannusesineitä, jotka latautuvat vain satunnaisesti rivivihollisia tuhotessa, joten vahvempia vihollisia vastaan kannattaa olla kärsivällinen ja opetella hyökkäykset ulkoa ennen varsinaista haastamista.

Itse aloitin läpipeluuni Apocalyptic-vaikeudella, joka vastaa melko hyvin Soulseista tuttua haasteen tasoa. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että jo parista kunnon osumasta tulee noutaja. Fury reagoi nopeasti väistöliikkeellään, jonka turvin vihollisten hyökkäyksiä välttelee varsin anteeksiantavasti. Väistely ei kuitenkaan tunnu toimivan aivan täysin luotettavasti, mikä saattaa aiheuttaa turhautumista erityisesti korkeimmalla haastetasolla.

Kuoleman jälkeen Fury palautuu edelliseen tallennuspisteeseen ja useimmat riviviholliset syntyvät pelialueelle uudelleen. Hahmonkehityksen kokemuspisteiden virkaa toimittavat sielut, joita kerätään pitkin kenttiä ripoteltuina kristalleina ja tietenkin vihollisia tappamalla. Sieluja syötetään kauppiaana toimivalle Vulgrim-demonille, joka myöntää palkinnoksi kokemustasoja ja niiden myötä osumapisteitä tai hyökkäysten tehoa nostavia kykypisteitä.

Soulseista poiketen kuoleman johdosta maahan tipahtaneet sielut eivät katoa useidenkaan kuolemien jälkeen vaan kerryttävät vain kassaansa sinisenä haamumaisena hahmona, kunnes pelaaja lunastaa ne takaisin. Kuolemisesta ei siis aidosti rangaista, vaikkakin jopa 40 sekuntia kestävät latausruudut ovat rangaistus itsessään.

Darksiders III -arvostelu

Tunnelmaltaan Darksiders III on erikoinen yhdistelmä männävuosien yksinkertaista pelisuunnittelua ja huippuvirtaviivaista etenemistä. Allekirjoittaneelle peli tuotti useaan otteeseen takaumia muun muassa Ratchet & Clank-, Jak and Daxter- ja God of War -pelisarjojen vanhemmista osista. Unreal Engine 4:llä tuotetun melko modernin ulkoasun alla sykkii vanhan koulukunnan seikkailupelin sydän, joten ajoittain tuntuu kuin kyseessä olisi kymmenen vuotta vanhan pelin uudelleenjulkaisu.

Hahmonkehitys on erittäin yksioikoinen, eikä juonen ulkopuolelle jäävää tutkittavaakaan riitä kuin tunniksi pariksi, etenkin kun loppua kohti uusien kykyjen avulla avautuva maailma kuljettaa pelaajan aiemmin ulottumattomissa olleiden salaisuuksien äärelle miltei kädestä pitäen.

Teknisesti Darksiders III näyttää useimmiten kelvolliselta, joskin mitään visuaalista ilotulitusta riskitön ja hieman hengetön ilme ei tarjoa. Lisäksi erikokoiset ärsyttävyydet rasittavat peli-iloa alusta loppuun. Harmittomasta päästä niitä edustavat vaikkapa välianimaatioissa hapuileva huulisynkkaus tai harhaileva kamera, kun taas aitoa turhautumista aiheuttaa ajoittain pahasti notkahtava ruudunpäivitys. Nämä erilaiset ongelmat kasautuvat lopulta pitkien kuoleman jälkeisten latausaikojen kanssa parin miinuspisteen arvoisiksi riippakiviksi vauhdikkaasti etenevän pelin jalkoihin.

Tarinaltaan 15 tunnin peliksi Darksiders III on myös käsittämättömän hitaasti käynnistyvä, sillä kaikki kunnon juonenkäänteet koetaan yhtenä ryppäänä aivan pelin loppumetreillä. Loppujen lopuksi tuntuu kuin kyseessä olisi Darksiders 2.5 tai vain prologi Darksiders 4:lle.

6/10

Kehittäjä: 
Gunfire Games
Julkaisija: 
THQ Nordic
Peligenre: 
Toiminta, Seikkailu
Julkaisualustat: 
Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-16
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän Rokkijani kuva
Rokkijani

Minua ei kiinnostanut pelin tarina ollenkaan, mutta tykkäsin kyllä pelin pelailla sillä vaikeimmalla asteella ennen helpotuksia tuovia päivityksiä. Joitakin hassuja hitboxeja oli parissa loparissa, mutta muuten minusta ei suurempia ongelmia. Itseäni sain syyttää epäonnistumisista.

Oli ensimmäinen Darksiders-peli minulle. Ykkösen jätin sitten kesken, kun oli liian käppäinen jotenkin minun makuuni. Kakkonen oli jo erinomainen sitten.

Kolmonen oli kyllä sen verran erilainen aikaisempiin osiin nyt verraten, että minusta kolmonen olisi voinut olla jonkinlainen spinoff eikä varsinainen trilogian kolmas osa.

Piristävä viime vuoden yllätys minulle kuitenkin. 7/10