Hakkerit pistävät San Franciscon sekaisin – Pelaajan ennakkotestissä Watch Dogs 2

27.10.2016 // Kirjoittanut: Ville Arvekari
3
Hakkerit pistävät San Franciscon sekaisin – Pelaajan ennakkotestissä Watch Dogs

WATCH DOGS 2

Tekijä: Ubisoft Montreal Julkaisija: Ubisoft
Alustat: PS4, Xbox One, Win Julkaisu: 15.11.2016 (konsolit), 29.11.2016 (Win)

Hakkerit pistävät San Franciscon sekaisin

Kyllähän sen jokainen tietää tai tuntee sisimmissään: ensimmäinen Watch Dogs oli odotuksiin nähden tylsä ja tasapaksu peli. Idea koko Chicagoa valvovasta ctOS-turvajärjestelmästä ja sen hakkeroimisesta oli kelpo, mutta lennokkaat visiot jäivät pelillisesti puolitiehen. Tehtävät olivat itseään toistavia, avoin maailma ei ollut erityisen kiinnostava, eikä turvajärjestelmään kytkettyjen laitteiden sabotoiminen tuonut tarpeeksi hyötyä pelitilanteisiin, vaikka se oli Watch Dogsin keskeisimpiä ominaisuuksia. Edes kovia kokeneen pääsankari Aiden Pearcen edesottamukset eivät vedonneet, vaan jatkuva synkistely sai pelin tarinan tuntumaan laahaavalta.

Kritiikistä huolimatta Watch Dogs oli myyntimenestys, jonka jatko julkaistaan niinkin pian kuin ensi kuun puolella. Watch Dogs 2:n kohdalla onkin oleellista kysyä, onko sarja enää pelastettavissa ensimmäisen pelin saaman reaktion jälkeen. Pikaiset ensitestit kesän suurmessuilla vihjailivat Watch Dogs 2:n ottaneen askelia oikeaan suuntaan, sillä totesimme muun muassa hakkeroinnin monipuolistuneen ja ohjauksen parantuneen sitten edellispelin. Pääsimme nyt pelaamaan peliä lisää ajan kanssa, ja neljän tunnin mittainen pelitesti olikin monin paikoin hauskempi ja vetovoimaisempi kuin koko edellispeli. Mutta riittääkö se?

Watch Dogs 2 -ennakkotesti

Watch Dogs 2 ottaa monin tavoin etäisyyttä ensimmäiseen osaan, vaikka avoimen maailman toimintapelin pohja on sama. Suunnanmuutos tuntuu olevan parhaita pelin suhteen tehtyjä päätöksiä, sillä Watch Dogs 2:een on saatu uuden kaupungin ja värikkään hahmokaartin ansiosta roppakaupalla persoonallisuutta. Syksyinen Chicago on vaihtunut aurinkoiseen San Franciscoon, jossa on käytössä edellispelin jäljiltä paikkailtu ja entistä kehittyneempi ctOS 2.0 -valvontajärjestelmä. Valvontaa tietenkin väärinkäytetään kulisseissa, sillä sen avulla pelin uusi päähahmo Marcus Holloway on lavastettu syylliseksi rikoksiin, joita hän ei ole tehnyt. Marcus on onnekseen erinomainen hakkeri, joka saa aktivistihakkeriryhmä DedSecin avulla mahdollisuuden putsata rekisterinsä puhtaaksi järjestelmän uumenista. Tulikokeen jälkeen hynttyyt onkin lyöty tiiviisti yhteen, ja hakkerit saavat San Franciscon lisäksi Piilaakson kaltaiset lähialueet jättimäiseksi leikkikentäkseen.

Marcus sekä DedSecin Sitara, Josh ja naamioitunut Wrench osoittautuvat ennakko-odotuksistani poiketen varsin hilpeäksi sakiksi. Poppoon kommelluksia seuraa varsin mielellään, sillä edellispelin haudanvakavan kostotarinan sijaan tarjolla on hauskanpitoa ja keppostelua, jossa pöhkön nörttihuumorin ja -kulttuurin ystäviä hellitään tuon tuostakin. Hahmojen Arnold-ääntelyssä, leffatrailereiden liian vakavassa katselussa ja Tähtien sota -vitseissä on jotakin hämmästyttävän tuttua, vaikka pelitestin lopuksi testatussa tehtävässä hakkeritoiminta vakavoituukin ja saa selkeämmän suunnan. Myös pelin konna, ctOS:n kehittäneen Blume Corporationin tekninen johtaja Dusan Nemec, vaikuttaa yllättävän kiinnostavalta hahmolta, jonka avulla Watch Dogs 2 maalailee moderneja uhkakuvia liiallisen seurannan ja suurten sosiaalisten medioiden vaaroista.

Pirteämpi tunnelma ja ote näkyvät etenkin pelitestin monivaiheisissa tehtävissä, joissa muun muassa murtaudutaan elokuvastudiolle varastamaan ritariässämäinen Cyber Rider -auto DedSecin omaa propagandaa varten. Niin pölhöltä kuin touhu ajoittain kuulostaakin, hahmojen sanailu ja metkat musiikkivalinnat saavat tilanteet usein toimimaan paremmin kuin hyvin. Alkupään tehtävien sympaattisen nörtteilyn keskellä tuntuukin toisinaan todella häiritsevältä, kun pelaajan enemmän tai vähemmän katu-uskottavasti pukema Marcus kaivaa turvakameroiden, liikennevalojen, tietokoneiden ja muiden laitteiden hakkerointiin soveltuvan puhelimensa lisäksi esiin piilopirtin 3D-tulostimella valmistetut aseet. 

Hakkerit pistävät San Franciscon sekaisin – Pelaajan ennakkotestissä Watch Dogs 2

"Edellispelin haudanvakavan kostotarinan sijaan tarjolla on hauskanpitoa ja keppostelua, jossa pöhkön nörttihuumorin ja -kulttuurin ystäviä hellitään tuon tuostakin."

Watch Dogs 2 -ennakkotesti

Watch Dogs 2 ei onneksi petraa pelkästään tarinassa, vaan myös pelillisissä elementeissä, kuten toiminnassa ja maailmassa liikkumisessa. Marcus pinkoo sujuvasti paikasta toiseen, ja miehen ketteryys on tarpeen sekä kiipeillessä että suojapohjaisessa räiskeessä. Aseilla räiskimisessä ja suojasta toiseen liikkumisessa on tyydyttävältä vaikuttava ote, varsinkin kun samalla voi hakkeroida puhelimella ympärillä olevia esineitä vihollisia vastaan. Valinnanvaraa ei tälläkään kertaa ole aivan älyttömästi, mutta laitteiden käynnistys, häiritsevien viestien lähettäminen, profilointiominaisuudet ja vaikkapa autojen kauko-ohjaus tapahtuvat sen verran kätevästi, että kynnys tarttua niihin toiminnan tiimellyksessä on hyvin matala. Marcuksen kykylista kasvaa tietenkin matkan varrella, ja myöhemmin kännykällä voi tehdä huomattavasti enemmän tuhoa kuin pelitestimme aikana.

Erilaiset työkalut mahdollistavat myös tehtävien suorittamisen etäältä tai varjoissa hiiviskellen varsin sujuvasti. Mies voi yhä hakkeroitua turvakamerasta toiseen nähdäkseen paremmin nurkan takana odottavat haasteet, mutta apukeinona on nyt myös kauko-ohjattavaa lennokkia ja mikroautoa, joita voi kehittää kykyjen tapaan monin tavoin – jopa vihollisista huolehtiviksi tehopakkauksiksi. Karvalakkimalleilla sen sijaan päästään liikkumaan huomaamattomammin ja entistä pystysuuntaisemmin, kun hakkeroitavat päätteet ovat korkeuksissa tai ahtaiden ilmastointikuilujen takana. Vempainten avulla tehtäviin saadaan myös kevyttä pulmailua, jota tuntuisi olevan rahtusen verran enemmän tehtävissäkin tasapainottamassa toimintaa. Eräälle pääpalvelimelle murtautuessa ratkaistavana olikin melkoinen virtapäätteiden sokkelo, jossa oli aktivoitava seiniä pitkin kulkevat virtajohdot oikeassa järjestyksessä.

Huomattavin pelillinen parannus on kuitenkin autojen ajotuntuma. Ensimmäisessä Watch Dogsissa paikasta toiseen liikkuminen oli autojen kankean käyttäytymisen takia ajoittain hyvinkin rasittavaa, mutta nyt kaahailussa on tyydyttävä ote. Autot eivät tunnu enää maahan liimatuilta, vaan sulavilta ja liikenteen vaaroihin nopeasti reagoivilta. Hakkerointia vauhdissa on virtaviivaistettu entisestään, mutta sekaan olisi kaivannut lisää uusia kykyjä liikennevalojen sammuttamisen, maaputkien räjäyttelyn ja muiden tuttujen keinojen rinnalle. Testin perusteella huomattavin lisäys on toisten autojen kauko-ohjaus, millä saa paiskattua vaikkapa tien varteen pysäköidyn auton takaa-ajajan tai -ajetun kylkeen. Sama toimii tietenkin myös liikkuessa jalan, joten kohteita tai muutoin vain hermoille käyviä jalankulkijoita voi listiä muiden menopeleillä.

Ensimmäisen Watch Dogsin tapaan mukana on jälleen kasapäin moninpelielementtejä, jotka toimivat melko saumattomasti suoraan pelimaailmassa. Pelaajat voivat tehdä yhteistyötä tai asettua toisiaan vastaan muun muassa Bounty Hunting -tilassa, jossa jahdataan liikaa tuhoa aiheuttaneita pelaajia. Verkkotilat tuntuvat varsin mukiinmenevältä ajanvietteeltä muun puuhastelun ohessa testattuna, mutta pelkona on, että ne voivat jäädä ensimmäisen pelin tapaan melko kertakäyttöiseksi huviksi. Mikäli näin pääsisikin käymään, pelikartalla näkyi päätehtävien lisäksi runsaanoloisesti pientä sivupuuhasteltavaa, kuten kehittäjä Ubisoftilta osataan odottaa.

Kaiken kaikkiaan loppufiilikset Watch Dogs 2 -pelitestin jälkeen olivat yllättävän positiiviset. Ensimmäisen pelin läpäistyäni en erityisemmin lämmennyt ajatukselle jatko-osasta, mutta Watch Dogs 2:n parissa vietetyt tunnit ja noin neljä päätehtävää ovat saaneet äänen muuttumaan kellossa. Suuri kiitos siitä kuuluu pelin uudistuneelle asenteelle, joka on alkuun aidon innostunut ja myöhemmin sopivissa määrin vakavoitunut. Marcus ja DedSec-tiimi puhaltavat hyvin yhteen hiileen, ja koko värikäs San Francisco tuntuu istuvan paremmin kuin hyvin kulissiksi joukkion touhuille. Myös pelillisesti se tuntuu parantavan ensimmäisen pelin luomaa pohjaa, mutta nähtäväksi jää, saavatko muut tehtävät pidettyä otteen yhtä hyvin hanskassa. Jos näin käy, Watch Dogs 2 voi hyvinkin olla se peli, jonka monet odottivat jo ensimmäisen osan olevan.

Watch Dogs 2 ilmestyy PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle 15. marraskuuta. Pc-versio on siirtynyt 29:nteen marraskuuta.

Ville Arvekari

Kommentit

Käyttäjän flimplay kuva
flimplay

Niin nykyään ei voi tehdä "vakavia" pelejä ollenkaan vaan kaiken pitää olla jotenkin kepeää, itseironista ja nokkelaa. Muka-hauskaa dialogia jne. Itse tykkäsin ekan osan vähän synkemmästä tunnelmasta, tää kakkonen vaikuttaa ei niin yllättäen GTA V-kloonilta hakkeriteemalla. Päähahmokin on tollanen jou-jou cool hakkeripelle, on kivaa ja coolia vähän hakkeroida kaikkea kivaa. Laitetaan luureihin jotain hyvää muzaa ja annetaan mennä. Ei kiitos, jätän väliin.

Niin ja jutussa oli että ekassa osassa tehtävät toistiva itseään? Kerro mulle Ubisoftin pelin missä tehtävät EIVÄT toista itseään. Sellaista ei ole eikä Watch Dogs 2 varmasti tule olemaan poikkeus.

Käyttäjän Snowmanplays kuva
Snowmanplays (ei varmistettu)
Lainaus käyttäjältä flimplay

Niin nykyään ei voi tehdä "vakavia" pelejä ollenkaan vaan kaiken pitää olla jotenkin kepeää, itseironista ja nokkelaa. Muka-hauskaa dialogia jne. Itse tykkäsin ekan osan vähän synkemmästä tunnelmasta, tää kakkonen vaikuttaa ei niin yllättäen GTA V-kloonilta hakkeriteemalla. Päähahmokin on tollanen jou-jou cool hakkeripelle, on kivaa ja coolia vähän hakkeroida kaikkea kivaa. Laitetaan luureihin jotain hyvää muzaa ja annetaan mennä. Ei kiitos, jätän väliin.

Niin ja jutussa oli että ekassa osassa tehtävät toistiva itseään? Kerro mulle Ubisoftin pelin missä tehtävät EIVÄT toista itseään. Sellaista ei ole eikä Watch Dogs 2 varmasti tule olemaan poikkeus.

Samasta syystä en aio myöskään ostaa.

Käyttäjän Galactus kuva
Galactus

Tykkäsin todella paljon ykkösosasta mutta tämä ei näytä erityisen mielenkiinoiselta. Jos Aiden Pierce olisi tässäkin niin ostaisin. Hahmossa ja vakavuudessa ei ollut mitään vikaa. Tässä kaupunki vaikuttaa hienolta mutta yleinen tunnelma ja tyyli ei vakuuta.