Arvostelu: Gravity Rush

31.05.2012
Kirjoittanut: Ville Arvekari

Gravity Rush

Arvosteltu Pelaaja-lehdessä:05/2012
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
8/10Pelaaja
9/10Lukijat

Tekijä: SCE Japan Studio
Julkaisija: Sony
Myynnissä: 13.6.
Pelikoneet: PS Vita
Moninpeli: Ei
Samalla koneella: Ei
Verkossa: Ei

Gravity Rush ihastuttaa jo ensisilmäyksellä. Sen pirtsakkaa piirrosmaista grafiikkaloistoa ihmetellessä on vaikea uskoa, että kyseessä on Silent Hillin ja Sirenin kaltaisten kauhupelisarjojen luojana tunnetun Keiichiro Toyaman uusin luomus. Myös pelin kekseliäs luonne yllättää, sillä kyseessä on lennokas painovoimaseikkailu Heksevillen ilmassa leijailevassa ja mukavan avoimessa fantasiakaupungissa.

Lentävää kaupunkia puolustetaan tummanpuhuvilta nevi-olennoilta, joiden jäljiltä kokonaisia kaupunginosia on kadonnut tuntemattomiin ulottuvuuksiin. Sankarittarena häärää muistinsa menettänyt ilopilleri Kat, joka voi mielensä mukaisesti leikitellä omalla painovoimallaan mystisen Dusty-kissansa avulla. Parivaljakko käyttää taitoa alkuun kaupunkilaisten arkipäiväisten huolien ratkaisemiseksi, kuten esineiden kuljettamiseen, mutta päätyy etsimään Heksevillen kadonneita palasia nevien kansoittamista ulottuvuuksista.

Painovoiman kääntämisellä Heksevillen tutkimiseen ja nevien kanssa taistelemiseen on saatu hyvinkin kekseliäitä ja ainutlaatuiselta tuntuvia piirteitä. Sen avulla neitokainen voi juosta vapaasti millä tahansa pinnalla ja lentää tähdättyyn kohteeseen, mikä on otettu huomioon kekseliäästi sekä avoimemman kaupungin että suoraviivaisempien kenttien suunnittelussa. Käytännössä kyse on lentämisen sijaan enemmänkin putoamisesta painovoiman mukaiseen suuntaan, ja siitä syntyvää kiihtyvyyttä hyödynnetään lentopotkujen tehokkuudessa. Mitä korkeammalta vihollisen päälle paiskautuu, sitä tuhoisampaa jälkeä hyökkäys saa aikaiseksi.

Paino-ongelmia

Ilmassa poukkoilu tuntuu alkuun hämmentävältä ja sekavalta, mutta peli pitää sujuvalla ohjauksella ja selkeällä piirrosmaisella ilmeellä huolen siitä, ettei pelaajan suuntavaisto ja pasmat mene liian sekaisin. Ilmahyökkäysten latomisessa helpottaa myös se, että ohjaintattien lisäksi painovoimatähtäykseen voi hienosäätää lopullisen silauksen Vitaa kallistelemalla, mikä toimi upeasti jo Uncharted: Golden Abyssissa kiikarikiväärillä tähdätessä.

Kat saa käyttöönsä myös muutamia hyvin automaattisesti kohteisiinsa hakeutuvia erikoishyökkäyksiä, joista saa erittäin suuren tyydytyksen isoja vihollismääriä tai nokkelaliikkeisiä vastustajia kohdatessa. Mielin määrin näitä ei voi tietenkään käyttää, vaan latautumista on odoteltava hetken verran.

Hyökkäykset, kuten Katin kaikki ominaisuudet, ovat kehitettävissä Heksevilleen ripotelluilla kristalleilla. Ihmettelen kuitenkin suuresti, kuinka tietyissä tilanteissa osa pelaajan ajalla ja vaivalla kehittämistä taidoista otetaan hetkellisesti pois käytöstä tarinallisista syistä. Vaikka kyse onkin vain tietyistä tehtävistä, niihin olisi mieluusti varautunut nostamalla vaikkapa Katin energiatasoa.

Gravity Rush on mukavan erilainen toimintaseikkailu, jonka suuremmiksi harmistuksiksi jäävät hieman hengetön tarina ja laadultaan hieman epätasaiset tehtävät. Osaa venytetään mittavilla hyppelykohtauksilla tai yksinkertaisesti vihollismäärillä, jolloin peli tuntuu junnaavan paikoillaan. Muutoin Gravity Rush on Vitan toistaiseksi kiinnostavin iso peli, joka ansaitsisi runsaasti huomiota.

3 kommenttia

01.07.2012 13:50
Kommentin kirjoitushetkellä paras Vitapeli. Konsolin omistajien ei pidä missata tätä.
Picture of Portable
09.07.2012 12:20
Lainaus käyttäjältä Portable
Kommentin kirjoitushetkellä paras Vitapeli. Konsolin omistajien ei pidä missata tätä.
Allekirjoitan täysin.

Tämä on suosikki pelini Vitalle tällä hetkellä. Itse ainoina miinuksena minkä keksin on kaksi asiaa. Yksi on pelin tarina. Tarina ei ole millään tavalla huono, mutta tarinassa esitellään uusia hahmoja, paikkoja ja historiaa sellaiseen tahtiin, että se jättää enemmän mysteerejä jälkeensä kuin vastauksia. Mutta itse nostan hattu tarinan jaksotukselle, sillä se on mielestäni loistava. Itse päähahmo Kat on todella mielenkiintoinen päähahmo ja onnistunut sellainen. Toinen on vika on side questien puuttuminen. Ainoat side questit ovat rikki menneiden asioiden korjaamista rahalla, jonka jälkeen saat challange tehtävän. Se siinä. Peliin on tullut pari side mission dlc.tä ja ne pojat ovat kuulkaas loistavia. Ne ovat juuri sellaisia side questejä mitä itse emo peli olisi tarvinnut ja vähän tuntuu siltä, että ne olisi otetu pelistä pois ja laitettu myyntiin myöhemmin. Ne nimittäin kertovat pelin miljööstä ja muista hahmoista enemmän ja harmi, ettei näitä tule/ole enempää. Mikä asia sitten onkaan niin dlc:seiden hinta on 3,95€ kpl. Mikäli tykkäsit pelistä niin suosittelen lämpimästi näiden ostoa(Kaiken kaikkiaan niitä tulee olemaan 3).

Itse painovoimalla leikkiminen on tehty todella hienosti ja pelin kosketusnäyttö- ja gyroskooppi ominisuudet ovat todella hyvin toteutettuja ja eivät tunnu yhtään pakotetuilta lisäyksiltä. Taisteleminen saattaa tuntua ongelmalliselta viimeisimmissä tasoissa, mutta ei se menoa silti haitannut.

Muuten peli on loistaava. Minulta itse kesti 13-14 tuntia peleta peli tarinallisesti läpi. Toki tukin paikkoja ja keräilin valuuttaa. Totta kai Gravity Rushissa on ongelmansa, mutta se on tällä hetkellä Vitan paras peli ja todella uniikki sellainen. Itse toivon todella, että tälle saisi jatko-osan. Peli saa minulta 8/10
Picture of Valkoinenleijona
07.02.2013 12:45
Panostin Vitan itsellen tuossa pari viikkoa sitten ja kun olen muutaman arvostelun tästä lukenut niin kiinnostuin kyllä ja pakkohan se on hankkia. Wink
Picture of Nior