Déraciné / Arvostelut / www.pelaajalehti.com

Déraciné

2.02.2019 // Kirjoittanut: Johanna Puustinen
1

Japanilaisella FromSoftwarella on portfoliota jo kolmen vuosikymmenen edestä, mutta nykypäivänä studio tunnetaan pitkälti yksinomaan tummanpuhuvista ja tuskaisen vaikeista toimintapeleistään. Kun Souls-sarjan ja Bloodbornen luojan yltiöseesteinen virtuaalitodellisuuspeli Déraciné viime kesänä julkistettiin, moni uskoi sen idyllisen ulkokuoren kätkevän taakseen synkempiä sävyjä.

Déracinéssa pelaaja omaksuu hyväntahtoisen suojeluskeijun roolin viktoriaanishenkisessä sisäoppilaitoksessa, jota asuttavat toinen toistaan viattomammat orpolapset. Ihanan yksinkertaiset ihmisenalut ovat onnensa kukkuloilla keijun saapumisesta kouluun ja esittävät uudelle ystävälleen tuon tuostakin arkisia toiveita, joita pelaajan täytyy yhtä arkisia pulmia ratkomalla pyrkiä täyttämään.

Vaikka tarina odotusten mukaisesti lähteekin astetta raskaammille raiteille loppua kohden, ei Souls-henkisiä kohtaamisia ole luvassa. Monotoninen paikasta toiseen laahustaminen, tyhjyyttään kumisevat ympäristöt ja avain lukkoon -tyyppiset pulmat tuovat mieleen 90-luvun puolivälin tusinaseikkailut tavalla, josta on nostalgia kaukana.

Déraciné

Déracinén maailmassa keijut voivat varastaa elinaikaa eläviltä olennoilta ja lahjoittaa sitä muille sekä suhailla aika-avaruuden halki taikavoimiensa turvin. Ajassa matkustelu ja nykyisyyden muuttaminen menneisyydestä käsin ovat aina kiehtovia ideoita, mutta näitä elementtejä ei hyödynnetä pelissä tarpeeksi ahkerasti tai kekseliäästi, joten ne jäävät varsin pliisuksi tavaksi kuljettaa varsin ennalta-arvattavaa juonta.

Pääosin pelissä seikkaillaan aikaulottuvuuden ulkopuolella paikoilleen pysähtyneessä koulussa, ja ratkaisu kieltämättä toimii tunnelman rakentamisen näkökulmasta. Seepian sävyihin hukutettu maailma on kuin kaunis muisto menneestä: tuulenpuuskan tuivertamat verhot leijuvat ilmassa, kivettyneet hahmot tuijottavat kaukaisuuteen ja jousisoittimet ujeltavat. Samalla se kuitenkin kumisee tyhjyyttään, eikä pelaajalle juuri anneta mahdollisuuksia tutustua hahmoihin tai heidän taustoihinsa varsinaisten tehtävänantojen ulkopuolella.

Déraciné

Kysymysmerkiksi jää myös se, miksi Déraciné on alkujaankaan päätetty tuoda maailmaan PlayStation VR -pelinä. Virtuaalitodellisuus ei tässä tapauksessa lahjoita kokemukselle lisäarvoa vaan lähinnä rampauttaa sen. Vapaan vaeltelun sijasta pelissä liikutaan pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ennalta määrättyjen siirtymäpisteiden kautta, mutta kamerakulmat venyvät ja paukkuvat tästä huolimatta ja hahmojen touhuja seurataan suorastaan kiusallisen olemattoman hajuraon päästä. Sohvatyynyt tulevat lisäksi jatkuvasti vastaan tavaroita hamutessa, mutta koska toimintaa ei pelissä ole, ei siitä viitsisi seistenkään nauttia.

Yrityksistään huolimatta noin viisituntinen Déraciné ei jätä pysyviä muisti- tai tunnejälkiä, eikä sitä voi kehua turhan kiillotetuksi tai edes kiinnostavaksi kokemukseksi. Kerronnallisesti peli saattaisi toimia jonkin suuremman projektin epilogina, mutta sellaisenaan se ei pärjää muun PSVR-tarjonnan rinnalla edes kehittäjästudionsa nimellä ratsastaen.

Johanna Puustinen

4/10

Kehittäjä: 
FromSoftware
Julkaisija: 
Sony Interactive Entertainment
Peligenre: 
Seikkailu
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4
Pegi-ikärajat: 
K-12
Pegi-merkinnät: 
Kiroilu, Väkivalta

Kommentit

Käyttäjän Vaapukkamehuw kuva
Vaapukkamehuw

VaatiVidyan koosteet tuosta katsoin ja tunnelmaltaan peli vaikutti erinomaiselta. Eri tavalla toteutettuna tämä olisi voinut olla hyväkin teos.