Tiesitkö? Näin Breath of the Wild houkuttelee tutkimaan / Artikkelit / www.pelaajalehti.com

Tiesitkö? Näin Breath of the Wild houkuttelee tutkimaan

25.11.2018 // Kirjoittanut: Ida Suominen
14
Tiesitkö? Näin Breath of the Wild houkuttelee tutkimaan

"Tiesitkö?" on Pelaajalehti.comin sunnuntaisin ilmestyvä artikkelisarja, jossa Ida Suominen pureutuu pelien ja pelialan ilmiöihin, taustoihin, ikoneihin tai salaisuuksiin.

Jättimenestyksen saavuttanut The Legend of Zelda: Breath of the Wild huolehtii, että pelaajalla on tutkittavaa hamaan tappiin saakka. Post-apokalyptinen Hyrule on täynnä vihollisleirejä, haasteluolia, kyliä ja leiripaikkoja – lähes joka niemen ja notkon takaa löytyy jotakin. Tämä johtuu siitä, että pelin maailma on suunniteltu paljastamaan itseään pala kerrallaan jokaisen esteen tai maamerkin jälkeen. Pelin ohjaaja Fujibayashi Hideymaro sekä johtava taiteilija Makoto Yonezu kävivät puhumassa Hyrulen rakennuspalikoista viime vuoden Computer Entertainment Developers Conferencessa.

Yksi tärkeimmistä palikoista on niin sanottu kolmiosääntö. Sekä maan muodot että arkkitehtuuri koostuvat paljolti erilaisista kolmioista: vuoret, tornit, pyhätöt ja mäet tekevät toisaalta pelin horisontista monimuotoisen, toisaalta peittävät osia muusta pelimaailmasta. Tämä tuo Breath of the Wildiin sekä valinnan mahdollisuuden että yllätyksellisyyttä. Jokaiseen etappiin liittyy pelaajan päätös siitä, haluaako kiertää esteen vai kiivetä sen yli. Lisäksi esteen taakse on mahdollista kätkeä lisää nähtävää ja koettavaa, mistä muodostuu helposti itseään ruokkiva tutkimisen ja löytämisen kierre.

Toinen tutkimiseen kannustava elementti ovat korok-siemenet, joita löytyy lähemmäs tuhat ripoteltuna pitkin pelimaailmaa. Kukaan ei kerro, mistä siemeniä kuuluu lähteä hakemaan, vaan niitä löytääkseen on pidettävä silmänsä auki epäsäännöllisyyksien ja erikoisten paikkojen varalta. Siemenjahdin on tarkoitus opettaa pelaaja kiinnittämään huomio ympäristöönsä, mikä puolestaan ruokkii tutkimisen sykliä ja tekee myös pienemmistä notkoista mahdollisia kätköpaikkoja aarteille ja salaisuuksille.

Lue lisää:

Kommentit

Käyttäjän Teräskäsine kuva
Teräskäsine

Eipä tule toista houkuttelevampaa maailmaa mieleen kuin Breath of the Wildin Hyryle. Tekisi mieli taas lähteä seikkailemaan. Korokkeja löydetty vasta 300.

Käyttäjän Bonzei kuva
Bonzei

"Toinen tutkimiseen kannustava elementti ovat korok-siemenet, joita löytyy lähemmäs tuhat ripoteltuna pitkin pelimaailmaa."

No upgreidaus materiaalien ja keräily esineiden etsiminen/grindaushan on ikivanha täky, joka ei kyllä tuonut mitään erikoista lisää tähän tylsään pelimaailmaan. Tuo kolmio rakennus tapa on kyllä ihan kekseliäs, mutta ei pelastanut peliä siltä, ettei siellä nyt oikein koskaan mitään hirmu kiinnostavaa tullut eteen. Edelleenkin liputan vanhojen Zeldojen "suljetumpiin" maailmoihin palaamista, kun ei tekijöillä riitä taitoa mielenkiintoisen sisällön tekemiseen avoimeen maailmaan tarvittavaa määrää.

Käyttäjän Ne-pa kuva
Ne-pa
Lainaus Teräskäsine

Eipä tule toista houkuttelevampaa maailmaa mieleen kuin Breath of the Wildin Hyryle. Tekisi mieli taas lähteä seikkailemaan. Korokkeja löydetty vasta 300.

Samaa mieltä. Ja tämä että niillä siemenillä on ihan konkreettista hyötyä, antaa huomattavasti lisää intoa tuohon etsimiseen.

Omasta mielestä eniten tutkimista innostaa kuitenkin tuo mahtava kiipeäminen sekä varjoliito.

Käyttäjän Hayarigami kuva
Hayarigami

Yhdyn edellisiin. Little Big Adventure 2:n ja Kingdom Heartsin ohella mielenkiintoisimpia pelimaailmoja, joissa olen saanut kunnian seikkailla. On äärettömän vaikea samaistua täälläkin esitettyihin ajatuksiin, joiden mukaan maailman tutkimisen motivaattorit ovat liian löyhät (mielenkiinnottomat aarteet ym.). Olen täysin eri mieltä. Pelialueen paikkojen tutkiminen jo alueen itsensä vuoksi oli kiintoisaa, koska alue oli niin hyvin tehty.

Käyttäjän zappah kuva
zappah

Tyhjä maailmahan se oli ja niitä vihollisleirejä tai aarteita ei motivoitu millään koluamaan kun niistä ei mitenkään erityisesti hyötynyt. Olivat samanarvoisia kuin keskivertopelin kuolleiden vihollisten taskuista löytyvä rihkama: sitä on joka paikassa ja jatkuvasti.

Potentiaalia siinä kyllä oli, kunhan olisi tehty sinne jotain erottuvaa tekemistä eikä vain ripoteltu samanlaisia Korok-"haasteita" tai vihollisleirejä joka paikkaan.

Tornit ja niihin kiipeily oli tylsempää kuin Assassin's Creedeissä ja se on jo saavutus. Pisteet siitä.

Red Dead Redemption ja erityisesti jatko-osa on pelejä, joiden maailmaa oikeasti jaksaa ja tulee tutkittua. Jatkuvasti löytyy merkittävästi erilaisia asioita kuin mitä on aiemmin tullut vastaan ja eksyy tekemään aivan eri asioita, mitä suunnitteli. Samaa tästä BotW:sta kovasti puhutaan mutta ei saanut kyllä minua imaistua missään vaiheessa kunnolla mukaansa vaikka Zeldoista kovasti pidän.

En ymmärrä miten ihmiset jaksaa hehkuttaa BotW:n monistamalla tuotettua sisältöä ja samalla haukkua vaikkapa AC-pelejä vaikka niissä on samaa toistoa. Samat elementit vain pistetään eri paikkaan.

Pelatkaapa/testatkaapa RDR2:sta jos ette jo ole pelanneet: siinä oikeasti on jatkuvasti uutta sisältöä eikä monistamalla tehtyä. Okei, yhden talon olen bongannut, joka oli selvästi identtinen pohjapiirrokseltaan kuin eräs toinen mutta kaikki muu olikin sitten täysin erilaista, mukaan lukien talosta löytyvä erikoinen tarina/tapahtumat, jonka pystyi tulkitsemaan vain katsomalla.

Käyttäjän Rokkijani kuva
Rokkijani

Yksin, jos yritän pelata niin olen zappahin kanssa samaa mieltä. Kummipojan kanssa tosi hauskaa. Tykkään itse enemmän Skyrimin ja Witcher 3:sen maailmoista.

Jospa seuraava Zelda unohtaisi survival-elementit ja toisi vanhat luolastot kuvioihin. Hajoavat aseet myös pois ja tilalle merkityksellistä arsenaalia. Ei mitään patterikäyttöistä master swordia enää.

Käyttäjän Megaman kuva
Megaman
Lainaus zappah

Red Dead Redemption ja erityisesti jatko-osa on pelejä, joiden maailmaa oikeasti jaksaa ja tulee tutkittua. J

Itse tässä juuri aloittelen RDR2:ta ja vertailu Breath of the Wildiin on väistämätöntä. Itselle RDR2:n maailma on juuri nimenomaan ainakin toistaiseksi tuntunut tooooodella steriililtä verrattuna BotW:in maailmaan. BotW:ssa alueet, jotka joidenkin mielestä olivat ilmeisesti tyhjiä, olivat itselleni juuri täynnä BotW:n parasta antia, eli sitä taianomaista atmosfääriä ja tunnelmaa, jonka kaltaiseen en ole toisessa videopelissä törmännyt. Tuli pelattua peliä yli 200 tuntia, ja lopputunneille saakka ne "tyhjät" metsät ja niityt perhosia jahtailevine kettuineen ja tulikärpäsineen onnistuivat salpaamaan hengen.

Peli oli oodi Nintendon pelisuunnittelulliselle sofistikoituneisuudelle; miten sisältörikas ja vivahteikas BotW:n maailma oli ilman että joka nurkka tungetaan täyteen jotain subquestia ja vipstaakia...joillekkin tämä oli kai "tyhjää".

Olen vielä varsin alussa RDR2:ssa, mutta toistaiseksi ollaan kyllä jääty kauas BotW:n maailman immersiivisyydestä.

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus Megaman

Itselle RDR2:n maailma on juuri nimenomaan ainakin toistaiseksi tuntunut tooooodella steriililtä verrattuna BotW:in maailmaan.

No steriili onkin aika hyvä sana kuvaamaan suurta osaa BotW:n maailmasta. Tyhjä ja siisti kuin leikkaussali. Ei mitään mitä kauheasti tutkia, katsella tai edes tehdä.

Lainaus Megaman

BotW:ssa alueet, jotka joidenkin mielestä olivat ilmeisesti tyhjiä, olivat itselleni juuri täynnä BotW:n parasta antia, eli sitä taianomaista atmosfääriä ja tunnelmaa, jonka kaltaiseen en ole toisessa videopelissä törmännyt. Tuli pelattua peliä yli 200 tuntia, ja lopputunneille saakka ne "tyhjät" metsät ja niityt perhosia jahtailevine kettuineen ja tulikärpäsineen onnistuivat salpaamaan hengen.

Epäilen tässä olevan vain sama kuin itsellä kun vertaan GTA-pelejä ja RDR-pelejä. Villi länsi iskee ja katselen jo pelkkiä maisemia RDR-peleissä kun taas GTA:ssa ne betoniviidakot sun muut haukotuttaa vaikka maailma onkin vaivalla rakennettu. Kukaan ei tietenkään voi täysin objektiivinen olla mutta kehottaisin tutkailemaan asiaa tällaiseltakin kannalta. Ehkä se Nintendon maailma on se juttu eikä sama iskisi jos kuvasto olisikin Ubisoftilta tai sijoittuisi nykymaailmaan tms.

Lainaus Megaman

Peli oli oodi Nintendon pelisuunnittelulliselle sofistikoituneisuudelle; miten sisältörikas ja vivahteikas BotW:n maailma oli ilman että joka nurkka tungetaan täyteen jotain subquestia ja vipstaakia...joillekkin tämä oli kai "tyhjää".

En yleensä ole fiilispelaaja, joten jo sen takia BotW jättää kylmäksi.

Toisaalta taas jotkin pelit sitten iskee, kuten ilmeisesti kaikki, jossa on länkkärimeininkiä. Muuten en osaa selittää miksi fiilistelen RDR:ssä mutten kummemmin GTA:ssa.

Se kuitenkin ihmetyttää paljon, että pidän esim. BotW-taidesuunnasta ja yleisestikin Zeldoista mutta tämä uusin ei vain nappaa. Minulle se tuntuu köyhemmältä kuin Ubisoftin open worldit. Jotain Watch_Dogsin hengettömän maailman tasolta. Se pieni interaktiivisuus (puiden kaato jne.), kokkaus sun muu värkkäys ei ole missään pelissä iskenyt, eli en yhäkään "elä" tai fiilistele peleissä hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lainaus Megaman

Olen vielä varsin alussa RDR2:ssa, mutta toistaiseksi ollaan kyllä jääty kauas BotW:n maailman immersiivisyydestä.

Itse en saanut BotW:sta immersiota, kun missään vaiheessa peli ei oikein "alkanut" ja maailma varsinkin jäi etäiseksi hiekkalaatikoksi.

Hiekkalaatikko on edelleen paras sana kuvaamaan BotW:ia. Jos ei itse keksi tekemistä ja ilahdu "ketuista aamuauringossa kukkulanlaella" niin se on voi voi.

PS. Samalla tapaa jotain "kettuja perhosten perässä"-hetkiä on vaikka kuinka monessa pelissä. Kyllä niihinkin on noita interaktioita pelimaailman asukkaiden välille rakennettu. Ehkä ne eivät vain tunnu niin ihmeellisiltä kun siellä on "vain" realistisemman näköinen peura juomassa vuoristopurossa aamu-usvan seassa. Tai joku puuma vaanimassa saaliseläimiä.

Samaa kamaahan nuo on. Joten en ymmärrä miten muissa peleissä sama homma ei iske, mikäli syy ei ole tuo, jota jo mutuilin. Eli asiat pitää vain natsata ja that's it.

Käyttäjän Kornholic kuva
Kornholic
Lainaus Megaman

Itse tässä juuri aloittelen RDR2:ta ja vertailu Breath of the Wildiin on väistämätöntä. Itselle RDR2:n maailma on juuri nimenomaan ainakin toistaiseksi tuntunut tooooodella steriililtä verrattuna BotW:in maailmaan. BotW:ssa alueet, jotka joidenkin mielestä olivat ilmeisesti tyhjiä, olivat itselleni juuri täynnä BotW:n parasta antia, eli sitä taianomaista atmosfääriä ja tunnelmaa, jonka kaltaiseen en ole toisessa videopelissä törmännyt. Tuli pelattua peliä yli 200 tuntia, ja lopputunneille saakka ne "tyhjät" metsät ja niityt perhosia jahtailevine kettuineen ja tulikärpäsineen onnistuivat salpaamaan hengen.

Peli oli oodi Nintendon pelisuunnittelulliselle sofistikoituneisuudelle; miten sisältörikas ja vivahteikas BotW:n maailma oli...

Täytyy varmaan piikittää Nintendon osakkeita suoraan suoneen, jotta saa näin harhaista tekstiä aikaiseksi.

Käyttäjän Megaman kuva
Megaman
Lainaus zappah

En yleensä ole fiilispelaaja, joten jo sen takia BotW jättää kylmäksi.

No, lieneekö tässä "ongelman" ydin sitten. Omalla kohdallani juuri nimenomaan BotW:n tunnelma kiskaisi mukaansa niin väkivahvalla voimalla, johon harvemmin, jos koskaan tässä viihteen muodossa törmää.

RDR2:ssa tekee toki suuren vaikutuksen ihan puhtaan teknisestä perspektiivistä, kun tyyliin joku random ukko kävelee ohi, pieraisee ja takin helma on animoitu 60 framella lehahtamaan ultrarealistisesti, mutta syventääkö tällainen nysvääminen pelikokemustani..se jäänee nähtäväksi.

Aika suuri rooli BotW:n luomassa immersiossa on varmaankin Nintendolle tyypillisessä pelisuunnittelussa, jossa kaikkea ei pureksita valmiiksi, vaan jätetään runsaasti tilaa mielikuvitukselle, joka täydentää seikkailua tehden siitä henkilökohtaisen.

Omaan Botw seikkailuuni kuuluu ikimuistoiset hetket kuten vaikka Gerudo aavikolle ensimmäistä kertaa eksyminen, missä todella hienovaraisesti ja laadukkaasti toteutettu äänimaailma ja efektit loivat niin autenttisen tunnelman kuivasta erämaasta, että melkein suu kuivui jo oikeasti. Kiven taakse hiekkamyrskyltä suojautuessa sitä alkaa penkomaan laukkua ja miettimään, että tulikohan lähdettyä vähän liian kevyin varustein aavikolle hortoilemaan. Aavikolla ja hyisessä vuoristossa useita kymmeniä pelitunteja samoiltuani ja vehreille alueille palatessani suuren vaikutuksen teki floran ja faunan muutos vihreille alueille tyypilliseksi, ensimmäiset sateet jne.

Suuri osa BotW:n ikimuistoisimmista hetkistä EI liittynyt mihinkään questiin, tai vipstaakiin pelimaailmassa, vaan todella hienovaraisiin nyansseihin, jota Nintendon huippusofistikoituneella suunnittelulla oltiin pystytty luomaan pelin maailmaan. En käyttänyt fast travelia kertaakaan, jottei nämä upeat hetket ja kokemukset menisivät ohi, joita pelin maailma oli kylvetty täyteen.

Ymmärrän kyllä tuonkin perspektiivin - jos ei ole tämän kaltaisille yksityiskohdille herkkää sorttia, pelimaailma on varmaankin....tyhjä. Monien mielestä vaikkapa Space Odyssey 2001 on vain tylsä, ja tekotaiteellinen leffa. Se on tosiaankin ihan hyvä näin; kaikki ei ole kaikille. Itse odottelen tässä kovasti, että RDR2 lunastaisi kaiken hehkutuksensa ja tempaisisi minut mukaansa...toistaiseksi lähinnä turhauttaa.

Lainaus Kornholic

Täytyy varmaan piikittää Nintendon osakkeita suoraan suoneen, jotta saa näin harhaista tekstiä aikaiseksi.

Hmm miten mä muistelisin, että joku muukin tykkäsi BotW:sta?